59. Työterveyspäivät 2012

1. Hyvinvointia työstä
suojaimin?
Erja Mäkelä / 2.11.2012 2 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Kemikaalilta suojaavien
suojaimien valinta ja käyttö
Esimerkkinä rikkihappo, 25 %
Erja Mäkelä
Erja Mäkelä / 2.11.2012 3 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. Sisältö
• Rikkihappopeittaus
• Silmiensuojaimet
• Kemikaalinsuojakäsineet
• Kemikaalinsuojavaatetus
• Kemikaaleilta suojaavat jalkineet
• Valinta
• Käyttö ja käytön koulutus
• Puhtaanapito ja huolto
Erja Mäkelä / 2.11.2012 4 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Rikkihappo, 25 %
• voimakkaasti ihoa syövyttävää
• silmiä vaurioittavaa
• pH on pienempi kuin 1
• haju ei varoita terveysvaarasta
• P280: Käytä suojakäsineitä, suojavaatetusta,
silmiensuojainta, kasvonsuojainta.
• Syövyttää myös suojaimia, vaatteita ja työvarusteita.
• 10 – 15 % rikkihappopeittauksessa tehdyistä
työhygieenisistä arvioinneista HTP-arvo ylittyy
Erja Mäkelä / 2.11.2012 5 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Esimerkkityön kuvaus
• Työntekijä tuo nosturilla suuria metallikappaleita
rikkihappoaltaaseen.
• Työntekijä tulee seisomaan aivan altaan viereen ohjaten
nosturia ohjaimella.
• Välillä työntekijä ohjaa ja työntää kappaletta myös käsin.
• Metallikappaleet nostetaan rikkihaposta nosturilla, valutetaan
ja siirretään huuhdeltaviksi ja neutraloitaviksi.
• Kappaleiden pinnalla on koveria kohtia, joihin voi jäädä
rikkihappoa.
• Altaassa ei ole kaiteita.
• Mittauksin on todettu, että hengitysilmassa ei ole liiallista
määrää rikkihappoa.
• Rikkihappoa on vesiliuoksessa 25 %.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 6 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Riski = todennäköisyyden ja
seurauksen vakavuuden
yhdistelmä
• ihoaltistumisen todennäköisyys voidaan luokitella
esim. näin
• ei koskaan
• hyvin epätodennäköistä
• epätodennäköistä, mutta mahdollista
• todennäköistä
• usein altistuminen todennäköistä
• altistuminen jatkuvaa
• ihoaltistumisen seurauksen vakavuus voidaan
määritellä
• ei vaikutuksia
• epämukavuutta
• hoidettavissa oleva vamma
• pysyvä vamma
• kuolema
Erja Mäkelä / 2.11.2012 7 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. Riski kyseisessä esimerkissä,
onnettomuusvaara huomioimatta
• ihoaltistumisen todennäköisyys
• usein altistuminen todennäköistä
• ihoaltistumisen seurauksen vakavuus
• hoidettavissa oleva vamma
Erja Mäkelä / 2.11.2012 8 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

8. Onnettomuusriskin arviointi
esimerkkejä tapahtuneista rikkihappo-onnettomuuksista
Työntekijä täytti ämpärillä korkealla olevaa rikkihappotankkia. Tikapuut vaaralliset
keikahtivat. Työntekijä kaatoi 15 litraa rikkihappoa päälleen. työtavat,
Seurauksena toisen asteen palovammoja vastaavia vammoja odottamatto-
40 %:ssa ihon pinta-alasta. mat tilanteet
Työntekijät yrittivät avata viemäriputkea rikkihapolla ja valkaisu- yhteen
aineella. Aineet reagoivat keskenään kiivaasti. Syntyi kaasua, joka sopimattomat
ärsytti hengitysteitä ja silmiä ja aiheutti pahoinvointia. Työntekijät kemikaalit
tarvitsivat ensiapua ja sairaalahoitoa.
Tulipalon sammutuksessa akkutehtaalla palomies sai hengityselimien tulipalo-
ärsytysoireita, mikä vaati sairaalahoidon. kemikaali-
onnettomuudet
Yliladattu akku halkesi varaosamyymälässä. Yksi työntekijä vaati laitteisiin
sairaalahoitoa hengitysteiden ärsytyksen vuoksi. liittyvät
onnettomuudet
Kemisti, joka sekoitti 96 % rikkihappoa, rikkoi dekantterilasin. Hän säiliöiden ja
käytti käsineitä ja silmiensuojaimia, mutta vammat vaativat astioiden
sairaalahoitoa. rikkoontuminen
Viemärin puhdistusainetta roiskui päiväkodissa. 68 lasta evakuoitiin onnettomuus-
tunniksi. Yksi työntekijä vaati sairaalahoitoa hengitystieärsytyksen riskin laajuus
vuoksi. Erja Mäkelä / 2.11.2012 9
Lähde: http://epi.publichealth.nc.gov/oii/sulfuricacid/ © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

