1. Pystynkö
oppimaan?

2. Sisältö
Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa? 2
Oppimistyylit – avain moneen ongelmaan 6
Estääkö lukivaikeus opiskelun? 11
Keskity sanomaan ja viestimään vain olennainen 15
Kun ei osaa aloittaa ja unohtaa jatkaa 19
Mielen hyvinvointi 25
AIVO-toimijoiden esimerkkejä erityisohjauksesta käytännössä 27

3. Esipuhe
Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on aikuisopiske- tyistä tukea tarvitsevien oppijoiden tarpeiden tunnistami-
lijalle erityisen tärkeää silloin, kun oppimiseen liittyy nen ja huomioiminen ohjaus- ja opetustyössä. Julkaisussa
haasteita. Aikuisten ohjausta kehitettäessä huomiota käsiteltävät teemat ovat nousseet Ammattiopisto Luovin
onkin kiinnitettävä ohjauksen erityistarpeisiin. Yksilöl- aikuiskoulutuksessa toimivien kouluttajien arkityöstä ja
linen ohjaus antaa erityistä tukea tarvitseville aikuisopis- päätyneet näin osaksi tätä julkaisua.
kelijoille tilaisuuden löytää omat mahdollisuutensa op- Kouluttajien kokemuksia täydentävät tarinat oppi-
pia ja opiskella.Yksilöllisen ohjauksen tarjoaminen vaatii joiden arjesta. Jokaisesta luvusta löytyy ohjaajan näkö-
meiltä aikuisten opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilta kulman lisäksi opiskelijan näkökulma aiheeseen. Nämä
tietoa ja taitoa tunnistaa tuen tarpeet ja ennen kaikkea opiskelijoiden tarinat ovat joko heidän itsensä kirjoitta-
halua olla tukemassa erilaisia oppijoita. Tämä julkaisu mia tai haastattelujen pohjalta tekstimuotoon saatettuja.
pyrkii herättelemään aikuisten ohjaajia havaitsemaan Jokaisen tarinan takaa löytyy ihminen ja hänen todelli-
nämä tuen tarpeet sekä tiedostamaan omat mahdolli- set kokemuksensa.
suutensa tuen tarjoamiseen. Eri teemojen alta löytyy myös herätteleviä kysy-
Julkaisu on tuotettu osana AIVO – Aikuisopis- myksiä kouluttajien pohdittaviksi. Näitä kysymyksiä
kelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut projektia. Ammattiopisto Luovin Joensuun aikuiskouluttajat ovat
AIVO-projektin yhdeksi toiminnalliseksi ja tavoitteel- itseltään kyselleet ohjaustyötä tehdessään ja haluavat
liseksi painopistealueeksi on valittu erityisopetuksen tu- esittää kysymykset myös muille aikuisten ohjaustyötä
kitoimet. Kyseisen osaprojektin toteuttajana on toimi- tekeville pohdittaviksi.
nut Ammattiopisto Luovi. Julkaisu sisältää myös muiden AIVO – Aikuisopis-
Erityisopetuksen tukitoimet osaprojektin yhtenä ta- kelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut projektiin
voitteena on ollut oppimisvaikeuksien tunnistamiskeino- osallistuneiden pohjoiskarjalaisten aikuiskoulutusorga-
jen jakaminen aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville. nisaatioiden kuvauksia siitä, miten erityisohjausta hei-
Lisäksi tavoitteena on ollut lisätä kouluttajien tietoisuutta dän organisaatioissaan kehitetään.
oppimisvaikeuksista ja tukemisen mahdollisuuksista.Tämä Toivomme julkaisun herättävän ajatuksia ja kes-
julkaisu on yksi konkreettinen keino kyseisten tavoittei- kustelua erityisohjauksen asemasta ja kehittämistarpeista
den saavuttamiseksi. Julkaisun läpäisevänä teemana on eri- aikuiskoulutuksen kentällä.
Toimituskunta

4. Luvussa tarkastellaan aikuisen opiskelun,
ohjaamisen, neuvonnan ja kouluttamisen
haasteita itseohjautuvuuden ja motivoi-
tumisen näkökulmista. Lukija haastetaan
pohtimaan motivaation ja asiakkaan itseoh-
jautuvuuden merkitystä ohjaustilanteissa.

5. Mistä löytyisi
oppimisen ilo?
Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa?
Kansantajuista Motivoi, älä odota motivoitunutta.
oma ammattikielesi Ohjaa, älä odota itseohjautuvaa.
Jokaisella ammattikunnalla ja erityisalalla on oma kie- Usein kouluttajilla on vahva uskomus, että aikuinen on
lensä. Aikuiskoulutuksen maailman kieli on viimeis- opinnoissaan ja omassa elämässään itseohjautuva. Aikui-
ten vuosikymmenten aikana kehittynyt. Siitä on tullut sen tulisi pystyä itsenäisesti lähtemään opintojen polulle
oma maailmansa, jonka sisään pääseminen vaatii isoa edeten alusta alkaen hyvin määrätietoisesti kohti tavoi-
sanakirjaa ja paljon kärsivällisyyttä. Kouluttajien työ- tetta. Oletamme samanaikaisesti, että aikuinen oppija on
huoneissa kerrotaan Heksuista, Hopseista ja Hojkseista. motivoitunut. Näemme, että hän on automaattisesti ha-
Oppilaitosten esitteet kuvaavat vaikein sanankääntein lukas oppimaan uutta ja ponnistelemaan uuden oppimi-
koulutusjärjestelmää, tutkintojärjestelmää ja itse opis- sen eteen. Ihanteellinen motivaatio ei synny itsestään.
kelun muotoja, kuten monimuoto-opiskelua ja itse- Miten aikuiskouluttaja voi tukea ja vahvistaa moti-
näistä työskentelyä. Ammattikieli rakentaa työntekijöi- vaatiota? Kuinka oppija löytää itsestään itseohjautuvuu-
den yhteenkuuluvuudentunnetta. On tärkeää oivaltaa, den ja käyttää sitä uuden oppimisessa?
että ammattikieli saattaa tehdä tepposia. Kouluttajana Opeta oppijaa asettamaan vaativa mutta realistinen
ammattikieli on aikuiselle oppijalle alkuun vieras ja tavoite. Varmista, että tavoitteisiin sitoudutaan, etteivät
vaikea. Ammatillinen puheenparsi on omiaan hämär- tavoitteet ole ainoastaan kouluttajan omia. Opeta oppi-
tämään aikuisen oppijan motivaatiota ja itseohjautu- jaa tunnistamaan hänen vahvat puolensa ja kehittämisen
vuutta. kohteensa. Ennakoi ja kuvaa uuden oppimisen vaiku-
Näiden asioiden äärelle on hyvä tasaisin väliajoin tusta toimintaan ja osaamiseen. Aseta yhdessä oppijan
pysähtyä. Pystynkö minä kertomaan omasta työstäni ar- kanssa konkreettiset toimenpiteet tavoitteet saavuttami-
jen kielellä? Kuinka ohjaan uudet ihmiset tämän am- seksi. Anna onnistumisesta palautetta ja ohjaa vaikeissa
matillisen kielen äärelle? Onko minun ammattikieleni paikoissa. Auta oppijaa ymmärtämään vastuu omasta toi-
sellaista, jota aikuinen oppija tulee tarvitsemaan menes- minnastaan. Elinikäistä ohjausta tarvitaan, sillä yksin on
tyäkseen työelämässä? vaikea löytää kaikkea olennaista tietoa.
3

6. ”Alussa tärkeintä kohdallani oli se, ”Parhaansa ne varmaan yrittävät, mutta
että aamulla lähden jonnekin, päi- minä vain en jaksa innostua mistään”.
vällä teen jotakin” Pitkäaikainen toimettomuus, näköalat-
”Lähtötilanteessani suunnitelmani tomuus ja erittäin negatiivinen käsitys
tulevaisuuden suhteen olivat täysin auki. omasta itsestä olivat tehneet minusta
Pitkäaikainen toimettomuus oli saanut liian varovaisen, kriittisen ja suorastaan
epäilemään omia voimavaroja ja nostanut apaattisen. Itseni vieminen minkäänlai-
kynnystä kaikenlaiselle ”lähtemiselle ja te- seen ryhmätoimintaan tuntui lähes mah-
kemiselle”. Koulutus oli helppo ja turval- dottomalta ajatukselta.
linen aloitus oman tieni etsimiselle. Alussa Koulutuksessa ollessani opin avau-
tärkeintä kohdallani oli se, että aamulla tumaan, tuomaan itseäni ja asioitani esil-
lähden jonnekin, päivällä teen jotakin ja le sekä omalla kohdallani ennen kaikkea
kotiin tultuani en jälleen tuntisi yhden päi- olemaan omana itsenäni toisten joukossa.
vän menneen merkityksettömänä ohitse. Ohjaus ja opetus olivat ”hienovaraista”
Motivaationi ja asenteeni elämää sekä jokaisen yksilölliset voimavarat huo-
kohtaan oli erittäin negatiivinen. Olin mioivaa. Eniten hyödyin atk- opinnoista
täysin merkityksetön nolla, asemalle mutta suureksi osaksi itse opetuksen si-
unohtunut luuseri. Koulutusryhmään sältö ei itselleni ollut se kaikkein tärkein
hakeuduin Työvoiman palvelukeskuksen asia. Tärkeintä oli saada muutosta pai-
kautta ja sain kuulla siitä kouluttajalta. koilleen pysähtyneeseen arkeeni.
Ajatukseni koulutusta yms. koh- Motivaationi kannalta tärkein ha-
taan olivat melko välinpitämättömiä: vaintoni oli se, että koulutuksen jälkeen
en missään tapauksessa haluaisi palata
siihen koulutusta edeltäneeseen harmaa-
seen ja toimettomaan arkeen.
Oppijan usko omaan pystyvyyteen Koulutuksesta sain uskallusta ja
itseluottamusta ”lähtemiseen ja tekemi-
• Myönteisiä oppimiskokemuksia seen”. Tärkeintä on kuitenkin ollut ha-
• Vahvuuksien löytäminen vaita, kuinka vapautuneesti ja jännittä-
• Uudenlaisia kokemuksia opiskelutavoista mättä kykenen toimimaan työyhteisössä.
• Innostaminen Asenteeni tulevaisuutta kohtaan on eh-
• Opiskeluesteiden poistaminen dottomasti positiivisempi”.
• Opiskeluvalmiuksien selvittäminen (Teksti on oppijan itsensä kirjoittama.)
• Uudenlaisia kokemuksia kouluttajista
• Turvallisen oppimisympäristön luominen
4

7. Lisätiedon lähteet:
• Peltonen, H. Kasvattajana sosiaali- ja terveys-
Vahvista ja anna mahdollisuus. alan ammateissa. Tammi. 2004.
Luo oppimisen ilo. • Rantala, T. Oppimisen iloa etsimässä.
PS-Kustannus. 2006.
Mikä on työni tarkoitus? Miten mielekkäänä koen • Katariina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi (toim.).
työni? Mikä meitä liikuttaa. Modernin motivaatiopsy-
Kouluttajan työ on vaikuttamista, vahvistamme jat- kologian perusteet. PS-kustannus 2002.
kuvasti aikuisten taitoja oppia uutta koko elämänsä ajan. • http://www.opioppimaan.fi/
Kouluttaja vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti oppi-
joiden asenteisiin, ihanteisiin, mielipiteisiin ja toimin-
taan. Kouluttajan tärkeä työväline on persoona. Hyvän
kouluttajan ominaisuudet voivat olla hyvin monenlaisia.
Opettele tuntemaan omat vahvuutesi ja kehittämisen
osa-alueesi työssäsi, paikalle jäämällä et motivoi oppijaa
etkä itseäsi työssäsi. Innostunut, omasta työstään motivoi-
tunut kouluttaja vie oppijat mukanaan. Innottomuus ja
työhön työlääntyminen näkyvät ja vaikuttavat oppijan
valintoihin.
Valmistaudu ja käytä aikaa oppijoihin tutustumi-
seen, anna oppijoiden tutustua myös sinuun. Kannusta
ja toimi esimerkkinä, auta kysymään ja rohkaise kyseen-
alaistamaan. Toteuta koulutuksesi oppijalähtöisesti, älä
kouluttajalähtöisesti. Työelämän aidot esimerkit moti-
voivat. Kouluttaminen on usein oikeiden kysymysten
kysymistä.
Millainen kouluttaja on jäänyt sinulle mieleen, hy-
vässä ja pahassa? Miten suhtaudut itseesi kouluttajana?
Mitä arvostat itsessäsi kouluttajana? Aiheeseen liittyvä
Suomalaisen sananlaskun sanoin: minkä ilotta op- luento:
pii, sen surutta unohtaa.
Tarkastellaan aikuisen oppijan
ohjaamisen, neuvonnan ja kou-
Ohjaaja, oletko miettinyt:
luttamisen haasteita oppijan
• Miten voit ohjata motivaation löytämisessä? ja häntä ohjaavan henkilön
• Ethän pidä itseohjautuvuutta itsestään selvyytenä? näkökulmasta. Miksi aikuinen
• Miten motivoit asiakasta tekemään asioita itse? ei motivoidu?
5

8. Luvussa tarkastellaan
oppimistyylien tunnistamisen
merkitystä ohjaustyön kannalta.
2

9. Oppimistyylit
avain moneen ongelmaan
”Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollakin tavalla edistät Usein kouluttajalle on vaikeinta liittää opetukseensa
oppimista, muista aina, että todennäköisesti oma ajattelutyy- liikettä ja tekemistä. Aikuistenkin teoriaopintoihin voi
lisi hallitsee opetusnäkemystäsi, ehkä voimakkaammin kuin liittää toiminnallisia tehtäviä. Moni oppija hyötyisi pie-
itse ymmärrätkään. Opetamme yleensä samalla tavalla kuin nistä tauoista, mahdollisuudesta liikkua opetustilanteissa,
haluamme oppia.” juoda vettä ja syödä eväitä. Kouluttajan tehtävänä on
(Karl Albrecht) luoda kulttuuri, jossa liikkuminen ja erilaiset työskente-
lyasennot ovat sallittuja.
Kouluttajan tulee tiedostaa, että oppimistyylit ohjaavat
oppimista. Oppimistyylillä tarkoitetaan yksilön tiedon
käsittelyyn liittyvää pysyvää taipumusta tai tapaa hank- TIEDON VASTAANOTTOTAVAT
kia / vastaanottaa ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla.
VISUAALINEN AUDITIIVINEN
Oppimistyylien yksilöllinen huomiointi nostaa moti-
OPPIJA OPPIJA
vaatiota ja vaikuttaa merkittävästi oppimisen tuloksiin.
oppii näkemällä oppii kuulemalla (kes-
Mikäli opettamistavat ja osaamisen mittaamisen keinot
(monisteet, kuvat, kittyy kuuntelemaan)
ovat tyyliltään yksipuolisia, voi oppiminen estyä täysin.
kalvot, julisteet) • maltillinen etene-
Erityisen iso merkitys näillä on silloin, jos oppijalla on
• ohjausympäristön minen ja taukojen
oppimisvaikeuksia.
ärsykkeettömyys pitäminen tärkeää
Oppimistulokset paranevat sen
mukaan, mitä useamman kanavan KINESTEETTINEN TAKTIILINEN
kautta tietoa välitetään: OPPIJA OPPIJA
oppii tekemällä (mah- oppii aistien avulla,
• jos KUULEE, muistiin jää 20 % dollisuus liikkumiseen kosketus, eleet ja ilmeet
• jos NÄKEE, muistiin jää 30 % oppimisen aikana) ovat tärkeitä
• jos sekä KUULEE että NÄKEE, muistiin jää 50 % • käsittelee asioita • oppimis/ohjausym-
• jos saa lisäksi PUHUA, muistiin jää 70 % käsillään, kehollaan päristön ilmapiiri
• jos saa lisäksi TEHDÄ itse, muistiin jää 90%. tärkeä
7

10. Erilaisen oppijan urapolku oppisopimuskoulutukseen
Mika luonnehtii elämäänsä ja sen kulkua ammattiuran, kou-
lutuksen ja koulutusvalintojen kannalta vuoristoradaksi. ”On
ollut huippuja ja sitten on käyty pohjalla.” Peruskoulusta tä-
hän saakka hän kertoo suunnan menneen ylös, alas ja taas
ylös, alas. ”Välillä mennään huipulla ja menee hyvin, ja sitten
tullaan taas vauhdilla alas.”
Koulu-uran ensimmäiset vaiheet hän kertoi muistavan-
sa yllättävän hyvin. ”Eipähän sitä ensimmäisen kouluvuoden
kokemuksilla voisi paljoa myöhempää elämäänsä perustella,
mutta iso katras oppilaita, 36 kappaletta, oli aloittamassa en-
simmäisellä luokalla. Opettajakin vaihtui kuusi kertaa ensim-
mäisen vuoden aikana. Se oli mukavaa aikaa sinänsä, mutta
silloin jo huomasi, ettei kaikki mennyt niin kuin olisi pitänyt
mennä. Toisille näytti kaikki olevan helpompaa, ja sitä pohti,
miksi ei itse opi. Se oli kaiken kaikkiaan aika sekavaa ai-
kaa, että opettajaparat saivat kärsiä.Yleisesti viihdyin koulussa
ihan hyvin, ainoastaan yläkouluaikana rupesi tulemaan turhia
poissaoloja. Niitä ei kuitenkaan enemmälti ole tullut missään
vaiheessa, vaan yllättävän tunnollisesti olen koulua käynyt.
Toisellakin asteella tuli koulua käytyä suhteellisen tunnolli-
sesti, kunnes homma meni kasaan.”
”Nykyiset opinnot oppisopimuksella sujuvat hyvin,
sillä ne menevät omalla vahvuusalueella. Ainoastaan tulevat
näyttösuunnitelmat huolestuttavat. Tähän saakka olleilla teo-
riajaksoilla ei ole ollut tarvetta erityisjärjestelyihin, kaikki on
mennyt hyvin.”
Mika ei koe oman paikan elämässä löytyneen, vaan
enemmänkin niin, että koko ajan siirtyy eteenpäin. ”Koko
loppuelämän sitä paikkaansa etsii, eikä sitä varmastikaan tule
elämänsä aikana löytämäänkään. Koskaan ei voi tietää, tulee-
ko huominen vai eikö se tule. En ole juurtuvaa tyyppiä enkä
halua ajatella, että tässä talossa tulen loppuelämäni viettä-
mään. Jos näin ajattelisin, niin varmasti olisi huomenaamulla
8

11. eroanomus pöydällä.” oppimiskokemuksia, kun käytännöllisiä oppiaineita oli enem-
Kysyttäessä koulu-uran aikana käytettyjä menestymis- män. Hän havaitsi omakohtaisesti tosiasian, että tekemällä
keinoja hän totesi pääsevänsä puhumalla pitkälle. Puhumisella oppii helpommin.
hän tarkoittaa ”selittämistä” sekä suullista osaamisen osoitta- ”Itse on jo lapsuudesta lähtien oppinut sen, että kun
mista. ”Esimerkiksi yläkoulussa ollessa kielet, ruotsi, englanti on mieli jotakin saada, itse on tehtävä työt. Mitään ei saa
ja suomi, tuli hoidettua läpi pääosin puhumalla. Ruotsia en valmiina.”Tällaista asennetta hän toivoisi myös nykynuorille.
ryhdy opiskelemaan vielä tänäkään päivänä. Yläkoulussa so- ”Harjoittelijoista huomaa sen, että porukka alkaa olla niin
vittiin opettajien kanssa suorituksista, joilla saisi kielet hoidel- väkinäistä, ettei heistä ole tekemään töitä. Sitä miettii, ettei voi
tua niin, että pääsisi luokalta. Kielet on aina olleet vaikeita. olla, vaikkei itsekään ole mikään ripeä kaveri toiminnoissaan,
Opettajista on jäänyt pääosin hyviä mielikuvia, joukos- niin silloin huomaa sen sukupolvieron. Koulussakin tulisi olla
sa on ollut ainoastaan muutamia, joiden kanssa on ollut vai- enemmän käytännön aineita, että teoria-aineita suhteutettai-
keampaa. Kenen kanssa kemiat ei kohtaa, niin ne ei kohtaa ja siin käytännöllisiksi opeiksi. Esimerkiksi matematiikassa voisi
silloin ei voi keskustella. Kielten opettajissa on ollut kaksi sel- ihan hyvin käytännössä pyöritellä niitä lukuja, eikä ainoas-
laista, joita meikäläisen naama ei ole miellyttänyt. Sen havaitsi taan paperilla. Niin olisi helpompi konkreettisesti hahmottaa,
jo ensimmäisellä tapaamisella ja siihen ruotsin opiskeluun ne mitä tämä tarkoittaa.”
toisen asteen opinnot sitten jämähtivät.” Alakoulussa Mikalla oli opettaja, joka osasi matema-
Sellaisia terveisiä ja toive opettajille hänellä olisi, että tiikassa huomioida erilaiset lähestymistavat. Opettaja vaihtoi
”jos kaveri ei luokassa pärjää, niin se ei pärjää.Tällöin toivoi- opetusmenetelmää, jos oppilas ei ymmärtänyt opetettavaa asi-
si lähdettävän selvittelemään, miksi hän ei pärjää. Nykyään aa. Tämä auttoi paljon, ja siitä hän on tälle opettajalle kiitol-
tilanne onkin jo onneksi toinen. Silloin kun ei näistä vielä linen. ”Hänen kanssaan keskusteltiin ala-asteen lopulla myös
tiedetty, opettajat vain sanoivat, että oletko sinä niin tyhmä, luokalle jäämisestä, mutta päädyttiin kuitenkin yläasteelle
ettet ymmärrä tätä.” Ala-asteen loppupuolella, viidennellä– siirtymiseen.”
kuudennella luokalla, hän alkoi itse ihmetellä, mistä tässä oi- Toiveena tulevalle uralle on se, että saisi olla ihmisten
kein on kysymys. Silloin hän alkoi ”hahmottamaan, että on kanssa tekemisissä. ”Vaikka ei nykyään jaksa paljon puhua-
paljon vahvoja aineita ja että tekemällä oppii. Sen vaan yksin- kaan, niin saisi ilmaista itseään olemalla se mikä on, ettei tar-
kertaisesti huomasi, että on tehtävä paljon enemmän töitä. Jos vitse mennä minkään kaavan mukaan. Että saisi olla luovassa
lukee jotain, vaikkapa koealuetta, saa lukea vaikka kymmenen työssä, ettei tarvitse istua tiettyyn paikkaan. Toivon saavani
kertaa, ja silti se on yhtä hepreaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä. toteuttaa itseäni ja saada hoitaa työt itse parhaaksi katsomal-
Ala-asteellakin tein muutaman kokeen suullisesti. Kyllähän lani tavalla eikä toisen määräyksestä.”
sitä alkoi uskomaan, ettei opi ja tyhmyydestä kai sitten on ky- Hän kokee pystyvänsä merkittävästi vaikuttamaan toi-
symys. Sitä alkoi sisäistämään, että kun en opi tällaista ikinä, vomiensa asioiden toteutumiseen. ”Se riippuu pitkälti siitä,
niin en opi. Jossain vaiheessa se meni siihen, että kun en opi, kuinka kovasti ja tosissaan asiaa haluaa vai onko se vain haa-
niin ei sillä sitten ole mitään merkitystäkään.” ve ja on sen mukaan valmis tekemään töitä tavoitteen toteutta-
Ammattiopistoaikoina hän alkoi saada positiivisempia miseksi. Jos oikeasti jotain haluaa, niin sen kyllä saa.”
9

12. ”Tavoitteiden asettamisen olen lopettanut jo viisitoista
vuotta sitten, sillä tiedän että se on sellaista henkistä taistelua,
ettei siitä tule yhtään mitään. Esimerkiksi näiden opintojen
kannalta, en voi asettaa itselle tavoitetta, että ensimmäisen
näytön teen kuukauden päästä. Sitä rupeaisi stressaamaan
niin paljon ja siitä kasvaisi niin ylitsepääsemätön juttu, ettei
siitä tulisi mitään. Paljon helpommalla pääsee, kun ei lyö mi-
tään tarkkaa lukkoon ja antaa vaan asioiden mennä eteenpäin
– asioilla on tapana järjestyä.”
Ohjaaja, oletko miettinyt:
• Miten voit auttaa asiakasta löytämään oman
oppimistyylin?
• Ethän anna valmiita vastauksia vaan kysyt hy-
viä kysymyksiä?
• Miten kannustan syväsuuntautuneeseen oppi-
miseen?
Lisätiedon lähteet:
• Hintikka, A-M. Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi
oppijaksi. Kokemuksia opettamisesta ja erilaisesta
oppimisesta. Gummerus, Jyväskylä. 2000.
• Kauppila, R. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen
valmennus oppimisen tukena. PS-Kustannus. Opetus
2000. 2003
• Prashnig, B. Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallanku- Aiheeseen liittyvä
mous käytännössä. ATENA. 1996. luento:
• Repo, I. & Nuutinen, T. Viestintätaito. Opas ai-
kuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilantei- Pohditaan oppimistyylien
siin. Otava. 2003. tunnistamisen merkitystä
• Lukineuvolan havaintokanavatesti: http://www.luki- ja käydään läpi monika-
neuvola.fi/tietopankki/havaintokanavatesti_html navaista oppimista.
10

13. Estääkö Miksi opiskelumme sisältää niin paljon lukemista
ja kirjoittamista silloinkin, kun se ei ole koulutusalan tai
lukivaikeus tulevan työn kannalta välttämätöntä? Voisiko opetus- ja
opiskelumenetelmiin lisätä tekemistä, kokemista, yhdessä
pohtimista ja keskustelemista? Toiminnalliset menetel-
opiskelun? mät opetuksessa sopivat kaikille opiskelijoille mutta ovat
erityisen hyödyllisiä niille, joilla on oppimisessa haasteita.
Eihän lukivaikeus voi olla esteenä? Aluksi opetuksen suunnittelu toiminnallisemmaksi vie
vähän enemmän aikaa mutta se tuottaa tulosta nopeasti.
Opiskelun kirjallisia töitä perustellaan usein sillä,
että kyseisessä ammatissa tarvitaan hyvää luku- ja kirjoi-
Opiskelemaan hakeutuessaan moni aikuinen kertoo tustaitoa. Hyvin harvassa ammatissa lukunopeus tai taito
olevansa huolestunut siitä, estääkö lukivaikeus heidän kirjoittaa essee on kuitenkaan kynnyskysymys. Saman-
opiskelunsa. Opiskelun alkaessa ensimmäiset kirjalliset kin ammattialan sisällä on erilaisia tehtävänkuvia, jois-
tehtävät herättävät epätoivon. Luettava kirja tai teksti sa kirjallisten tehtävien osuus vaihtelee. Muistettakoon
tuntuu liian vaikealta, ja stressi kasvaa. Opiskelija pohtii, myös, että työelämä on pullollaan eriasteisesti lukihäi-
keskeyttäisikö opiskelun vai voisiko joku auttaa. riöisiä henkilöitä, jotka kompensoivat kapea-alaista vai-
keuttaan muilla taidoilla.
Luvussa pohditaan lukivaikeuden
merkitystä opiskelussa. Lukivai-
keus ei estä opiskelua, esteen voi
ohittaa. Miten?
11

14. ”Veikon” kouluaikoina 70-luvun lop- Hän huomaa yhä vieläkin sanovansa
pupuolella ei lukihäiriöistä tai muista op- itselleen, että on huonompi kuin muut
pimisvaikeuksista ollut juurikaan tietoa. eikä pysty samaan kuin muut. Esimer-
Hän sai kuulla olevansa tyhmä tai laiska kiksi työyhteisössä ei ole helppoa ottaa
ja tämä nöyryytys onkin haitannut enem- vastaan palautetta, niin että sitä ei jäisi
män elämää kuin varsinainen lukivaikeus. märehtimään. Usein hän myös miettii,
Yhdeksännellä luokalla ensimmäisen ker- tuleeko ymmärretyksi ja suhtaudutaan-
ran äidinkielenopettaja epäili lukihäiriö- ko hänen esittämiinsä ideoihin epäillen
tä. Opiskelut jatkuivat ammattikoulussa, vai otetaanko ne vakavasti.
Veikko suoritti ammatillisen perustutkin- Oman osaamisen vähättely on
non ja teki erilaisia pätkätöitä. kuitenkin selvästi ristiriidassa todellis-
Veikko päätti vaihtaa alaa ja läh- ten taitojen kanssa.Veikko uskoo omaan
ti opiskelemaan koulunkäyntiavustajaksi ammatilliseen osaamiseensa saadessaan
oppisopimuksella. Tuolloin hänelle tarjot- kehuja työkavereilta ja oppilailta. Hän
tiin apua opiskeluun, mutta hän ei sitä on vasta opettelemassa huomaamaan itse
kuitenkaan myöntänyt tarvitsevansa. omat vahvuutensa ja taitonsa. Työssään
Kieltäytymisen taustalla oli pelko siitä, koulunkäyntiavustajana Veikolla on ol-
sanotaanko hänelle taas, että olet tyhmä lut hyötyä omista kokemuksistaan. Hän
tai tuomitaanko hänet.Veikko ei ollut val- tietää, miltä tuntuu, kun ei osaa jotakin,
mis hyväksymään omaa lukivaikeuttaan eikä oppiminen käy aina helposti. Veik-
ja hän tarvitsi aikaa sulatellakseen asiaa. ko ymmärtää, että oppilas yrittää,
Koulunkäyntiavustajan erikois- vaikka ei onnistukaan ja kannus-
ammattitutkintoa suorittaessaan hän taa oppilasta kahlaamaan suon läpi.
suostui testaukseen ja tulos paljasti, että Opiskellessaan ihmisen oppimisen
lukivaikeus johtuu työmuistin kapeudes- lainalaisuuksia yleensä sekä saadessaan
ta: sinne mahtuu vain tietty määrä asiaa tietoa omasta kognitiivisesta suoriutumi-
ja loput jää pois. Jotta asiat siirtyisivät sestaan Veikko on oppinut arvostamaan
muistiin, on ne pätkittävä ja pilkottava. ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan.
Tutkimusten jälkeen lukivaikeus oli hel- Yksi Veikon vahvuuksista on visuaali-
pompi hyväksyä ja ottaa vastaan tukea. nen havainnointikyky ja muisti.
Veikko on joutunut painiskele- Opiskelunsa tueksi hän etsii saa-
maan huonon itsetunnon kanssa pit- tavilla olevaa visuaalista materiaalia,
kään, ja se vaikuttaa yhä edelleenkin. kuten oppikirjoja, joissa on paljon ha-
12

15. vainnollistavia kuvia, sekä opetusvideoita Opiskelija, jolla on lukivaikeuksia, on itse paras asian-
Internetistä. Suuri vahvuus on myös se, tuntija siinä, millaisia tukimuotoja hän tarvitsee. Joille-
että on oppinut tekemään paljon töitä kin riittää, että lukivaikeus on tullut tiedostettua, ja he
opiskelun eteen: Veikko ei kavahda suur- haluavat kokeilla opiskelua ilman yksilöllistä tukea. On
takaan määrää etätehtäviä. myös henkilöitä, joille luetun ymmärtäminen ja kirjalli-
Veikon kannalta opiskelun ohjaus ja nen ilmaisu voi olla vahvuus lukivaikeudesta huolimatta.
tuki on tärkeää. On hyvä, jos ohjaaja on Tuolloin avuksi voi riittää mahdollisuus käyttää tieto-
helposti lähestyttävä ja kannustava. Ope- konetta kaikissa opiskelutilanteissa. Hyödyllistä on saada
tustilanteissa Veikko toivoisi sitä, että asiat muistiinpanot tai tiivistelmä oppitunnin asioista tunnin
opetettaisiin käytännönläheisesti ja konk- alussa. Kuunteleminen ja muistiinpanojen kirjoittami-
reettisesti, eikä pelkästään teoreettisesti. nen yhtä aikaa on monelle hankalaa ja voi heikentää
Työssä ja työharjoitteluissa kun kuitenkin oppimistuloksia.
huomaa, miten yksinkertaisia ja helposti Osa opiskelijoista haluaa ja tarvitsee paljon tukea.
ymmärrettäviä asiat todellisuudessa ovat. Olennaista on tarjota mahdollisuus opiskella ja osoittaa
Tilanteet, joissa annetaan ryh- osaamista muutenkin kuin kirjoittamalla ja lukemalla.
mälle yhteisesti ohjeita etätehtävistä tai Kirjallisiin tehtäviin on monta vaihtoehtoa. Miellekart-
tutkintotilaisuuksista, tuntuvat vaikeilta. ta käsin tai tietokoneella tehtynä on monen opiskelijan
Veikolle tulee helposti hermostunut ja suosikki. Myös opettajat pitävät miellekartoista, koska
kaoottinen olo, eivätkä ohjeet hahmotu niistä voi nähdä selvästi ja nopeasti, miten opiskelija on
tai jää mieleen. Ohjaus pitäisikin saada ymmärtänyt asioiden suhteet.
kahden kesken ja kasvokkain rauhallises- Miellekartoille vaihtoehtoja ovat erilaiset kaaviot,
sa tilanteessa, jolloin voi myös tarkistaa jotka esittävät asioiden järjestystä, syy-seuraus-suhteita,
ymmärrystään kysymyksillä. Kun Veik- vaiheita tai luokittelua. Miellekarttoja ja kaavioita voi
ko tietää tarkasti ja selvästi, mitä hänel- tarvittaessa täydentää suullisesti niin, että opiskelijan työ
tä odotetaan, hän on valmis näkemään on keskustelun pohjana. Tässä tulee kuitenkin muistaa
paljon vaivaa hyvän suorituksen eteen. se, ettei kaikille lukivaikeuksista kärsiville, kuten ei muil-
Opiskelumenestys onkin ollut niin hyvä, lekaan, puhuminen ole ominainen tapa esittää tietojaan
että koulunkäyntiavustajan opinnoissa ja taitojaan. Joillakin opiskelijoilla lukivaikeus on osa
Veikko palkittiin stipendillä. Kun pelko laajempaa kielellistä ongelmaa, jolloin myös puheilmai-
oppimista kohtaan on väistynyt, tiedon- sun alueella voi olla pulmia.
jano ajaa yhä uudelleen opintojen pariin. Vaihtoehtoisia menetelmiä ideoitaessa kannattaa
Tällä hetkellä Veikko suorittaa työnsä hyödyntää opiskelijan vahvuuksia. Oppimistehtävän voi
ohessa lähihoitajan tutkintoa. tehdä oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi valo-
13

16. kuvaamalla, piirtämällä, videoimalla, äänittämällä tai
vaikkapa nikkaroimalla. Mielikuvitus on rajana vaihto-
ehtoisten suoritustapojen kehittelyssä.
Lukivaikeus ei vaikuta pelkästään lukemisen ja kir-
joittamisen taitoihin, vaan vaikutukset ovat laajat. Se on
jättänyt kantajalleen jälkiä itsetuntoon, ja se on voinut
vaikuttaa merkittävästi koko hänen elämänkulkuunsa.
Tästä syystä opiskelun tukea tarvitaan myös muu-
hun kuin kirjoittamista ja lukemista vaativiin tehtäviin.
Tarvittava tuki voi olla vaikkapa kannustamista, lohdut-
tamista, ammatinvalinnanohjausta tai palveluohjausta.
Lisätiedon lähteet:
• Hämäläinen, R. & Kotiranta, P-L. & Paloneva,
M-S. & Valkama, A. (toim.). Apuvälineitä eri-
laisen oppijan arkeen. Äänikirjasta älykynään,
läppäristä lankakerään, nauhurista navigaatto-
riin. Erilaisten oppijoiden liitto. 2010.
• Ilola, H. Aikuisten lukivaikeudet tutkintota-
voitteisessa työvoimakoulutuksessa. Joensuun
yliopisto. 2008.
• Korkeamäki, J. Aikuisten oppimisvaikeudet.
Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön
tutkimuksia 83/2010.
• http://www.opioppimaan.fi/doc/hankkeen_tuot-
teet/242250_Korkeamaki_verkkov.pdf
• http://www.opioppimaan.fi/
• http://www.nmi.fi/
Aiheeseen liittyvä luento: • http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/
Estääkö lukivaikeus opiskelun? Ei estä, • http://www.oulu.fi/opetkeh/oppimisklinikka/
mutta miten esteen voi ohittaa? Käydään index.html
• http://homepege.mac.com/c.p/nils/
läpi arkisia menetelmiä.

