Lapsenoikeusperustainen hallinto ja päätöksenteko tulevissa maakunnissa; lapsivaikutusten arviointi

1. Kohti lapsiystävällistä maakuntaa
Ira Custódio, Suomen UNICEF, syksy 2017

2. Kysymykset
Mitä on hallinnon ja päätöksenteon lapsiystävällisyys /
lapsenoikeusperustaisuus?
Mikä on eri toimijoiden rooli tässä 1) omassa tehtävässään ja 2)
yhteistyössä muiden kanssa?
• Maakunta, kunnat, eri toimialat, kolmas sektori, yksityiset palveluntuottajat,
asukkaat/asiakkaat…

3. Lapsiystävällinen maakunta -pilottihanke
• Suomi saanut YK:n lapsen oikeuksien
komitealta huomautuksia liittyen
hallinnon lapsiystävällisyyteen.
• Riittämätön lapsiasioiden koordinointi;
pirstaloituneet toimintapolitiikat ja -
suunnitelmat.
• Alueellinen eriarvoisuus
resursoinnissa; puutteellinen seuranta
(lapsibudjetoinnin tarve).
• Riittämätön tiedonkeruu
haavoittuvassa asemassa olevien
lasten elinoloista.
• Riittämätön lapsen edun huomiointi
päätöksenteossa (lapsivaikutusten
arvioinnin tarve)
Tausta: YK:n lapsen oikeuksien sopimus

4. Lapsiystävällinen maakunta -pilottihanke
• Osa LAPE-muutosohjelman
toimintakulttuuriosiota.
• Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa,
Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme,
Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
• Aikataulu: 9/2017–6/2018.
• UNICEF tukee pilotissa mukana
olevia maakuntia ja koostaa
materiaalia kehittämistyön tueksi.
• Lapsiystävällinen maakunta -
ohjeistus tuleville maakunnille.
• UNICEFin ja STM:n tiedote
20.9.2017.
Kohti lapsiystävällistä toimintakulttuuria

5. Lapsiystävällinen maakunta -pilottihanke
"Kuuden tulevan maakunnan hallinnossa on tartuttu tilaisuuteen tehdä
omasta alueesta ja palveluista lapsille, nuorille ja perheille hyvä. Olen
siitä iloinen. Kyse ei siis ole pelkästään sote-ratkaisuista, vaan lapsi- ja
perhelähtöisyyden nostamisesta koko maakunnan strategiseksi
linjaukseksi. Se vaatii myös tulevien maakuntavaltuutettujen
sitoutumista.”
perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.
Kohti lapsiystävällistä toimintakulttuuria

6. Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?
• ”Lapsen oikeudet ovat aikuisten
velvollisuuksia”
• Lapsen vajaavaltaisuus; riippuvuus
aikuisesta; kehitysvaiheen herkkyys.
• Tavoitteena jokaisen lapsen hyvä
elämä.
• Tavoite ohjaa suunnittelua, arviointia ja
kehittämistä.
• Tunnistetaan tilanteet, joissa oikeudet
eivät toteudu yhdenvertaisesti.
• Asetetaan absoluuttiset tavoitteet (”kaikki
lapset”), edetään askel kerrallaan.
Miksi lapset, miksi ihmisoikeudet?

7. Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?
• Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat koulukiusaamista ja väkivaltaa
yleisemmin kuin vanhempansa luona asuvat.
• Toimintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä
elämäänsä ja tuntevat useammin yksinäisyyttä.
• Kiusaamis-, uhkailu- ja väkivaltakokemukset ovat sateenkaarinuorilla,
erityisesti pojilla, moninkertaisesti yleisempiä kuin heteronuorilla.
• Lähes kolmannes ulkomailla syntyneistä, ulkomaista syntyperää
olevista pojista ja viidennes tytöistä on ilman läheistä ystävää.
• Lähde: Kouluterveyskysely 2017, https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-
perheet/tutkimustuloksia
Jokainen lapsi

8. Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?
Jokainen perhe

9. Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?
Täyteen potentiaaliinsa?

10. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista
• Voimaan 1989, Suomi ratifioi eli otti osaksi lainsäädäntöä 1991.
• Alle 18-vuotias on lapsi.
• Neljä yleisperiaatetta:
• Yhdenvertaisuus
• Lapsen edun ensisijaisuus
• Oikeus elämään ja kehittymiseen
• Lapsen näkemyksen kunnioittaminen
• Lisäksi muun muassa:
• Oikeus saada tietoa
• Oikeus riittävään elintasoon
• Oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Yhteinen käsitys lapsen hyvästä elämästä

11. Lapsiystävällinen hallinto ja päätöksenteko
Lapsen oikeuksien sopimuksen 4 artikla:
Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin,
hallinnollisiin ja muihin toimiin tässä yleissopimuksessa
tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien
toteuttamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät mahdollisimman
täysimääräisesti tällaisiin toimiin käytettävissä olevien
voimavarojensa mukaan ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön
puitteissa.

12. Hallinnolliset ja muut toimet?
• Lapsenoikeusnäkökulma mukana maakuntastrategiassa
• Yhdenvertaisuus suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana
• Lasten ja perheiden moninaisuus
• Lapsiasioiden maakunnallinen koordinaatio ja johtaminen
• Lapsenoikeusperustainen tavoite- ja toimenpideohjelma (hyvinvointiohjelma)
• Tiedon keruu, analysointi
• Lapsinäkökulma palvelujen järjestämisessä
• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi ja seuranta
• Lasten tekeminen näkyväksi talousarviossa
• Koulutus lapsen oikeuksista
• Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa
• Lapsen oikeuksista tiedottaminen; lapsia koskevista asioista tiedottaminen
• Lasten ja nuorten osallisuus
• Sekä maakunnan asukkaina että palveluiden käyttäjinä
• Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

13. Lapsenoikeusnäkökulma maakuntastrategiassa
Velvoite huomioida
sekä kunnan että
maakunnan
järjestämisvastuulla
olevat palvelut.
Lapsibudjetointi
Lapsivaikutusten
arviointi
Yhdenvertaisuus
Palveluntuottajat
maakuntastrategian
toteuttajina
Maakuntastrategia
Osallisuus

14. Hallinnolliset ja muut toimet?
• UNICEFin lapsiystävällinen kunta -
malli käsittelee näitä samoja
toimintakulttuuriteemoja
kuntakontekstissa.
• Lue lisää: www.unicef.fi/kunta

15. Mikä lapsibudjetointi?
Talousarvion tarkastelu
lapsenoikeusnäkökulmasta
• ”Mahdollisimman täysimääräisesti --- käytettävissä olevien
voimavarojensa mukaan.”
• Kuinka paljon rahaa Suomen valtio ja kunnat käyttävät vuosittain
lapsiin? Mitä tällä summalla saadaan aikaan? Mitä vaikutuksia
alkoholiveron muutoksella on lasten hyvinvointiin?
• 1) Budjettianalyysi; 2) vaikuttavuuden arviointi; 3) vaikutusten
ennakkoarviointi.
• Oulun kaupungin lapsibudjetointimalli (pdf ja video LAPE-päivillä).
• YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti julkisesta
budjetoinnista.

16. Lapsivaikutusten arviointi (LAVA)
Mistä lapsivaikutusten
arvioinnissa on kyse?
Miksi lapsivaikutusten
arviointia tehdään?
Millainen prosessi
lapsivaikutusten arviointi on?
Mistä lähdetään liikkeelle?
Mistä löydän lisää tietoa?