9. Riski kyseisessä esimerkissä,
onnettomuusvaara
• roiskeet päivittäisiä, mutta isompi loiskahdus
tai läikkyminen on mahdollista
• laaja-alaisen ihoaltistumisen todennäköisyys
• todennäköistä, että joskus käy huonosti
• ihoaltistumisen seurauksen vakavuus
• pysyvä vamma, iho- ja silmävaurio
Erja Mäkelä / 2.11.2012 10 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

10. Työntekijään liittyvät riskit
• Suojavaate ja -käsine vaikuttavat
• kuumarasitukseen
• kommunikointimahdollisuuksiin
• liikkuvuuteen
• Työntekijän terveys ja
• näkökenttään kunto on huomioitava
• näppäryyteen ennen tiiviin suojapuvun
• työmukavuuteen päälle pukemista:
allergiat, kyky kestää
• ihon terveyteen kuumarasitusta, fyysistä
rasitusta ja psyykkistä
• Huono motivaatio toimia rasitusta.
turvallisuusohjeiden • Klaustrofobia saattaa estää
mukaisesti on todennäköisesti eristävän puvun käytön.
suurin riski, joka voi estää
suojaimia suojaamasta.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 11 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

11. Kemikaaleilta suojaavat
silmiensuojaimet
• mallit
• naamarimalliset
• visiirit
• hengityksensuojainten tietyt mallit
• merkinnät CE-merkin lisäksi
• roiskeilta suojaavien kehyksissä
merkintä EN 166 ja sitä seuraavassa
merkkisarjassa nro 3
• pölyiltä (hiukkaskoko yli 5 µm)
suojaavien kehyksissä merkintä EN 166
ja sitä seuraavassa merkkisarjassa nro 4
• kaasuilta, höyryiltä ja aerosoleilta
suojaavien sangassa merkintä EN 166 ja
sitä seuraavassa merkkisarjassa nro 5
• lisäksi muita merkintöjä ja käyttöohjeissa lisätietoja
Erja Mäkelä 2.11.2012
/ 2.11.2012 Erja Mäkelä 12 12 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

12. Kemikaalinsuojakäsineet
• Täyttävät standardin EN 374-1 vaatimukset
• CE-merkki ja kemikaalinsuojakäsineiden
piktogrammit
• Valitaan kemikaaliläpäisevyystietojen
(testi EN 374-3) perusteella
• Kemikaaliläpäisevyys on kemikaali- ja
suojaintuotekohtaista.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 13 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

13. Kemikaalinsuojakäsineiden
merkinnät EN 374-1:2003
1. Vedenpitävät käsineet,
kemikaaliläpäisevyystiedot Kemikaalilista standardissa EN 374-1
ilmoitetaan tuotekohtaisesti
Koodikirjain Kemikaali
A Metanoli
B Asetoni
C Asetonitriili
2. Vedenpitävät käsineet, jotka D Dikloorimetaani
eivät läpäise 30 minuutissa E Rikkihiili
standardin kemikaalilistan F Tolueeni
kolmea kemikaalia. G Dietyyliamiini
H Tetrahydrofuraani
I Etyyliasetaatti
J n-Heptaani
K Natriumhydroksidi 40 %
L
L Rikkihappo 96 %
Erja Mäkelä / 2.11.2012 14 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

