2. 18.4.2016 2
Miksi sote-uudistus on tarpeen 1
• Julkisen talouden kestävyysvajetta
pienennettävä
– Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat
– alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
– lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen =>
kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja
perusoikeudet vaarantuvat
• Kustannusten hallinta tavoitteena
3. 18.4.2016 3
Miksi sote-uudistus on tarpeen 2
• Ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja
halutaan kaventaa
– vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy
– parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy =>
sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen
perusoikeus riittäviin palveluihin
• Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien
eriytynyt kantokyky - vaihteleva palvelutaso
4. 18.4.2016 4
Kestävyysvajetta vähennetään
Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa
Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä
0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029
• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin
• Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut
• Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen
• Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt)
• Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi
5. 18.4.2016 5
Kaikille yhdenvertaiset
sosiaali- ja terveyspalvelut
• Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja
terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä,
alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
• Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi
lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä.
6. 18.4.2016 6
Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019
Valtio
Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä-
vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset,
laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden
edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus,
maakuntien sopimuksellinen ohjaus
18 maakuntaa
- järjestämisvastuu
- rahoitusvastuu
- päättää palvelu-
tasosta ja järjestämis-
sopimuksesta
Kunnat
5 sote-
yhteistyöaluetta
Maakunnat
• Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Pelastustoimi
• Maakuntien liittojen tehtävät
• Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen
edistämisen tehtävät
• Ympäristöterveydenhuolto
• Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu
• Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin
edistäminen
• Maakunnalle lain perusteella annettavat muut
alueelliset palvelut
• Maakuntien välinen yhteistyö
Sote-yhteistyöalueet
keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa
• palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus
• kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus,
yhteistyötehtävät ja -foorumi
• yhteistyösopimus
Palvelun-
tuottajat
• Julkiset,
yksityiset ja
kolmannen
sektorin
palvelun
tuottajat
Kunnat
• Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Paikallinen demokratia ja elinvoima
• Yleinen toimiala
Valtakunnallinenaluehallintovirasto
YhteinenICT,muutyhteiset
tukipalvelut
12 laajan ympäri-
vuorokautisen
päivystyksen yksikköä
(sis. 5 yliopistosairaalaa)
7. 18.4.2016 7
n Ympärivuorokautisesti joitakin
erikoisaloja päivystävät sairaalat ja
muutama terveyskeskus
n Kuntouttavat
sairaalat,
ilman
ympärivuorokautista
erikoisalapäivystystä
n 5 yliopistollista
keskussairaalaa
n Laajan ympärivuorokautisen
päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl
Erikoissairaanhoidon toimintaverkko uudistetaan
n Ensihoitoyksiköt, 500 kpl n Kiireellinen vastaanottotoiminta
terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin
ja viikonloppuisin
n Terveydenhuollon puhelinneuvonta
n 112 hätätilanteissa
8. 18.4.2016 8
Maakuntien rahoitus
• Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan
– Ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräiden
tuloverotuksen vähennysten parametreja
muutetaan
– Maakuntien omaa verotusoikeutta ei valmistella
tällä hallituskaudella, mutta asiasta
käynnistetään selvitys
• Kokonaisveroaste ei saa nousta
• Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla
9. 18.4.2016 9
Rahoitusratkaisun toteutus
• Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan
kuntataloudesta
– noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v. 2014 tasossa)
– Kuntien tulee laskea veroprosenttejaan
• Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta
– kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014
tasossa)
– sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden
valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v. 2014 tasossa)
• Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3)
• Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain
– sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n. 47 - 62 % välillä
– otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla
räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet
toimintaansa
=> kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja
siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien
valtionosuusjärjestelmässä
10. 18.4.2016 10
Palvelutuotanto
• Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä
koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja
perusoikeuksien toteutumisesta
• Julkista valtaa käytetään virkavastuulla
• Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut
itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai
käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin
palveluita
• Asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta
laajennetaan
11. 18.4.2016 11
Valinnanvapauden laajentaminen
• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle
mahdollisuus valita palveluiden julkinen, yksityinen
tai kolmannen sektorin tuottaja
– Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin
erityistason palveluissa
– Turvataan julkisen ja yksityisen sektorin tasapuoliset
mahdollisuudet osallistua kilpailuun
– Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat
omat palvelut
• Valinnanvapautta laajentava ja monikanavaisen
rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lainsäädäntö
voimaan 1.1.2019
• Selvityshenkilötyö ja lainsäädännön valmistelu
aloitettu
12. 18.4.2016 12
Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää
valinnanvapautta
Maakunnan korvaus
on sama julkiselle ja
yksityiselle tuottajalle.
Asiakas valitsee palveluiden julkisen,
yksityisen tai kolmannen sektorin
tuottajan valinnanvapauden piiriin
kuuluvissa palveluissa.
• Palveluntuottajat hyväksytään,
laatuvaatimukset asetetaan
• Hyväksymismenettely ja kriteerit
ovat valmistelussa.
• Pienten ja keskisuurten yritysten
mahdollisuus tarjota palveluja
turvataan.
• Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa
valintojen tekemiseksi.
13. 18.4.2016 13
Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-
kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi
Rahoitusuudistuksessa kootaan
sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset
rahoitustavat mahdollisimman
selkeäksi ja kustannustehokkaaksi
järjestelmäksi. Myös
verojärjestelmää kehitetään.
Jatkossa
pääasiallisena
rahoittajana valtio
14. 18.4.2016 14
Palveluintegraation toteuttaminen
• Monituottajamallissa maakunnan tehtävä on
huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta
• Edellytyksenä:
– järjestämisen integraatio
– rahoituksen integraatio
– tiedon integraatio
– palveluketjujen integraatio
– tuotannollinen integraatio
• Tarpeen huolehtia erityisesti palveluketjujen ja
tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta
15. 18.4.2016 15
Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos
• Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä
• Asiakaslähtöisyys integraatiossa
– asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia,
tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti
– asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus
– palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti
joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja,
toimenpiteitä ja osaamisia.
– palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto
siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.
– asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa
– asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden
kehittämiseen.
16. 18.4.2016 16
Toiminnallinen uudistus - digitalisaatio
• Digitalisaation avulla palveluita voidaan
tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa
prosesseja.
• Sähköisillä palveluilla kannustetaan
myös kansalaisia itse ylläpitämään
toimintakykyään ja terveyttään.
• ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden
tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja
aluerajoista riippumattomasti.
• Hallituksen linjaus: vahva
valtakunnallinen ohjaus
• Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus
ja yhteiset hankinnat
17. 18.4.2016 17
Omaisuusratkaisut
• Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja
velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy
maakunnille
– Säädetään voimaanpanolaissa
– Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta
vuokraa niitä kunnilta
• Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa
• Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin
valmistellaan kansallinen ratkaisu
18. 18.4.2016 18
Omaisuus siirtyy maakunnille
• Maakunnan käyttöön turvataan osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla se omaisuus,
jota se tarvitsee tehtävissään (sote-voimaanpanolaki).
• Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö:
tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste.
• Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja
investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet
hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä.
• Maakunta voi tarjota kilpailutuksessa toimitilayhtiön omistamia tiloja kaikkien tuottajien
käyttöön.
19. 18.4.2016 19
Maakuntien palvelukseen yli
220 000 työntekijää
Sote- ja aluehallintouudistus
on Suomen työmarkkina-
historian ylivoimaisesti
suurin henkilöstön
uudelleenorganisointi. Tässä
noudatetaan hyvää
henkilöstöpolitiikkaa.
Uudistus koskee:
• yli 200 000 sote-työntekijää
• 15 000–18 000
tukipalvelujen työntekijää
(ruokahuolto, siivous,
kiinteistöhuolto)
• ELY-keskuksista noin 2 500,
TE-toimistoista noin 2400 ja
aluehallintovirastoista noin
60 työntekijää.
20. 18.4.2016 20
Henkilöstön siirrot ja eläkkeet
• Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns.
vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat
oikeudet ja velvollisuudet säilyvät
• Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija-
sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä
– muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä
• Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien
työnantajaedustajana.
• Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen
kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä.
• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista
painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa.
• Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen
eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan
työehtosopimusten piiriin.
22. 18.4.2016 22
Sote-uudistuksessa valmisteltava
lainsäädäntö
• Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset:
– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
– järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm.
omaisuusjärjestelyt)
– maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista)
– maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille)
– uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
– tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset
– valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja
vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain,
tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-
oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset
– viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä
eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset
• Luettelo voi vielä osin muuttua
• Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö
23. 18.4.2016 23
Sote-järjestämislaki
• Järjestämisvastuu siirretään kunnilta
itsehallintoalueille (maakunnille)
• Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli
• Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon
perusteita koskevat säännökset sekä tehtävien
kokoaminen
– ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon
integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat
sosiaalipäivystykset
– velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen,
nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet,
vahvemmat yhteistyövelvoitteet
– järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation
toteuttamisesta
– tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne.
24. 18.4.2016 24
Voimaanpanolaki
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen
siirtymäjärjestelyt
• Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin)
• Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit
• Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt
– ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan
liikkeenluovutuksen periaattein
• Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt
• Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden
perustaminen
• Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen
– tilahallinta - toimitilapalvelut
– yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin
asiantuntijatuki
– ICT-palvelut
– erikseen määriteltävät muut tukipalvelut
25. 18.4.2016 25
Maakuntalaki
– Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa
koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki)
– Tehtävät ja suhde kuntaan
– Suhde valtioon ja kuntiin
• neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio
julkisen talouden suunnitelmassa
– Maakuntakonserni
– Aluejaon muuttaminen
– Vaalit ja valtuusto
– Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
26. 18.4.2016 26
Maakuntalaki
– Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen
– Henkilöstö ja hallintomenettely
• hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja
– Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö
– Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn
arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen
yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien
täyttyessä (nk. kriisimenettely)
– Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta
– Yhtiöittämisvelvollisuus
– Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus