TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
•
0 gefällt mir•4,613 views
Työterveyslaitoksen Perjantai-meeting: TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus Kaija Karjalainen, LT, fysiatri, apulaisylilääkäri, Etera
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (11)
Ähnlich wie TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
Ähnlich wie TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus (20)
Mehr von Työterveyslaitos
Mehr von Työterveyslaitos (20)
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
- 1. TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus Kaija Karjalainen, LT, fysiatri, Apulaisylilääkäri Eläkevakuutusyhtiö Etera 27.1.2017
- 2. • LT, fysiatrian erikoislääkäri • Päätoimi • Etera Apulaisyilääkäri • Sivutoimet • Ammatinharjoittaja Orton oy, Dextra • Muut sidonnaisuudet • Luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (MSD, Pfizer) • Osallistunut lääkealan yrityksen maksamana ulkomaiseen kongressiin (MSD, Pfizer, Meda) Sidonnaisuudet
- 3. Tule-potilaan työkyky Erikoislääkäri • Diagnosoi, hoitaa, kuntouttaa, seuraa • Pohtii työkykyä potilaan kertomaan työhön Työterveyslääkäri • Ennaltaehkäisee, hoitaa, seuraa • Arvioi, pärjääkö potilas nykyisessä työssään ja millä keinoin? • Onko tarjota muuta työtä? • Voidaanko kuntoutuksella vaikuttaa työkykyyn? Vakuutuslääkäri (työeläkeyhtiö) • Onko työkyvyttömyyden uhkaa? • Onko työeläkekuntoutus tarkoituksenmukaista? • Onko TyEL:n mukaisesti työkyvytön? Työnantaja • Työpanos • Työyhteisö • Taloudelliset riskit Työtoverit Väsynyt, laiska vai sairas? Muut maallikot ”Varmasti työkyvytön !!!!?” Potilas • ???????
- 4. Taustaa • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) ja niiden aiheuttama työkyvyttömyys kuormittavat paljon terveydenhuoltojärjestelmää. • Työkyvyttömyys on kallein TULE-sairauksien yhteiskunnallinen seuraus. • Tavallisimpia toiminta- ja työkykyyn vaikuttavia sairauksia ovat selän, niskan, olkapään sairaudet, kantavien nivelten nivelrikko ja vammojen jälkitilat. • Oikea-aikaisella puuttumisella, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan vaikuttaa ratkaisevasti henkilön toiminta- ja työkykyyn, elämänlaatuun sekä taloudelliseen tilanteeseen.
- 5. Tule-potilaan erityspiirteitä • Työkyvyttömyyden uhka on erityisen tärkeä tunnistaa tule- sairauksissa. • Kevyempi työ usein onnistuu ja pidentää työuraa tulevaisuudessa • Toimintakyvyn arviointi edellyttää potilaan tutkimista ja seurantaa • Outojen oireiden taustalla voi olla • Maligniteetti, hyperparetyreoosi • Toiminnallisia ongelmia • Lannerangan, lantion tai yläaukeaman toimintahäiriö, lavan hallintaongelmat • Rintarangan ”nikamalukot” • Alaraajojen asentovirheet • Yliliikkuvuus • Hermokipua • CRPS • Neuropaattinen kipu • Fibromyalgia tai epäspesifi yleistynyt kivuliaisuus
- 6. Keskeistä Tule-potilaan työkyvynarvioinnissa • Samanasteinen sairaus vaikuttaa eri henkilöiden työkykyyn eri tavoin, koska työkyvyttömyyteen vaikuttavat muutkin kuin lääketieteelliset tekijät. • Esitietojen ja löydösten (sekä potilaan oman kuvauksen) tulee olla sopusoinnussa keskenään, kun tehdään johtopäätöksiä työ- ja toimintakyvystä. • Jos potilaan oma kuvaus ja lääkärin arvio ovat vahvasti ristiriidassa, lääkärin tulisi selvittää ristiriidan taustoja ja korjata potilaan käsitystä tilanteestaan. • Työttömyys tai ammatillinen työkyvyttömyys eivät ole peruste eläkkeen saamiselle (< 60-vuotiailla). • Hoitava lääkäri ei tee päätöstä työkyvyttömyysetuudesta!
- 7. Keskeistä Tule-potilaan työkyvynarvioinnissa • Selvitä sairauksien vaikutus arjen toimintakykyyn ja toimintakyvyn riittävyys työn asettamiin vaatimuksiin • ota huomioon sosiaalis-taloudelliset seikat, kuten ikä, ammattitaito, koulutus, asuinpaikka ja työllisyystilanne. • Keskustele tutkittavan kanssa hänen koulutuksestaan, työhistoriastaan, nykyisestä työstään ja tehtävänkuvastaan. • Pohdi potilaan kanssa korvaavan tai räätälöidyn työn mahdollisuuksia jo silloin, kun työkyvyn alentuminen havaitaan.
- 8. Työkyvyttömyys -käsite riippuu vakuutuslajista • Ammatillinen työkyky -käsite: • Sairauspäiväraha • (Ammatillinen kuntoutus) • Julkisen sektorin työkyvyttömyyseläke • Yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläke 60 v täyttäneillä • Yleinen työkyky -käsite: • Yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläke alle 60-vuotiailla • Kelan työkyvyttömyyseläke (”kyky ansaita elantonsa”) • Ammatillinen kuntoutus • työkyvyttömyyden uhka
- 9. Sairauden alkuvaihe • TULE-sairauksissa lyhytaikaiset työkyvyttömyysjaksot ovat toistuvia. • Sairauden alkuvaiheessa potilasta pyritään tapaamaan usein (muutaman päivän, viikon tai muutaman viikon välein) ja samalla arvioidaan toimintakykyä. • Hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden jälkeen voidaan työ- ja toimintakykyä arvioida harvemmin. • Pitkät sairauslomat saattavat ohjata työkyvyttömyyteen, minkä vuoksi niitä tulisi välttää erityisesti sairauden alkuvaiheessa. • Alkoholin ja muiden päihteiden mahdollinen liikakäyttö on syytä selvittää. • Työkykyyn vaikuttavat TULE-sairauksien ohella usein psykososiaaliset tekijät ja oheissairaudet, jotka voisivat olla hoidettavissa.
- 10. Sairauden pitkittyminen • TULE-sairaudet aiheuttavat edetessään usein työkyvyttömyyden uhkan erityisesti fyysisesti raskaissa töissä. • Oikein kohdennetulla hoidolla, kuntoutuksella ja omatoimisella harjoittelulla voidaan vaikuttaa toimintakykyyn. • Toimintakyky ja työssä selviytyminen voivat kohentua pitkänkin oireilun jälkeen etenkin alaselkä- ja niskasairauksissa. • Ylä- ja alaraajaongelmissa työtehtävien muuttaminen ehkäisee pitkittyvän työkyvyttömyyden, jos oireet estävät tietyntyyppisen fyysisen rasituksen. • Nivelsairauksissa tekonivelleikkauksella voidaan vaikuttaa ratkaisevasti toiminta- ja työkyvyn palautumiseen. • Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus kannattaa pitää mielessä jo työkyvyn alentumisen varhaisvaiheessa ja viimeistään sairauspäivärahakauden aikana. • Keskustele potilaan kanssa asiasta, kun työkyvyttömyyden uhka on havaittu.