14. Käsinevalinta ja käyttöaika
rikkihappopeittauksessa
a) valitaan käsine, jonka • valitaan mekaanisesti
kemikaalipiktogrammin alla riittävän kestävä käsine
on kirjain L.
• rikkihappo syövyttää
• käsinettä käytetään käsineitä; käsineiden
kemikaalikosketuksen uudelleenkäyttö voi olla
jälkeen vain 30 min. vaarallista, vaikka käsineet
pestäisiin välillä.
b) valitaan käsine, jonka
kemikaaliläpäisevyys on • neopreeni- eli
testattu. polykloropreenikumista
valmistettujen käsineiden
• käyttöaika läpäisyajat rikkihapolle ovat
kemikaalikosketuksen yleensä riittäviä työtä
jälkeen läpäisyajan verran varten.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 15 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

15. Kemikaaleilta suojaavat jalkineet
standardin EN 13832 osat 1-3
• Kemikaaliroiskeilta suojaavat jalkineet
• nahka- ja kumijalkine, vähintään varsikenkä
Kemikaalien läpäisyltä suojaavat jalkineet
• vain kumi- tai muovijalkine, vähintään puolivarsisaapas
• Jalkineet valitaan
• vertailemalla niiden degradaatio- ja
kemikaaliläpäisevyystaulukoiden tietoja
• huomioimalla työntekijä, ympäristötekijät ja suojaimen
käyttöohjeet
Erja Mäkelä 2.11.2012
/ 2.11.2012 Erja Mäkelä 16 16 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

16. Kemikaalinsuojapukujen valinta
1. Valitaan puvun tyyppi tehtävän riskien edellyttämän tiiviyden
mukaan
2. Huomioidaan, tarvitaanko vain osittain kehoa suojaava vaate
(merkintä PB – partial body)
• esiliina, hihansuojat, housut, takki
• tyypit 3 PB, 4 PB ja 6 PB
3. Valitaan puvun materiaali, joka suojaa käytettävältä
kemikaalilta läpäisytietojen perusteella
4. Varmistetaan, että puku on muilta ominaisuuksiltaan sopiva
tehtävään
• hankauslujuus
• taivutuksen kestävyys
• poikittainen repäisylujuus
• puhkaisulujuus
• syttyvyys
• saumalujuus
5. Valitaan joko puku kertakäyttöön tai useaan kertaan käytettävä
puku
6. Huomioidaan puvun pestävyys ja huollettavuus
7. Käytettävyyden varmistus: koekäyttö huolellisesti simuloiden
työolosuhteita
Erja Mäkelä / 2.11.2012 17 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

17. Kemikaalinsuojapukutyypit
tiiviyden mukaan
• tyypin 1 kaasutiiviit puvut (standardi EN 943-1)
– haitallisilta kaasuilta ja höyryiltä suojaamaan
• tyypin 2 puvut joihin johdetaan paineilmaa (standardi EN 943-1)
tiiviys ja suojauskyky kasvaa
– haitallisilta kaasuilta ja höyryiltä suojaamaan
• tyypin 3 nestetiivis puku (standardi EN 14605)
– paineen alaisten aineiden roiskeilta suojaamaan
• tyypin 4 roisketiivis puku (standardi EN 14605)
– suojauduttaessa roiskeilta, jotka eivät tule paineella
• tyypin 5 pölytiivis puku (standardi EN ISO 13982-1)
– suojauduttaessa pölyiltä
• tyypin 6 kemikaaliroiskeita hylkivä puku (standardi EN 13034)
– esim. haitattomiksi luokiteltujen kemikaalien käsittely
Erja Mäkelä / 2.11.2012 18 © Työterveyslaitos 18
– www.ttl.fi

18. Valinta peittausesimerkkiin
Laaja-alaisen ihoaltistumisen mahdollisuus
• tavallinen työvaate
• ei sovellu, tarvitaan suojain
• kemikaalinsuojapuku tyyppi 6
• tarkoitettu vähäisiä roiskeita vastaan,
• 30 %:n rikkihapon läpäisy saa olla 5 %
• ei sovellu
• kemikaalinsuojapuku tyyppi 4
• varmistettava kemikaaliläpäisevyys rikkihappoa vastaan
• suojaa kevyiltä roiskeilta
• ei aivan riittävä
• kemikaalinsuojapuku tyyppi 3
Koekäyttö
• suojaa paineella tulevilta roiskeilta työtä
• ei suojaa, jos työntekijä kaatuu rikkihappo- simuloiden!
altaaseen, kaiteet asennettava
• puvun kemikaaliläpäisevyys rikkihappoa vastaan
varmistettava testaustiedoista
Erja Mäkelä / 2.11.2012 19 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

19. Puvun käytettävyys
• puku on tiivis ja hiostava
• käyttöaikaa on rajoitettava työpäivän aikana
• Tyypin 3 puku voidaan vaihtaa tyypiksi 4, jos
laaja-alaisen ihoaltistumisen vaaraa ei ole.
• työtä muutetaan siten, että työntekijä voi olla kaukana
altaasta
• tyypin 4 puku on huomattavasti kevyempi käyttää,
mutta senkin käyttö koko päivän olisi kuormittavaa.
• Jos työntekijä työskentelee erillisessä
valvomossa, ei pukua tarvita muutoin kuin
tuotannon ongelmatilanteissa.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 20 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

20. Muut suojaimet
• Esimerkkityössä tarvitaan kypärä.
• Kasvojensuojain voi olla yhdistettynä
kypärään.
• Jos tarvitaan kuulonsuojaimet, on
varmistauduttava kuulonsuojainten
tehokkuudesta ja käytettävyydestä
suojapuvun kanssa.
• Varmistauduttava, että työntekijälle ei
aiheudu vaaraa kuulonsuojainten vuoksi:
varoitusäänet.
• kommunikaatiotulppasuojain?
Erja Mäkelä / 2.11.2012 21 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

21. Kemikaalinsuojavaatteiden
pukeminen ja riisuminen
• Kemikaalinsuojavaatteet on pystyttävä
riisumaan ympäristöä ja käyttäjää itseään
saastuttamatta.
• Puvut on puettava oikein suojaustehokkuuden
saavuttamiseksi.
• Harjoiteltava
• Vakavan lintuinfluenssapandemian varalle
lähinnä eläinlääkäreitä varten tehtiin
suojavaatteiden pukemis- ja riisumisvideo:
www.ttl.fi, Videot, Opastusvideot
Erja Mäkelä / 2.11.2012 22 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

22. Suojapuvun käyttöön
valmistautuminen
• Varaa puhdas paikka pukeutumista varten.
• Varaudu riisuutumiseen:
• riisuutumisalue
• jäteastia, jossa on tiivis jätepussi
• pesuvettä, saippuaa
• tiivis pussi ja astia mahdollisesti säilytettäville
suojaimille tai niiden pesupaikka, -aine ja -välineet.
• Tyhjennä työvaatteen taskut ylimääräisistä
tavaroista. Laita pois kännykkä ja korut.
• Tarkista, että suojaimet ovat kunnossa ja
koot sopivia.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 23 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

23. Pukeutuminen
• Pukeutumisohjeet vaihtelevat erilaisia
tarpeiden mukaan.
1. Pue suojavaate ja kemikaalinsuojasaappaat.
Vedä lahkeet saappaiden päälle.
2. Laita kasvojensuojain päähän.
3. Pue alimmaiset suojakäsineet.
4. Vaatteen rannekkeet tulevat
käsineiden päälle.
5. Jos suojavaatteessa on peukalo-
lenkit, vedä ne paikalleen.
6. Pue päällimmäiset käsineet.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 24 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

24. Koulutus
Sisältö
• Työpaikan riskit ja niiden merkitys
• Pukujen käyttäjään kohdistuvat rajoitukset
• Käyttöön ja huoltoon sisältyvät velvollisuudet
• Mahdolliset syyt, joiden vuoksi puku ei suojaisi
• Työn tauotus
• Nestevajauksen hallinta
• Puvun pukeminen ja riisuminen
• puvun tarkastus ennen pukemista, turvalliset
työmenetelmät, puvun toimivuus työssä.
Kertauskoulutusta on järjestettävä.
Koulutettavista ja uudelleen koulutuksesta tulee pitää kirjaa.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 25 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

