Pyrkimyksiä tulkita perussuomalaisten puolueen jakautumista kaupunkiin ja maaseutuun sekä käsitteellistää populismia Laurent Thévenot'n teorian pohjalta. Esitelty Populismi liikkeenä ja retoriikkana -projektille Jyväskylän yliopistossa 11.1.2013

1. Populismi suomalaisen
poliittisen kulttuurin
kontekstissa
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 1

2. Sisällys
• SMP:n perintö
• Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?
• Aineisto: HS Vaalikone
• Poliittinen sosiologia, oikeuttamisteoria
• Analyysi: tulonjako, kuntapolitiikka, globalisaatio
• Johtopäätöksiä ja yritys tulkita populismia
thévenot‟laisittain
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 2

3. Johdanto: SMP:n perintö
• Suomen Maaseudun Puolue (SMP) 1959–1995
– “Klassinen populistipuolue”? (esim. Canovan
1982, Helander 1971, Ionescu & Gellner 1969)
– Maaseudun pienviljelijöiden protesti
elinkeinorakenteen muuttuessa
modernisaatiota, kaupungistumista, arvojen
vapautumista vastaan, nostalginen kaipuu
talonpoikaisyhteisöön
– Vetoaa “oikeamieliseen” kansaan, vastustajana
“rötösherrat” eli korruptoitunut, riistävä eliitti
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 3

4. 1995– PS
• Timo Soini v. 2000:
– ”Soinin mukaan Suomessa on viiden vuoden kuluttua
samanlainen oikeistopopulistinen puolue kuin Itävallassa ja
Norjassa. […] hän sanoo etsivänsä puolueelle uutta,
"profeetallista" johtajaa. – Kun löytyisi oikea mies, puolueen
kannatus nousisi nopeasti tuollaiseen 10 prosenttiin, Soini
uskoo.” (MTV3.fi 2.12.2000)
• Puolue usein niputetaankin eurooppalaisen
oikeistopopulismin kanssa:
– FN (Ranska), FPÖ/BZÖ (Itävalta), Edistyspuolue (Norja),
Ruotsidemokraatit, Kansanpuolue (Tanska)…
– (Eatwell 2003; Hainsworth 2008; Kitschelt 1995; Mudde
2000, 2004, 2007)
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 4

5. Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?
• PS:n äänestäjät:
• Kallellaan vasemmalle tulonjakokysymyksissä
• Konservatiiviset arvot ja kansallismielisyys
• Kaikista tuloluokista, mutta matalahko koulutus ja miessukupuoli korostuu
• Hajonta perinteisiä puolueita suurempaa
• (Borg 2012, Rahkonen 2011, Wiberg 2011)
• Väite: “Puolueessa on „soinilainen‟ ja „halla-aholainen‟ linja”
– Kysymys: Ottaen huomioon SMP:n perinnön ja uuden
eurooppalaisen äärioikeistoliikehdinnän, onko tällainen jako
havaittavissa maantieteellisesti? Päteekö “klassisen” (maalaisen)
populismin kirjallisuus (Canovan 1982, Helander 1971, Ionescu &
Gellner 1969) maaseudun PS:ään ja uuden populistisen
äärioikeiston kirjallisuus (Eatwell 2003; Hainsworth 2008; Kitschelt
1995; Mudde 2000, 2003, 2007) kaupunkien PS:ään?
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 5

6. Avoin data: HS Vaalikone
(Eduskuntavaalit 2011)
• Helsingin Sanomien Vaalikone
– 31 monivalintakysymystä + vapaatekstikommentit
• Avoin data
– HS julkaisee ehdokkaiden vaalikonevastaukset netissä
vapaaseen käyttöön
• Tekstikommentteja antoi 202 PS:n ehdokasta
238:sta (84,9%)
– Korkea vastausprosentti, muutama sata A4-liuskaa
tekstiä
– 7 kysymystä 31:stä, ~200 A4
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 6