17. Mistä LAVAssa on kyse?
Osa vaikutusten ennakkoarvioinnin perhettä
• Dokumentoi ja tekee näkyväksi
- valmisteluprosessin
- ratkaisuvaihtoehdot perusteluineen
- sen, millaisen tiedon varassa päätös tehdään.
• Mahdollistaa
- keskustelun eri vaihtoehdoista
- parhaan vaihtoehdon valinnan
- negatiivisiin vaikutuksiin varautumisen.
• Lapsivaikutusten ennakkoarviointi lisää tähän
lapsenoikeusnäkökulman = lapsen oikeuksien
sopimuksen edellyttämän lapsen edun harkinnan.

18. Lapsivaikutusten arviointi pähkinänkuoressa
Voit tulostaa kuvan ohjeen täältä.

19. Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään?
• Lapsivaikutusten ennakkoarviointi on erityisen tärkeää silloin,
kun vaikutukset:
– kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin
– koskevat suurta joukkoa lapsia
– ovat erilaisia eri lapsiryhmien kohdalla
– ovat pitkäkestoisia tai
– tilanne on uusi, eikä kokemusta tai valmiita malleja ole.

20. Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään?
• Valmistelija yhdessä lapsiasioita tuntevan
asiantuntijan kanssa. Laajoissa asioissa
(strategia, ohjelma) tarvitaan työryhmä.
• Lisäksi saatetaan tarvita tueksi joku, jolla on
lasten, nuorten ja perheiden kuulemiseen
sopivaa menetelmäosaamista (esimerkiksi
nuorisotyöntekijä).
• Toimijat ja toimintatapa LAVAssa voidaan
valita kunnan koon ja organisaatiorakenteen
mukaan (esimerkki: case Jyväskylä).
Kuka lapsivaikutusten arviointia tekee?

21. Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään?
• Lyhyesti: kuvaillaan tieto, jonka varassa päätösehdotus on
tehty ja perustellaan ehdotus.
1. Tunnista tarve ja arvioitava asia.
2. Kuvaa taustat, tavoitteet ja eri vaihtoehtojen perustelut.
3. Kerää olennainen tieto.
4. Kuule niitä, joita asia koskee.
5. Analysoi ja vertaile eri vaihtoehtojen vaikutuksia lasten oikeuksien
toteutumiseen.
6. Tee yhteenveto ja tarvittaessa suositus etenemisestä.
7. Julkista arviointi. Tiedota asiasta.
8. Kun päätös on tehty, seuraa ja arvioi toteutuneita vaikutuksia.
Lue lisää: www.unicef.fi/lapsivaikutukset

22. Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään?
• Eri vaihtoehtoja voi arvioida esim. siitä näkökulmasta, miten ne
vaikuttavat eri lapsiryhmien:
• terveyteen
• turvallisuuteen
• kasvuun ja kehitykseen
• ihmissuhteisiin
• asumiseen ja liikkumiseen
• arjen sujuvuuteen
• lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan
• osallistumismahdollisuuksiin
• yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen
• Vaikutukset voivat olla eri lapsiryhmien kohdalla erilaisia ja aiheeseen
voi liittyä keskenään kilpailevia tai ristiriitaisia tavoitteita ja
näkökulmia.
LAVAssa huomioitavia näkökulmia

23. Case Jyväskylä
• Valtuustoaloite 10/2016: Jyväskylä selvittää mahdollisuudet aamu- ja
iltapäivätoiminnan maksun alentamiseen tai maksusta
vapauttamiseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksuvapautuksen
periaatteita mukaillen.
• Peruste: kaikki pienituloiset perheet eivät ole oikeutettuja olemassa
oleviin maksualennuksiin. Tästä johtuen perhe joutuu valitsemaan
lapselleen lyhyemmän toiminta-ajan tai harkitsemaan kokonaan
toiminnasta luopumista.
• Tähän selvitykseen liittyen päätettiin laatia lapsivaikutusten arviointi.
Valtuustoaloite: ap/ip-toiminnan maksut

