yleisesittelydiat

1. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi1
Sosiaalihuolto
sote-uudistuksessa

2. -
Mitä on sosiaalihuolto?
 Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvajärjestelmää. Siihen kuuluvat:
 koko väestön yleiset sosiaalipalvelut
 eräiden väestöryhmien erityispalvelut
 sosiaalihuollon taloudellinen tuki ja toimeentuloturva.
 Sosiaalihuollon tavoitteena on edistää yksilön, perheen ja yhteisön
toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.
 Tätä tehtäväänsä sosiaalihuolto hoitaa tiiviissä yhteistyössä eri sektoreiden
ja toimijoiden kanssa.
31.1.20172

3. -
Sosiaalihuollon tehtäviä
 edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista ja torjua
syrjäytymistä
 turvata lapsille turvallinen kasvuympäristö ja tukea
vanhemmuutta
 vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia
 tukea pääsyä koulutukseen ja työhön ja niissä selviytymistä
 parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta
 edistää iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäistä elämää
21.3.20173 Etunimi Sukunimi

4. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi4
 Muutokseen johtavat interventiot
onnistuvat vain, kun lähtökohtana on
ihmisen elämäntilanne
kokonaisuutena ja hänen
toimintakykynsä ja mahdollisuuksiensa
aito parantaminen.
Kokonaisvaltainen
työote johtaa tuloksiin

5. -
Syrjäytymisen ja terveysongelmien välillä on
selvä yhteys
 Esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneistä nuorista jopa 60 % käyttää
mielenterveyslääkkeitä.
 Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista lähes 60 % asui ennen
sijoitusta perheessä, jossa vanhemmalla oli ollut
mielenterveysongelmia ja näistä joka kolmannessa ongelmia oli
paljon. (THL HuosTa 2014-2015)
 Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan
palvelujärjestelmässä Nuoret luukulla -tutkimuksessa (2015):
 ”Elämän kolhimat”: tarve palvelujen kynnysten madaltamiselle ja
pitkäjänteiselle ja sujuvalle yhteensovittamiselle
 ”Puolivalmiit”: tarve motivoiville, kuntouttaville, joustaville palveluille ja
tuelle
 ”Taantuman uhrit”: tarve oikeisiin töihin!
21.3.20175 Etunimi Sukunimi

6. -21.3.20176 Etunimi Sukunimi

7. -
Asiakkaan näkökulma
21.3.20177 Etunimi Sukunimi

8. -31.1.2017 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
31.1.20178
Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissa
VÄESTÖN TERVEYDEN JA
HYVINVOINNIN TUKEMINEN
(koko väestö):
• Maakunnan toimijoiden laaja-alainen
yhteistyö
• Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen,
ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen
• Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja
hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista
• Digitaaliset omahoidon palvelut,
puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä
saatava neuvonta ja ohjaus
SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN
TARVE (n. 60% väestöstä):
• Palvelut sote-keskuksesta ja
hammashoitolasta, tarvittaessa
maksuseteleiden käyttö
• Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät
omahoidon arviot, puhelinneuvonta
• Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy
• Yhteistyö tarvittaessa maakunnan
liikelaitoksen toimipisteiden kanssa,
mutta ei laajempaa palvelujen
yhteensovittamisen tarvetta
LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN
TARVE (n. 30% väestöstä):
• Palvelut sote-keskuksesta,
hammashoitolasta ja maakunnan
liikelaitoksesta asiakassuunnitelman
mukaisesti
• Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut
• Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen
myöntämät asiakassetelit /
henkilökohtainen budjetti
• Maakunta voi halutessaan tarjota asuk-
kailleen laajempia valinnanvapauden
palveluita kuin laki edellyttää.
KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE
(n. 10% väestöstä):
• Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät
hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen
yhteistyö, jatkuvuus
• Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen
arvioinnista, laaja-alaisesta asiakas-
suunnitelmasta sekä sen toteutumisesta
• Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita
• Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä
sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa.tolan
kanssa

9. -
Mistä saan jatkossa sosiaalipalveluja?
Sote -keskuksesta saan:
• tietoa sosiaalipalveluista, neuvontaa
ja ohjausta pulmatilanteessani
• tilapäisesti tai lyhytaikaisesti
tarvitsemiani sosiaalihuoltolain
mukaisia palveluja, kuten
kotipalvelua.
• toimintakykyä ja itsenäistä
suoriutumista tukevia kotikäyntejä
• samasta paikasta sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja
• tietoa kunnan ja muiden alueen
toimijoiden hyvinvointia edistävistä
toiminnoista.
21.3.20179 Etunimi Sukunimi
Maakunnan liikelaitoksesta saan:
• laajemman palvelutarpeen
arvioinnin, asiakassuunnitelman ja
pitkäaikaisesti tarvitsemaani tukea
ja sosiaalipalveluja, kuten
sosiaalityötä ja asumispalveluja.
• vapauden valita, otanko palvelut
vastaan liikelaitokselta vai valitsenko
asiakassetelin tai henkilökohtaisen
budjetin ja niiden mukaiset
palveluntuottajat.
• apua ja tukea valintojen tekemiseen.

10. -21.3.201710
Mitä palveluja asiakas
voi valita?
SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI
-Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja ja
neuvontaa, myös erikoislääkärin vastaanottoja
-Hammaslääkäri ja suuhygienisti
-Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta
-Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten
toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta
MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT
-päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaali-
palveluja
-Asiakas voi valita toimipisteen koko maan alueelta
-Erikoissairaanhoidon julkinen hoitopaikka valitaan
yhdessä lähettävän lääkärin kanssa
ASIAKASSETELI
-Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin
asiakassuunnitelman toteuttamiseen.
-Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. koti-
hoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä.
-Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan
koko maan alueelta.
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI
-Vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas voi
asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja
kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten
henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin

11. -
Sote-keskus ohjaa tai olen itse yhteydessä
maakunnan liikelaitokseen
 Jos tarvitsen pitkäaikaisia tai monenlaisia sosiaalipalveluja,
minut ohjataan maakunnan liikelaitokseen palvelutarpeen
arvioon.
 Minulle tehdään tarvittaessa asiakassuunnitelma. Minun
lisäkseni sen tekemiseen kutsutaan tarvittaessa omaiseni sekä
muita toimijoita, esim. terveydenhuollon ammattilaisia.
 Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella
minulle myönnetään tarvittavat palvelut. Saan niistä
oikaisuvaatimuskelpoisen hallintopäätöksen.
 Voin mahdollisuuksien mukaan toivoa tiettyä työntekijää.
31.1.201711

12. -
Asiakasseteli
 Maakunta päättää missä palveluissa asiakasseteliä
käytetään.
 Asiakas voi halutessaan saada asiakassetelin
 maakunnan päättämiin, asiakassuunnitelmaan
perustuviin palveluihin
 voi itse valita haluamansa palveluntuottajan tai
paikan, mistä haluaa palvelun saada
 Tuo lisää valinnanvapautta ja vaihtoehtoja
sosiaalipalvelujen asiakkaalle.
31.1.201712
Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
31.1.2017

13. -
Henkilökohtainen budjetti
 Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse
päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki
auttaa juuri häntä parhaiten. Näin asiakas saa yksilölliseen
tilanteeseen sopivia palveluja.
 Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti
käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on
pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät
joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman
palvelukokonaisuutensa.
 Asiakas saa tarvittaessa apua ja tukea henkilökohtaisen
budjetin suunnitteluun.
 Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen
sektorin ja yritysten tuottamista palveluista.
31.1.201713
Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
31.1.2017

