2. 14.3.2017| 2www.tyojaperhe.fi
Sisällys
Yhteenveto 3–7
Tutkimuksen toteuttaminen ja aineisto 8–10
Työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistuminen 11–15
Mitä työaikakäytäntöjä ja joustoja työpaikoilla on käytössä 16–19
Työpaikan tarve tai kiinnostus työn ja muun elämän
yhteensovittamista tukeville palveluille 20–22
Perhemyönteisten käytäntöjen kirjaaminen ja seuranta 23–27
Koulutus ja tiedotus 28–31
Perhevapaiden käyttö ja perhemyönteinen kulttuuri 32–43
1
2
3
4
5
6
7
8
4. 14.3.2017| 4www.tyojaperhe.fi
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen
onnistuu suomalaisilla työpaikoilla pääosin hyvin
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu 3/4 suomalaisista työpaikoista hyvin tai erittäin hyvin. Tulokset
käyvät ilmi Työterveyslaitoksen toteuttamasta kyselystä. Isoilla työpaikoilla ovat vahvuutena kirjatut käytännöt ja
prosessit ja pienillä työpaikoilla asiat sovitaan yksilöllisemmin. Tehokkaammasta tiedotuksesta eri mahdollisuuksista
hyötyisi kuitenkin suurin osa työpaikoista. Suurin piirtein tasainen sukupuolijakauma on hyödyksi työn ja muun elämän
yhteensovittamisen käytännöille työpaikoilla. Perhemyönteisen kulttuurin aktiivisesta edistämisestä hyötyisivät
erityisesti miesvaltaiset ja suuret työpaikat.
Työterveyslaitos toteutti maaliskuussa 2014 ja toistaen lokakuussa 2015 sähköisen kyselyn, jossa selvitettiin, miten suomalaisilla työpaikoilla tuetaan työn ja
perheen yhteensovittamista. Tässä kalvosarjassa esitellään kyselyn tulokset, joita kuvataan osittain erikseen työnantajasektorin, työpaikan koon sekä ikä- ja
sukupuolijakauman mukaan. Näin oman työpaikan vertaaminen muihin vastaaviin työpaikkoihin on mahdollista.
Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki työsuojeluhenkilöstörekisterin työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Kyselyyn vastasi yhteensä 2718 työsuojelupäällikköä ja -
valtuutettua 2345 eri työpaikalta. Heistä naisia oli 49 % ja esimiesasemassa (työsuojelupäälliköitä) oli 50 %. Tiedon keräämisen lisäksi kyselyn avulla jaettiin ja
levitettiin työpaikoille tietoa hyvistä käytännöistä työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi ja tuotiin esiin mahdollisia kehittämisen kohteita.
Kyselyn mukaan työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistui kaikkiaan melko tai erittäin hyvin ¾ suomalaisista työpaikoista. Parhaiten
yhteensovittaminen onnistui naisvaltaisilla työpaikoilla ja työnantajasektoreista seurakunnissa. Noin 30 % kaikista vastaajista arvioi yhteensovittamisen
parantuneen kahden viime vuoden aikana, selvästi useammin kuin huonontuneen.
1
5. 14.3.2017| 5www.tyojaperhe.fi
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen
onnistuu suomalaisilla työpaikoilla pääosin hyvin
Työaikaan liittyvät joustot yleisimpiä keinoja
Tärkeimpiä työpaikan keinoja, joilla voitiin helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, olivat työaikaan ja työjärjestelyihin liittyvät työntekijälähtöiset
joustot. Näistä yleisimmät suomalaisilla työpaikoilla käytössä olevat toimintatavat olivat yksilöllinen sopiminen esimiehen kanssa liukumista ja poissaoloista.
Kaikkiaan reilu puolet työpaikoista käytti jotain työaikaan liittyvää joustoa ja käyttö vaikuttaa olevan lisääntymässä. Yksityissektorilla ja pienillä työpaikoilla
sovittiin useimmin esimiehen kanssa joustoista, kun taas valtiolla ja suurilla työpaikoilla oli eniten käytössä muita joustoja. Työpaikan tasainen
sukupuolijakauma oli eduksi perhemyönteisille työjärjestelyille.
