Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...
Työote-hanke
1. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI, TYÖTERVEYSLAITOS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
TYÖOTE-hanke
2020‒2023
Pauliina Kangas, LT, ylilääkäri, Työterveyslaitos
Työterveyshuollon ja työlääketieteen perjantai-meeting 21.1.2022
2. TYÖOTE – Miksi?
• Menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset Suomessa n. 24 miljardia €/v.
(Rissanen&Kaseva, 2014)
oHuomattavaa on, että sairaanhoidon kustannukset kattavat tästä summasta vain alle
kolmanneksen. Eli suurin kustannus tulee menetetystä työpanoksesta!
21.1.2022
Jos siis työkyvyttömyyttä
aiheuttaviin tekijöihin pystytään
edes hieman nykyistä paremmin
vaikuttamaan, on
kustannusvaikutus kansallisella
tasolla huomattava!
Pauliina Kangas Työter veyslaitos
3. TYÖOTE – Miksi?
• Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työikäisen väestön työkyvyn tukemisessa ja se on mukana
noin 2 miljoonan työssäkäyvän terveydenhuollon järjestämisessä.
• Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan.
• Työkyvyn arviointi sekä työkyvyn ja työhön paluun tuki ovat työterveyshuollon ydinosaamista.
• Työterveyshuolto ja muu sote ovat rinnakkaisia järjestelmiä, ja myös rahoitus on erillinen.
o Yhteistyö on usein rajallista, selviä toimintamalleja potilaan hoidon jatkuvuudeksi ei useinkaan ole
sovittuna, hoito pirstaloituu helposti.
o Asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (708/2013) ja Valtioneuvoston
periaatepäätös Työterveys 2025 korostavat (ja myös velvoittavat) työterveyshuoltoa ja muuta
sote-järjestelmää tekemään yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi.
21.1.2022
Työterveyshuollon työkykyosaaminen tulisi saada nykyistä tehokkaammin
ja systemaattisemmin hyödynnettyä työikäisen palvelukokonaisuudessa.
Pauliina Kangas Työter veyslaitos
4. TYÖOTE –Tausta ja tavoite
• Valtiovarainministeriön ”Julkisen sektorin tuottavuus” -työryhmän toimeksiannosta aloitettiin
kolmivuotinen TYÖOTE-hanke 2020 syyskuun alussa.
• TYÖOTE-hanke tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä levittämällä Keski-
Suomessa käytössä olevan toimintamallin koko Suomeen.
• TYÖOTE-hanke jatkaa OTE7-hankkeessa (ns. Keski-Suomen malli) ja TYÖKE-hankkeessa v. 2017 aloitettua ja
vaikuttavaksi havaittua työtä.
• TYÖOTE-toimintamallissa erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan tietyissä diagnooseissa vain lyhyt
sairauspoissaolo, ja potilas lähetetään työterveyshuoltoon aktiivisia työkyvyn ja työhön paluun
tukitoimia varten.
• Työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa on hankkeen myötä nykykäytäntöä nopeammin ja
systemaattisemmin julkisen terveydenhuollonkin hyödynnettävissä.
• Hankkeen vetovastuussa on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimintamallin juurruttamisen toteuttaa
Työterveyslaitos. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
• Syntyvien toimintamallien laatu ja toimivuus varmistetaan auditoinnein, ja hankkeeseen liittyy myös
Itä-Suomen yliopiston vastuulla oleva tutkimus toimintamallin kustannusvaikutuksista.