- 11. Potilaan tutkiminen • Tutki potilas riisuttuna alusvaatteisilleen. • Kirjaa lausuntoon havaintosi ja poikkeavat löydökset, vaikka et välttämättä osaa tulkita kaikkien löydösten syytä tai merkitystä. • Yleistila, ryhti ja ruumiinrakenne • Muuhun sairastamiseen liittyvät löydökset • Perusliikkuminen ja sen poikkeamat (ontuminen, varominen, ketteryys ym.) • Riisuutuminen ja pukeutuminen • Istuminen ja istumasta ylösnousu • Kyykistelyt • Rangan taivuttelut • Yhdellä jalalla seisonta ja hyppely, viivakävely • Neurologinen status (osittain) • Merkkilihasvoimat • Ihotuntomuutokset • Jännevenytysheijasteet • Babinskin merkki • Niveloireisella ainakin oireilevan nivelen liikelaajuudet, ympäröivien rakenteiden palpaatioarkuudet ja mahdolliset turvotukset • Lihasten mahdolliset atrofiat, palpaatioarkuudet ja kireydet • Asennon, lihasvoimien ja liikelaajuuksien epäsymmetria • Tilanteesta riippuen tutkimusta voi täydentää • hermovenytystestit, Tinellin koe, vastustetut tendiniittitestit, nivelkierukkatestit, jännetuppien ja jänteiden palpaatiolöydös, muut provokaatiotestit.
- 12. Käypä hoito -suositukset • Alaselkäkipu • Niskakipu • Kipu • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet • Polvi- ja lonkkanivelrikko • Olkapään jännevaivat • Nivelreuma • Selkäydinvamma • Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)
- 13. FACULTAS toimintakyvyn arviointi • Krooninen kipu • Krooninen päänsärky • Neuropaattinen kipu • Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS) • Fibromyalgia • Kipuoirein ilmenevät elimellisoireiset mielenterveyden häiriöt • Alaselkä- ja niskasairaudet • Suuret nivelet • Olkanivel • Kyynärpää • Lonkkanivel • Polvinivel
- 14. Konsultaatiot • Spesialistia voi konsultoida hoito-, tutkimus- ja kuntoutusmahdollisuuksista, sairauden aiheuttamista rajoitteista ja sairauden ennusteesta. • magneettikuvaus • ENMG • taivutuskuvat, kuormituskuvat, erityisprojektiot • erityistutkimukset tulehduksellisia reumasairauksia silmällä pitäen • tulehduksellisten nivelsairauksien lääkehoito • vaativa kipujen lääkehoito • leikkaushoito • fysioterapia • toimintaterapia • muu kuntoutus • oheissairauksien hoito. • Konsultoitava lääkäri voi osallistua työkyvyn arviointiin. Tosin muilla erikoislääkäreillä kuin työterveyslääkäreillä on harvoin tarvittavaa taustamateriaalia potilaan työhistoriasta, työstä ja sen vaatimuksista tai työn muokkausmahdollisuuksista. • Erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusyksiköt tekevät kuntoutustutkimuksia ja työkyvynarvioita monisairaille työikäisille potilaille.
- 15. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen (TyEL 36 §) • Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.
- 16. Milloin ammatillista kuntoutusta? • Kun työntekijä ei sairauden vuoksi pysty jatkamaan entisessä työssään • On sairauslomalla, kuntoutustuella, työttömänä tai työssä sinnitellen • Kun suunnitellaan paluuta entiseen työhön pitkän sairausloman tai työkyvyttömyysjakson jälkeen
- 17. Mitä työeläkekuntoutus tarkoittaa? • Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. • Työeläkekuntoutus mahdollistaa henkilölle: • ammattitaidon säilymisen ja osaamisen laajenemisen • paremman toimeentulon verrattuna työkyvyttömyyseläkkeeseen • korkeamman vanhuuseläkkeen työssä jatkamisen myötä • toimintakyvyn parantumisen ja työn tuoman sosiaalisen ympäristön säilymisen. • Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. • Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus tukee työurien pidentämistä.