Noin kolmannes työpaikoista koki tarvetta tai kiinnostusta vapaa-ajan toimintoihin, (sairaan) lapsen hoitoon, ruokahuoltoon ja perheiden tukeen liittyviä
palveluita kohtaan.
Vajaalla puolella työpaikoista oli kirjattu työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä strategiaan, ohjelmiin tai malleihin. Suurilla ja
keskisuurilla työpaikoilla kirjauksia oli enemmän, samoin kuin nuoren henkilöstön työpaikoilla.
Työpaikoilla seurattiin yleisimmin työajan joustojen ja perhevapaiden käyttöä. Hieman yli puolella työpaikoista työterveyshuolto huomioi työntekijöiden perhe-
elämästä nousevat haasteet. Noin 40 %:lla työpaikoista asia oli huomioitu esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai ilmapiirikyselyissä.
Esimiesten tietoisuuden ja osaamisen parantamisessa vielä tekemistä
Jotta perhemyönteiset toimintatavat voivat yleistyä, on niistä tiedotettava esimiehille ja henkilöstölle. Esimiehet tarvitsisivat nykyistä enemmän tietoa
tarjolla olevista vaihtoehdoista. Myös esimiesten osaamisessa ottaa puheeksi työelämän ulkopuoliseen elämään liittyviä kysymyksiä henkilöstön kanssa olisi
kehitettävää. Esimiehet kaipaavat konkreettisia ohjeita käytäntöjen järjestämiseen ja henkilöstölle tiedottamiseen.
Osaamistaso ja tietoisuus perhemyönteisistä toimintatavoista ei ollut suomalaisilla työpaikoilla parantunut reilun vuoden takaiseen
tilanteeseen verrattuna. Nuorten työpaikoilla tiedotus esimiehille ja johdolle toimi kyselyn mukaan muita työpaikkoja paremmin.
Esimiesasemassa olevien arviot tiedotuksesta olivat myönteisempiä kuin työntekijöiden. Naisvaltaisilla työpaikoilla tiedotettiin
enemmän kuin muilla.
1
6. 14.3.2017| 6www.tyojaperhe.fi
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen
onnistuu suomalaisilla työpaikoilla pääosin hyvin
Valtaosalla työpaikoista suhtaudutaan tasapuolisesti miesten ja naisten perhevapaiden käyttöön
Työpaikoilla käytettiin yleisesti erilaisia perhevapaita. Kahden vuoden aikana niiden käyttö oli lievästi lisääntynyt ja käytännön järjestelyjen nähtiin
helpottuneen. Vapaiden käytön eriytyminen sukupuolen mukaan näkyi selvästi aineistossa niin, että naisvaltaisilla työpaikoilla ilmoitettiin käytettävän yleisesti
naisten pitämiä perhevapaita ja miesvaltaisilla työpaikoilla isyysvapaata. Vajaalla puolella työpaikoista käytettiin yleisesti palkatonta vapaata perheenjäsenen
tai läheisen erityistä hoitoa varten. Yhteyttä työntekijään poissaolon aikana ilmoitettiin pidettävän keskimäärin joka kolmannella työpaikalla.
Noin 80 %:lla kyselyyn vastanneista työpaikoista suhtautuminen miesten ja naisten perhevapaiden käyttöön koettiin tasapuolisena. Paras tilanne oli
työpaikoilla, joissa molempia sukupuolia oli suurin piirtein yhtä paljon.
Perhemyönteinen kulttuuri heijastuu arkeen
Valtaosalla työpaikoista perhe nähtiin positiivisena voimavarana työlle, mutta vuoden 2015 kyselyssä näin arvioitiin hieman harvemmin kuin reilu vuotta
aiemmin. Lähes puolella työpaikoista odotettiin työntekijöiden asettavan työn etusijalle vähintään silloin tällöin. Vaikka johdon ja esimiesten suhtautuminen
työntekijöiden perhe-elämään oli pääosin myönteistä, kielteinen suhtautuminen miesvaltaisilla työpaikoilla oli yleisempää kuin muilla. Kyselyn mukaan pienillä
työpaikoilla johto suhtautui perheasioihin myönteisemmin kuin suurilla työpaikoilla.
Työpaikoilla koettiin suhteellisen usein työntekijöihin kohdistuvaa aikapainetta, joka häiritsee perhe- tai yksityiselämää. Lähes puolet kyselyyn
vastanneista koki, että työpaikalla henkilöstöön kohdistui painetta tehdä ylitöitä saadakseen työt tehdyksi tai edetäkseen uralla silloin tällöin tai useammin.
Eniten näitä paineita oli suurilla työpaikoilla.
Poissaolojen puheeksi ottaminen perhesyistä oli suomalaisilla työpaikoilla yleensä helppoa. Esimiesasemassa olevien mielestä puheeksi ottaminen omalla
työpaikalla oli helpompaa kuin ei-esimiesten. Naisvaltaisilla työpaikoilla taas puheeksi ottaminen oli helpompaa kuin miesvaltaisilla työpaikoilla.
Perhevapaiden tai muiden joustojen käytöllä arvioitiin olevan vaikutusta urakehitykseen joka viidennellä työpaikalla.
Esimiesasemassa olevat ja naisvaltaisten työpaikkojen edustajat arvioivat vaikutuksen omalla työpaikalla pienemmäksi kuin työntekijät ja
miesvaltaisten työpaikkojen edustajat.
1
8. 14.3.2017| 8www.tyojaperhe.fi
• Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä lokakuussa 2015.
• Kohderyhmänä olivat kaikki työsuojeluhenkilöstörekisterin
n. 15 300 työsuojelupäällikköä ja –valtuutettua.
• Kyselyyn vastasi yhteensä 2718 Työsuojelupäällikköä ja
-valtuutettua 2345 eri työpaikalta.
• Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran samalle
perusjoukolle maaliskuussa 2014.
2 Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla
työpaikoilla
12. 14.3.2017| 12www.tyojaperhe.fi
Janäinvastasi
naisvaltaisilla työpaikoilla
Huonoiten yhteensovittaminen onnistuu
kuntasektorilla: 12 % kuntatyöntekijöistä
kokee, että työn ja perheen yhteensovittaminen
onnistuu huonosti.
vastaajista kokee, että työn ja
muun elämän yhteensovittaminen
työpaikalla on kehittynyt viimeisen
kahden vuoden aikana parempaan
suuntaan.
vastaajista kokee että työpaikalla
on mahdollista sovittaa yhteen
työtä ja perhe-elämää hyvin.
73,3 % miesvaltaisilla työpaikoilla68 %
77 %
seurakunnan työntekijöistä83 %
3 Työn ja muun elämän yhteensovittaminen
onnistuu yleisesti ottaen työpaikalla hyvin
30 %
14. 14.3.2017| 14www.tyojaperhe.fi
Työn ja muun elämän yhteensovittamisen
onnistuminen työnantajasektorin ja työpaikan
sukupuolijakauman mukaan
3
Yksityissektori
Tilapäinen
rakennustyömaa
Valtio Kunta Seurakunta Naisvaltainen Miesvaltainen Molempia yhtä paljon
Hyvin 74 59 77 63 83 77 68 76
Ei hyvin eikä huonosti 18 32 16 26 13 17 21 17
Huonosti 8 10 7 12 4 6 11 7
16. 14.3.2017| 16www.tyojaperhe.fi 14.3.2017www.tyojaperhe.fi
Mitä työaikakäytäntöjä ja joustoja
työpaikoilla on käytössä?
4
Kaikkiaan reilu puolet työpaikoista käytti jotain työaikaan liittyvää joustoa ja käyttö
vaikuttaa lisääntyvän. Yksityissektorilla ja pienillä työpaikoilla sovittiin useimmin
esimiehen kanssa joustoista, kun taas valtiolla oli eniten muita joustoja.
Työpaikan tasainen sukupuolijakauma oli eduksi perhemyönteisille
työjärjestelyille.
17. 14.3.2017| 17www.tyojaperhe.fi
71 %
Yksilöllinen sopiminen poissaoloista
93 %
Opintovapaa
kunta 76 %
valtio 80 %
Yksityis-
sektorilla
81 %Pienissä
yrityksissä
74 % etätyömahdollisuus valtiolla
77 % osa-aikatyö suuret yritykset
81 % vuorotteluvapaa suuret yritykset
Lomarahat
vapaiksi valtiolla
€
$
4 Ketkä joustavat parhaiten?
18. 14.3.2017| 18www.tyojaperhe.fi
Työpaikalla käytössä olevat työaikajärjestelyt ja joustot
Työpaikan keinoista helpottaa työn ja
muun elämän yhteensovittamista
ovat tärkeimpiä työaikaan ja
työjärjestelyihin liittyvät
työntekijälähtöiset joustot.
Suomalaisilla työpaikoilla käytettiin
näistä yleisimmin yksilöllistä
sopimista esimiehen kanssa
liukumista tai poissaoloista.
4
19. 14.3.2017| 19www.tyojaperhe.fi
Työpaikalla käytössä olevat työaikajärjestelyt ja joustot
työnantajasektorin, työpaikan sukupuolijakauman sekä
työpaikan koon mukaan
Yksityissektori Kuntasektori Valtio Seurakunta
Tilapäinen
rakennustyömaa
Nais-
valtainen
Mies-
valtainen
Molempia
yhtä paljon
Pienet
yritykset
Keskisuuret
yritykset
Suuret
yritykset
Yksilöllinen sopiminen
poissaoloista
80 60 55 75 83 70 79 77 81 77 66
Yksilöllinen sopiminen
liukumasta
71 54 61 63 63 64 70 72 70 71 59
Säästövapaat 68 60 71 66 68 63 70 72
Liukuva työaika 62 67 92 63 22 60 66 72 55 72 72
Osa-aikatyö 60 68 76 67 12 75 43 65 54 65 71
Vuorotteluvapaa 51 86 91 85 22 71 43 66 43 67 81
Opintovapaa 52 76 80 72 17 69 42 63 42 65 77
Lomaraha vapaaksi 50 27 93 78 44 48 52 63 48 58 52
Työaikapankki 46 33 65 37 12 42 47 50
Etätyöskentely 42 32 74 43 10 41 41 53 38 46 46
Kokoukset ydintyöaikana 36 26 43 41 17 37 30 42 38 39 29
Työaika- tai -vuoroautonomia 9 20 7 13 0 14 6 9 9 9 13
Vapaiden käytön eriytyminen sukupuolen mukaan näkyi selvästi aineistossa
niin, että naisvaltaisilla työpaikoilla käytettiin naisten yleisesti pitämiä
perhevapaita ja miesvaltaisilla työpaikoilla isyysvapaata.
4
Yksityissektorilla ja pienillä työpaikoilla sovitaan useimmin esimiehen
kanssa joustoista, kun taas valtiolla ja suurilla työpaikoilla on eniten
käytössä muita joustoja.
21. 14.3.2017| 21www.tyojaperhe.fi
Työpaikan tarve tai kiinnostus palveluille
Sairaan lapsen hoitaja
Työnantajan maksamana 12 %
Työnantajan välittämänä 19 %
5
Jo käytössä:Satunnaiset lastenhoitopalvelut
Työnantajan maksama 8 %
Työnantajan välittämänä 22 %
Henkilöstön ja heidän perheidensä
vapaaehtoiset tukiverkostot (esim.
vertaistukiryhmä) työnantajan välittämänä
21 %
Vapaan ajan toiminnot
(esim. työnantajan tukema liikunta
ja tilaisuudet perheille).
Ruokahuolto
mahdollisuus esim. ostaa
ateria mukaan työpaikalta
33 %
21 %
24. 14.3.2017| 24www.tyojaperhe.fi
6 Perhemyönteisten käytäntöjen kirjaaminen ja
seuranta
Työterveyshuolto huomioi
työntekijöiden perhe-elämän
KIRJATTU
52 %
22 %
Työterveyshuollon suunnitelmaan
tai varhaisen tuen malliin (eniten)
Strategiaan, arvoihin tai
johtosääntöön (vähiten)
Suurilla työpaikoilla
useammin kuin pienillä.
Nuoren henkilöstön
työpaikoilla useammin
kuin muilla.
SEURATAAN (TOP 3)
61 %
Työajan joustojen, perhe- ja
muiden vapaiden käyttöä
52 % 46 %
Mukana työilma-
piirikyselyissä
25. 14.3.2017| 25www.tyojaperhe.fi
6 Työpaikalla kirjatut työn ja muun elämän
yhteensovittamisen käytännöt
Suurilla ja keskisuurilla
työpaikoilla kirjauksia oli
enemmän, samoin kuin
nuoren henkilöstön
työpaikoilla.
26. 14.3.2017| 26www.tyojaperhe.fi
Pienet Keskisuuret Suuret
Valtaosa
< 30-vuotiaita
Valtaosa
30–50-vuotiaita
Valtaosa
> 50-vuotiaita
Työterveyshuollon suunnitelma 48 58 55 55 54 50
Tasa-arvosuunnitelma 28 55 55 47 44 39
Työsuojelun toimintaohjelma 36 45 41 39 40 38
Työhyvinvointisuunnitelma, ikäohjelma 28 42 48 39 32 25
Henkilöstö- tai koulutussuunnitelma 28 35 33 39 32 25
Etätyöohje 26 29 31 29 30 21
Strategia/arvot tai johtosääntö 18 23 28 27 23 17
6 Työpaikalla kirjatut työn ja muun elämän
yhteensovittamisen käytännöt työpaikan koon
ja henkilöstön iän mukaan
29. 14.3.2017| 29www.tyojaperhe.fi
huonosti tai ei lainkaan
41 % (2014), 38 % (2015)
Naisvaltaisilla
työpaikoilla tiedotettiin
enemmän kuin muilla.
Tiedottaminen työpaikalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen järjestelyistä ja/tai
lakisääteisistä perhepoliittisista ja työajan jouston mahdollisuuksista
Hyvin
24 % (2014 ja 2015)
Hyvin – (vastasi) 33 %
työpaikoilla, joissa valtaosa työntekijöistä
on alle 30-vuotiaita
Huonosti tai ei lainkaan –
(vastasi) 41,5 % työpaikoilla, joissa
valtaosa työntekijöistä on yli 50-vuotiaita.
Eri elämänvaiheissa olevien työntekijöiden työn ja
perheen yhteensovittamisen tarpeet on huomioitu
esimiehille ja johdolle annetussa koulutuksessa tai
tiedotuksessa
7 Koulutus ja tiedotus
Hyvin 28 % naisvaltaisilla työpaikoilla
Huonosti tai ei lainkaan 57 % miesvaltaisilla
työpaikoilla.
Nuorten työpaikoilla tiedotus
esimiehille ja johdolle toimii
kyselyn mukaan muita
työpaikkoja paremmin.
Esimiesasemassa olevien
arviot tiedotuksesta olivat
myönteisempiä kuin
työntekijöiden.
30. 14.3.2017| 30www.tyojaperhe.fi
Onko eri elämänvaiheissa olevien työntekijöiden
työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeet
huomioitu koulutuksessa ja tiedotuksessa?
Tiedotetaanko työpaikalla riittävästi työn ja perhe-elämän
yhteensovittamisen järjestelyistä ja tukipalveluista ja/tai
lakisääteisistä perhepoliittisista ja työajan jouston
mahdollisuuksista?
7 Työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeiden
huomiointi esimiehille ja johdolle annetussa
koulutuksessa ja tiedotuksessa
31. 14.3.2017| 31www.tyojaperhe.fi
Nuorten työpaikoilla tiedotus esimiehille ja johdolle toimii kyselyn mukaan muita työpaikkoja
paremmin.
Esimiesasemassa olevien arviot tiedotuksesta olivat myönteisempiä kuin työntekijöiden.
Naisvaltaisilla työpaikoilla tiedotettiin enemmän kuin muilla.
Valtaosa
< 30-vuotiaita
Valtaosa
30–50-vuotiaita
Valtaosa
> 50-vuotiaita
Esimies Ei esimies
Miesvaltainen
työpaikka
Naisvaltainen
työpaikka
Molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Hyvin 33 26 25 31 16 17 28 26
Jonkin verran 32 37 33 32 26 26 32 27
Huonosti tai ei
lainkaan
35 38 42 37 58 57 40 47
7 Koulutus ja tiedotus työpaikan ikärakenteen,
esimiesaseman ja sukupuolijakauman mukaan
32. 14.3.2017| 32www.tyojaperhe.fi 14.3.2017www.tyojaperhe.fi
Perhevapaiden käyttö ja
perhemyönteinen kulttuuri
8
Vapaiden käytön eriytyminen sukupuolen mukaan näkyi selvästi: naisvaltaisilla työpaikoilla ilmoitettiin käytettävän
yleisesti naisten pitämiä perhevapaita ja miesvaltaisilla työpaikoilla isyysvapaata.
Kyselyn mukaan pienillä työpaikoilla johto suhtautuu perheasioihin myönteisemmin kuin suurilla työpaikoilla.
Esimiesasemassa olevien mielestä poissaolojen perhesyistä puheeksi ottaminen oli helpompaa kuin ei-esimiesten.
Naisvaltaisilla työpaikoilla puheeksi ottaminen oli helpompaa kuin miesvaltaisilla työpaikoilla.
33. 14.3.2017| 33www.tyojaperhe.fi
Miesten ja naisten vanhemmuuteen ja
työstä poissaoloihin hoivan takia
suhtaudutaan työpaikalla tasapuolisesti
62 %
Suurten työpaikkojen
edustajista kokee, että
henkilöstöön kohdistuu
usein perhe- ja
yksityiselämää
häiritsevää aikapainetta
Työpaikalla henkilöstöön
kohdistuu usein paineita
tehdä ylitöitä saadakseen
työn tehdyksi tai
edetäkseen urallaan.
Suurissa työpaikoissa 22 %
44 % työpaikoista työntekijöiden odotetaan asettavan työn perhe-elämän edelle vähintään silloin tällöin.
66 % kokee, että työpaikan esimies ja johto
suhtautuvat perheen ja työn yhdistämisen
vaatimuksiin myönteisesti.
Perhevapaiden käyttö ja perhemyönteinen kulttuuri8
79 %
Puheeksi ottamisen helppous 2015 Esimies Ei esimies
Helppoa 71 % 81 % 62 %
Perhevapaan vaikutus
urakehitykseen
Miesvaltainen Naisvaltainen Esimies Ei esimies
Paljon 7 % 3 %
Ei lainkaan tai vähän 89 % 70 %
Vähintään silloin tällöin
työntekijöihin kohdistuu
sellaisia aikapaineita,
jotka häiritsevät
työntekijöiden perhe-
ja yksityiselämää
27 % 14 %
Mitä pienempi yritys sitä myönteisemmin:
Pienissä 70 %, keskisuurissa 67 % ja suurissa 55 %
Miesvaltaisissa
työpaikoissa
Naisvaltaisissa58 % 71 %
35. 14.3.2017| 35www.tyojaperhe.fi
Suhtaudutaanko miesten ja naisten vanhemmuuteen ja työstä poissaoloihin hoivan
takia työpaikoilla tasapuolisesti?
Miesvaltainen työpaikka Naisvaltainen työpaikka
Molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Äitiysloma 87 97 96
Hoitovapaa 78 93 89
Isyysloma 95 78 93
Osittainen hoitovapaa 53 78 72
Vapaa perheenjäsenen tai
läheisen erityistä hoitoa varten
(palkaton)
37 51 43
Perhevapaiden käyttö työpaikan
sukupuolijakauman mukaan
8
Kaikki vastaajat
Miesvaltainen
työpaikka
Naisvaltainen
työpaikka
Molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Kyllä 79 75 81 83
Ei 9 10 8 7
En osaa sanoa 12 14 12 10
36. 14.3.2017| 36www.tyojaperhe.fi
Onko työpaikalla työntekijän helppo ottaa puheeksi
se, että hän aikoo jäädä määräajaksi työstä pois perhevapaalle
tai hoitaakseen perheenjäsentään tai muuta läheistään?
Puheeksiottamisen helppous8
Kaikki vastaajat,
2014
Kaikki vastaajat,
2015
Esimies Ei esimies
Miesvaltainen
työpaikka
Naisvaltainen
työpaikka
Molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Helppoa 69 71 81 62 63 76 74
Ei helppoa eikä
vaikeaa
23 21 15 27 26 18 20
Vaikeaa 7 8 4 11 11 6 6
37. 14.3.2017| 37www.tyojaperhe.fi
Perhevapaiden käytännön järjestelyt8
Onko työpaikoilla ollut vaikeuksia perhe- tai
hoivavapaiden käytännön järjestelyissä?