Pauliina Kangas Työter veyslaitos
21.1.2022
6. Prosessi TYÖOTE-toimintamallissa
21.1.2022
- Työterveystoimijatieto ja lupa
tietojen välittämiseen kysytään
potilaalta ja kirjataan potilastieto-
järjestelmään
- Lyhyt sairauspoissaolo
- Lääkäri kirjaa epikriisiin
toimintakyvyn rajoitteet ja tekee
tietojärjestelmään määräyksen:
Lähete työterveyshuoltoon
työkyvyn tukemiseksi
- Sihteeri huolehtii, että e-lähete
menee työterveyshuoltoon
- Eri yksiköissä sovittu ammattilaisten
roolit: esim. lääkäri,
jonohoitaja/hoidonohjaaja, sihteeri
E-lähete
tietoturvallisella
yhteydellä
työterveyshuollon
”postilaatikkoon”
Edellyttää sähköistä
lähete-
palautekanavaa
erikoissairaanhoidon
ja työterveyshuollon
välillä
Nimetty postilaatikon hoitaja
välittää potilaan tiedot omalle
hoitotiimille (case manager)
Case manager
- ottaa yhteyttä potilaaseen
viiveettä ja varaa ajan työ-
terveyslääkärille hyvissä ajoin
ennen sairauspoissaolon
päättymistä
- selvittää työnantajalta työn
muokkausmahdollisuudet
- koordinoi tarvittavat työkyvyn
tuen toimet (kuntoutus,
osapäiväraha ym.)
Erikoissairaanhoito
Tiedonkulku
Työterveyshuolto
Pauliina Kangas Työter veyslaitos
7. Työskentely alueella tapahtuu ryhmissä 1/3
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
• Kehittää alueella työikäisten sote-palvelukokonaisuutta laaja-alaisesti; Miten eri sote-
toimijoiden välinen yhteistyö toimii? Mitä kehitettävää? Kuinka työikäinen asiakas saa
oikeat palvelut, oikeasta paikasta, tarkoituksenmukaisessa laajuudessa?
• Käsittelee TYÖOTE-toimintamallin auditoinnin tulokset.
• Foorumi kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa.
YHTEISTYÖFOORUMI
Edustus mm. erikoissairaanhoidosta, terveyskeskuksista, työterveyshuolloista, alueen sote-
valmistelusta, 3. sektorilta ja Työterveyslaitoksesta. Mahdollisuuksien mukaan edustus
myös työelämän vaikuttajista (esim. yrittäjäjärjestöt, palkansaajajärjestöt)
8. Työskentely alueella tapahtuu ryhmissä 2/3
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
POTILASRYHMÄKOHTAINEN TYÖNYRKKI
Edustus kyseistä potilasryhmää hoitavista esh:n (ja tarvittaessa pth:n) koko hoitoketjua
edustavista työntekijöistä, shp:n koordinaattori, työterveyshuollon nimetty vastuuhenkilö/-t,
TTL:n kehittäjät
• Luo käytäntöön uudenlaisen toimintatavan erikoissairaanhoidon,
terveyskeskuksen ja työterveyshuollon yhteistyölle.
• Miettii yksityiskohdat kuntoon, jotta TYÖOTE-toimintamalli rakentuu sujuvaksi ja
kaikkia toimijoita palvelevaksi käytännöksi.
• Kokoontuu uuden toimintamallin rakentamisen ja juurruttamisen edellyttämällä
tiheydellä.
9. Työskentely alueella tapahtuu ryhmissä 3/3
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
TYÖTERVEYSHUOLTOJEN YHTEISTYÖRYHMÄ
Moniammatillinen edustus kaikista alueen työterveyshuolloista
• Tiivistää alueen työterveyshuoltojen yhteistyötä, muodostaa työterveyshuollon
”yhteisen äänen”.
• Toimii yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa ja huolehtii, että alueen
työterveyshuollot ovat valmiina uuteen toimintamalliin.
• Kokoontuu muutaman kerran vuodessa.
10. TYÖOTE-toimintamalli vaatii onnistuakseen kaikkien
toimijoiden panostusta
21.1.2022
SAIRAANHOITOPIIRIT SITOUTUVAT:
❖ Yhteistyöfoorumin muodostaminen
❖ Koordinaattorin nimeäminen, ja 30-50%
työaikaresurssointi
❖ E-lähetevalmius
❖ Valmius luoda edellytykset auditoinneille
ja kustannusvaikutusten tutkimukselle
ALUEIDEN TYÖTERVEYSHUOLLOILTA
TARVITAAN:
❖ Yhteistoimintaa muiden
työterveyshuoltojen kanssa
(=moniammatillisen yhteistyöryhmän
jatkaminen)
❖ Nimetty henkilö mukaan TYÖOTE-
työnyrkkiin laatimaan
potilasryhmäkohtaisia prosesseja
❖ Sujuvat prosessit sairaalasta tulleiden e-
lähetteiden käsittelyyn ja aktiivisiin
työkyvyn ja työhön paluun tukitoimiin
Pauliina Kangas Työter veyslaitos
TYÖNANTAJIEN AKTIIVINEN YHTEISTYÖ
TYÖTERVEYSHUOLTOJEN KANSSA
11. 21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
T Y Ö T E R V E Y S H U O LTO
• Tieto tulee työterveyshuoltoon ajoissa, joten
työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhön
paluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa
ja sopia
• Työterveyshuollon osaaminen tulee nykyistä
tehokkaammin käyttöön
• Työterveyshuolto saa täysipainoisen tuen
Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden
toimintamallin rakentamiseen
T Y Ö N A N TA J A
• Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin
kuin vanhalla toimintatavalla → sijaistarve
vähenee, tuottavuus kasvaa
• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa
tiivistyy
S A I R A A L A
• Voi keskittyä ydintoimintaansa: Potilaan
voinnin seuranta ja työhön paluun järjestelyt
ovat sovittuna työterveyshuoltoon
• Sairaalalääkäri ei yleensä tunne potilaan
työtä
→ TYÖOTE-toimintamallissa hänen ei
tarvitse arvioida pidempiaikaista työkykyä
• Alle 2 kuukauden sairauspoissaolo ei edellytä
sairaalalääkärin kirjoittamaa B-lausuntoa
Y H T E I S K U N TA
• Työkykyinen työntekijä palaa aiemmin
töihin
→ verotulot kasvavat, sairauspäiväkulut
vähenevät, työllisyys ja tuottavuus
paranevat
T YÖ I K Ä I NE N P OT I L A S
• Työterveyshuolto tukee aktiivisesti
toipumista ja tekee yksilöllisen arvion
työhön paluun edellytyksistä
• Ajoissa kohdennetut työkyvyn
tukitoimet ylläpitävät työkykyisyyttä ja
ehkäisevät pysyvää työkyvyttömyyttä
WIN-
WIN
13. 21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
• Vuoden 2021 aikana TYÖOTE-hanke on
aloitettu tai aloittamisesta on sovittu
Keski-Suomen lisäksi 11
sairaanhoitopiirissä.
• TYÖOTE-toimintamallia masennuksen
hoitoon rakennetaan ”sisarhanke”
MYÖTE:ssä, joka on aloitettu 2
sairaanhoitopiirissä.
• Keskusteluita hankkeen aloittamisesta on
käyty useamman sairaanhoitopiirin
johdon kanssa.
• Syksyyn 2023 mennessä TYÖOTE-
toimintamallin odotetaan olevan käytössä
koko Suomessa.
TYÖOTE-hanke etenee
Merkitsee shp:iä,
joka on
ilmoittanut
kiinnostuksensa.
Merkitsee shp:iä,
jonka kanssa on
tehty sopimus
toiminnan
aloittamisesta.
Merkitsee shp:iä,
joka on mukana
MYÖTE-
hankkeessa.
14. Kuinka case managerointi hoidetaan
työterveyshuollossa?
-Mitä se edellyttää?
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
15. Case managerointi
• Otetaan koppi, kun erikoissairaanhoito tekee potilaasta lähetteen
työterveyshuoltoon.
• Huolehditaan siitä, että potilas saa tarpeelliset työkyvyn tukitoimet oikea-
aikaisesti ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.
• Otetaan vastuu työkyvyn tuen ja kuntoutuksen koordinoinnista.
oTyöterveyshuolto ei välttämättä itse tuota potilaan tarvitsemia palveluita!
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
16. Käytännön toimet työterveyshuollossa
Tärkeää on, että työterveyshuollossa on sovittuna toimiva käytäntö siihen, mitä tapahtuu
kun erikoissairaanhoidosta tulee lähete tai muunlainen ohjaus työterveyshuoltoon.
• ”Postilaatikko/viestikenttä” työterveyshuollon tietojärjestelmässä
o Tieto ”postilaatikkoon” sairaalalähetteen muodossa (esimerkkinä Dynamic Health)
• Kuka työterveyshuollossa katsoo postilaatikkoon tulleet toimeksiannot?
o Saapuneiden lähetteiden tarkistus päivittäin
o Varahenkilön nimeäminen poissaolojen ajaksi
• Tarvittaessa huomioitava myös postitse saapuvat lähetteet.
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
17. Käytännön toimet työterveyshuollossa
• Nimetty henkilö välittää tiedon kyseisen yrityksen nimetylle
työterveyshoitajalle (=case manager).
oTiedon välittymisestä sovittava: heräte työlistalle tai vastaava systemaattinen tapa
oTTH:n omien työkykyprosessien mukaisesti case managerina voi joskus toimia myös
työterveyslääkäri.
oTarkistus, että kaikki asian hoitamiseksi tarvittava tieto löytyy
lähetteestä/epikriisistä/Kannasta.
oYhteys potilaaseen ja ajanvaraus työterveyslääkärille (tai tarvittaessa myös esim.
työpaikan olosuhteet tuntevalle työfysioterapeutille).
❖Tarpeeksi pitkä aika työkyvyn arviota ja tukitoimia varten (erillinen merkintä
ajanvarausjärjestelmään?)
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
18. Käytännön toimet työterveyshuollossa
• Yhteys työpaikkaan? Onko syytä järjestää työterveysneuvottelu?
o Pitääkö näitä asioita pohtia esim. moniammatillisessa tiimissä jo ennen potilaan saapumista
työterveyslääkärin vastaanotolle?
o Vai ohjelmoidaanko työterveysneuvottelu vasta tarvittaessa työterveyslääkärin vastaanoton
jälkeen?
• Miten huolehditaan, että työterveyshuollossa on työterveyshoitajalla aikaa ohjelmoida
toimet työkykyasian hoitamiseksi, ja että työterveyslääkärille löytyy tarpeeksi nopeasti
vastaanottoaika?
o Priorisointi
o Työkykyasioille ”korvamerkittyjä” aikoja ajanvarauskirjaan?
• Potilaan työkyvyn seuranta myös työhön paluun jälkeen
o Seurantakäynti työterveyshuollossa sovitun ajan jälkeen?
o Työterveysneuvottelu työhön paluun onnistumisen varmistamiseksi?
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
19. TYÖOTE-toimintamallin seuranta ja arviointi
• Lähetemäärien seuranta
• Potilaskohtaisten työkykyprosessien seuranta ja arviointi esim. osastopalaverien
tai vastaavien yhteydessä.
oOngelmakohtien kartoittaminen ja selvittäminen
• Prosessin kuvaus uusien henkilöiden perehdytyksen yhteydessä
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
21. Kun prosessit saadaan hiottua
kuntoon
LOPPUTULOKSENA
Potilaan työkykyasiaa aletaan ilman
tarpeettomia viiveitä selvittää
työterveyshuollossa -> tehokas
työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy.
21.1.2022 Pauliina Kangas Työter veyslaitos
Työterveyshuollon erikoisosaamisen tulee
koko palvelujärjestelmässä näkyville, ja
nykyistä tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin
käyttöön.