Tiina Muukkosen esitys Lasten suojelun kesäpäivillä 14.-15.6.2016 Joensuussa.

1. 1
Perheväkivalta lasten ja nuorten
näkökulmasta
–tutkimuksia ja käytäntöä
Lastensuojelun kesäpäivät
Joensuu 14.6.2016
Tiina Muukkonen
Kehittämispäällikkö
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimi
Ensi- ja turvakotien liitto

2. 2
Perheväkivalta lasten ja nuorten
näkökulmasta
Sisällysluettelo
1. Perheväkivalta lapseen kohdistuva ja lapsen kokema
2. Kansainvälinen ja kotimainen tieto ilmiöstä
3. Mitä tarvitaan seuraavaksi?

3. 3
Lasten kokema väkivalta
• Yli viidennes yhdeksäsluokkalaisista on kokenut väkivaltaa edellisen 12
kk aikana (Lapsiuhritutkimus 2013)
• Joka neljäs kertoi väkivaltakokemuksesta ikätoverien välillä
• Nuoret kokevat ja pelkäävät fyysistä väkivaltaa useammin kuin aikuiset
• Yli viidennes 9-luokkalisista kertoo kohdanneensa lievää väkivaltaa
vanhempiensa taholta ennen 14 vuoden ikää (Fagerlund 2014)
• Väkivallan ja syrjinnän kokemukset kasautuvat
• Pojilla tuntemattomien tekemää
• Tytöillä perheen sisäistä väkivaltaa
• Ulkomaalaistaustaisilla korkeampi riski
• Vähemmistöön kuuluvilla korkeampi riski syrjinnälle
• Useammalla kuin joka kymmenennellä lapsella ja nuorella on
väkivalta- kokemuksia, joista he eivät ole kertoneet kenellekään
(Kivijärvi, Myllyniemi ja Peltola 2015)

4. 4
Perheväkivalta
lasten ja nuorten näkökulmasta
– mitä siis?
• Lapsen ja nuoren todistama –vanhempaan kohdistuva
• Lapseen ja nuoreen kohdistuva perheväkivalta
• Kuritusväkivaltaa
• Kasvatuksessa käytettyä väkivaltaa ja laiminlyöntiä
• Kaltoinkohtelu: väkivaltaa ja laiminlyöntiä
• Sisarusten välistä väkivaltaa
• Kunniaväkivaltaa
• Lapsen ja nuoren itsensä tekemä väkivalta
 Kohteena ja kokijana olo on lapselle yhtä vahingollista
4 16.6.2016 Muukkonen

5. 5
Lapseen kohdistunut
perheväkivalta – mitä se on?
• Miten käsitteet ovat suhteessa toisiinsa?
• Kaltoinkohtelu  fyysistä, emotionaalista, aktiivista
tekemistä ja tekemättä jättämistä
• Väkivalta  fyysistä ja emotionaalista
• Kuritusväkivalta  tarkoitus rangaista huonosta käytöksestä
• Kasvatusväkivalta  tarkoitus kasvattaa, saada lapsi tekemään
”oikein” tai lopettaa ”väärä”
• Kaltoinkohtelun muotojen välillä on jatkumo, kyse on
samasta asiasta:
o Lapsen ja vanhemman välisen suhteen tunnesäätelyn ongelmasta,
jossa tunneside joutuu koetukselle
o Vauvalle/lapselle/aikuiselle jää sisäinen epäily suhteen
turvallisuudesta ja pysyvyydestä

6. 6
Äidit ja lapsiin kohdistuva väkivalta
6 16.6.2016 Muukkonen
Ellonen & Pösö & Peltonen (2015)
- 6 % äideistä kertoo käyttäneensä vakavaa väkivaltaa vuoden
aikana
- Äidit, jotka käyttävät lievää väkivaltaa, heillä 11 %
todennäköisyys käyttää myös vakavaa väkivaltaa
- Epätyydyttävät kokemukset palveluista lisäävät riskiä
kuritusväkivaltaan: apu ollut riittämätöntä ja
epätarkoituksenmukaista

7. 7
Lapsen kokeman
perheväkivallan yleisyys
Suomalaisten asenteissa:
• LSKL Asennetutkimus 2012 /2014 (N=2016)
• vastaajista 17 % /15 % hyväksyi ruumiillisen kurituksen käytön
• 39 %/ 20% piti hyväksyttävänä lapsen tukistamista tai luunapin antamista
(LSKL, Sariola 2012)
Vanhempien kertomana:
• Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus 2012 (N=3170):
• Fyysistä kuritusväkivaltaa vuoden aikana oli käyttänyt
– 44% äideistä ja 47% isistä
• Symbolista aggressiota oli vuoden aikana käyttänyt
– 49% äideistä ja 29% isistä
• Vanhempi oli ristiriitatilanteessa kutsunut lasta tyhmäksi
– 39% äideistä, 36% isistä
Nuorten kertomana:
• Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012 (N=4855)
• Fyysistä kuritusväkivaltaa on kokenut 43% lapsista
• Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2008 (N=13 460)
• 40% on kokenut symbolista aggressiota

8. 8
Kuritusväkivalta on vähentynyt?
”Kuritusväkivalta on toimintaa, jolla aikuinen pyrkii fyysistä ylivoimaa käyttäen
aiheuttamaan lapselle kipua tai epämukavan olon, mutta ei fyysistä vammaa,
rangaistakseen tai säädelläkseen lapsen käyttäytymistä.” (Älä lyö lasta 2010)
• 35 % lapsista oli kokenut tukistamista ennen 14 vuoden ikää
• Tyrkkimistä, tönimistä, ravistelua, läimäyttelyä tai piiskaa oli
kokenut 10 % (Ellonen ym. 2008)
• Neuvolatutkimus 2008:puolet vanhemmista oli käyttänyt
tukistamista, läimäisemistä tai tönäisemistä lasta kohtaan, 83
% psykologista aggressiota (huutaminen, haukkuminen,
väkivallalla uhkaaminen)
• Tekojen vakavuutta pehmennetään sanoilla: heilautetaan,
läimäistään, läpsäistään, tönäistään, tuupataan, nippastaan
(Hentilä 2010)

9. 9
Lapsen kokema kaltoinkohtelu
Lapsen kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä pahoinpitelyä, henkistä
pahoinpitelyä ja hoidon laiminlyöntiä. Nämä kaikki voivat vaihdella
kestoltaan, vakavuudeltaan tai keinoiltaan sekä tapahtua samanaikaisesti
tai toisiinsa limittyen.
Kaltoinkohtelu voi kohdistua suoraan lapseen itseensä tai epäsuorasti
jonkun perheenjäsenen välityksellä esim. kun perheen muut jäsenet
käyttäytyvät väkivaltaisesti toisiaan kohtaan.
• Fyysistä pahoinpitelyä ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen,
töniminen, hiuksista repiminen, kuristaminen, kemiallinen väkivalta ja
ravistelu. Myös kuritusväkivalta.
• Henkinen pahoinpitely: pelottelua, uhkaamista, naurunalaiseksi
tekemistä, nöyryyttämistä, mitätöintiä, vähättelyä, kontrollointia,
sosiaalista eristämistä tai terrorisointia.
• Laiminlyönti: puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen
tarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Laiminlyönti
vaarantaa lapsen normaalin ja terveen kasvun ja kehityksen.
(Hoitotyön suositus 2008 ja 2015)
 KALTOINKOHTELU = VÄKIVALTAA?

10. 10
Vanhempiin kohdistunut
parisuhdeväkivalta lasten havaitsemana
(Huttunen ym. 2015)
● Aineistona lapsiuhritutkimus 2008, 13 459 kuudes- ja
yhdeksäsluokkalaista
● 10,6 % lapsista havainnut parisuhdeväkivaltaa
jompaankumpaan vanhempaan kohdistuvana viimeksi
kuluneen vuoden aikana
● Äitiin kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa havaittu
enemmän kuin isään kohdistunutta
● Tytöt kertoivat havainneensa kumpaankin vanhempaansa
kohdistunutta väkivaltaa enemmän kuin pojat

11. 11
Tyttöjen ja poikien havaitsema vanhempiin kohdistunut
parisuhdeväkivalta (N=13 415)

12. 12
Äitiin, isään ja molempiin vanhempiin kohdistuneet
parisuhdeväkivallan muodot (N=13391-13447)

13. 13
Väkivallan arviointi perheissä –
sosiaalityö, tuomioistuimet ja puhetavat
Hiitola & Hautanen (2016)
13 16.6.2016 Muukkonen
• Tutkittu lapsen asumismuodosta tehtäviä päätöksiä tuomioistuimissa kun
lapsen perheessä on väkivaltaa
• Artikkelissa tutkittu sosiaalityötä, päätöksentekoa ja puhetapoja
• väkivaltaa perheissä on tutkittu huoltoriidoissa, jotka käsitelty
käräjäoikeuksissa sekä
• sijoituksissa, joita oli käsitelty hallinto-oikeudessa.
• Sisältää 237 casea.
 Väkivalta jätetään huomiotta tai kuvataan ympäripyöreästi tuomioistuimen
dokumenteissa.

