Kaskas Median Annina Huhtalan esitys Tutkijat ja toimittajat totuusjahdissa – miten tehdä rakentavaa mediayhteistyötä -tilaisuudessa Balderin salissa 6. lokakuuta 2016.

1. Mihin media tarvitsee
tutkimusta ja toisinpäin?
Annina Huhtala, Kaskas Media
Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutus
6. lokakuuta 2016
@anninahuh, @kaskasmedia

2. On käynyt aika selväksi, että mistä media kiinnostuu
niin siitä media kiinnostuu.. eli kyse voinee olla vain
ajoituksesta tai sattumasta, mutta jotkut asiat
pulpahtavat hyvin sattumanvaraisen oloisesti pintaan.
Olisi kiva päästä tähän sattumaan jotenkin käsiksi.

3. “Pikkuhiljaa tutkijatkin alkavat käsittämään, että siinä on
sittenkin vahva linkki, että mikä ns. ihmistä kiinnostaa /
sitä minkä media tuo eteen / se mikä ihmisiä ja mediaa
kiinnostaa, niin se näkyy rahoituksen jaossa. Eli uusi
ikuisuuskysymys 'miten saada oma tutkimus
näyttämään mediaseksikkäältä' - niin järisyttävän
mielenkiintoiselta ja maailmaa pelastavalta kuin se
omassa mielessä esiintyykin.”

4. Median logiikka
Paikallisuus, arki, ihminen, palkinto, iso muutos, vertailu,
iso kuva, poikkeamat, jännittävä mielipide, yllätykset,
omituisuus, sattuma, oikea ja väärä, arvot, suomalainen
maailmalla, totuus, mutkien suoristus.

5. Mikä näistä kiinnostaa myös tutkijaa?

6. Mitä jaettua?
Eettiset periaatteet ovat samankaltaisia: pyrkimys
parhaan ymmärryksen totuuteen on sekä tutkijalle että
journalistille ammattiylpeysasia.
Myös vapaus ja itsesäätely kuuluvat vahvasti sekä
tutkijalle että journalistille.

7. Mistä kahnaus?
Tiedon intressi on usein erilainen: Tiede rakentuu aiemman tiedon
päälle usein vähän tylsästi, journalismissa etsitään taas aina uutta
tietoa, ristiriitoja ja mielellään jopa skandaaleita.
Aikajänne on dramaattisen erilainen: Uutisjuttua valmistuu
haastatteluineen ja kuvauksineen päivässä.
Julkaisun painoarvo eroaa myös hurjasti.

8. Mutta jos tutkija ei puhu, joku muu ottaa
tilan.

9. 72% miehiä, vaikka halukkuudessa esiintyä mediassa ei ollut
sukupuolten välillä eroa.
92% asiantuntijoista oltiin noin kerran vuodessa tai harvemmin
yhteydessä.
8% sai mediayhteydenottoja jopa viikottain.
Lähde: Ville Pitkänen ja Mari K. Niemi: Asiantuntijuus mediassa (2015)

10. Näin se sujuu

11. Kirkasta kärki itse
● Mieti, miksi nyt?
● Tee läksyt ja tutustu mediaan etukäteen. Miten
he puhuvat asioista?
● Pilko ja muotoile kärki yleisön mukaan.
● Ota yhteys suoraan aihetta käsitelleeseen
toimittajaan. Pyydä kylään.
● Ole tavoitettavissa ja väännä tarvittaessa
rautalangasta. Toimittaja ei ehdi lukemaan
raporttiasi.
● Jos et tiedä kysymykseen vastausta, sano se ja
ohjaa eteenpäin.

12. Ja kun ei suju

13. Hengitä syvään
Kumpikin haluaa tehdä työnsä hyvin.
Jos juttu on jo haastattaluvaiheessa menossa mielestäsi väärään suuntaan,
kerro siitä. Toimittaja arvostaa asiantuntijaa.
Ymmärrä aikapaine: Esimerkiksi lehdessä ei voi olla tyhjää kohtaa, tee
korjaukset nopeasti.
Muista, että toimittaja ei ole tiedottaja: Hän lopulta päättää, minkä
näkökulman juttuunsa valitsee.
Muista pasuri ja jatka keskustelua.

14. Kiitos!
Annina Huhtala
annina@kaskasmedia.fi
Twitter: @anninahuh &
@KaskasMedia