Kaikki vastaajat,
2014
Kaikki vastaajat,
2015
Miesvaltainen
työpaikka
Naisvaltainen
työpaikka
Molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Ei 82 85 83 85 88
Kyllä 18 15 17 16 13
39. 14.3.2017| 39www.tyojaperhe.fi
Kaikki vastaajat Esimies Ei esimies
Miesvaltainen
työpaikka
Naisvaltainen
työpaikka
Molempia sukupuolia on suurin
piirtein yhtä paljon
Ei lainkaan tai vähän 79 89 70 76 82 79
Jonkin verran 16 9 23 17 15 17
Paljon 4 2 7 7 3 4
Perhevapaan vaikutus urakehitykseen8
Vaikuttaako perhevapaan, hoivavapaan tai muiden joustojen
käyttö työpaikalla työntekijöiden urakehitykseen?
40. 14.3.2017| 40www.tyojaperhe.fi
Kohdistuuko työntekijöihin sellaisia paineita, että heidän pitäisi tehdä
ylitöitä saadakseen työn tehdyksi tai edetäkseen urallaan?
Kaikki vastaajat Pieni työpaikka Keskisuuri työpaikka Suuri työpaikka
Ei koskaan tai harvoin 38 47 38 23
Silloin tällöin 45 40 47 51
Usein 17 13 15 27
Työntekijöihin kohdistuva paine8
Kohdistuuko työntekijöihin sellaisia aikapaineita, jotka
häiritsevät työntekijöiden perhe- ja yksityiselämää?
Kaikki vastaajat Pieni työpaikka Keskisuuri työpaikka Suuri työpaikka
Ei koskaan tai harvoin 53 63 51 39
Silloin tällöin 32 26 35 39
Usein 14 11 15 22
41. 14.3.2017| 41www.tyojaperhe.fi
Perhe voimavarana8
Nähdäänkö työpaikalla perhe ja yksityiselämä…
kaikki vastaajat,
2014
kaikki vastaajat,
2015
miesvaltainen
työpaikka
naisvaltainen
työpaikka
molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Positiivisena voimavarana työlle 59 57 49 63 57
Ei vaikuta tai liity työhön 32 33 38 28 35
Rasitteena/haittana työlle 9 10 13 9 8
43. 14.3.2017| 43www.tyojaperhe.fi
Kaikki vastaajat Pieni työpaikka
Keskisuuri
työpaikka
Suuri työpaikka
Miesvaltainen
työpaikka
Naisvaltainen
työpaikka
Molempia sukupuolia on
suurin piirtein yhtä paljon
Myönteisesti 66 70 67 55 58 71 67
Ei myönteisesti
eikä kielteisesti
28 26 27 36 34 25 27
Kielteisesti 6 5 6 9 8 5 6
Suhtautuminen työn ja perhe-elämän
yhdistämisen vaatimuksiin
8
Miten myönteisesti tai kielteisesti työpaikan johto ja
esimiehet suhtautuvat työntekijöiden perhe-elämään
sekä perheen ja työn yhdistämisen vaatimuksiin?
44. 14.3.2017| 44www.tyojaperhe.fi 14.3.2017www.tyojaperhe.fi
”Tärkeää, jotta kaikki ovat perillä työpaikan
säännöistä. Olisiko yhteinen iltapäiväkahvihetki
tähän apu, eli istutaan alas yhdessä ja käydään
pelisäännöt läpi.”
Lisätietoja:
Salla Toppinen-Tanner, johtava asiantuntija, PsT
Työterveyslaitos, Hyvä työura
PL 40, 00251 Helsinki
salla.toppinen-tanner@ttl.fi
puh. 046 851 2517
Työ ja perhe-elämä -ohjelma:
Salla Toppinen-Tanner,
Anna Vanhala, Marja Känsälä,
Minna Toivanen, Tiina Kaksonen
Rahoittaja:
Sosiaali- ja terveysministeriö
Graafinen toteutus:
Nitro ID