Soukassa 11.10.2012 Suur-Espoonlahden vihreiden tilaisuudessa pidetty esitys. Tony Hagerlund, Espoon kaupunginhallituksen jäsen.

1. Ikäihmisten Espoo.
Seniorit huomioon päätöksenteossa.
Tony Hagerlund
Suur-Espoonlahden vihreiden tilaisuus
torstaina 11.10.2012
Soukan palvelutalo

2. TYLSÄÄ MUTTA TÄRKEÄÄ
TAUSTATIETOA

3. Ikärakenteen muutos
• Suomessa ja kehittyneissä maissa ihmisten keskimääräinen
elinikä on pidentynyt
• Suurten ikäluokkien ikääntyminen (1945-1951 syntyneet)
• Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti aiempina vuosikymmeninä
väestöltään nuorena lapsiperheiden kaupunkina
• Nyt astutaan seuraavaan vaiheeseen
• Samantyyppisesti väestöltään ikääntyvät Vantaa ja Oulu

4. Ikääntymisen vauhti kiihtyy
• Tällä vuosikymmenellä Espoossa on keskimäärin joka vuosi
noin 600 uutta 75 vuotta täyttänyttä henkilöä
• Seuraavalla vuosikymmenellä (2020-2030) vastaava luku noin
1100 henkilöä vuosittain
• Kaikkein vanhimpienkin määrä kasvaa, kun espoolaiset elävät
yhä iäkkäimmiksi, yli 100-vuotiaitakin on jo useita Espoossa
• Espooseen myös muutetaan muualta
• Tämä on hieno asia, mutta…

5. Iäkkäät tarvitsevat palveluita
• Noin ¾ kaikista 75 vuotta täyttäneistä selviytyy
samojen palvelujen turvin kuin muutkin kuntalaiset,
vain ¼ tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja
(kotihoito, pitkäaikaishoito)
• Iäkkäiden terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet
viime vuosikymmenten aikana ja näyttää siltä, että
tämä kehitys jatkuu edelleen

7. Espoon linjaukset
• Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
• Iäkkäiden voimavarojen tukeminen ja hyödyntäminen
• Omatoimisuuden tukeminen, palveluissa kuntouttava
ja osallistava työote
• Kotona asumisen ensisijaisuus
• Uudenlaiset pitkäaikaista laitoshoitoa vähentävät
konseptit ja pitkäaikaishoivan uudistaminen
• Espoon yksiportainen ja kodinomainen elä ja asu
-seniorikeskusmalli

8. Valtakunnalliset tavoitteet
75 vuotta täyttäneistä henkilöistä:
• 91–92 % asuu kotona (Espoossa 2011: noin 91,5% )
• 5–6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä
(Espoossa 2011: 5,7%)
• <3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai
pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten
vuodeosastoilla eli laitoshoidossa (Espoossa 2011:
2,8%, väliaikatieto 2012: 2,3%)
(Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM ja Suomen Kuntaliitto 2008)

12. SITTEN IRROTELLAAN

13. Yli 65-vuotiaiden määrä Espoossa

14. Mitä edellinen kuva kertoo?
• Eläkeikäisiä on pian huisasti enemmän
• Vain harva tarvitsee tukea, silti tuen tarve
kasvaa hurjasti
• Työntekijöitä on hankala saada
• Elä ja asu –seniorikeskuksiin mahtuu ehkä
runsaat 1000 ikäihmistä
• Vajaa 1 % yli 65-vuotiasta
• Ei riitä

15. Mitä opin 2008 Aurorakodissa?
• Kahdella osastolla työskenteli ihmisiä jotka olivat
kotoisin 17 eri maasta
• Työkieli oli suomi, ruotsi, englanti tai elekieli
• Ikäihmisille kyse ei ole vain siitä ettei puhuta
suomea tai ruotsia
• On ihan turha pohtia ketä rekrytoidaan > kaikki
rekrytoidaan
• Olennaisinta ovat kielitaito, tietotaito ja motivaatio.
Kahta ensimmäistä voi opetella.

16. MITÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA
PITÄÄ AINAKIN TEHDÄ?

17. Perusasiat kuntoon
• Prosessit kuntoon
• esimerkiksi lonkkaliukumäki toimii
• Suurin osa asuu kotona, miten tuetaan kotona asumista?
• Yhteinen tavoite: kukaan ei halua asua laitoksessa
• Omaishoitajat huomioon
• Työntekijöitä tarvitaan runsaasti
• Espoon tarvitsee olla hyvä työnantaja
• Tarvitaan palveluiden suunnittelua kymmenien vuosien päähän
• Elä ja asu –seniorikeskusten toteuttaminen aikataulussa

18. Missä asutaan?
• Jos hurjan kokoisille joukoille järjestetään palveluita kauas,
resurssit ja ihmiset eivät voi millään riittää.
• Hoivakotipaikan hinta noin 4000 euroa kk
• Kuinka monelle espoolaiselle voidaan tarjota paika elä ja asu
-keskuksissa
• Elä ja asu –seniorikeskusten läheisyyteen tulisi rakentaa
runsaasti ikäihmisille suunnattuja asuntoja
• Lyhyt matka avopalveluihin, syömään ja harrastamaan
• Tarvitaan niin vuokra, omistus kuin muita asumisvaihtoehtoja
• Turha pelätä pakkomuuttoa, kunhan tarjotaan vaihtoehtoja

19. Avainkysymyksiä?
• Satsataanko ”laitoshoitoon” vai kotihoidon tukeen?
• Mikä on järjestöjen rooli tulevaisuudessa?
• Britannian big society –malli jota Suomeen kovasti tarjotaan
• Riski: yritetään vierittää palkkatyötä ilmaistyöksi, sen sijaan
että tuetaan järjestöjen kunnan täydentämistä
• Miten eduskunta (lainsäädäntö) reagoi kun alkaa
tökkimään?
• Sidotaanko yhä isompi osa resursseista lainsäädännöllä?
• Kasvaako perheen tai suvun rooli?

20. Kiitoksia vaan
Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)
www.hagerlund.net