Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022. Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu

1. Yhteistyö median kanssa
Noora Kettunen, Yle “Hyvin sanottu” -hanke
25.8.2022

2. Toimittajaa turhauttaa, jos tutkija suostuu puhumaan vain
tarkkaan rajatusta aiheesta, joka ei kiinnosta suurta yleisöä
Tutkijaa taas turhauttaa, jos toimittaja haluaa
haastattelun aiheesta, jota hän ei ole tutkinut

3. Toimittajaa turhauttaa, jos tutkija ei osaa
avata erikoissanastoa yleistajuisesti ja tiiviisti.
Tutkijaa taas turhauttaa, jos toimittaja käyttää vääriä termejä tai
ei selitä niitä riittävällä tarkkuudella jutussa

4. Toimittajaa turhauttaa, jos tutkija ei halua sanoa
mitään varmaa tai laajasti yleistettävää
Tutkijaa taas turhauttaa, jos toimittaja vääristelee tai
yksinkertaistaa tutkimustuloksia

5. Toimittajaa turhauttaa, jos tutkija
laimentaa sitaattinsa jutun tarkistusvaiheessa.
Tutkijaa taas turhauttaa, jos toimittaja
haluaa kärjistää tutkijan sanomisia

6. Pitkänen, Ville; Niemi, Mari K.: Hallitsematon ja houkutteleva media. Yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksiä julkisesta asiantuntijuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 81
(2016):1 http://www.julkari.fi/handle/10024/130002

7. Pitkänen, Ville; Niemi, Mari K.: Hallitsematon ja houkutteleva media. Yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksiä julkisesta asiantuntijuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 81
(2016):1 http://www.julkari.fi/handle/10024/130002

8. Hyvä tutkija toimitusten näkökulmasta?
- Nopeasti ja helposti tavoitettavissa
- Osaa soveltaa laajaa tietämystään sekä tiivistää ja yksinkertaistaa monimutkaisia
asioita
- Valmis arvioimaan ja esittämään omia mielipiteitään
Pitkänen, Ville; Niemi, Mari K.: Hallitsematon ja houkutteleva media. Yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksiä julkisesta asiantuntijuudesta.
Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):1 http://www.julkari.fi/handle/10024/130002

9. Keskusteleva tapa
- Juttu toimittajan ja tutkijan yhteisenä projektina, jossa kummallakin on omat
roolinsa
- Keskustellen ja pohtien, mikä on merkityksellistä yleisölle ja yhteiskunnalle
- Tutkija taustatiedon lähteenä ja toimittajan apuna
Gerlander, M., Hautakangas, M., & Ahva, L. (2018). Vuorovaikutuksen jännitteet toimittajan
työssä : sovittelujournalismin herättämiä näkökulmia. Prologi : puheviestinnän vuosikirja, 2018, 60-71. 2018
https://journal.fi/prologi/article/view/95930/54328?acceptCookies=1
Journalisti-lehti: Toimittaja Asta Lepän elintaso romahti yllättäen, ja pian hän huomasi, miten vääristyneesti media käsittelee
köyhyyttä

10. Mitä tutkija voi tehdä?
- Ole avoin keskustelulle toimittajan kanssa jutun aiheesta ja yleisöstä ja ota
huomioon toimittajan asettamat reunaehdot, esim. jutun pituus/yleistajuisuus
- Perustele näkemyksesi: ratkaisut, rajaukset, hyvät ja huonot käsitteet (vrt.
Uskomushoito/vaihtoehtohoito -> täydentävät hoidot)
- Näe haastattelupyyntö tilaisuutena kertoa yleisölle aiheesta, josta tiedät ja lisätä
ihmisten ymmärrystä asiasta
- Jos sinulla on ollut aiemmin huonoja kokemuksia toimittajien kanssa, kerro niistä

11. Apua, toimittaja soittaa!
Pia Vuolannon (yhteiskuntatieteiden tutkija, TaY) kysymyslista toimittajille:
- Millaista juttua teet, mikä on jutun tavoite, keitä muita haastatellaan?
- Miksi aihepiiri kiinnostaa sinua, mikä on taustasi?
- Mikä on kokemuksesi kiistanalaisten aiheiden käsittelyssä?
- Millä termillä jutussa puhutaan tutkimastani aiheesta?
- Miten näet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkityksen jutussa?
- Saanko nähdäkseni koko jutun ennen sen julkaisua?
Hautakangas, Vuolanto ja Ylikoski (2020) Sovittelujournalismin keinoin vaikean aiheen kimppuun. Teoksessa Heikkilä & Tammi (toim.)
Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia. Tampere: Vastapaino 33–55.

12. Mitä Journalistin ohjeissa sanotaan?
17. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa
käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle
pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
18. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu
sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa
journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
19. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen
jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

13. Tarkistusvaiheessa huomioitavaa
- Haastateltavalla on oikeus tarkistaa omat lausumansa ennen jutun julkaisua,
ja sitä kannattaa pyytää jo haastattelua antaessa
- Jos tutkija saa tarkastettavakseen pelkät sitaatit ja muokkaa ne sen vuoksi
“varman päälle” ja varovaisesti, olisi toimittajan parempi näyttää koko juttu,
jolloin tutkija näkee kontekstin ja osaa suhteuttaa sanomansa siihen

14. Muista, että toimittaja ei tee juttua yksin!
- Etenkin jutun otsikko, ingressi ja kuvitus ovat usein tuottajan tai
toimitussihteerin päätettävissä
- Otsikoita muutetaan myös jutun julkaisun jälkeen sen mukaan, mikä otsikko
saa eniten lukijoita (otsikkotestaus)

15. Yle Hyvin sanottu
Sopiva Sovittelujournalistit ry
Sovittelujournalismin käsikirja
Kuvaa ei voi näyttää.

16. Noora Kettunen
noora.kettunen@yle.fi
+358 444216740
https://noorakettunen.com/