- 18. Työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset • Kiinnittynyt työelämään • Työhistoria vähintään viisi vuotta , ansiokertymä (5 v aikana yht. n. 34 000 e), ollut työssä edeltävän kahden vuoden aikana • Sairaus, vika tai vamma joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan nykyisessä ammatissa • Työkyvyttömyyden uhka on siirrettävissä tai estettävissä tarkoituksenmukaisella kuntoutuksella
- 19. Työeläkekuntoutuksen muodot • Neuvonta • Työhönvalmennus • Työkokeilu • Täydennys- tai uudelleenkoulutus • Yritystuki (elinkeinotuki) • Suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu työpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. • Työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen kustannukset ja kuntoutusrahaa, jonka määrä on täysi TKE + 33 %
- 20. Prosessi käytännössä • Herää ajatus työeläkekuntoutuksen mahdollisuudesta • Henkilö hakee ammatillista kuntoutusta työeläkeyhtiöstä • Hakemus • B-lausunto tai muu selvitys terveydentilasta • Työnantajan kuvaus työtehtävistä sekä työjärjestelyistä • Hakemus arvioidaan työeläkeyhtiössä • Annetaan ennakkopäätös (voimassa 9 kk) • Suunnitelman laadinta (jos ei ole valmiina) • tarvittaessa apua kuntoutusasiantuntijalta • voidaan tehdä toimeksianto työelämän asiantuntijalle • Suunnitelman arviointi ja hyväksyntä • sopivuus terveydentilan kannalta, tarkoituksenmukaisuus • Kuntoutustoimien toteutus • Tuloksen arviointi
- 21. Kun ammatillinen kuntoutus onnistuu, kaikki voittavat VAIHTOEHTO 1 Teemu osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen VAIHTOEHTO 2 Teemu jää työkyvyttömyys- eläkkeelle Teemu Kuntoutuksen ajan kuntoutusraha 1 950 €/kk. Jatkaa koulutuksen jälkeen ict-alalla 3 500 euron palkalla. Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke on noin 1 500 €/kk Teemun työnantaja (yrityksen palkka- summa 5 milj. €) Kuntoutuksesta ei synny kustannuksia työnantajalle. Työnantajalle työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokan muutoksesta syntyy noin 50 000 € kustannukset. Työeläke- järjestelmä Kustannukset ammatillisesta kuntoutuksesta noin 23 100 euroa. Arvio Teemun työkyvyttömyydestä aiheutuvasta eläkemenosta noin 250 000 euroa. • 30-vuotias Teemu ei tuki- ja liikuntaelinsairautensa vuoksi ei kykene jatkamaan LVI-asentajan työssään. Teemu on saanut työuransa aikana palkkaa keskimäärin 3 000 euroa/kk. 21
- 22. Eläketurvakeskus22 Eläketurvakeskus 22 Vuonna 2011 kuntoutuksensa päättäneiden seuranta, diagnoosi Mielenterveys (1 147 hlö) Muut sairaudet (1 271 hlö) 52 50 47 44 58 55 53 49 57 53 49 47 17 16 15 14 13 14 13 13 13 14 13 13 16 16 17 17 18 18 17 19 16 16 16 16 12 15 17 19 8 11 13 14 12 14 16 18 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työssä Työssä ja eläkkeellä Ei työssä, ei eläkkeellä Osa-TK Täysi-TK Muu eläke, kuollut TULES (2 498 hlö) 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014
- 23. Päivitetty 20.6.2016/ Eläketurvakeskus 23 Kuntoutustoimenpiteiden käyttöjakauma (%) vuosina 1992 -2015 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työpaikkakuntoutus Koulutus Selvitys Muu kuntoutus
- 24. 2424 Alkutilanne: 5 477 ohjelmaa Tilanne kuntou- tuksen jälkeen : Työssä, työtön 75 % Eläkkeellä 25 % Työssä, jatkaa opiskelua, jäi työttömäksi 73 % Eläkkeellä 13 % Muu 14 % 78% 15% 9% 26% 13% 59% Vuonna 2015 päättyneet kuntoutusohjelmat ja niiden alkutilanne *) *) Ei sisällä ’tehtiin vain selvitys’-tapauksia. Päivitetty 20.6.2016/ Eläketurvakeskus
- 25. Ammatillinen kuntoutus LÄHIHOITAJA • Kampaaja • Maanrakennuskoneen kuljettaja • Merkonomi • Kuljettaja • Päihdetyöntekijä • sosionomi AHTAAJA • Ajojärjestelijä • Ajoneuvonosturin- kuljettaja • Auto- ja kuljetusalan insinööri • Kiinteistönhoitaja • Rakennusmestari • sähköasentaja HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA • Kehitysvammaisten avustaja • Kosmetologi • Lähihoitaja • Merkonomi • Sosionomi AUTONKULJETTAJA • Ajojärjestelijä • Kouluisäntä • Nuoriso- ja vapaa- ajanohjaaja • Ovien teko ja asennustyö • Prosessiteollisuuden pt • Suntio • Varastonhoitaja KIRVESMIES • AMK. Rakennusmestari • Automaatioasentaja • Ajoneuvonosturin- kuljettaja • Bussikuski • Isännöitsijä • Kiinteistönhoitaja • Koneistaja • Kosteusmittaaja • Liikuntapaikkahoitaja • Merkonomi • Mittamies • Virastomestari • Työnjohtaja • Pienkonekorjaaja • … 25
- 26. Uusia ammatteja diagnoosikohtaisesti Nivelreuma • linja-autonkuljettaja • laitoshuoltaja • perhehoitaja • taloushallinto • merkonomi • kierrätystyöntekijä Moninivelrikko • Aulapalvelutyöntekijä Lonkkanivelrikko • rakennusinsinööri • työnjohtaja • mittamies • Sähköasentaja
- 27. M17 Polvinivelrikko • Ajoneuvonosturinkuljettaja • Autokoulunopettaja • Hoiva-avustaja • Hienomekaanikko • Insinööri • Isännöitsijä • Kiinteistönhoitaja • Kultaseppä • Lähihoitaja • Merkonomi • Ohjaaja • Rakennusmestari • Rakennustekniikan insinööri • Rakennustuotannon at • Remonttimies • Tradenomi • Työnjohtaja • Vahtimestari • Yrittäjä • Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja • Vahinkokohteiden vastuuhenkilö
- 28. M43 Nikama epämuodostumat / M54 Selkäsärky • kiinteistönhoitaja • nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja • rakennusinsinööri • suntio • lähihoitaja • virastomestari • työnjohtaja • sähkö- ja automaatiotekniikan pt • rakennustekniikan insinööri • isännöitsijä • kone- ja metallialan pt • lukkoseppä • merkonomi • metsätalousinsinööri • mittamies • nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja • rakennusmestari • rakennustekniikan insinööri • talonrakentaja • talotekniikan AMK • työnjohtaja
- 29. M51 Selän nikamavälilevyjen sairaudet • artesaani • datanomi • elektroniikka-asentaja • elintarvikkeiden valmistaja • hyvinvointiteknologian insinööri • isännöitsijä • järjestelmäasiantuntija • kalatalouden pt • kampaaja • kiinteistönhoitaja • kone- ja tuotantotekniikan AMK • koneistaja • kosteuskartoittaja • koulunkäynninohjaaja • kunnossapitotyöntekijä • liikenneopettaja • lähihoitaja • merkonomi • metsätalousinsinööri • myyjä • nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja • opettaja • pienkonekorjaaja • prosessiteollisuuden pt • puuseppä
- 30. M51 Selän nikamavälilevyjen sairaudet • puutyönohjaaja • päihdetyöhön suuntautuminen • rakennusinsinööri • rakennusmestari • rakennustekniikan AMK • rakennustuotannon at • sosionomi • suunnitteluassistentti • suutari • sähkö- ja automaatiotekniikan AMK • sähköalan pt • talotekniikan insinööri • tatuoija • tradenomi • tuotantotalouden insinööri • työnjohtaja • työteknikko • työturvallisuustehtävät • varaosamyyjä • varastomies • veneenrakentaja • virastovahtimestari • ympäristöhuollon at • yrittäjä
- 31. Petri 28 v • Kirvesmies loukkasi vapaa-ajan tapaturmassa olkapäänsä (sijoiltaan meno ja kiertäjäkalvosimen vaurio). • Leikkauksista ja fysioterapiasta huolimatta olkapää jäi kivuliaaksi ja liikerajoitteiseksi. Hankaluuksia nostaa, kantaa tai työskennellä käsi koholla. • Ammatillisen kuntoutuksen ratkaisu: • AMK-koulutus rakennusalan insinööriksi (oppimisedellytykset hyvät, motivoitunut, voi hyödyntää aiempaa osaamistaan).
- 32. Putkiasentajasta LVI -työteknikoksi • 52-vuotias putkiasentaja. Valmistunut ammattiin v. 1982 ja työskennellyt putkiasentajana 30 vuotta. • Haki ammatillista kuntoutusta työelämässä ollessaan työterveyshuollon ohjaamana. • Normaalipainoinen mies, jolla hyvässä hoitotasapainossa oleva astma. • Työhöntulotarkastus 1/2014: ei estettä putkiasentajan työhön, on työkyvyttömyyden uhka. • Oikeassa polvessa todettu 1990-luvulla ristisidevamman jälkitila ja v. 2005 tähystysleikkauksessa tehty sisemmän nivelkierukan osapoisto • Polvi kipeytyi autotallihommissa kotona 5/2014 ilman merkittävää vammaa • Työterveyslääkäri ortopedi: ristisiteen löysyys ja alkava nivelrikko, suositti ammatin vaihtoa ammatillisen kuntoutuksen hakemus 6/2014 • Myös alkava lonkkanivelrikko, vanhan rannevamman jälkitila ja niskakulumat • Työkyvyttömyyden uhkan perusteena työskentely hankalissa työasennoissa, joissa lievätkin TULE-vaivat todennäköisesti oireilevat.
- 33. Putkiasentajasta LVI -työteknikoksi • Esitti suunnitelmana työkokeilua LVI –alan työnjohtotehtävissä ja sen jälkeen LVI –työteknikkokoulutusta. • Suunnitelma terveydentilan kannalta sopiva ja tarkoituksenmukainen. • Oma työnantaja ei pystynyt tarjoamaan työkokeilupaikkaa, joten kuntoutuja oli yhteydessä edelliseen työnantajaansa. • Edellisellä työnantajalla järjestyi kolmen kuukauden työkokeilu työnjohtoharjoittelutehtävissä LVI –yksikössä. Heti tämän jälkeen toteutettiin palkallinen työhönvalmennus ja sen ohessa LVI – työteknikkokoulutus ajalla 11/2014 – 08/2016. • Kuntoutusrahan määrä 4 572 €/ kk ja se maksettiin palkkaa vastaavin osin työnantajalle. • Koulutusohjelman hinta 2 500 euroa. • Tutkinnon suoritettuaan jatkaa työnjohtotehtävissä. • Varhain aloitettu kuntoutus, johon hakija on motivoitunut, tuottaa todennäköisesti onnistuneen tuloksen.
- 34. Yhdistelmäajoneuvokuljettajasta liikenneopettajaksi • 37-vuotias yhdistelmäajoneuvokuljettaja. Suorittanut auto- ja kuljetustekniikan perustutkinnon v. 1993 ja työskennellyt yhdistelmäajoneuvokuljettajana 15 vuotta. • Ammatillisen kuntoutuksen käynnistymisen taustalla työtapaturma 09/2010. Saanut tapaturmaeläkettä, mutta tapaturmayhtiössä arvioitu, ettei ammatillisen kuntoutuksen tarve johdu työtapaturmasta. Kuntoutus Eterassa käynnistyi työterveyshuollon aloitteesta. • Kuljettaa tukkirekkaa, työhön kuuluu myös lastin lastaus ja purku (koneellisesti). Metsäteillä selkää rytyyttää, ja lastauskoneen käytössä työasento hankala (etukumara).
- 35. Yhdistelmäajoneuvokuljettajasta liikenneopettajaksi • Selkä kipeytyy omassa työssä, säteilykipua vasenpainotteisesti alaraajoihin. • Kliinisessä tutkimuksessa taivutuksissa rajoitusta, ei neurologisia puutosoireita alaraajoissa. • Hakijalla on työkyvyttömyyden uhka nikamamurtuman ja alaselän rappeumamuutosten vuoksi puutavara-auton kuljettajan työhön. • Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös ja samalla toimeksianto palveluntuottajalle kuntoutussuunnitelman laatimista varten. Ohessa pystyi tekemään yhdistelmäajoneuvokuljettajan töitä. • Suunnitelma liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon suorittaminen . • Kuntoutustutkimuksessa todettu oppimisedellytykset riittäviksi ja mieliala vakaaksi. Esitetty kuntoutussuunnitelma on terveydentilan kannalta sopiva ja tarkoituksenmukainen. • Kuntoutusrahan määrä 2 435 €/kk. • Koulutusohjelman hinta 1 200 euroa. • Työllistyi koulutuksen jälkeen liikenneopettajaksi. • Hakijan asuinalueella työllistymisen ja kohtuulliseen ansiotason turvaavan kuntoutuspolun löytyminen ei ole helppoa, mutta tässä tapauksessa onnistui hyvin.
- 36. Kirvesmiehestä rakennusmestariksi • 27-vuotias kirvesmies Salosta. Työskennellyt kirvesmiehenä noin 8 vuotta. Koulutuksena peruskoulu ja suunnitteluassistentin perustutkinto, mutta ei ole juurikaan tehnyt sen alan töitä. • Kelan sairauspäivärahalla. Ohjautui hakemaan ammatillista kuntoutusta työterveysneuvottelun pohjalta. • Oireina yläraajojen puutuneisuus, voimattomuus ja kivut kädet kohoasennossa työskennellessä. Kaularangan MRI ja yläraajojen ENMG normaalit. Diagnoosina on TOS. Lisäksi pitkäaikainen masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden vuoksi saa Kelan kustantamana psykoterapiaa. Mielenterveysperustein ei ole ollut sairauslomalla. • Hakijalla on työkyvyttömyyden uhka TOS-oireyhtymän vuoksi.
- 37. Kirvesmiehestä rakennusmestariksi • Kuntoutussuunnitelmana rakennusmestari (AMK) koulutus. • Resurssiselvitys tiedossa olevien mielenterveysongelmien vuoksi; • Kuntoutuspsykoterapia auttanut masennuksen hoidossa • Sosiaalisten tilanteiden pelko liittynyt masennuksen alkuvaiheeseen (hallintakeinot) • Keskivaikea lukihäiriö (opiskelutekniikoiden harjaannuttaminen) • Kykyprofiilissa looginen päättely ja avaruudellinen hahmottaminen vahvoja alueita • Erittäin motivoitunut (kävi valmennuskurssit pääsykokeita varten) • Kuntoutusrahan määrä 2 235 €/kk. • Suoritti opinnot suunnitellussa ajassa ja erittäin hyvin arvosanoin. • Mielenterveysongelmien hoito kohensi työkykyä. TOS-oireyhtymän vuoksi ei olisi voinut jatkaa kirvesmiehenä pitkäkestoisesti, minkä oli itse ymmärtänyt ja siten motivaatio koulutukseen oli erinomainen.
- 38. Yhteenveto: ammatillisen kuntoutuksen prosessi käytännössä • Tunnistetaan kuntoutuksen tarve • Kuntoutushakemus, terveydentilaselvitys ja työnantajan lausunto • Hakemuksen ratkaisu • Kuntoutussuunnitelman laadinta • Kuntoutussuunnitelman hyväksyntä • Kuntoutustoimien toteutus • Tuloksen arviointi