7. Maaseutu/kaupunki
• Ehdokkaiden kotikunnat
Oikeusministeriöltä (2011)
• Kuntaluokitus Tilastokeskukselta (2011)
– “Kaupunkimaiset kunnat”: väestöstä 90% taajamissa
(65% PS-vastaajista)
– “Taajaan asutut”: väestöstä 60-90% taajamissa
(18% PS-vastaajista)
– “Maaseutumaiset”: väestöstä alle 60% taajamissa
(17% PS-vastaajista)
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 7

8. Poliittinen sosiologia / poliittisen
kulttuurin tutkimus
• Politiikka on toimintaa kulttuurissa, joka asettaa
toiminnalle reunaehtoja
– Miten eurooppalainen populistinen liikehdintä saa
perussuomalaisissa erityisen suomalaisen muodon
suomalaisen poliittisen kulttuurin oloissa?
– Mitkä ovat PS:n erityispiirteet ja selittääkö niitä poliittinen
kulttuuri?
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 8

9. Oikeuttamisteoria
• Luc Boltanski & Laurent Thévenot ([1991] 2006):
On Justification
• Kiistatilanteissa, olivat ne arkipäiväisiä tai
puoluepoliittisia, pyritään rauhanomaisiin
neuvotteluratkaisuihin julkisen oikeuttamisen keinoin
– Väitteen julkinen oikeuttaminen on sen yleisyyden tason
nostoa
• Oma etu ei ole vakuuttava argumentti, vaan väite on perusteltava
vetoamalla johonkin yleisesti hyväksyttyyn arvon mittariin. Näin
rakennetaan yhteisyyttä, joka mahdollistaa neuvotteluratkaisun.
– Kaikki väitteet eivät tietenkään ole julkisen oikeuttamisen piirissä.
• Oikeuttaminen (tai oikeuttamatta jättäminen!) tapahtuu
eri tavoin eri poliittisissa kulttuureissa
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 9

10. Poliittinen kulttuuri?
• Ei ole muuttumaton monoliitti tai varsinkaan “kansanluonne”!
• Historiallisesti muodostunut ja toiminnassa koko ajan uudistettavaksi
• Oikeuttamisteoriaa soveltava poliittisen aktivismin tutkimus löytää
kuitenkin kansallisia eroja oikeuttamisessa:
– Lonkila 2011: Helsinkiläiset kaupunkiaktivistit vetosivat yleiseen tehokkuuteen
siinä missä pietarilaiset henkilökohtaisiin siteisiin
– Luhtakallio 2012: Suomalaiset demokratia-aktivistit vetosivat taloudelliseen
rationaalisuuteen siinä missä ranskalaiset oikeudenmukaisuuteen
– Ylä-Anttila 2010: Suomalaiset globalisaatioaktivistit toimivat rauhanomaisesti
järjestelmän sisältä käsin
• Suomalaiselle poliittiselle kulttuurille näyttää olevan ominaista
rauhanomainen vaikuttaminen järjestelmän sisältä käsin
virallisia reittejä pitkin konsensusta hakien. Tätä voidaan selittää
historiallisesti.
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 10

11. Esimerkki
• Hallitus haluaa vähentää kuntien määrää kuntaliitoksin: “Näin
kuntapalvelut voidaan tuottaa tehokkaammin.”
– Kuntalaiset vastustavat:
• “Ei käy! Tämä on perinteinen kotipaikkani jossa esi-isänikin asuivat.”
– “Kodin maailma”: Vedotaan perinteisiin ja syntyperään arvona sinänsä
• “Ei käy! Päätöksenteko karkaa kauas, tarvitaan lähidemokratiaa.”
– “Kansalaisuuden maailma”: Vedotaan kansalaisoikeuksiin, kansan tahdon
kunnioittamiseen arvona sinänsä
• “Ei käy! Laskelmanne ovat virheellisiä, kuntaliitoksista ei seuraa
säästöjä.”
– “Teollisuuden maailma”: Vedotaan järjestelmän tehokkuuteen arvona sinänsä
– Vedotaan samaan oikeutukseen kuin hallitus alun perin, mutta kiistetään
mittauksen oikeellisuus. Tavallista Suomessa!
• “Ei käy! Ei kuntaliitoksille!”
– Väitettä ei oikeuteta; l. sitä ei nosteta yleisemmälle tasolle vetoamalla yleiseen
hyvään.
– Ei kovin toimiva strategia, varsinkaan suomalaisessa institutionaalisessa
politiikassa.
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 11