14. 14
Väkivallan arviointi perheissä –
sosiaalityö, tuomioistuimet ja
puhetavat
Hiitola & Hautanen (2016) jatkkuu
 Ongelmana: Lasten elämässä olevan väkivallan
systemaattisen arvioinnin puute
 Väkivallan ohittamisen kolme puhetapaa
• Puhutaan konfilkteista ja riidoista
• Riskeistä
• Äitien kyvyttömyydestä huolehtia lapsen
turvallisuudesta
• Uhrin näkökulma ohitetaan usein tuomioistuimen päätöksissä.
• Pahoinpitelijää syytetään harvoin pahoinpitelystä.
• Puhetapa mahdollistaa väkivallan ohittamisen tai vähättelyn
päätettäessä lasten asumisjärjestelyistä
• Myös uhrina olevan vanhemmankokemukset, jotka tässä
tutkimuksessa olivat lähes aina äitejä, jäivät huomiotta.
14 16.6.2016 Muukkonen

15. 15
Mitä pitäisi tehdä?
Nineteen Chil Homocides 2016, Engaging with men, protecting children
2014, Stöd till barn som bevittnat våld mot mamma 2011, Älä lyö lasta
2010
• Lapsikuolemien ehkäisemiseksi: lasten näkökulma ykkössijalle
oikeuksissa
• Kansallinen ohjelma väkivallan ehkäisyyn
• Työntekijöiden ymmärryksen lisääminen vallasta ja kontrollista
perheväkivaltaan liittyen
• Vanhempien eron ymmärtäminen riskinä väkivallalle
• Yhteistyön parantaminen toimijoiden kesken
• Ei-kaltoinkohtelevan vanhemman tukeminen ja
kaltoinkohtelevan haastaminen vastuuseen
• On lisättävä suoraa tukea väkivaltaa kokeneelle lapselle ja
vanhemmalle  tulokset parhaita kun kummatkin saavat tukea
 Lisää suoraa väkivaltatyötä lasten kanssa!
15 16.6.2016 Muukkonen

16. 16
Pieni tilastokatsaus Ensi- ja turvakotien liiton
yhdistyksissä tehtävään väkivaltatyöhön
Asiakkaiden määrä 1.1.2016-30.4.2016
2016
Väkivaltatyön avotyö
Naiset 601
Miehet 844
Lapset 234
Turvakodit
Naiset 392
Miehet 32
Lapset 368
 Lasten määrä vähentynyt
turvakodeissa ja
avopalveluissa.
2015
Väkivaltatyön avotyö
Naiset 577
Miehet 802
Lapset 251
Turvakodit
Naiset 349
Miehet 25
Lapset 430
 Turvakotiin yksin tulevien
aikuisten määrä lisääntynyt.
 Miesten määrä noussut
hitaasti, mutta varmasti.
16

17. 17
LAPSEN kokeman TURVALLISUUDEN/
VÄKIVALLAN ARVIOINTI
PUHEEKSIOTTO RISKINARVIOINTI
LAPSI
VANHEMPI
17 16.6.2016 ----------------
OIK.
PSYK
LASTA
NEUV
OLA MARAK
TURVAKODIT JA
AVOPALVELUT
Muukkonen
RIKOS
ILMOI
TUS
KYNNY
S

18. 18
Hei entä nuoret! Ovat myös lapsia
Turvaverkko (2011-2013)
18 16.6.2016 Muukkonen
• Perheväkivalta nuorten näkökulmasta
• Sisarusväkivalta
• Seurusteluväkivalta
• Monikulttuuristen nuorten erityiskysymykset
• Nettiauttaminen https://www.turvakoti.net/site/
Nuoren kokemus perheväkivallasta GETTOMASA
https://www.youtube.com/watch?v=fpPCYyYvHrw

19. 19