25. Uudelleen käytettävien kemikaalin-
suojapukujen puhdistus ja huolto
• valmistajan ohjeita noudatettava
• puhdistusaineet vain valmistajan ohjeiden mukaan
• pahin kontaminaatio ensin pois esim. vesisuihkussa puku vielä
päällä
• ympäristön saastumisen estämisestä on huolehdittava
• etukäteen valmistautuminen
• pesuaine tehokas epäpuhtaudelle eikä vahingoita suojapukua
• pukujen pesijän on suojauduttava riittävästi pesutehtävän
riskinarvioinnin mukaisesti
• pesun ja kuivatuksen jälkeen puvun kunto on arvioitava
valmistajan ohjeen mukaisesti
• huoltokirjanpito
• jos haitallista kemikaalia ei voida poistaa puvuista, käytetään
kertakäyttöpukuja
Erja Mäkelä / 2.11.2012 26 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

26. Tarkastukset, säilytys ja
korjaukset
• vastaanottotarkastus
• tarkastus, kun puku valitaan tiettyyn tehtävään
• käytön jälkeen tarkastus
• ennen korjauksia ja korjausten jälkeen
• varastoitujen pukujen säännöllinen tarkastus
• tarkastuksista pidetään kirjaa
• säilytys ilmastoidussa tilassa suojassa auringon valolta ja
epäpuhtauksilta ja pukua vahingoittavalta lämpötilalta, ei
taitettuna
• puvun korjaukset vain valmistajan ohjeiden mukaan
valmistajan valtuuttamana
Erja Mäkelä / 2.11.2012 27 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

27. Suojaavuuden tarkastaminen
pukeutumisen jälkeen
• Tarkista ja anna työtoverin tarkistaa suojainten
yhteensopivuus: kaikkien kehon osien on oltava
suojattuina myös liikkuessa.
• Totea eri suojainten rajapintojen tiiviys.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 28 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

28. Puvun riisuminen
• Riisuudu ennalta sovitussa paikassa.
• Riisu päällimmäiset suojakäsineet ja
laita jätepussiin.
• Ota visiiri pois.
• Avaa suojavaatteen etulista ja
vetoketju, riisu huppu
kääntämällä sisäpuoli ulospäin.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 29 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

29. Puvun riisuminen
• Vedä toisella kädellä toinen
hiha alas selän takana.
• Poista vapaan käden käsine
tarttumalla käsineeseen
päällyspuolelta siten, että
käsine jää nurinpäin, ja laita
jätepussiin.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 30 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

30. Puvun riisuminen
• Työnnä toinen hiha
vaatteen sisäpuolelta
olkapäältä alas nurinpäin.
• Riisu samalla toinen
käsine työntäen se
sisäpuolelta nurin.
Vaatteen hiha menee
myös nurinpäin.
• Laita käsine jätepussiin.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 31 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

31. Puvun riisuminen
• Työnnä vaate alas
koskematta
ulkopintaan.
• Astu ulos jalkineista
puhtaalle alueelle.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 32 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

32. Puvun riisuminen
• Erota saappaat
vaatteista ottamalla
kiinni vaatteen
sisäpuolelta.
• Laita vaate
jätepussiin pitäen
edelleen kiinni vain
vaatteen
sisäpuolelta.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 33 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

33. Peseytyminen
• Pese kädet.
• Kun vaihdat
työvaatetuksen omiin
vaatteisiin, peseydy
kauttaaltaan käyttäen
saippuaa ja
shampoota.
Erja Mäkelä / 2.11.2012 34 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

34. Lisätietoja
• CEN/TR15419:2006 Suojavaatetus. Ohjeita
kemikaalinsuojavaatetusten valintaan, käyttöön, huoltoon ja
ylläpitoon
• Pelastussukellusohje (SM050:00/2006); Sisäasiainministeriön
julkaisu 48/2007
• http://www.ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus/
• http://www.tyosuojelu.fi/fi/saannokset-voimassaolevat
ajantasainen lainsäädäntö, mm.:
• Työturvallisuuslaki 738/2002 (709/2008)
• VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993
• TSHp hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista
231/1990 (176/1992)
• VNa kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001
• STMa haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 1213/2011
Erja Mäkelä / 2.11.2012 35 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

35. Kiitos!
Erja Mäkelä / 2.11.2012 36 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi