Varman ylilääkärin Jan Schugkin esitysmateriaali työkyvyttömyyden ja työkykyjohtamisen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

1. Työkyvyttömyyden ja
työkykyjohtamisen
yhteiskunnallinen merkitys
- Mikä on erikoissairaanhoidon rooli?
Ylilääkäri Jan Schugk, Työeläkevakuutusyhtiö Varma
22.5.2019
1 @jan_schugk

2. Pitkät sairauspoissaolot ovat lähteneet jälleen kasvuun
2 @jan_schugk

3. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet erityisesti naisilla
3 @jan_schugk

4. Eläkkeensaajat Eläkkeelle siirtyneet
Lähde: Eläketurvakeskus
0
2 500
5 000
7 500
10 000
12 500
15 000
17 500
20 000
22 500
25 000
27 500
96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18
0
25 000
50 000
75 000
100 000
125 000
150 000
175 000
200 000
225 000
250 000
96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18
Mielenterveyden
ja käyttäytymisen
häiriöt
Tuki- ja liikunta-
elintensairaudet
Verenkierto-
elinten
sairaudet
Muut
sairaudet
Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2018
sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet)
4 @jan_schugk

5. Vuonna 2018 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (19 900)
Lähde: Eläketurvakeskus
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Verenkiertoelinten sairaudet
Muut sairaudet
Alle 35-vuotiaat
35–44-vuotiaat
45–54-vuotiaat
55–62-vuotiaat
33 %
31 %
7 %
29 %
10 %
12 %
23 %
55 %
Sairauspääryhmittäin Ikäryhmittäin
5 @jan_schugk

6. Vuonna 2018 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle (määräaikaiset ja pysyvät)
siirtyneet
Lähde: Eläketurvakeskus6 @jan_schugk

7. Työeläkejärjestelmästä vuosina 1996–2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
7
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöt
Verenkiertoelinten sairaudet
Hermoston sairaudet
Kasvaimet
Vammat ja myrkytykset
Hengityselinten sairaudet
Umpieritys- yms. sairaudet
Muut sairaudet
Lähde: Eläketurvakeskus@jan_schugk

8. Työeläkejärjestelmästä vuosina 1996–2018 mielenterveyden ja käyttäytymisen
häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018
Masennus (F32,33)
Muut mielialahäiriöt
(F30,31,34–39)
Skitsofrenia yms.
(F20–29)
Neuroosit yms. (F40–48)
Päihteet (F10–19)
Persoonallisuus- ja
käytöshäiriöt (F60–69)
Muut mielenterveyssyyt
Lähde: Eläketurvakeskus8 @jan_schugk

9. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkeratkaisujen* lukumäärä ja hylkäysten osuus
sektorin mukaan vuosina 2005–2018
0
5
10
15
20
25
30
35
0
3 000
6 000
9 000
12 000
15 000
18 000
21 000
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Hylkäys-%Ratkaisut
0
5
10
15
20
25
30
35
0
3 000
6 000
9 000
12 000
15 000
18 000
21 000
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Hylkäys-%Ratkaisut
Yksityinen sektori Julkinen sektori
Ratkaisujen lukumäärä Hylkäysten osuus, %
*Uusia hakemuksia koskevat ratkaisut
Lähde: Eläketurvakeskus9 @jan_schugk

10. Mistä näin nopea työkyvyttömyyden lisääntyminen voi johtua?
10
• Mahdollisia selityksiä
• Työllisyysasteen nousu
• Vanhuuseläkeiän nousu
• Aktiivimalli ja muut sosiaaliturvan muutokset
• Terveystilanteen, erityisesti mielenterveyden heikkeneminen
• Sairauskäyttäytymisen muutokset, ylidiagnostiikka
• Muutokset/puutteet hoitokäytännöissä ja hoidon saatavuudessa
• Muutokset työelämässä, epävarmuuden lisääntyminen
• Suorituspaineet, itseohjautuvuus, jatkuva vertailu, some,
valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen, odotusten ja todellisuuden
välinen ristiriita, vapaa-ajan ylisuorittaminen, niukka palautuminen….
• FAKTA: Kukaan ei tiedä tarkalleen!
@jan_schugk

11. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2018 sairauspääryhmittäin
Lähde: Eläketurvakeskus
Yksityinen Julkinen Yhteensä
Sairauspääryhmä sektori sektori
milj. € milj. € milj. € %
Tartunta- ja loistaudit 4 1 5 0,3
Kasvaimet 49 23 72 4,0
Umpieritys- yms. sairaudet 23 9 32 1,8
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 471 233 704 38,9
Hermoston sairaudet 123 53 176 9,7
Silmän sairaudet 16 7 23 1,3
Korvan sairaudet 4 3 6 0,3
Verenkiertoelinten sairaudet 102 31 133 7,4
Hengityselinten sairaudet 16 6 22 1,2
Ruuansulatuselinten sairaudet 11 4 15 0,8
Ihon ja ihonalaiskudosten sairaudet 5 2 7 0,4
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 334 154 488 27,0
Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 5 2 7 0,4
Synnynnäiset epämuodostumat 8 4 12 0,7
Vammat, myrkytykset yms. 64 19 83 4,6
Muut sairaudet 10 12 22 1,2
Yhteensä 1 243 564 1 807 100,0
11 @jan_schugk

12. Työkyvyn viitekehys

13. Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin terveys ja sairaus
13 @jan_schugk

14. Ei pysty, ei osaa, ei uskalla,
ei halua
@jan_schugk14

15. Sairauspoissaolojen
kustannuksista

16. Sairauspoissaolopäivä maksaa noin 350 euroa
• Eri arvioiden mukaan mukaan yhden poissaolopäivän
keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 350
euroa. Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella eri
yrityksissä ja eri aloilla huomattavasti: 100 eurosta
aina 500 euroon päivältä
• Sairauspoissaolojen kustannukset koostuvat
välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä
kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksetut
palkat ja välillisiä muun muassa tuotannon tai
palvelujen heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset
• On tavallista, että välillisiä vaikutuksia ja kustannuksia
aliarvioidaan tai niitä ei huomata laskea
• Kustannuksia aiheutuu myös työterveyshuollosta ja
työtapaturmavakuutuksesta
16 @jan_schugk

17. Työkykyjohtamisen
peruselementit

18. Työkykyjohtamisen peruspalikat
• Toimiva työterveysyhteistyö
• Sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö, seuranta ja hallinta
• Varhainen puheeksi ottaminen
• Tuettu työhön paluu ja työn muokkaaminen
• Terveysriskien kartoittaminen ja riskeihin puuttuminen
• Terveyttä ja hyvinvointia edistävien elämäntapojen
tukeminen ja edistäminen
18 @jan_schugk

19. Työhön paluun tukemisen
keinovalikoima

20. Työhön paluun tukeminen
Työterveysneuvottelu
Työn järjestelyt
Osasairauspäiväraha
Työkokeilu
Työhön valmennus
Uudelleen koulutus
Osatyökyvyttömyyseläke
20 @jan_schugk

21. Työeläkekuntoutus
Mitä
Tavoitteena tukea työntekijää
jatkamaan työelämässä sairaudesta
huolimatta
Työkokeilut, työhönvalmennus,
uudelleenkoulutus, elinkeinotuki
Työkyvyttömyyden uhka/
kuntoutustuella olevat
Työelämään vakiintunut, yhteys
työelämään säilynyt
Ansioita väh. 34 960,56 € viiden
edeltävän vuoden aikana
Pitää voida estää tai siirtää
henkilön työkyvyttömyyden uhkaa
ja säästää eläkemenoa
Kenelle
Yhdessä työpaikkojen ja
työterveyshuollon kanssa
Kuntoutuskumppaniverkosto
Miten
21 @jan_schugk

22. Kuntoutuksen kustannukset vuosina 2002-2018*), milj. euroa
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Kuntoutuspalvelukulut Toimeentulokorvaus
41
167
*) Kuntoutuskustannukset ovat vuoden 2018 tasossa.
Lähde: Eläketurvakeskus22 @jan_schugk

23. Eläkepäätöksen
yhteydessä
kuntoutusoikeus
Kaikki
Kuntoutushakemus
Vuonna 2018 työeläkekuntoutuksensa päättäneet *)
63
45
70
6
7
6
20
32
15
5
4
5
6
12
4
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Palasi töihin Jatkaa opiskelua tai jäi työttömäksi
Kuntoutus keskeytyi Osatyökyvyttömyyseläke
Täysi työkyvyttömyyseläke
7 677
5 389
2 288
*) Ei sisällä ’tehtiin vain selvitys’-tapauksia
Lähde: Eläketurvakeskus23 @jan_schugk

24. Nuorena alkanut työkyvyttömyyseläke voi johtaa
elinikäiseen köyhyyteen
Ikäryhmä Lukumäärä Keskimääräinen
eläke €
16-19 1300 755
20-24 4600 759
25-29 6400 793
30-34 6700 858
Lähde: Eläketurvakeskus
Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden
keskimääräinen kokonaiseläke ikäryhmittäin 31.12.2017
24 @jan_schugk

25. Erikoissairaanhoidon rooli
työkyvyttömyyden
ehkäisemisessä
@jan_schugk25

26. Missä erikoissairaanhoito voi parantaa omaa suoritustaan?
• Suomi on loistava maa joutua onnettomuuteen, sairastua syöpään tai
ylipäätään mihin tahansa yhdellä erikoisalalla hoidettavaan sairauteen
• Tilanne muuttuu huomattavasti kun kyse on esim. yhdistelmästä
kroonista kipua, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveyden
häiriöitä
• Tarvitaan yhteistyötä erikoisalojen välillä, samoin kuin
perusterveydenhuollon ja/tai työterveyshuollon sekä
sosiaalihuollon kanssa
• Kuka vastaa potilaasta kokonaisuutena, kuka jatkaa siitä, kun
mikään erikoisala ei löydä selitystä potilaan oireille?
@jan_schugk26

27. Missä erikoissairaanhoito voi parantaa omaa suoritustaan?
• Sairauspoissaolo on osa hoitoa, mutta sen oikeaa annostelua ei ole
juuri tutkittu
• Voiko sairauspoissaolo olla vahingollista?
• Työhön tai työmarkkinoille paluuta on tuettava aktiivisesti aina kun se
suinkin on mahdollista ja perusteltua
• Yhteistyö työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajien kanssa
• Potilaan näkemysten rakentava haastaminen on vaativaa ja vie aikaa
• Ihmisten monimutkaisten motiivien karttaa on vaikea lukea
• Oireet eivät häviä, ellei syitä niiden takaa tunnisteta
• Miten potilaan saa kiinnittymään hoitoon ja palveluihin niin, että ne
tuovat siirtymiä parempaan?
@jan_schugk27

28. Esimerkki uudesta toimintatavasta: Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen
jälkeen - asiakasohjaajana työterveyshuolto, kokeiluhanke 2017-2019
Taustaa:
• Suomessa selkäkipupotilaiden sairauspoissaolot hoidon jälkeen ovat
noin kaksi kertaa pidempiä kuin muissa maissa
• Sairauspoissaolot kirjoitetaan kaavamaisesti, eikä työn sisältöä tai
muokkausmahdollisuuksia huomioida
• Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon
toimintojen erillisyys ja ”osaoptimointi”
• Hoidon ja kuntoutuksen kustannukset ovat pienemmät kuin
sairauspoissaolojen suorat ja välilliset kustannukset!
@jan_schugk28
Lähde: Kaj Husman

29. Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen - asiakasohjaajana työterveyshuolto
@jan_schugk29
Mitä tehtiin
• Kokeilussa Keski-Suomessa integroitiin työterveyshuolto muuhun sosiaali-
ja terveydenhuoltoon potilaiden jatkohoidossa selkäleikkauksen jälkeen
• Työterveyshuolto arvioi potilaan työkyvyn ja teki
työhönpaluusuunnitelman kahdessa viikossa. Hoitoa, kuntoutusta ja
työpaikan toimia koordinoi vastuullinen asiakasohjaaja
• Potilaiden sairauspoissaolot lyhenivät 78:sta 38 päivään verrattuna kahden
sairaanhoitopiirin lukuihin v. 1998 ja 2013. Kelan päivärahakorvauksia
säästyi keskimäärin 2 280 €/potilas
• Yhteistyö ja työterveyshuollon koordinointi nopeuttivat merkittävästi
potilaiden paluuta työhön työkykyisinä
Lähde: Piitulainen et al. Lääkärilehti 17/2019

30. Kuka tästä kaikesta hyötyy?
@jan_schugk30

31. Työkykyjohtamisen ja työurien pidentämisen
win-win-win
• Työntekijä hyötyy
• Parempi toimintakyky
• Parempi ansio- ja eläketaso
• Parempi työhyvinvointi ja elämänlaatu
• Työnantaja hyötyy
• Parempi työn tuottavuus
• Vähemmän sairauspoissaoloja ja
työkyvyttömyyttä
• Osaaminen säilyy työnantajan käytössä
• Myönteinen työnantajakuva
• Pienemmät eläkekustannukset ja muut
työkyvyttömyyteen liittyvät kulut
• Yhteiskunta hyötyy
• Tehdyn työn määrä lisääntyy
• Huoltosuhde kohenee ja kestävyysvaje kutistuu
31 @jan_schugk