Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys

1. Rajat ylittävä
terveydenhuolto ja
eurooppalainen
lääkemääräys
Susanna Vilkamaa
Suunnittelija, Kela, Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
Farmasian oppimiskeskus, Matkailu ja lääkkeet -koulutus
27.11.2014

2. EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta
 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astui voimaan 1.1.2014.
 Lailla pantiin täytäntöön EU:n potilasdirektiivi.
 Laki selkeyttää potilaiden oikeuksia ja hoidon korvauskäytäntöjä,
kun terveydenhoitopalveluita käytetään toisessa EU- tai Eta-valtiossa
tai Sveitsissä.
 Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen
valtiolla, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista.

3. EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia
Potilasdirektiivi ja raja-lain soveltamisala
• Potilasdirektiivi koskee sekä perusterveydenhuollon että
erikoissairaanhoidon palveluita.
• Direktiiviä / raja-lakia ei sovelleta
o pitkäaikaishoitoon, elinsiirtoihin eikä rokotteisiin
o työterveyshuoltoon
o koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon eikä
o sosiaalipalveluihin.
• Jokainen potilasdirektiiviä soveltava maa on velvollinen
tarjoamaan palveluita vain kansallisen lainsäädäntönsä
mukaisesti.

4. 4
20.11.
2014
Hoito-oikeudet ja terveyspalveluiden
käyttäminen ulkomailla

5. 5 20.11.2014
Tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maassa tai
Sveitsissä
• Suomessa vakuutetulla on oikeus saada kohdevaltiossa tilapäisen oleskelun
aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa.
• Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.
• Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä
hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen.
• Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon.
• Potilas maksaa itse hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikallisetkin potilaat.

6. Suomesta voi hakeutua ulkomaille hoitoon
• Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa, jos maksaa itse –
ulkomaisten terveyspalveluiden käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai
lupia.
• Potilasdirektiivi: EU-maiden julkisen terveydenhuollon on otettava
vastaan toisista EU-maista hoitoon hakeutuvat potilaat.
 Eta-maat ja Sveitsi eivät ole velvollisia ottamaan potilaita vastaan.
• Ulkomailta hoitoon tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa
vain, jos maan omien potilaiden hoito vaarantuu.
• Hoito annetaan aina hoitoa antavan valtion lainsäädännön ja
menettelytapojen mukaisesti.
• Ulkomailla hoidonantajia ei aina ole mahdollista jaotella kuten
Suomessa: julkinen terveydenhuolto tai yksityinen terveydenhuolto.

7. Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen
• Henkilö voi hakea Kelasta ennakkolupaa ulkomailla annettavaa hoitoa varten.
• Luvan saamisen edellytyksenä on, että henkilöllä olisi Suomessa oikeus
vastaavaan hoitoon, mutta hänelle ei voida antaa hoitoa lääketieteellisesti
perustellun ajan kuluessa.
• Lupaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 129.
20.11.2014
7

8. EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita
Kieli ja tiedonkulku
• Palveluita on velvollisuus tarjota vain hoitoa antavan maan virallisilla kielillä.
• Tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa yleensä potilas itse.
• Hoitoa antavalla yksiköllä ei ole velvollisuutta potilasasiakirjojen
kääntämiseen. Potilaan tulisi huolehtia siitä, että hänellä on mukanaan
tarvittavat potilasasiakirjat ja että ne ovat kielellä, jota hoitopaikassa hallitaan.
• Ulkomailla annettua hoitoa koskevien tietojen siirtyminen Suomeen on
potilaan vastuulla. Sähköisiä tiedonvaihtojärjestelmiä maiden välillä ei
toistaiseksi ole.

9. EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita
Lähetteet
• Hoitoon hakeutumisen käytäntö määräytyy hoitoa antavan maan lainsäädännön
mukaan. Potilaalla tulee olla lähete, jos sellaista edellytetään hoidon saamiseksi.
Suomesta ulkomaille:
• Suomessa toimiva lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä suoraan toisessa maassa toimivaan
terveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan on itse toimitettava Suomessa kirjoitettu
lähete tai lääkärinlausunto ja muut mahdolliset potilasasiakirjat hoidonantajalle.
Ulkomailta Suomeen:
• Suomessa hyväksytään toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lähete, jos siinä on riittävät
tiedot hoidon tarpeen arvion tekemiseksi. Lähetteen tulee olla suomeksi, ruotsiksi tai
englanniksi.

10. 10
20.11.
2014
Hoitokustannukset ja niiden korvaukset

11. Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima
Palveluvalikoima ja korvausperusteet
• Kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima on määriteltävä,
jotta tiedetään, minkälaisen ulkomailla annetun hoidon
kustannuksista potilas voi saada korvauksen.
• Palveluvalikoimaa määrittelee 1.1.2014 alkaen uusi
palveluvalikoimaneuvosto, joka on sijoitettu STM:n yhteyteen.

12. Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten
korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen
• Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa
kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus).
Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto. [Nykytila]
• Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikana
lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon
tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti.
Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos]
• Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa
terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen
asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta.
[Nykytila]

13. Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten
korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen
• Jos Suomessa asuva henkilö hakeutuu hoitoon Saksaan, hän
saa hoidosta Kela-korvauksen samalla tavoin kuin
yksityislääkärin antamasta hoidosta Suomessa.
 Korvaukset ovat n. 10-30% Suomen hintatason mukaisista
lääkärin palkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kustannuksista,
joiltain osin korvauksen suuruus voi olla korkeampi.
 Korvausperusteena käytetään voimassa olevia korvaustaksoja,
jotka löytyvät osoitteesta http://www.kela.fi/taksat.

14. Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan
korvauksista
Paavo 50 v.
 Asuu pysyvästi Suomessa ja haluaa hakeutua selän
magneettikuvaukseen Viroon.
Korvausmenettely 1.1.2014 alkaen:
• Saatuaan lähetteen magneettikuvaukseen, Paavo etsii itselleen
sopivan palveluntuottajan Virosta
• Paavo maksaa hoidon kustannukset itse.
• Maksamistaan kustannuksista Paavo voi hakea
sairaanhoitokorvausta Kelasta lomakkeella SV128.
• Paavo saa hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus)
samaan tapaan kuin yksityisen lääkärin antamasta
hoidosta Suomessa.
• Matkakuluja korvataan kuin jos matka olisi tehty lähimpään
julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan Suomessa.

15. Laajenevat hoito-oikeudet
Ulkomailla asuvat suomalaiseläkeläiset
 Hoito-oikeudet laajenivat 1.1.2014:
 Aiemmin saaneet vain kiireellistä hoitoa, nyt ovat oikeutettuja
kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon ja lääkekorvauksiin
Suomessa tilapäisen oleskelun aikana.
 Oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla,
jonka takakansi on limenvihreä.

16. Laajenevat hoito-oikeudet
Pirkko 80 v.
 Asuu pysyvästi Espanjan Aurinkorannikolla ja saa vain Suomesta eläkettä. Suomi
vastaa Pirkon sairaanhoitokustannuksista.
 Oleskelee kesät Suomessa.
Pirkon tilanne 1.1.2014 alkaen:
 Jos Pirkko hakeutuu Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, hän voi hakeutua
valitsemalleen terveysasemalle. Hän osoittaa oikeutensa palveluiden käyttöön
Kelan antamalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.
 Suomen julkisessa terveydenhuollossa Pirkko maksaa saman asiakasmaksun
kuin kotikuntalainen.
 Jos lääkäri katsoo, että Pirkon terveydentila edellyttää Suomessa
erikoissairaanhoitoa, hän kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon
sairaanhoitopiirille.
 Pirkko voi käyttää Suomessa myös yksityisen terveydenhuollon ja apteekkien
palveluita. Näistä kustannuksista hän saa Kela-korvauksen.

17. Matkakorvaukset
• Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä äkillisestä sairastumisesta
aiheutuneet matkakustannukset korvataan seuraavasti:
 Ulkomailla tehdyn matkan kustannukset korvataan lähimpään hoitopaikkaan
ulkomailla, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon.
 Suomessa tehdyn matkaosuuden kustannukset korvataan lähimpään
hoitopaikkaan Suomessa, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon.
• Kun henkilö on hakeutunut omatoimisesti hoitoon toiseen EU- tai Eta-valtioon tai
Sveitsiin, korvataan matkakustannukset siten kuin matka olisi tehty siihen
lähimpään julkisen terveydenhuollon toimipaikkaan Suomessa, jossa vastaavaa
hoitoa olisi tarjolla.
20.11.2014

18. Korvauksia haetaan Kelasta
• Ulkomailla annetun sairaanhoidon tai käytetyn terveyspalvelun kustannuksista
haetaan korvauksia Kelasta.
• Kelan lomake SV 128
• Hakuaika 6 kk:n kuluessa maksusta
• Hakemuslomakkeeseen liitettävä selvitys aiheutuneista kustannuksista, esim.
maksukuitit, tutkimuslomakkeet, lääkemääräykset.
• Kela antaa aina hakemukseen päätöksen, johon on muutoksenhakumahdollisuus.
• Henkilö voi itse hakea korvauksia tai hänen puolestaan valtakirjalla voi hakea
korvauksia muu taho, esim. vakuutusyhtiö.
18

19. Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa
Eurooppalainen lääkemääräys
• Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos
lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa.
• Lääkemääräykset kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavalla aineella, kauppanimeä
käytetään vain poikkeuksellisesti.
• Ulkomailta ostetun lääkkeen hinnasta saa korvauksen Kelasta, jos vastaava
lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi Suomessa.
• Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos epäillään
lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta tai
lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen.

20. Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa
Eurooppalainen lääkemääräys
• Kirjallinen lääkemääräys
• Puhelimitse ei voi antaa lääkemääräystä suomalaiseen apteekkiin.
• Eurooppalaista lääkemääräystä ei voi uusia.
• Reseptilomakkeeseen tehtävien toimittamismerkintöjen osalta noudatetaan
kansallisia säädöksiä.
• Reseptin voimassaoloaika määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa
lääke hankitaan.

21. Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa
Eurooppalainen lääkemääräys
• Jos asiakas aikoo hankkia Suomessa kirjoitetulla reseptillä lääkkeitä
ulkomailla, hänen tulee itse pyytää lääkäriltä eurooppalaista
lääkemääräystä.
• Lomakkeen kielinä ovat englanti ja suomi tai englanti ja ruotsi.
• Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa
lääkkeitä myös Suomessa, vaikka ensisijaisesti lääkäreiden tulisi
käyttää sähköistä lääkemääräystä (eResepti).
• Lääkäri löytää lomakkeen osoitteesta fimnet.fi> sähköiset lomakkeet.

22. Ulkomaisen lääkemääräyksen oikeellisuuden varmistaminen
• Yhteyspiste voi tiedustella EU:n laajuisen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (IMI)
kautta toisilta valtioilta sitä, onko tietyllä henkilöllä lääkkeenmääräämisoikeus ko.
maassa.
• Apteekit voivat suoraan lähettää sähköpostin osoitteeseen yhteyspiste@kela.fi,
lääkkeen määrääjän tunnistetietojen kera.
• Koska yhteyspiste tiedustelee asiaa muilta valtioilta sähköisesti, on varauduttava
siihen, että asian selvittämisessä kuluu useita päiviä, mahdollisesti viikkoja.
• Toistaiseksi ei ole olemassa EU:n laajuista rekisteriä, josta asian voisi välittömästi
tarkistaa.

23. Lääkekorvaukset
• Korvausta lääkeostoon haetaan 6 kk:n kuluessa maksusta Kelan
lomakkeella SV 128.
• Hakemukseen on hyvä liittää esimerkiksi kuitti lääkeostosta tai kopio reseptistä.
• Korvaus ulkomailla ostetusta lääkkeestä maksetaan, jos kyseessä on
sellainen lääkevalmiste, joka vastaa Suomessa korvattavaa lääkettä.
• Lääkevalmisteiden vastaavuus arvioidaan lääkemuodon, lääkeaineen
ja sen vahvuuden perusteella.
• Korvauksen määrään vaikuttaa ulkomailta ostetun lääkkeen hinta,
pakkauskoko sekä vastaavan Suomessa korvattavaksi hyväksytyn
lääkkeen pakkauskoko, hinta tai viitehinta.

24. 24
20.11.
2014
Potilaan oikeusturva

25. Potilasvahingot
• Potilasdirektiivi edellyttää, että jokaisessa EU-maassa on asianmukaiset
valitusmenettelyt ja vastuuvakuutusjärjestelmä maan alueella annettavaa hoitoa
varten.
• Potilasvahinkoasioissa noudatetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädäntöä.
 Suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä ei kata ulkomailla annettua hoitoa.
• Potilaan tulee olla yhteydessä hoidonantajavaltion viranomaisiin.
• Potilaan oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa ei voida
rajoittaa sillä perusteella, että hoidontarve johtuu ulkomailla tapahtuneesta
potilasvahingosta tai hoitovirheestä.

26. Mistä saa lisätietoa?
• Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste (Contact Point for
Cross-Border Health Care) aloitti toimintansa 1.1.2014.
• Yhteyspiste on perustettu rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvää
viestintää ja tiedonvaihtoa varten.
• Tietoa jaetaan Suomen terveyspalveluista sekä EU- ja Eta-maiden ja
Sveitsin terveyspalveluista.
• Jokaisessa jäsenmaassa on 1-5 yhteyspistettä.

27. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
• Verkkosivut http://www.kela.fi/yhteyspiste
• Sähköposti: yhteyspiste@kela.fi
• Puhelinpalvelu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi numerossa 020
63 40400 (arkisin klo 9.00–16.00).

28. 20.11.2014
28
Kiitos mielenkiinnosta !