24. Case Jyväskylä

25. Case Jyväskylä
• Tutkimukset korostavat psykososiaalisia vaikutuksia toimintaan
osallistuvien lasten kohdalla
• Aamu- ja iltapäivätoiminta harrasteympäristönä
• Yhteys hyvinvointikertomukseen
• yksinäisyyden vähentäminen
• eriarvoisuuden ja polarisaation laimentaminen
• palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
• Vaikutusten arviointi mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen ja
punnitsemisen sekä strategian / hyvinvointiohjelman johdonmukaisen
toteuttamisen.
Näkökulmia arviointiin

26. Case Jyväskylä
• Tutkimustieto (psykososiaalinen merkitys; merkitys
harrasteympäristönä), viranomaistieto (nykytila; palvelun käyttö)
• Kysely huoltajille (toiminnan merkitys; toimintamaksu x
osallistuminen), kysely lapsille (tyytyväisyys, toiminnan merkitys)
Tiedon keruu

27. Case Jyväskylä
• Nykytila + kolme muuta vaihtoehtoa
• Sivistyslautakunta 9/17: ”Vastauksessaan sivistyslautakunta katsoo,
että aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujärjestelmää kehitetään niin,
että maksut määräytyvät varhaiskasvatuksen kerhomaksujen
mukaan. Lautakunta katsoo sen edistävän lasten hyvinvointia, tasa-
arvoa ja turvallisuutta.”
• Valtuusto 11/17: ”Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen
tiedoksi ja totesi suoritetut toimet riittäviksi. Kaupunginvaltuusto
merkitsi tiedoksi sivistyslautakunnan näkemyksen aamu- ja
iltapäivätoiminnan maksujärjestelmän kehittämiseksi.”
Lainaukset: http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/95022?language=fi
Arvioinnin tuotos / tulos

28. LAVAn edistäminen maakunnissa/kunnissa
1. Päätös lapsivaikutusten arviointien tekemisestä (toimintatapa)
2. Ohjeistus siitä,
• millaisissa asioissa lapsivaikutusten arviointi tehdään (1.
vaikutusten arviointi lapsia koskevissa asioissa; 2.
lapsinäkökulman huomiointi laajemman arvioinnin osana)
• kuka vaikutusten arviointiin osallistuu (asiantuntemus, LAVA-
prosessiosaaminen, menetelmäosaaminen kuulemisessa…)
• millaisin välinein LAVA tehdään; miten dokumentoidaan
(sähköinen EVA; (maa)kunnan oma ”arviointilakana”; vapaa
muoto…).
3. Tiedottaminen ja kouluttaminen tarpeiden mukaan
4. Ohjeistusten ja toimintatapojen muokkaaminen kokemusten pohjalta
…vai ensin yksi onnistunut kokeilu, jonka jälkeen nämä askeleet?
Millaisin askelin eteenpäin?

29. Mistä löytyy lisätietoa?
• Lapsen oikeuksien sopimus (Unicefin sivuilla)
• UNICEF: Julkinen talous ja lapsen oikeudet
• THL: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA
• Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (2006)
• Jyväskylässä tehty lapsivaikutusten arviointi
• Uusi koulu Huittinen -blogi. Kati Honkanen (THL): Kokemuksia lapsiin
kohdistuvien vaikutusten arvioinnista palveluverkkoselvityksessä
• THL: Lapsivaikutusten arviointi (paljon linkkejä lisätietoon)
• MLL: Lapsivaikutusten arviointi kunnassa ja maakunnassa
• VM: Avoimen hallinnon tietokortit
• Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi
• UNICEF: Mitä vaikeampi taloustilanne, sitä tärkeämpää on
lapsivaikutusten arviointi (uutinen)
• UNICEF: Lapsiystävällinen kunta -mallin rakennuspalikat ja
tarkistuslistat

30. Lisätietoja:
Ira Custódio
Suomen UNICEF ry
ira.custodio@unicef.fi
p. 050 591 8525
Twitter: @CustodioIra
© Suomen UNICEF ry
12/2017
Kuvat ©UNICEF/Hanna-Kaisa Hämäläinen