IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulutettava Maija Toivakka esitteli tutkimusryhmänsä tuloksia paikkatiedon esiintuomista alue-eroista terveyspalveluissa.

1. 6.11.2019 1
Paikkatiedon hyödyntäminen
terveyspalvelujen suunnittelussa ja
alue-erojen tarkastelussa
Maija Toivakka, maija.toivakka@uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos
Aapeli Leminen, Mikko Pyykönen, Teppo Repo, prof. Markku Tykkyläinen
Prof. Tiina Laatikainen
Paikkatieto sote-uudistuksen tukena –seminaari 8.10.2019 1
UEF // GEOSPATIAL HEALTH

2. Sisältö
1. Rekisteripohjaisen potilastiedon ja paikkatiedon yhteiskäyttömahdollisuuksia
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
• Taustaa
• Sairauksien esiintyvyys
• Esimerkki 1 ja Esimerkki 2
• Hoitoprosessit ja hoidon laatu
• Esimerkki 1 ja Esimerkki 2
• Saavutettavuus
• Esimerkki 1
• Hoidon ja palveluiden optimointi
• Esimerkki 1 ja Esimerkki 2
3. Yhteenveto
4. Julkaisut
Sisältö 2

3. 1. Rekisteripohjaisen potilastiedon ja paikkatiedon yhteiskäyttömahdollisuuksia
Muokattu perustuen: Toivakka, M., Repo, T., Leminen, A., Pyykönen, M., Laatikainen, T. &
Tykkyläinen, M. (2018). Potilastieto ja paikkatieto kohtaavat. Terra 130: 4, 201–205.

4. 2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Taustaa
• Siun sotessa (Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi) on käytössä alueellisesti
yhtenäinen elektroninen Mediatri-potilastietojärjestelmä.
- Sisältää kaikkien kuntien perusterveydenhuollon potilastiedot, erikoissairaanhoidon ja
julkisen työterveyshuollon potilastiedot.
- Sisältää potilaan diagnoosit, terveydenhuollon käyntitiedot, laboratoriotuloksia,
lääkemääräykset, asuinpaikkatiedon ja taustatietoja.
• IMPRO / WP4 Tehokkaat hoitotavat
- Tutkii Siun soten alueella kolmea potilasryhmää (T2D, eteisvärinä, akuutit koronaaripotilaat).
- Arvioi alueellisia ja sosioekonomisia eroja terveyspalveluiden käytössä, kustannuksissa ja
hoidon toteutumisessa.
- Kehittää terveyspalveluiden suunnittelun ja hoidon seurannassa tarvittavia menettelytapoja
ja työvälineitä käytettäväksi sote-alueilla.
Taustaa 4

5. Sairauksien esiintyvyys 5
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Sairauksien esiintyvyys
Esimerkki 1.
• Sairauksien esiintyvyyttä
voidaan tarkastella käyttämällä
eri hallinnollisia alueluokituksia
tai muita paikkatietopohjaisia
luokituksia.

6. Sairauksien esiintyvyys 6
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Sairauksien esiintyvyys
Esimerkki 2.
• Sepelvaltimotaudin esiintyvyydessä on suuria
eroja kuntien välillä Siun soten alueella.
• Alueellisen vaihtelun taustalla ovat
riskitekijöiden ja alueen väestön demografian
yhteisvaikutus, eli esimerkiksi miesten ja
naisten osalta taudin esiintyvyys keskittyy eri
alueille.

7. Hoitoprosessit ja hoidon laatu 7
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Hoitoprosessit ja hoidon laatu
• Hoitoprosessien alueellisten erojen tarkastelussa
voidaan hyödyntää paikkatietomenetelmiä.
• Eteisvärinän lääkityskäytännöissä (varfariini tai suorat
antikoagulantit) on kunnittaisia ja paikallisia eroja Siun
soten alueella.
Esimerkki 1.
• Varfariinin käyttö on
yleisempää Siun soten
pohjoisosissa. Vastaavasti
suoravaikutteisia
antikoagulantteja
käytetään enemmän
Joensuun
työssäkäyntialueella.

8. Hoitoprosessit ja hoidon laatu 8
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Hoitoprosessit ja hoidon laatu
Esimerkki 2.
• Suomessa sairauksien hoito perustuu Käypä hoito –
suosituksiin.
• Rekisteripohjaisen potilastiedon avulla voidaan tarkastella
alueellisia eroja hoitosuositusten tavoitteiden
toteutumisessa.
• Potilastietojärjestelmän tiedot mahdollistavat myös pitkän
aikavälin tarkastelun.
• Tautiesiintyvyyden kunnittaisista eroista on tiedotettu alueen
ammattilaisille ja T2D varhainen toteaminen on parantunut
alueella.