12. Oikeuttamismaailmat
– Kansalaisuuden maailma
– Kodin maailma
– Inspiraation maailma
– Maineen maailma
– Teollisuuden maailma
– Markkinoiden maailma
• Kiistoja voidaan käydä näiden maailmojen välillä (esim.
“koti on tärkeämpi kuin markkinat”) tai niiden sisällä
(esim. “tämä hyödyke on markkinoilla arvokkaampi kuin
tuo”)
• Voidaan toki löytää muitakin!
– Käytettäköön toistaiseksi tätä analyyttisena mallina.
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 12

13. Analyysi I: Tulonjako ja oikeudenmukaisuus
• Kysymykset tuloerojen rajoittamisesta ja lapsilisien jaosta
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 13

14. Lainauksia
“Toisilla on rahaa kuin roskaa ja toiset taistelevat viikosta toiseen
leipäjonossa.” (M, 27, Kurikka, maaseutu)
“En näe, että tuloerot sinänsä olisivat signaali
epäoikeudenmukaisuudesta. Ongelma ei ole siinä, että jotkut
tienaavat paljon, vaan se, että alemmissa tuloluokissa työnteko ei
kannata yhtäältä työn verotuksen ja toisaalta veroilla rahoitettujen
vastikkeettomien tulonsiirtojen vuoksi. Työn tekemisen pitäisi
aina ja kaikissa olosuhteissa olla kannattavaa. Mielestäni on
hyvä, että ihmisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus vaurastua
rehellisellä työllään. Tätä ei pidä estää suurituloisten
kohtuuttoman ankaralla verottamisella.”
(M, 39, Helsinki, kaupunki)
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 14

15. Analyysi II: Kuntapolitiikka
• Kuntaliitokset ja verotulojen tasaaminen
pääkaupunkiseudulta kuntiin
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 15

16. Lainauksia
“Pääkaupunkiseutu on keskittymä, joka hyötyy koko Suomesta. Niinpä
verotuloja tulee suunnata sieltä alueille, joista pääkaupunkiseutu on ns.
imenyt veret.” (M, 44, Turku, kaupunki)
”500 miljoonaa eli tuhat euroa per helsinkiläinen on kova hinta
maksettavaksi siitä, että ranualainen poromies voi käydä baarissa julkisilla
kulkuneuvoilla. Suomi muuttui sotien jälkeen maatalousyhteiskunnasta
teolliseksi yhteiskunnaksi ja vähitellen teollisesta yhteiskunnasta
postmoderniksi avokonttori- ja palveluelinkeinoyhteiskunnaksi. Meidän ei
pidä taistella vääjäämätöntä historiallista kehitystä vastaan pitämällä
kaikkein elinkelvottomimmat seudut asuttuina väkisin.”
(M, 30, Helsinki, kaupunki)
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 16

17. Analyysi III: Globalisaatio
• Maahanmuuttopolitiikka, Suvivirsi ja
eurokriisimaiden tukipaketit
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 17

18. Lainauksia
“Ilmaisrahan syytäminen veronmaksajiemme kukkaroista huijarimaille
(Kreikka) ja asiansa huonosti hoitaneille maille (Irlanti, Portugal jne,) on
käsittämätöntä tyhmyyttä. Nousihan Suomikin 1990-luvun alkuvuosine
syvästä lamasta omin voimin, vaikka kipeää teki. Ei meille silloin kreikat
yms. rahaa lapioineet.” (M, 69, Kerava, kaupunki)
”Syöttöporsaspankkeja ja niiden takapiruja tässä nyt taas tuetaan. Ei voi
jatkua näin.” (M, 56, Salo, kaupunki)
“Tukipakettipolitiikka ei ole vain eettisesti väärin, vaan se on myös huonoa
talouspolitiikkaa. […] Kreikka olisi aikanaan pitänyt päästää
velkasaneeraukseen, johon se vielä joka tapauksessa joutuu.”
(M, 24, Espoo, kaupunki)
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 18

19. (Väli)johtopäätökset
• Suomalainen populismi:
– Suomessa jopa tunteelliseen vastakkainasetteluun taipuvaiset
populistit esittävät
“järkevyyteen”, rationaalisuuteen, tehokkuuteen ja
taloudellisuuteen vetoavia oikeutuksia
– Mutta myös vahvaa “oikeamielinen kansa rötösherroja
vastaan” -vastakkainasettelua populistisessa hengessä
• Maalais- ja kaupunkilaisehdokkailla on ero
– Kovan linjan oikeistolaiset kaupunkilaisia ja usein nuoria
miehiä (Jussi Halla-aho, Simon Elo, Juho Eerola, Teemu
Lahtinen)
– Maalaiset tyypillisemmin “heikomman puolella”
(vasemmisto?)populistiseen sävyyn
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 19

20. … mutta miten tulkita näitä lainauksia
Suvivirrestä?
“Jos suomalaiset joutuvat katselemaan muslimien uskonnolista
pukeutumista ja naisen alistamista uskonnon varjolla, niin niin kauan
voimme laulaa huoletta kerran vuodessa suvivirttä! ONKO KYSYMYS
JOKIN VITSI???” (F, 53, Helsinki, kaupunki)
“Täysin käsittämätöntä, että joku edes asettaa asian kyseenlaiseksi.”
(M, 57, Espoo, kaupunki)
“No huh huh!!” (M, 45, Kouvola, kaupunki)
• Pyrkivätkö nämä vastaajat yhteiseen ratkaisuun oikeuttamalla
mielipiteensä vetoamalla universaaliin, yhteiseen hyvään, jonka
keskustelun kaikki osapuolet voivat hyväksyä?
…Eivät.
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 20

21. ”Commonplaces”
• Suvivirsi on näille vastaajille jotain omaa
– Kulttuurinen symboli johon koetaan henkilökohtainen ja
tunteellinen side, eikä sen “loukkausta” voida oikeuttaa
rationaalisella julkisella keskustelulla!
• ”Cultural commonplaces” (Thévenot 2011a, 2011b) –
jaettuja kulttuurisen merkityksen alueita – yhteismaa?
• Nämä jaetut merkitykset eivät ole rationalisoitavissa
– Välittävät tuttuuden, mukavuuden, “kotona olemisen” tunnetta.
– Siinä missä julkisen oikeuttamisen sfäärissä yhteisyyttä rakennetaan
vetoamalla jaettuihin arvoihin, joiden noudattamista voidaan
arvioida rationaalisesti, näiden jaettujen kulttuurisen merkityksen
alueiden avulla yhteisyyttä rakennetaan tunneperäisesti, tuttuuden ja
kiintymyksen kautta.
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 21