17. Keskity sanomaan ja viestimään
vain olennainen
Ajattele, jos joutuisit lukemaan tämän virkkeen kirjain nistää heti negatiivisten tunteiden ketjun, jossa tehdään
kirjaimelta ja lukeminen veisi sinulta 20 kertaa normaa- päätelmiä opiskelusta sekä itsestä. Opiskelijasta voi tun-
lia pitemmän ajan. Siirryttyäsi seuraavaan virkkeeseen tua, että hän on heikko oppija ja väärässä paikassa.
et muistaisi enää, mitä ensimmäisessä virkkeessä ker- Selkokieli on yksinkertainen ratkaisu moneen on-
rottiin. Aloittaisit alusta niin monta kertaa, että vihdoin gelmaan. Selkomateriaalia tarvitsevat ne, joilla on vai-
ymmärtäisit lukemasi. Edettyäsi näin tekstin loppuun keuksia tekstin lukemisessa, sekä ne, joilla on laajem-
saakka silmiäsi ja päätäsi särkisi. Samalla tiedostaisit, että min vaikeuksia yleiskielen ymmärtämisessä. Selkokielen
olet lukenut kirjasesta vain yhden tekstin. Paljon luetta- käyttäjäryhmiä ovat mm. erilaisista oppimisvaikeuksista
vaa olisi jäljellä, mutta et jaksaisi enää jatkaa. Tämä on kärsivät, kehitysvammaiset ja ikääntyvät henkilöt sekä
monelle oppimisvaikeuksiselle arkea. maahanmuuttajat. Myös sairaus tai vammautuminen
Päätös siitä, luetaanko teksti, tehdään tekstin ul- voi vaikuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi taitoihin, joita
koasun perusteella. Liian hankalalta näyttävää tekstiä ei tarvitaan vuorovaikutuksessa tai lukemisessa ja kirjoit-
edes aloiteta lukemaan. Vaikealta näyttävä teksti käyn- tamisessa.
Luvussa tarkastellaan
selkomateriaalin periaatteita ja
pohditaan selkomateriaalin käyttöä
ja hyödyntämistä ohjaamisessa ja
materiaalin tuottamisessa.
15

18. ”Vasta aikuisena heräsin tajuamaan, paljon esimerkiksi kirjallisia oppimistehtäviä tehdessään. Teh-
että opin jotenkin eri tavalla.” tävässä alkuun pääseminen on vaikeaa, koska ei välttämättä
Riitta on syntynyt 1960-luvun lopulla ja aloittanut kou- heti ymmärrä mitä pitäisi tehdä. Selkokielisyydestä, sanallisis-
lutaipaleensa peruskoulussa 1970-luvulla. Oppivelvolli- ta ohjeista ja tehtävien pilkkomisesta pienempiin osiin Riitta
suuden suorittaminen isossa luokassa oli Riitalle, aralle ja on saanut apua.
ujolle tytölle, alusta alkaen hankalaa. Hän koki oppivansa Tehtäviä tehdessään Riitta kahlaa läpi lukuisia kirjoja
huonosti, koska oppilaita oli paljon, eikä tukitoimia ollut. selvittääkseen itselleen esimerkiksi käsitteitä, jotka eivät hä-
Aran ja ujon luonteensa vuoksi Riitta joutui myös koulu- nelle heti avaudu. Kouluttajilta ja ohjaajilta hän toivoo eniten
kiusatuksi. aikaa ja malttia käydä asioita hänen kanssaan läpi. Hänes-
Erityisesti vaikeutta koulussa tuottivat äidinkieli ja tä on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus kysyä epäselvistä
myöhemmin vieraat kielet. Tukitoimet olivat vähäiset, vaihto- asioista. Lisäksi hän toivoo, että kirjallinen materiaali olisi si-
ehtona Riitalle tarjottiin apukoulupaikkaa. Vanhemmat eivät vumäärällisesti mahdollisimman vähäistä ja mielellään myös
tähän kuitenkaan suostuneet. Niinpä tyttö jatkoi opintaipa- valmiiksi selkokielistä.
leensa kulkemista vaikeuksista huolimatta ilman tukitoimia. Lyhytkestoisen muistin ongelmat vaikuttavat Riitan
Englannin kielen vaikeuden vuoksi Riitta kävi kolmannen oppimiseen. Esimerkiksi määrällisesti suuren tekstimäärän
luokan toiseen kertaan. haltuunotto on vaikeaa, koska muistin kapasiteetti on rajalli-
Vasta aikuisiässä Riitta havahtui huomaamaan, että hä- nen. Lukiessaan tekstiä Riitta helposti unohtaa mitä aiemmin
nen tapansa oppia on jotenkin erilainen kuin muilla. Hän olikaan tekstistä lukenut.
on aina ollut luonteeltaan pohdiskeleva ja sekä omasta että Pienin askelin Riitta on päässyt opiskelun makuun
muiden mielestä tämän vuoksi helposti koulussakin leimattu kiinni. Hän on löytänyt ilon opiskella ja opiskelee nyt par-
”vähän tyhmäksi ja hitaanlaiseksi”. haillaankin: aikuisella iällä jo toista tutkintoaan, suunnitteilla
Tutkimusten ja erilaisten koulutusten myötä Riitalle al- ja haaveissa siintää jo kolmas kiinnostava tutkinto.
koi muotoutua käsitys omasta tavasta oppia. Samalla hänel- Hän on itse etsinyt, kokeillut ja opetellut itselleen so-
le selkenivät ne haasteet, jotka hänen oppimistaan ovat aina pivia opiskelutaitoja. Hän on suorittanut menestyksekkäästi
vaikeuttaneet. Lukemisen ja kirjoittamisen haasteista johtuen opintoja ja opintomenestyksen myötä Riitta onkin kokenut
Riitta joutuu ponnistelemaan ja työskentelemään erityisen saaneensa takaisin rohkeuttaan ja itsetuntoaan.
16

19. Lukivaikeuksisilla on erilaisia strategioita selvitä tekstistä.
Jotkut lukevat kaksi ensimmäistä sanaa virkkeestä, toiset
yhden sanan sieltä täältä. Monet kertovat lukevansa otsi-
kon, väliotsikot, katsovansa kuvat ja lukevansa kuvateks-
tit. Ihminen, jolle lukeminen on tuntunut hankalalta,
on voinut välttää lukemista monia vuosia, jopa vuosi-
kymmeniä. Tuolloin lukutaito on jäänyt harjaantumatta.
Selkokieli voi avata mahdollisuuden aloittaa lukeminen
uudestaan. Lukutaito kehittyy lukemalla.
Selkomateriaalia tarvitsevat ne, joilla on vaikeuksia
tekstin lukemisessa, sekä ne, joilla on laajemmin vaike-
uksia yleiskielen ymmärtämisessä. Selkokielen käyttäjä-
ryhmiä ovat mm. erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät,
kehitysvammaiset ja ikääntyvät henkilöt sekä maahan-
muuttajat.
Selkokieli ei aseta työmuistin kapasiteetille yhtä
suuria vaatimuksia kuin yleiskieli. Kun teksti on selke-
ästi ja lyhyesti jäsenneltyä sitä pystyy lukemaan, vaikka
työmuistin kanssa olisi pulmia. Havainnollisin esitystapa
on yhdistää kuvitus ja selkoteksti esimerkiksi kuvalliseksi
käyttöohjeeksi. Tässä on helppo nähdä selkokielen hyö-
dyllisyys ihan kaikille riippumatta lukemisen taidoista.
Kukapa ei haluaisi kuvallisia ohjeita, kun opettelee käyt-
tämään uutta monimutkaista laitetta?
Selkokielen tarkoituksena on, että teksti ja sivut
ovat helposti hahmotettavissa. Ennen kirjoittamista on
oleellista miettiä tarkasti, mitä haluaa sanoa ja kenelle,
sekä jäsennellä sanottavansa loogisesti eteneväksi ko-
konaisuudeksi. Selkokielen periaatteiden mukaan sanat
ovat lyhyitä, yleisiä ja mahdolliset vaikeammat sanat on
selitetty. Lauserakenne on selkeä, lyhyt, ja lauseissa suosi-
taan suoraa sanajärjestys. Jokainen lause alkaa omalta ri-
viltään. Otsikko sijoitetaan heti tekstin päälle, kappaleet
ovat lyhyitä, ja yksi asia käsitellään sivullaan. Fontiksi va-
17

20. litaan joku yleisimmistä tutuista fonteista, kuten Times len periaatteet sopivat myös vuorovaikutustilanteeseen,
Roman, ja fontin kooksi valitaan 11–16 pistettä. Rivivä- mutta erona on muun muassa tilanteen ainutkertaisuus
lin tulee olla riittävän suuri, 2–4 pistettä suurempi kuin ja nopea eteneminen.
kirjainkoko. Kuvien käytössä kiinnitetään huomiota sii- Haasteita lisää ei-kielellinen ulottuvuus, joka vai-
hen, että ne ovat yksinkertaisia, liittyvät aiheeseen ja ovat kuttaa viestin tulkintaan merkittävästi. Keskustellessa
mahdollisimman lähellä tekstin kohtaa, jota kuvaavat. vastapuoli on otettava huomioon myös hänen ilmais-
Selkokielen käyttäjät huomioidaan myös verk- urajoitteidensa – ei pelkästään vastaanoton – näkökul-
koympäristöissä. On kehitetty ja kehitteillä palveluita, masta. Keskustelutilanteen etuna on se, että voidaan esit-
joissa noudatetaan selkokielen periaatteita. Tällaisia ovat tää kysymyksiä, ilmaista asia uudelleen toisin sanoin ja
muun muassa internetin käytön oppaat ja ohjeistukset tarkistaa viestittävän asian ymmärtäminen.
sekä selkokieliset sivustot. Sähköinen selkomateriaali
mahdollistaa kaikkien osallisuuden tietokoneiden ja in-
ternetin aikakautena. Ohjaaja, oletko miettinyt:
Selkokieltä tarvitaan lisäksi ihmisten välisessä
• Kenelle minun opiskelijoistani olisi hyötyä
suorassa vuorovaikutuksessa silloin, kun puheen ym-
selkomateriaalista.
märtämisessä on vaikeuksia. Tuolloin puheilmaisua ja
• Voisiko sitä käyttää osittain?
vuorovaikutustilannetta selkeytetään kohtaamaan kes-
• Miten voisin viestiä selkeämmin?
kustelukumppanin tarpeet. Osittain kirjoitetun selkokie-
Aiheeseen liittyvä Lisätiedon lähteet:
luento: • Kartio, J. (toim.). Selkokieli ja vuorovaikutus.
Selkomateriaalin periaatteista Oppimateriaalikeskus Opike / KVL. 2009.
on apua ohjaamisen ja oman • Leskelä, L. & Virtanen, H. (toim.). Toisin sanoen
– Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Oppimateri-
materiaalin tuottamiseen.
aalikeskus Opike / KVL. 2006.
• Virtanen, H. Selkokielen käsikirja. Oppimateri-
aalikeskus Opike / KVL. 2009.
• Aiheeseen liittyvä luento:
http://papunet.net/selkokeskus
Selkomateriaalin/periaatteista on apua ohjaami-
• http://selko.fi
• sen ja oman materiaalin tuottamiseen.
http://www.selko-e.fi/
• http://www.stroke.fi/
• http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/am-
mattikoulutus
18

21. Kun ei osaa
aloittaa
ja unohtaa jatkaa
Oletko koskaan istunut koulutukses-
sa, jossa taukoja ei juurikaan pidetä,
viereisestä luokasta kuuluvat remon-
tin äänet kovempaa kuin kouluttajan
puhe. Vieressä istuu kollegasi, joka
viilaa kynsiä päivitellen niiden loh-
keilua pakkasten aikana. Kaiken lisäk-
si sinulla jäi yöunet vähiin ja olet sen
takia juonut liikaa kahvia. Olet vaih-
dellen alivireinen ja ylivireinen etkä
pysty seuraamaan kouluttajan puhet-
ta. Kerro tämä kymmenellä ja voit
kuvitella, miltä tuntuu tarkkaavaisuu-
den häiriöstä kärsivästä ihmisestä.
Luvussa tarkastellaan
toiminnan ohjauksen ja
tarkkaavaisuuden haasteita.
19

22. ”Antilla” kului 10 vuotta huumeiden perusteltua, miksi ei juo. Koulutuksen
ja alkoholin käytön parissa. Yhden hoi- alkaessa Antti kärsi myös voimakkais-
tojakson aikana Antti sai ADHD-diag- ta väsymysoireista, jolloin hän saattoi
noosin. Antti lopetti päihteiden käytön nukkua jopa 18 tuntia vuorokaudessa.
muutama vuosi sitten. Tuolloin hän poh- ”Horroskausi” loppui vähitellen lääki-
diskeli, lähteäkö töihin vai opiskelemaan. tyksen avulla.
Opiskelu arvelutti, koska kirjalliset työt Antti koki, ettei oppiminen oikein
pelottivat. Työvoiman palvelukeskukses- onnistunut, kun päihteettömyyttä oli ta-
sa hänelle tarjottiin työvoimakoulutusta, kana vasta vähän aikaa.Aivot eivät olleet
jonka tavoitteena oli pohtia omaa oppi- vielä valmiit omaksumaan suuria määriä
mista ja tehdä jatkosuunnitelmia. uutta tietoa. Koulutus, jossa oppimista-
Antti oli ollut puoli vuotta kuivil- voitteet eivät olleet isoja, vaan pääpaino
la aloittaessaan koulutuksen. Varsinaiset on vuorokausirytmin opettelussa ja val-
fyysiset vieroitusoireet olivat ohi mutta mistautumisessa tulevaan vaativampaan
sosiaalinen ja psyykkinen toipuminen oli opiskeluun, oli sopiva aloitus.
vasta alussa. Elämä ja elämäntapa jat- Koulutuksesta muodostui käänne-
kuivat samanlaisina – ainoastaan päih- kohta Antin elämässä. Hänelle itselleen
teet olivat poissa. Myös kaveripiiri pysyi syntyi varmuus siitä, että pystyy suo-
samana, ja Antti seurasi vapaa-aikansa rittamaan perus- tai ammattitutkinnon.
toisten päihteiden käyttöä. Halu ja himo Koulutuksen aikana hänellä oli käytet-
päihteisiin ei ollut kadonnut minnekään, tävissään erilaisia palveluja, kuten lää-
ja se häiritsi kovasti keskittymistä. Tun- käripalvelut ja psykologin testit.
tui, kuin olisi ollut puhelimessa, ja joku Onnistuminen rohkaisi Anttia, ja
olisi koko ajan vieressä yrittänyt sanoa hän hakeutui suorittamaan päihdetyön
jotakin. ammattitutkintoa. Ensimmäiset ongel-
Päätös päihteettömyydestä ei siis mat tulivat vastaan heti, kun olisi pitänyt
ollut vielä loppuun käsitelty. Vei oman laatia näyttösuunnitelmia. Kun ensim-
aikansa, ennen kuin hän sai itselleen mäiset suunnitelmat tehtiin yhteistyössä
20

23. ohjaajan kanssa, alkoi tekeminen sujua tarvitaan aikataulujen rakentamisessa,
ja jatkossa hän sai tehtyä suunnitelmat tärkeysjärjestysten laatimisessa sekä elä-
itse kumppani apunaan. Antti kokeekin, mänhallinnan varmistamisessa.
ettei näyttösuunnitelmista ja kirjallisista Antilla vuorokausirytmin opettelu
töistä olisi tullut mitään ilman apuvoi- on vaatinut paljon työtä, ja sama rytmi
mia. Antti olisi tarvinnut paljon ohjausta on pidettävä yllä viikonloppuisin.
ammattitutkintoa suorittaessaan. Elämäntilanteiden suoraa yhteyttä
Apua hän olisi tarvinnut erityi- opiskeluun kuvaa se, että Antin opiske-
sesti kirjallisiin töihin. Tehtävänantoja lu keskeytyi täysin pariksi kuukaudeksi,
oli vaikea ymmärtää: Mitä pitää tehdä koska hänen lääkityksensä katkesi. Ant-
ja miten? Kokonaisuudet olisi tarpeen ti oli kokeillut lähes kaikki markkinoilla
pilkkoa pienemmiksi paloiksi ja selittää olevat tarkkaavaisuushäiriöön käytetyt
selvästi, mitä mikäkin tarkoittaa. Ko- lääkkeet ja löytänyt yhden lääkkeen,
tioloissakin Antti tarvitsee ostoslistaan joka sopi hänelle. Lääkkeen toimitus
tarkan erittelyn siitä, mitä pitää ostaa. Suomeen katkesi väliaikaisesti ja Antin
Kaikkein vaikeimmalta ammattitutkin- ei auttanut muu kuin odotella, milloin
nossa tuntuivat tehtävät, joissa piti ar- lääkettä olisi taas saatavilla.
vioida ja analysoida itseä ihmisenä sekä Ilman lääkitystä ei onnistu opiskelu
omaa ammatillista kehittymistä. Nämä eikä mikään muukaan pitkäjännitteinen
piti vielä tuottaa kirjalliseen muotoon. toiminta. Antin meno muuttui tuolloin
Antti olisi tarvinnut ohjauskeskusteluja niin impulsiiviseksi ja levottomaksi, ettei
itsearvioinnin kehittymiseksi. lukeminen tai yhtään pidemmän ajatus-
Opiskelu ei ollut Antille helppoa ketjun muodostaminen onnistunut. Mi-
ja myös ohjaajalta vaadittiin kärsivälli- tään ei saanut aikaiseksi ja paikallaan
syyttä. ei pystynyt olemaan. Onneksi Antti sai
Tarkkaavaisuushäiriöisen näkö- lääkityksen takaisin, opinnot etenivät ja
kulmasta opiskelun ohjaus pitää nähdä lopulta suuren työn tuloksena tutkinto
laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Ohjausta oli valmis.
21

24. Tarkkaavaisuuden häiriö on krooninen neurobiologinen litsemaan stressiä ja lisäämään hallinnan tunnetta omaan
häiriö, joka aiheuttaa vaikeuksia mm. tarkkaavaisuuden elämäänsä. Itsehavainnoinnin kehittyminen puolestaan
ja toimintojen sekä vireystilan säätelyssä. Tarkkaavaisuu- lisää kykyä hallita oireita. Ohjauksen pääpaino saattaa
den häiriöstä käytetään lyhenteitä ADHD ja ADD. olla myös tarkkaavaisuushäiriön seurannaisvaikutuksista,
Tarkkaavaisuushäiriöstä elää voimakas stereotypia, kuten heikosta itsetunnosta, johtuvien ongelmien hel-
jonka mukaan henkilö on ylivilkas, ulospäin suuntautunut pottaminen.
ja älykäs alisuoriutuja. Tähän voi vielä liittyä ennakkoluulo
huumeisiin verrattavien lääkkeiden käytöstä. Kuitenkin to- Toiminnanohjauksen haasteet
siasiassa jokainen tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö on eri-
lainen ja oma yksilönsä, jolla on omat ainutkertaiset tem- Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat olla osana tark-
peramenttipiirteensä ja ominaisuutensa. ADHD tai ADD kaavaisuuden häiriötä tai liittyä muuhun oppimiskyvyn
kyllä tuovat tiettyjä vaikutuksia yksilön olemukseen ja toi- problematiikkaan. Toiminnanohjauksen taitoja tarvitaan
mintaan, mutta vaikutukset voivat olla hyvin monenlaisia. kaikkeen tavoitteelliseen toimintaan. Tavoitteellista toi-
Kuvailtu stereotypia on vain osa totuutta. Joillakin mintaa pitää suunnitella, toteuttaa ja arvioida sekä pys-
tarkkaavaisuuden häiriö voi oirehtia vähemmän näkyvästi tyä tekemään kaikkia näitä yhtä aikaa. Ongelmat voivat
niin, että vajoaa jatkuvasti omiin ajatuksiinsa ja unohtaa, näkyä niin, ettei henkilö suoriudu työ- tai opiskeluteh-
mitä oli tekemässä ja mihin piti suunnata tarkkaavaisuus, tävistä itsenäisesti. Asioiden priorisointi ja itsensä arvi-
kun taas toisella päällimmäisin oire voi olla tunteiden ointi voi olla hankalaa.
hallinnan pulmat ja impulsiivisuus. Monet tarkkaavai- Toiminnanohjauksen vaikeudet tulkitaan usein
suushäiriöiset kärsivät liitännäisoireista, kuten ahdistunei- laiskuudeksi tai motivaation puutteeksi. Miksi ohjatta-
suudesta, masennuksesta tai migreenistä. Stressi ja paine va henkilö ei tee mitään ongelmansa ratkaisemiseksi?
pahentavat tarkkaavaisuushäiriöisen henkilön oireita. Miksi hänen opintonsa keskeytyvät? Miksi hän ei saa
Osa tarkkaavaisuushäiriöisistä henkilöistä menes- pidetyksi työpaikkaa? Toiminnanohjauksen taidot voivat
tyy opinnoissaan hyvin ja sijoittuu työelämään tarvit- tuntua hyvin itsestään selviltä heistä, joilla vaikeuksia ei
sematta juurikaan tukitoimia, kun taas monen kohdalla ole. Voisikin pohtia, mikä on itselle niin vaikea toiminta,
pulmat ovat niin suuria, että tukitoimet ovat välttämät- ettei tiedä mistä aloittaisi tai miten etenisi. Ei auttaisi
tömiä. Asian tullessa esille ohjaustilanteessa olisikin syytä vaikka asia olisi aikaisemmin neuvottu. Olisiko se leipo-
tarkistaa, onko ohjattavalle tehty riittävät selvittelyt asian minen, teknisten laitteiden käyttö tai ehkä larppaami-
tiimoilta ja saako hän tai onko hän saanut tarvittavan nen? Miten reagoit, kun et osaa toimia. Hermostutko,
kuntoutuksen ja hoidon. kyseletkö toistamiseen apua vai yritätkö ehkä välttää
Ohjaaja itse voi auttaa pohtimalla ja jäsentämällä koko asian tekemistä?
yhdessä ohjattavan kanssa asioita, joissa ongelmia ilmenee Toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivä henkilö
ja ohjaamalla häntä kehittämään ratkaisuja ongelmakoh- voi olla jatkuvasti tilanteessa, jossa hän ei tiedä, miten
tiin. Ohjaus auttaa tarkkaavaisuushäiriöistä asiakasta hal- toimia. Uuden asian oppiminen vaatii enemmän pa-
22

25. neutumista ja harjoituskertoja. Työtehtävän oppimisessa suunnitellaan aikataulutusta jakamalla suurempi koko-
auttaa vaiheistaminen ja sisäisen puheen kehittely. Ko- naisuus vaiheisiin. Määritellään, kuinka paljon kuhunkin
konaisuus jaetaan vaiheisiin, jotka opetellaan tekemään vaiheeseen pitäisi keskimäärin varata aikaa.
oikein ja oikeassa järjestyksessä. Muistia tukee kirjallinen Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuk-
tai kuvallinen vaihe vaiheelta etenevä ohjeistus. Ohjeis- siin tarvitaan apua, mutta on tärkeää muistaa että kyse on
tuksen tai erillisen muistilistan avulla voi tarkistaa, ete- vain henkilön yhdestä ominaisuudesta. Elämän ja uran
neekö työ suunnitelman mukaan. rakentamisessa pääpaino kannattaa aina olla yksilön vah-
Sisäistä puhetta harjoitellaan niin, että ensiksi oh- vuuksissa ja positiivisissa piirteissä. Juuri nuo vahvuudet
jaaja näyttää työtehtävän puhuen samalla ääneen, mitä ja kompensoivat taidot ovat ratkaisevia elämänlaadun ja
tekee. Sen jälkeen ohjattava tekee tehtävän ohjaajan oh- työelämään sijoittumisen kannalta.
jatessa tekemistä puheellaan. Seuraavaksi ohjattava tekee
tehtävän ohjaten itseään puheellaan. Lopuksi ohjattava
ohjaa itseään puhumalla itse hiljaa mielessään. Ohjaaja, oletko miettinyt:
Ohjauksessa olisi hyödyllistä teoriassa suunnitel-
• Miten autat asiakasta itsehavainnoinnissa?
la ja käydä läpi harjoiteltavaa työtehtävää. Tuolloin voi
• Huomioithan, ettei oma todellisuutesi ole ainoa
rauhassa paneutua työtehtävän kriittisiin kohtiin ja poh-
oikea?
tia, mitä tehdä, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu tai jokin
• Tarkkaavaisuushäiriöiset henkilöt hyötyvät
menee vikaan. Teoriaopinnoissa kannattaa hyödyntää
suunnitelmallisesta ohjauksesta.
kansiota. Ohjauksessa järjestellään kansiota selkeäksi vä-
lilehtien ja yläotsikoiden avulla. Huolellisesti jäsennelty
opiskelukansio jäsentää myös ajattelua ja oppimista.
Pohdi, miltä tuntuisi, jos sinulla ei olisi kelloa tai ka- Aiheeseen liittyvä luento:
lenteria? Näin voi samaistua opiskelijaan, jolla on vaikeus Tarkastellaan toiminnan ohjauksen ja tarkkaa-
hahmottaa aikaa. Hän ei osaa arvioida, mitä ehtii tehdä vaisuuden haasteita. Jokaisella on omat vahvat
viidessätoista minuutissa, kauanko yhden työvaiheen te-
puolensa ja kykyjä, joita voi vahvistaa.
keminen kestää tai miten suunnitella aikataulu lopputyön
tekemiseen. Ongelmat voivat näkyä esimerkiksi niin, että
opiskelija on usein myöhässä, reilusti etuajassa tai saapuu
Lisätiedon lähteet:
tapaamiseen vääränä päivänä. Apua voisi olla siitä, että • Michelsson, K. & Miettinen, K. & Saresma, U. &
opiskelijan kanssa otetaan käyttöön kalenteri. Kalente- Virtanen, P. AD/HD nuorilla ja aikuisilla. PS-
riin merkataan opiskelun ajoittumista ja erilaisia opiske- kustannus. 2003.
lujaksoja. Kalenterin avulla tehdään aikataulu itsenäisen • Lehtokoski, A. Aikuisen ADHD ja aivojen arvoi-
opiskelun etenemisestä kirjaamalla jaksoittain itsenäisen tus. Tammi. 2004.
tehtävän vaiheita ja aikarajoja. Käytännön työtehtäviin • http://www.adhd-liitto.fi/index.htm
• http://adhd-aikuiset.org/

26. Luvussa tarkastellaan mielen
terveyttä yksilön voimavarana,
joka mahdollistaa kyvyn
selvitä uuden oppimisesta.

27. Mielen
hyvinvointi Sari oli 35-vuotias aloittaessaan ammattitutkinnon suo-
rittamisen. Sarilla oli opiskelemaltaan alalta useita lyhyitä
tukityöllistämisjaksoja sekä paljon kokemusta pätkätöistä
muiltakin aloilta, mutta ei aikaisempaa ammatillista kou-
lutusta.
Sarin itsetunto ja usko omiin kykyihin olivat todella
Opiskelu ja oppiminen vaativat voimavaroja. Meillä kai- alhaalla. Sari ei opiskelujen alussa uskonut kykenevänsä
killa on voimavaroja yksilöllisesti. Aikuisen oppijan elä- suorittamaan tutkintotilaisuuksia, vaan tyytyi ainoastaan
mässä vaikuttavat monet henkisen hyvinvoinnin tekijät. osallistumaan valmistavaan koulutukseen. Lisäksi Sari oli
Henkisten voimavarojen ”kuluttajia” voivat olla: mieli- potenut vaikeaa masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pel-
ala- ja itsetunto-ongelmat, ahdistusongelmat ja pelot. koa jo useita vuosia.
Ongelmien sijaan kannattaa keskittyä yksilön voi- Suurta ahdistusta ja pelkotiloja aiheutti myös uu-
mavaroihin, ongelmien ratkaisemiseen ja myönteisten teen opiskelijaryhmään kuuluminen. Opiskelujen alussa
ajatusmallien vahvistamiseen. Sari pelkäsi kovasti joutuvansa pitämään esityksiä tai sa-
nomaan jotain ääneen ryhmän edessä.
Sarilla ei omassa elämässään ollut kuin pari hyvää
ystävää, joiden kanssa hän pystyi puhumaan asioitaan.
Sarin välit omien sukulaisten kanssa olivat olleet aina
Mielen voimavarat
huonot. Myös miesystävän kanssa välit olivat hankalat.
• avoimuus ja mielenkiinto uusiin asioihin Fyysiset voimavarat olivat heikot epämääräisten vä-
• mielikuvitus symysoireiden takia. Myös selkä vihoitteli ja oli välillä
• uusien ihmisten kohtaaminen niin kipeä, että Sari joutui olemaan selän takia sairaus-
• ihmissuhteiden luominen ja ylläpito lomilla. Pelko terveydellisistä ongelmista, parisuhdeongel-
• suunnitelmallisuus mat sekä taloudelliset ongelmat saivat Sarin mielen hyvin
• sitoutuminen matalaksi. Hän murehti usein ääneen elämänkohtaloaan,
• realistinen itsearviointi sitä mitä hän oli joutunut elämässään käymään läpi.
• omien puutteellisuuksien hyväksyminen Edellisistä opiskeluista oli kulunut jo vuosia aikaa,
• omien vahvuuksien näkeminen eivätkä opiskeluvalmiudet olleet aikaisemminkaan olleet
• tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen kovin hyvät. Sarille tehtiin lukitesti ja havaittiin, että Sari
• vaikeiden tunteiden hyväksyminen tarvitsee opintoihinsa selkokielistä materiaalia ja mahdol-
• myönteisten tunteiden hyväksyminen lisuuden suorittaa tehtävät suullisesti tai miellekarttoja
käyttäen.
25

28. Sari sai vahvistusta itsetunnolleen siitä, ettei hän ollut- joille hän itse ei voinut mitään. Murehtimisen lopettaminen
kaan tyhmä vaan pystyi oppimaan asioita siinä missä muut- näistä asioista vapautti voimavaroja opiskeluun.
kin. Hän tarvitsi siihen vain omanlaisensa menetelmän. Sari Toisen tutkinnon osan aikana Sari rohkaistui yrittä-
sai opiskelijaryhmästä hyviä uusia ystäviä ja oppi luottamaan mään tutkintotilaisuutta ja saikin sen läpi.Tästä innostuneena
itseensä ja aikaisemman työkokemuksen mukanaan tuomaan hän kiri toiset opiskelijat kiinni. Sari sai suoritettua ammat-
osaamiseensa. Ryhmään kuulumisen tunne vahvisti hänen titutkinnon samassa ajassa kuin suurin osa ryhmästä. Kou-
voimavarojaan siinä määrin, että hänen esiintymisjännityk- lutuksen jälkeen Sari sai jälkeen pitkän sijaisuuden omalta
sensä helpottui huomattavasti. alaltaan.
Erityisen tärkeänä Sari piti tapaa, jolla kouluttajat huo-
mioivat jokaisen opiskelijan yksilönä ja ottivat hänetkin sellai-
sena kuin hän oli. Hän sai paljon kannustusta, tukea ja apua
opiskeluunsa.
Sari kävi säännöllisesti keskustelemassa opintoneuvojan
luona. Näissä keskusteluissa hän sai käydä läpi opiskelun ai- Ohjaaja, oletko miettinyt:
kaisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Hän sai vahvistusta
• Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi?
mieltänsä askarruttaviin aiheisiin. Sari sai apua muun muassa
• Mitä tarkoittaa asiakkaan aito kohtaaminen?
omien ajatusten erittelyyn. Sarille oli tärkeää oppia erottamaan
• Miten huomioit ohjauksessa asiakkaan elämän-
omat negatiiviset ajatuksensa totuudesta. Siten hänen käsitys
kokonaisuuden?
itsestään osaajana ja arvokkaana ihmisenä vahvistui. Hän sai
• Miten ohjaat asiakasta, josta et pidä?
purkaa tunteitaan ja käsitellä niitä keskustellen. Hän oppi
myös näkemään ja hyväksymään sellaisia asioita elämässään,
Aiheeseen liittyvä
luento:
Mielen terveys on voimavara,
joka mahdollistaa kyvyn selvitä
uuden oppimisesta.
26

29. AIVOtoimijoiden Luvussa esitellään AIVO-hankkeessa
aikuisten erityisohjausta maakunnal-
esimerkkejä lisesti kehittämässä mukana olleita
tahoja ja heidän esimerkkinsä aikuisten
erityisohjauksesta käytännössä erityisohjauksesta.
Lieksan Kristillinen Opisto Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on myös erit-
Maahanmuuttajien täin erilaiset koulutaustat.Toiset oppilaat ovat opiskelleet
oppimisvaikeudet kotimaassaan vuosia ja toiset taas eivät ole käyneet päi-
vääkään koulua. Opiskelutaidot pitää siis opetella aivan
Oppimisvaikeudet määritellään usein lukemisen ja kir- alusta ja niiden oppiminen ei kaikille ole helppoa. Tässä
joittamisen vaikeuksiksi, matematiikan oppimisvaike- tapauksessa voisi varmaankin puhua myös opiskelutai-
uksiksi, puheen ja kielen kehityshäiriöiksi, motoriikan tojen vaikeuksista.
vaikeuksiksi, hahmotusvaikeuksiksi ja tarkkaavaisuus- Yleisesti ottaen maahanmuuttajan oppimisvaikeu-
häiriöiksi. Oman lisähaasteensa oppimisvaikeuksien den toteaminen on melkein mahdotonta. Erityisesti lu-
huomioimiselle oppilaitoksissa ovat tuoneet maahan- kemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien toteamisen estää
muuttajat. heikko suomen kielen taito. On vähän testistöjä suomea
Oman kokemuksemme mukaan maahanmuuttaji- osaamattomalle ja jos osaa jo suomea aiheuttaa hanka-
en oppimisvaikeudet eivät ole pelkästään ns. koulumaa- luuksia se, että testistöt ovat kulttuurisidonnaisia. Joten
ilmaan liittyviä vaan oppimisen ongelmia ilmenee myös virallinen oppimisvaikeuden toteaminen on pohjaton
arjen hallinnassa. Ei ole myöskään helppoa eritellä sitä suo, johon pitäisi ehdottomasti löytää ratkaisu. Kotikie-
onko oppilaalla mahdollisesti oppimisvaikeus vai aihe- len opetuksen kautta voi yrittää löytää selityksiä heikolle
uttavatko psyykkiset ongelmat hankaluutta oppimisessa. oppimiselle. Siinä tapauksessa ongelmaksi on muodostu-
Tämä ongelma esiintyy erityisesti pakolaisena tulleilla nut se, että ”maanmiestä ei käräytetä”. Käytännössä tämä
opiskelijoilla, koska heillä taustalla voi olla hyvinkin jär- tarkoittaa sitä, että kotikielen opettaja ei tunnusta oman
kyttäviä traumoja, joiden läpikäyminen aiheuttaa keskit- maalaisellaan olevan mitään ongelmia, koska se olisi niin
tymisvaikeuksia myös oppitunneilla. Oppilaan ajatukset suuri häpeä. Tämä häpeän tunne estää myös usein oppi-
eivät yksikertaisesti pysy ”kasassa”. laita myöntämästä ongelmia ja kieltämään hankaluudet,
27

30. vaikka ne olisivat ilmiselviä. On myös ilmennyt sitä, että kuin hyrrä, rummutti pöytää tai oli muuten erittäin levoton.
saman kulttuurin opiskelijat peittelevät mahdollisista Hän ei pystynyt istumaan kokonaista oppituntia paikallaan
oppimisvaikeuksista kärsivän ongelmia. Opiskelutoverit vaan lähti aina vaeltelemaan. Henkilökunta oli melkein sa-
tekevät toisen tehtäviä, yrittävät kaiken keinoin auttaa taprosenttisen varma, että oppilaalla on tarkkaavaisuushäiriö.
kokeissa ja tunneilla. Tätä jatkui niin pitkään, kunnes lääkärintarkastuksissa tuli
Mitä keinoja on sitten käytettävissä? Olemme läh- ilmi, että hänen näkönsä oli erittäin heikko ja toinen korva
teneet Lieksan kristillisellä opistolla purkamaan ongelmia kuuro, sekä siellä oli kasvain. Pojan saatua silmälasit ja käy-
aluksi sillä, että selvitetään onko oppilaalla mahdollises- tyään leikkauksessa alkoi uusi elämä opiskelujen saralla.Tänä
ti huono kuulo tai näkö. Tämä keino on osoittautunut päivänä jatkuva häiritseminen on vain muisto ja opinnot suju-
erittäin käytännölliseksi. Fyysiset vaivat voivat aiheuttaa vat hienosti. Levottomuus johtui siis vain yksinkertaisesti siitä,
esimerkiksi opiskelumotivaation laskemista ja niiden sel- että hän ei nähnyt kunnolla taululle, eikä pystynyt kuulemaan
vittäminen alkuun on erittäin tärkeää. Kielellisistä vai- kaikkea, koska sitä ei osattu ottaa huomioon.
keuksista kärsiville olemme tarjonneet ABC-opetusta ja
luki - ja kirjoituspajatoimintaa. Halukkaille oppilaille on
annettu mahdollisuus tukiopetukseen. Tukiopetuksen
lähtökohtana on se, että oppilas itse sitä haluaa ja pyytää, Myös toinen 16 vuotta vanha turvapaikanhakijapoika aloit-
sillä siitä ei ole konkreettista hyötyä ilman motivaatiota. ti opin tiensä NUTUKKA-ryhmässä ja Tukikoti Tuikussa.
Tukikoti Tuikussa asuvat oppilaat saavat apua kotiläksyi- Ryhmäläisten suomen kielen taito karttui hurjaa vauhtia,
hin ohjaajilta, ja opiston asuntolassa opiskelevat saavat mutta silmiin pistävää oli se, että kyseinen poika ei kehittynyt
tukea asuntolanhoitajalta sitä halutessaan. juuri laisinkaan. Hänellä oli vaikeuksia niin kirjoittamises-
Lopuksi esittelen kolmen opiskelijan tarinan hei- sa, lukemisessa, matematiikassa ja arjen taitojen oppimisessa.
dän vaikeuksistaan ja mitä niille on tehty: Välillä tuntui myös, että hän ei ymmärtänyt asioita omalla
äidinkielelläkään.Yritystä häneltä kuitenkin löytyi. Eli selvää
oli se, että kaikki ei ollut kunnossa.
Noin vuosi Suomeen saapumisen jälkeen saimme ryh-
16 vuotta vanha turvapaikanhakijapoika saapui Tukikoti mälle kotikielenopettajan.Toivoimme, että saisimme vastauksia
Tuikkuun oltuaan Suomessa noin puolitoista kuukautta. Hän oppimisvaikeuksiin sitä kautta. Mutta toive oli turha. Koti-
aloitti koulunkäynnin välittömästi NUTUKKA- ryhmässä. kielen opettaja ei löytänyt mitään huomautettavaa kenenkään
Heti opintojen alussa henkilöstö huomasi, että pojan on erit- taidoissa ja sanoi kaiken olevan kunnossa. Pettymys oli valta-
täin vaikeaa keskittyä tunnilla. Hän häiritsi muita puheillaan va, koska asiat eivät todellakaan olleet niin. Oppitunneilla hä-
ja jos hän ei puhunut, niin äänteli muuten, pyöri paikallaan nen opiskelutoverinsa auttavat häntä, mutta myös peittelevät
28

31. hänen ongelmiaan. Ja poika itse on kaikesta huolimatta hyvin
iloinen ja ei asiasta stressaa.
Nyt hänen Lieksan Kristilliselle Opistolle saapumises-
taan on kulunut 1,5 vuotta. Suomen kielen taito ei ole mer-
kittävästi kehittynyt, mutta kuin ihmeen kaupalla hän kui-
tenkin selviää opinnoistaan. Arki sujuu jo hiukan paremmin
ja hän asuu jo omassa asunnossa, mutta suurin harppauksin
niissäkään asioissa ei ole menty eteenpäin, vaan hän tarvitsee
”holhoajaa”. Seuraavana yritämme taas selvittää asioita koti-
kielen kautta käyttäen apuna tulkkia. Aika näyttää selviääkö
tämä mysteeri meille ikinä.
17-vuotias turvapaikanhakijatyttö saapui opistollemme ja Tu-
kikoti Tuikkuun noin kuukausi sitten. Hän on asunut Suo-
messa jo yli vuoden vastaanottokeskuksessa. Opinnot alkoi-
vat viikko saapumisen jälkeen ja eivät ole sujuneet toivotulla
tavalla. Suomen kielen taito on heikko ja tytöllä on luki- ja
kirjoitusvaikeuksia ja mahdollisesti hahmotusvaikeuksia. Hä-
nen omien sanojensa mukaan kirjaimet taululla menevät puu-
roksi.
Ryhmän opettaja ja koulunkäyntiavustaja yrittivät etsiä
sopivaa testistöä, jolla oppimisvaikeus voitaisiin todeta, mutta
sellaisia ei suomea osaamattomalle ole saatavilla. Seuraava as-
kel oli näön tarkastaminen, jos tekstin puuroutumiselle löytyi-
si selitys sieltä. Tällä kertaa ratkaisu ei löytynyt tällä tavoin.
Tytöllä on myös todettu paniikkihäiriötä, joka on johtanut
sairaalahoitoon. Hänen kielellisiä ongelmia yritetään selvittää
myös kotikielen kautta ja paniikkihäiriöön kokeillaan kuva- Lisätiedon lähteet:
taideterapiaa, joka ei ole kielisidonnainen.
• Arvonen, A. & Katva, L. & Nurminen, A. Maa-
hanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnista-
minen. PS- Kustannus. 2010.

32. Lieksan Kristillinen Opisto: viestintäopintoja. Tässä artikkelissa tarkastelemme avoi-
Lieksan Kristillisen Opiston toiminnassa arvoja ovat elin- men yliopiston opintoja erityisohjauksen näkökulmasta
ikäinen ja omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys, osal- kahden, toisiinsa nivoutuvan, teeman kautta: elinikäisen
lisuus, toiminnallisuus, monikulttuurisuus ja integraatio. oppimisen ja koulutuksellisen yhdenvertaisuuden, jotka
Toiminnassa näkyvät toisten vakaumusten kunnioittami- muodostavat avoimen yliopiston opetuksen kivijalan.
nen, suvaitsevaisuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu. Maakunnallinen erityisohjauksen kehittämisryhmä
Haluamme painottaa kulttuuria ihmisen identiteetin ra- aloitti toimintansa syksyllä 2009 ja näin ollen osanotta-
kentumisen kivijalkana ja voimavarana, kaikkia yhdistä- jana hankkeen alussa oli Joensuun yliopiston avoin yli-
vänä tekijänä sekä monikulttuurisuutta rikkautena. opisto ja keväällä 2010 Itä-Suomen yliopiston avoimen
Lieksan Kristillisen Opiston kulttuuriteema yhdis- yliopiston Joensuun kampus.
tää kaikkia opiston opiskelijoita ja opiston eri linjojen Artikkelissa kuvaamme avoimen yliopistokoulu-
toimintaa. Opiskelemme kulttuuriaineita integroiduissa tuksen lähtökohtia sekä niitä erityisohjauksen kannalta
ryhmissä, kulttuurin eri osa-alueet huomioiden. Työjär- myönteisiä toimenpiteitä, joita Itä-Suomen yliopiston
jestyksessä vaihtuvat kulttuurikeskiviikot, jolloin kaikilla avoimessa yliopistossa, Joensuun kampuksella, toteutet-
opiston opiskelijoilla on valinnaista kulttuurialan opis- tiin maakunnallisen erityisohjauksen kehittämistyöryh-
kelua. Jakson viimeinen perjantai on kulttuuriperjan- män toiminnan tukemana ja kannustamana.
tai, jolloin jakson aikana tehdyt työt esitetään yleisölle.
Kulttuurillista opiskelua tukevat erilaiset vierailut sekä Lainsäädännölliset taustat
internaattiopinnot. elinikäiselle opiskelemiselle
”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäis-
Itä- Suomen yliopisto: Avoin yliopisto tä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan
ERITYISOHJAUS kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan
POHJOIS-KARJALAN yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”
MAAKUNNASSA: (Yliopistolaki 2§, 1 mom.)
Juurela Tiina, Kinnunen Irja ja Saarikivi Ilse:
Itä-Suomen yliopiston elinikäisen oppimisen toimenpi-
Erityisohjauksen näkymät elinikäi- deohjelmassa todetaan uuden yliopistolain myötä elin-
sen oppimisen ja yhdenvertaisuu- ikäisen oppimisen edistämisen kuuluvan myös yliopis-
den näkökulmasta Itä-Suomen yli- tojen perusvelvollisuuksiin. Erityisesti tämä velvollisuus
opiston Avoimessa yliopistossa. toteutuu avoimessa yliopistossa, jonka perustehtävään
kuuluu myös koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen.
Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa kaikille Avoimen yliopisto-opetuksen perustehtäviksi katsotaan
avoimia opintoja noin sadassa oppiaineessa sekä kieli- ja toimenpideohjelman mukaan myös opiskelumahdolli-
30

33. suuksien tarjoaminen kaikille iästä ja koulutustaustas- yliopistolle syntyy tärkeä liittymäpinta yrityksiin, työ-
taan riippumatta. elämän asiantuntijoihin ja organisaatioihin sekä alueen
Lähtökohtana on, että opiskelijalla on perustuslail- väestön todellisuuteen. Se tarjoaa myös virikkeitä yli-
linen oikeus saada opetusta muutoinkin kuin perusope- opiston tutkimukselle, täydentää yliopiston näkyvyyttä
tuksessa. ”Perustuslain (731/1999) 16. pykälän mukaan ja vaikuttavuutta alueella sekä toimii myös kokeilukent-
julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mah- tänä uusille innovaatioille.
dollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaan myös
muuta kuin perusopetusta. Perustuslain kuudes pykälä Avoimen yliopiston opinnot elin-
kieltää ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan iän, ikäisen oppimisen näkökulmasta
etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, Elinikäisessä oppimisessa korostetaan oppimaan oppi-
vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun misista ja opiskelijan itseohjautuvaa oppimista. Oppi-
henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Perustuslaki takaa maan oppimisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija osaa
tasaveroisen mahdolliseen hakeutua koulutukseen, kui- reflektoida omaa oppimisprosessiaan. Uudella ohjauksen
tenkin opiskelijan kykyjen ja tarpeiden mukaan. lähestymistavalla pyritään vastaamaan myös pitkään kes-
Perustuslain lisäksi yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kustelussa olleeseen haasteeseen erilaisten opiskelijaryh-
oppilaitoksia opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun. mien opiskeluaktiivisuuden herättämisestä, tämä on jo
”Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) täsmentää perustuslain vuonna 2004 koettu yhdeksi merkittävistä kehittämis-
yhdenvertaisuusperiaatetta ja syrjintäkieltoa. Sen mu- tehtävistä. Avoimen yliopiston opintojen ulkopuolel-
kaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tar- le jääneitä tai jättäytyneitä ovat miehet, yli 50-vuotiaat
vittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen ja kaupunkien ulkopuolella asuvat. Avoimen yliopiston
henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi.Yhden- rooli yliopiston aluetehtävän toteuttajana on suuri.
vertaisen opiskelun ja osallistumisen esteitä poistetaan Itä-Suomen yliopiston vuoden 2010 strategia vas-
korkeakouluissa aktiivisesti, mutta esteettömyys toteu- taa myös tähän haasteeseen. Siinä todetaan opetuksen
tuu toistaiseksi vaihtelevasti.” olevan pedagogisesti korkealaatuista ja linjakasta, ja sen
Elinikäisen oppimisen periaatteen mukainen yli- toteutuksessa käytetään monimuotoisia opetusmenetel-
opisto toimii suomalaisen yhteiskunnan sivistystason ko- miä. Strategiassa aikuiskoulutuksen tarjontaa kuvataan
hottamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Se täydentää monipuoliseksi.
tutkintojärjestelmää tarjoamalla ikään ja pohjakoulutuk-
seen katsomatta mahdollisuuksia opiskeluun koko ihmi- Lähiopetuksesta monimuoto-ope-
sen elämänkaaren aikana. Merkittävä toiminta-alue on tukseen ja verkossa opiskelemiseen
yliopiston vaikutusalueen väestön ja sen elinkeinoelä-
män osaamisen kehittäminen yliopiston tutkimukseen Taloudellinen taantuma ja siihen liittyen suurtyöttö-
ja tietämykseen nojaten. Elinikäisen oppimisen kautta myys ja työelämän rakennemuutokset nostivat 1990-lu-
31

34. vulla aikuiskoulutuksen keskeiseksi koulutuspolitiikan jolloin opintojen yhteen sovittaminen perheen, työn
kohteeksi. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ja vapaa-ajan kanssa helpottuu. Joensuun kampuksen
avoin yliopisto on 1990-luvulta lähtien määrätietoises- opintojen suunnittelussa ja itse opinnoissa tukena toimii
ti kehittänyt aikuisopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia pienryhmäohjaaja eli tuutori.
joustavia opintokokonaisuuksia ensin monimuotoisena Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston Joen-
ja nyttemmin verkko-opintoina. suun kampuksella monimuoto-opinnoista on kerätty
Monimuoto-opetus tuli avoimeen yliopiston ope- asiakaslähtöistä palautetta selvityksillä, opinnäytetöillä ja
tukseen 1980-luvulla Helsingin yliopiston ollessa en- tutkimuksilla.
simmäisiä pioneereja Suomessa. 1990-luvulla useimmat
yliopistot lähtivät kehittämään erilaisia etäopetuksen Itseohjautuvuuden periaate
muotoja, mihin osaltaan vaikutti opetusministeriön ns.
työvoimapoliittinen lisärahoitus avoimeen yliopistoon Avoimen yliopiston opiskelijat ovat heterogeeninen
ja aikuisopiskelijaa koskevan 25 vuoden ikärajan pois- joukko, joten ohjauksella on aina ollut merkittävä rooli
taminen. avoimen yliopiston toiminnassa ja se on huomioitu mo-
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtajan nitasoisesti muun muassa toimivan tuutorijärjestelmän
Jukka Koron vuonna 1993 julkaisema väitöskirja ai- kautta. On selvää että ohjauksen ja ammattitaidon ke-
kuisopiskelijan itseohjautuvuudesta samoin kuin muut- hittäminen on tarpeen erityisesti erityistä tukea tarvitse-
kin monimuoto-opetusta koskevat seurantatutkimukset vien opiskelijoiden tarpeiden huomioimisen suhteen.
ja selvitykset loivat mallia sekä avasivat uria laajamittai- Aikuisten oppimisen yhteydessä puhutaan itseohjau-
selle ja monimuotoiselle etäopetuksen kehittämiselle tuvuudesta. Itseohjautuvuuteen liittyy vastuullisuus.
myös silloisessa Joensuun yliopistossa. Aikuisopiskelijan odotetaan ottavan vastuun omasta
Etäopetuksessa yhdistetään joustavasti erilaisia opiskelustaan ja opiskeluprosessistaan. Itseohjautuvuus
opetusmuotoja käyttäen hyväksi opetusteknologiaa, ei kuitenkaan ole välttämättä ikään liittyvä ominaisuus
unohtamatta kuitenkaan kokonaan lähiopetuksen tai eivätkä kaikki aikuiset pysty itseohjattuun opiskeluun
tuutorin ohjaaman ryhmän etuja itsenäisen opiskelun samalla tavoin. Koron mukaan itseohjautuvuutta ja vas-
rinnalla. Hyvin pragmaattinen ajatus koulutussuunnit- tuullisuutta ei pitäisi ajatella vastakohtana ulkoaohjautu-
telussa on ollut yksinkertaisesti se, miten akateeminen vuudelle ja vastuun puuttumiselle.
opetus tasoa laskematta voidaan toteuttaa kampuksen Avoimen yliopiston opiskelijan omatoimisuutta ja
ulkopuolella etäopetuksena. Tieteenalojen erilaisuus itseohjautuvuutta monimuoto-opinnoissa on tarkastel-
johtaa siihen, että pedagogiset ratkaisut vaihtelevat op- lut Mikko Vesisenaho, jonka mukaan psykologian mo-
piaineesta toiseen. nimuoto-opinnot onnistuivat kehittämään yksilöiden
Monimuoto-opintojen aikataulut ja vaihtoehtoi- itseohjautuvuutta. Kehityksen nähtiin tapahtuvan erityi-
sen suorittamistavan (esim. oppimistehtävä, kirjatentti) sesti luovan ja itsenäisen ongelmanratkaisun alueella. It-
päättää opiskelija useissa opintokokonaisuuksissa itse, seohjautuvuus koostui vastuullisuudesta ja halusta oppia,
32

35. luovasta ja itsenäisestä ongelmanratkaisusta, varmasta ja teisesti olisivat kuuluneet aiempaan elämänvaiheeseen.
itsenäisestä oppimisesta sekä itseluottamuksesta. Erityi- Koulutus on aikuiselle yksi mahdollisuus päästä tavoit-
sen suuri itseohjautuvuuden kehitys tapahtui yksilöillä, teisiin, jotka eivät aiemmin ole olleet mahdollisia.
jotka olivat tyytyväisiä työskentelymalliin: ’vastuu op- Aikuiset opiskelijat muodostavat oman kohde-
pijalla, tuki ja ohjeet muualta’. Monimuoto-opetuksen ryhmänsä puhuttaessa erityistä tukea vaativista opiske-
tarjoama joustavuus ja opiskelun itsenäisyys sopivat hy- lijoista.Yleisesti ottaen aikuisiällä opiskelevat tunnistavat
vin yhteen itseohjautuvuuden osatekijöiden kanssa. oppimisvaikeutensa ja heillä on jo olemassa diagnoosi.
He ovat myös oppineet erilaisia selviytymistapoja, joilla
Aikuiset opiskelijat omana opinnot saattavat sujua ilman erityisjärjestelyjä. Lisäksi
kohderyhmänään nämä opiskelijat uskaltavat puhua ja vaatia apua tarvitta-
essa, he eivät jää asian kanssa yksin.
Avoimen yliopiston opiskelijat ovat valtaosin työssäkäy- Ilolan mukaan oppimisvaikeudet saattavat nousta
viä aikuisia, joiden tavoitteena on joko päivittää osaamis- esille stressaavissa tilanteissa, kuten aikuisopintojen al-
taan, kehittää ammattitaitoaan tai vaihtaa kokonaan alaa kaessa. Hänen mukaansa aikuisopiskelun aloittamisen
eli opiskella tutkintotavoitteisesti. Nuoret avoimen yli- emotionaalista ja psyykkistä kuormittavuutta tulisikin
opiston opiskelijat tutustuvat yliopisto-opintoihin, hyö- pedagogisin ja ohjauksellisin keinoin vähentää.
dyntävät välivuoden tai täydentävät muita opintojaan. Toinen kohderyhmä ovat aikuiset opiskelijat, jotka
Aikuisohjauksessa tavoitteena tulisi olla aikuisen eivät tunnista oppimisvaikeuksiaan tai tunnistavat vaike-
toimijuuden tukeminen yksilölliset elämäntilanteet ja uksia, mutta eivät osaa etsiä tukea sekä vaatia erityisjär-
lähtökohdat huomioiden. Vastaavasti aikuisohjauksen jestelyjä. Avoimessa yliopistossa opiskeleminen perustuu
lähtökohtana tulisi olla aikuisen elämänkokemuksen ja vapaaehtoisuuteen, itseohjautuvuuteen ja itsenäisyyteen.
taustan kunnioitus, aikuisen kokonaisvaltainen huomioi- Myös erillisjärjestelyjen tai erityisohjauksen tarve jää
minen ja ajan antaminen.Yleensä ohjausta lähestytään ja tällöin opiskelijan oman aktiivisuuden ja yhteydenoton
opiskelijan ohjaustarpeet paikannetaan opintopolun eri varaan.
vaiheissa: hakeutuminen, opintojen aloittaminen, opiske- Oppimisvaikeudet ovat hyvä esimerkki esteistä,
lu, opintojen päättäminen ja opintojen jälkeinen ohjaus. jotka ovat useimmiten voitettavissa ja autettavissa oi-
Aikuisen on sovitettava opiskelunsa muiden arkielä- keanlaisin keinoin. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa opin-
män tärkeiden tehtävien rinnalle.Vaikka aikuisopiskelija toja haasteellistava tekijä aikuisilla opiskelijoilla. Avoi-
on yleensä motivoitunut ja innostunut oppija, opiskelun men yliopiston järjestelmä tuo loistavan mahdollisuuden
arki voi tuoda esimerkiksi ajankäytön ja opiskelutaitojen opiskella joustavasti mutta myös vapaan rakenteensa
kehittämiseen liittyviä haasteita. Aikuisopiskelijoiden vuoksi hankaloittaa ohjauksessa puuttumista tilanteisiin,
ohjauksen tehtävä on auttaa opiskelijaa löytämään oma joissa opiskelija tarvitsisi diagnoosin ja sitä kautta pääsyn
oppimistyylinsä ja kehittämään sitä entistä paremmaksi. erityisjärjestelyiden piiriin, tai tilanteisiin, joissa opiske-
Aikuisilla on mahdollisuus tehdä valintoja, jotka perin- lijan opiskelukuntoisuutta on syytä epäillä esimerkiksi
33

36. mielenterveyden ongelmien myötä. Erityisohjauksen haasteet
Elinikäisen oppimisen malli on erityisesti haaste Itä-Suomen avoimessa yliopistossa
niille aikuisopiskelijoille, joilla on erilaisia oppimiseen
liittyviä vaikeuksia. On kuitenkin syytä erottaa käsitteel- Syksyllä 2009 käynnistyi Joensuun kampuksella AIVOn
lisesti toisistaan oppimisvaikeudet ja opiskeluun liittyvät maakunnallisen erityisohjauksen kehittämishankkeen
vaikeudet, joita molempia aikuisopiskelijoilla esiintyy ja seurauksena erityisohjausta kehittäviä toimenpiteitä.
jotka tuottavat oppimisen esteitä. Oppimisvaikeus liit- Tukitoimia päätettiin kehittää niin, että niistä olisi apua
tyy useimmiten kognitiivisiin oppimisprosessin pulmiin, avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka asuvat ja opiske-
kun taas opiskelun vaikeus liittyy aikuisen elämäntilan- levat useimmiten eri puolella Suomea.
teesta johtuviin haasteisiin, opiskelemisen problematiik- Ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi valittiin eri-
kaan ja aikuisen elämässä tärkeiden roolien yhteensovit- tyisohjauksesta kertova internetsivusto, jonne kootaan
tamiseen. tietoa ja ohjeistusta opiskelijoille, jolla vastaavanlaista
tarvetta ilmenee. Vastaavantyyppinen sivusto oli ollut
Erityistä tukea tarvitsevat käytössä jo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä.
opiskelijat Sivuston loppuun tuotettiin puheeksiottamisen lomake,
jolla opiskelija voi halutessaan lähestyä opinto-ohjaajaa
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden puolesta kes- asian tarkempaa selvittämistä ja ohjeistusta varten. Ke-
kustelua toi valtakunnallisesti esille vuosina 2007-2009 väällä 2010 toteutettiin myös Irja Kinnusen ja Tiina
toiminut Esok-hanke, esteetön opiskelu korkea-asteen Juurelan toimesta PILOTTIohjausryhmä aikuisopiske-
oppilaitoksissa. ”Hankkeen tavoite oli korkea-asteen lijoille, jonne kutsuttiin aikuisopiskelijoita, joilla on tai
opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaa- on ollut erityisen tuen tarve opintojen aikana. Kaikilla
lisen esteettömyyden kehittäminen siten, että jokainen ryhmään osallistuneista oli kokemuksia avoimessa yli-
voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenver- opistossa opiskelemisesta. Ryhmällä oli kaksi funktiota:
taisesti muiden kanssa.” Hanke on tuottanut yhdessä ryhmään osallistuvien opiskelijoiden tukeminen heidän
korkeakoulujen kanssa suosituksen, jossa ohjeistetaan, opinnoissaan ja toiseksi ryhmää ohjaavien henkilöiden
kuinka toimia erityistä tukea vaativien opiskelijoiden ja tätä kautta avoimen yliopiston tietoisuuden kasvatta-
kanssa. Itä-Suomen yliopisto, ja sitä kautta myös avoin minen tuen tarpeesta ja tavoista.
yliopisto, pyrkii huomioimaan Esok-hankkeen suosi- Ryhmään osallistuneita aikuisia käytettiin asian-
tuksia ja niiden käytöstä annettuja ohjeita omassa toi- tuntijoina internetsivuston sekä kyselylomakkeen raken-
minnassaan. tamisessa. Tätä kirjoittaessa ryhmätapaamisia on pidetty
34