9. Saavutettavuus 9
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Saavutettavuus
Esimerkki 1.
• Reittioptimoinneilla ja verkostoanalyyseillä voidaan
selvittää palveluverkon kattavuutta ja toimipisteiden
saavutettavuutta sekä arvioida saavutettavuuden
vaikutusta hoidon toteutumiseen.
• Esimerkiksi T2D potilaat vuonna 2012
< 5 km: 69.6%
5 – 9.9 km: 10.0%
10 – 24.9 km: 16.7%
25 km: 3,7%
• Pitkät etäisyydet potilaan kotoa terveysasemalle eivät
vaikuttaneet hoidon toteutumiseen tyypin 2 diabetesta
sairastavien potilaiden kohdalla.
• Esimerkiksi koronaaripotilaat vuonna 2011-2014
• Saavutettavuus (matka/aika) ei vaikuta akuuttien
koronaaripotilaiden hoitotuloksiin (esim. LDL,
verenpaine) hoitoon pääsyn jälkeen.

10. • Tavoitteena määrittää optimaaliset markkina-alueet eteisvärinän komplikaatioiden ehkäisyssä käytettäville kahdelle lääkehoidolle
huomioiden eri liikkumismuodot eri ikäryhmissä. Tutkimus on toteutettu potilaille aiheutuvien kustannuksien näkökulmasta.
• Varfariinilääkitystä (Marevan) käyttävät henkilöt vierailevat keskimäärin 15 kertaa vuodessa INR-verikokeissa, kun taas suoraa
antikoagulaatiolääkitystä (DOAC) käyttäviltä henkilöiltä seurantaa ei edellytetä.
• Potilaan matkakustannukset ja aikamenetykset määrittävät Marevan-hoidon kokonaiskustannuksen. DOAC-hoidon kustannukset ovat
vakiot vuositasolla, mutta selkeästi varfariinihoitoa korkeammat kiinteiden kulujen osalta.
• Pienimmän kustannuksen hoitolinjan valintaan vaikuttavat asuinpaikka, käytetty liikkumismuoto, seurantojen määrä ja aikamenetyksen
suuruus.
Hoidon ja palveluiden optimointi 10
2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Hoidon ja palveluiden optimointi
• Marevan-hoito kustannuksiltaan
edullisempi seurantapisteiden
läheisyydessä, jos potilaalla alle 16
mittausta/vuosi
• Taksilla liikkuminen kannattava
vaihtoehto ainoastaan suppealta
alueelta läheltä seurantapistettä
• DOAC pääsääntöisesti edullisempi
kauempana keskustoista
• DOAC voi olla edullisempi vaihtoehto
myös koko alueella, jos potilaalla on
paljon seurantamittauksia Marevan-
hoidossa (>20-30/vuosi)
Esimerkki 1.

11. 2. Rekisteripohjainen potilastieto Siun sotessa
Hoidon ja palveluiden optimointi
• Potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa
voidaan hyödyntää myös
laaturaportointijärjestelmissä. Jos tietoa on
saatavissa laajemmalta alueelta, voidaan
tehdä alueellisia ja toimipistekohtaisia
vertailuja siitä, miten kunkin alueen
asiakkaita on hoidettu.
• Siun sotessa on yhteistyössä Prodacapo
Finland Oy:n kanssa kehitetty
laaturaportointijärjestelmää. Siitä voidaan
saada tietoa pitkäaikaissairauksia
sairastavien potilaiden hoidon laadusta
alueittain tukemaan johdon ja
ammattilaisten päätöksentekoa.
Hoidon ja palveluiden optimointi 11
Esimerkki 2.

12. 3. Yhteenveto
• Potilastietoja sähköisistä potilastietojärjestelmistä voidaan yhdistää eri tietolähteistä saataviin
paikkatietoaineistoihin.
• Hallinnollisten alueluokituksien lisäksi muita paikkatietopohjaisia luokituksia voidaan hyödyntää sairauksien
esiintyvyyden, hoitoprosessien ja hoidon laadun alue-erojen tarkastelussa.
• Tietoa alueellisista eroista ja eri tekijöiden välisistä yhteyksistä voidaan käyttää apuna terveydenhuollon
suunnittelussa ja hoidon laadun parantamisessa.
• Myös eri hoitoprosessien kustannusvaikuttavuutta voidaan tarkastella alueellisesti. Huomioimalla
terveyspalvelujen käyttöön liittyviä potilaiden matkakustannuksia ja aikamenetyksiä, saadaan tarkempi
kuva eri sairauksien yhteiskunnallisista kokonaiskustannuksista.
• On tärkeää huomioida potilaiden yksityisyyden suoja. Toisaalta voi olla tarpeen miettiä, miten alue-eroja
esittää, etteivät tietyt alueet leimaudu.
• Kun järjestelmistä saadaan toimivia ja yhteneviä, sekä kun kirjaaminen on laadukasta ja standardoitua,
rekisteripohjaista potilastietoa voidaan käyttää kattavammin hoidon laadun arvioinnissa ja tutkimuksessa.
Johtopäätökset 12

13. 4. Julkaisut
• Laatikainen, T., Sikiö, M., Tirkkonen, H., Niemi, A., Kekäläinen, P., Turunen, A., Mustonen, J., Ketonen, M., Kumpula, T., Colpaert, A. & Tykkyläinen, M. (2013).
Potilastietojärjestelmästä tuki laadun arviointiin. Suomen Lääkärilehti 68: 33, 1986–1988.
• Leminen, A., Pyykönen, M., Tynkkynen, J., Tykkyläinen, M. & Laatikainen, T. (2019). Modeling patients' time, travel, and monitoring costs in anticoagulation management:
societal savings achievable with the shift from warfarin to direct oral anticoagulants. [submitted article]
• Leminen, A., Tykkyläinen, M. & Laatikainen, T. (2018). Self-monitoring induced savings on type 2 diabetes patients’ travel and healthcare costs. International Journal of Medical
Informatics 115, 120–127.
• Pyykönen, M., Leminen, A., Tynkkynen, J., Tykkyläinen, M. & Laatikainen, T. (2019). A geospatial model to determine the spatial costs of anticoagulation drug therapy; patients’
perspective. [submitted article]
• Repo, T., Tykkyläinen, M., Mustonen, J., Rissanen, T.T., Ketonen, M., Toivakka, M. & Laatikainen, T. (2018). Outcomes of secondary prevention among coronary heart
disease patients in a high-risk region in Finland. Int. J. Environ. Res. Public Health 15: 4. doi: 10.3390/ijerph15040724
• Sikiö, M., Tykkyläinen, M., Tirkkonen, H., Kekäläinen, O., Dunbar, J. & Laatikainen, T. (2014). Type 2 diabetes care in North Karelia Finland: Do area-level socio-economic
factors affect processes and outcomes? Diabetes Research and Clinical Practice 106: 3, 496–503.
• Tirkkonen, H. & Laatikainen, T. (2018). Moniammattillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla – kokemuksia Pohjois-Karjalasta. Duodecim 134: 22, 2253–60.
• Tirkkonen, H., Sikiö, M., Kekäläinen, P. & Laatikainen, T. (2014). Tyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua. Suomen Lääkärilehti 69: 34, 2027–2032.
• Toivakka, M., Laatikainen, T., Kumpula, T. & Tykkyläinen, M. (2015). Do the classification of areas and distance matter to the assessment results of achieving the treatment
targets among type 2 diabetes patients? International Journal of Health Geographics 14: 27. doi: 10.1186/s12942-015-0020-x
• Toivakka, M., Pihlapuro, A., Tykkyläinen, M., Mehtätalo, L. & Laatikainen, T. (2018). The usefulness of small-area-based socioeconomic characteristics in assessing the
treatment outcomes of type 2 diabetes patients: a register-based mixed-effect study. BMC Public Health 18: 1258. doi: 10.1186/s12889-018-6165-3
• Toivakka, M., Repo, T., Leminen, A., Pyykönen, M., Laatikainen, T. & Tykkyläinen, M. (2018). Potilastieto ja paikkatieto kohtaavat. Terra 130: 4, 201–205.
• Wikström, K., Toivakka, M., Rautianen, P., Tirkkonen, H., Repo, T. & Laatikainen, T. (2019). Electronic health records as valuable data sources in health care quality
improvement process. Health Services Research & Managerial Epidemiology. doi: 10.1177/2333392819852879
6.11.2019 Julkaisut 13

14. Kysymyksiä & kommentteja?
6.11.2019 14