22. Thévenot‟lainen populismitulkinta
• Populismi voidaan tulkita pyrkimykseksi vedota (palata?)
näihin tunnepohjaisiin jaettuihin kiinnepisteisiin
sellaisessa (post)modernissa poliittisessa julkisuudessa, joka
normaalisti vaatii yleisiin, mitattaviin periaatteisiin
viittaamista
– ”Kyllä kansa tietää”
– ”Vihdoinkin puolue joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä”
– Huom. ero tunteisiin vetoamisen ja rationaalisena esitetyn
etnopluralismin välillä!
• Populisti ja kovaksikeitetty parlamentaarinen byrokraatti
puhuvat toistensa ohi, eri kielillä
– Populismi haastaa käsityksen politiikasta yhteisenä
konsensushakuisena keskusteluna
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 22

23. Lähteet
Boltanski, Luc & Thévenot, Laurent [1991] 2006: On Justification: Economies of Worth. Princeton University Press.
Borg, Sami (ed.) 2012: Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012. Oikeusministeriö (Ministry of Justice).
Canovan, Margaret 1982: Two Strategies for the Study of Populism. Political Studies 20(4), 544–552.
Eatwell, Roger 2003: Ten Theories of the Extreme Right. In: Merkl, P. & Weinberg, L. (eds.): Right-Wing Extremism in the Twenty-First Century.
London: Frank Cass, 47–73.
Hainsworth, Paul 2008: The Extreme Right in Western Europe. London: Routledge.
Helander, Voitto 1971 (ed.): Vennamolaisuus populistisena joukkoliikkeenä. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino.
Ionescu, Ghita & Gellner, Ernest (eds.) 1969: Populism. Its Meanings and National Characteristics. London: Wiedenfeld and Nicholson.
Kitschelt, Herbert 1995: The Radical Right in Western Europe: A Comparative Analysis. Ann Arbor: University of Michigan Press.
Lonkila, Markku 2011: Yhteisyyden kieliopit helsinkiläisessä ja pietarilaisessa kaupunkiaktivismissa. Sosiologia 48(1), 22–33.
Luhtakallio, Eeva 2012: Practicing Democracy. Local Activism and Politics in France and Finland. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Luhtakallio, Eeva & Ylä-Anttila, Tuomas 2011: Julkisen oikeuttamisen analyysi sosiologisena tutkimusmenetelmänä. Sosiologia 48(1), 34–51.
MTV3.fi 2.1.2000: Perussuomalaisten Soini kokoaa uutta puoluetta. Online: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/perussuomalaisten-soini-kokoaa-
uutta-puoluetta/2000/12/39154 [Luettu 17.1.2013]
Mudde, Cas 2000: The Ideology of the Extreme Right. Manchester: Manchester University Press.
Mudde, Cas 2004: The Populist Zeitgeist. Government and Opposition, 39(4), 541–563.
Mudde, Cas 2007: Populist Radical Right Parties in Europe. Cambridge: Cambridge University Press.
Oikeusministeriö 2011: Eduskuntavaaliehdokkaat 2011. http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Rahkonen, Juho 2011: Perussuomalaisten ruumiinavaus. Onko työväen protestipuolueen kannatus saavuttanut vielä ylärajaansa? Yhteiskuntapolitiikka
76(4), 425–435.
Thévenot, Laurent 2011a: Oikeutettavuuden rajat. Yhteiselämää koossapitävät sidokset ja niiden väärinkäyttö. Sosiologia 48(1), 7–21.
Thévenot, Laurent 2011b: Power and oppression from the perspective of the sociology of engagements: a comparison with Bourdieu‟s and Dewey‟s
critical approaches to practical activities. Irish Journal of Sociology 19(1), 35–67.
Tilastokeskus 2011: Tilastollinen kuntaryhmitys 2011. http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2011/luokitusavain_kuntaryhmitys.html
Wiberg, Matti (ed.) 2011: Populismi. Kriittinen arvio. Helsinki: Edita.
Ylä-Anttila, Tuomas 2010: Politiikan paluu. Globalisaatioliike ja julkisuus. Tampere: Vastapaino.
Ylä-Anttila, Tuukka 2012: What is Finnish about The Finns Party? Political Culture and Populism. Master‟s thesis, University of Helsinki.
11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 23