14. -
Sosiaalihuollon ammattilaisen
näkökulma
21.3.201714 Etunimi Sukunimi

15. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi15
 Tavoitteena on luoda jatkuvasti
kehittyvä järjestelmä, jossa
palvelujen ja niissä käytettävien
menetelmien ja teknologian
kehityksen myötä palveluita
voitaisiin siirtää jatkuvasti
enenevässä määrin sote-keskuksiin
ja siten huolehtia perustason
vahvistumisesta.
Valinnanvapauden
tavoitetila

16. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi16
• Osa sosiaalipalveluista on lähipalveluja, jotka
tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana
palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen.
• Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat
olla keskitettyjä tai koottuina tietyille
paikkakunnille.
- esimerkiksi erityisosaamista edellyttävät
tai harvoin tarvittavat vammaispalvelut tai
lastensuojelun palvelut
• Tällöinkin palvelut tulisi tuottaa asiakkaan
omaan elinympäristöön.
• Työtehtävät voivat vaihtua muutoksessa
Maakunnalliset sosiaalipalvelut
voidaan organisoida uudella
tavalla

17. -
Palveluohjauksen merkitys korostuu
 Sosiaalityöllä on koordinoiva rooli tuen ja
palvelujen yhteensovittajana siten, että
asiakas saa tarpeitaan vastaavan
palvelukokonaisuuden.
 Monituottajamallissa sosiaalityötä ja
sosiaaliohjausta tehdään laaja-alaisena
verkostotyönä.
 Tarvitaan keskitettyä palveluohjausta ja
asiakaspalvelua, jotta kokonaisuus säilyy
ja tieto kulkee mukana.
21.3.201717 Etunimi Sukunimi

18. -
Miten sosiaalihuolto hyötyy sote-uudistuksesta?
 Se saa isommat hartiat työn vahvistamiselle ja kehittämiselle, kun
maakunta johtaa palveluja kokonaisuutena. Tämä luo uusia
mahdollisuuksia jakaa ja kehittää osaamista ja erikoistumista.
 Maakunta saa järjestämisvastuulleen myös työllisyys- ja
kasvupalvelut. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien
kehittämisen esim. aikuissosiaalityössä.
 Tarkoituksena on, että sosiaalihuollon ammattilaiset löytyvät
jatkossa kaikissa sote-keskuksista. Keskeistä on tunnistaa
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen tarpeessa
olevat henkilöt.
 Uudet lähipalvelut sosiaalihuollossa. Digitalisaatio tuo uudenlaisia
mahdollisuuksia tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäseudulla asuvia.
21.3.201718 Etunimi Sukunimi

19. -
Sosiaalihuolto tarvitsee kehittyäkseen
 uudistumista ja uudenlaista osaamista. Uudet
rakenteet ja muuttuva yhteiskunta edellyttää
uudenlaista tekemistä myös sosiaalihuollolta.
 Kentän osaajat tarvitaan mukaan valmisteluun.
Tarvitaan ammattilaisten yhteistä osallistumista ja
ideointia asiakkaan asemaa ja integraatiota
parantavista toimintamalleista.
 Uudenlaisia työmalleja ja yhdessä tekemistä
 Uutta asennetta. Vanhan työn katsomista uusin silmin.
21.3.201719 Etunimi Sukunimi

20. -21.3.201720

21. -
Rakenteellinen
sosiaalityö
21

22. -
Mitä on rakenteellinen sosiaalityö?
 Sosiaalityön asiantuntemuksen tuomista politiikan ja
päätöksenteon avuksi.
 Ratkaisukeskeistä yhteiskunnallista sosiaalityötä sekä
paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti.
 Tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista sekä palvelujen ja
tukitoimien kyvystä vastata niihin (vaikuttavuus)
 Tavoitteellisten toimien määrittelyä ja tekemistä ongelmien
korjaamiseksi ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.
22

23. -
Miksi rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan?
21.3.2017 Etunimi Sukunimi23
 Syrjäytyminen ja muut hankalat ongelmat liittyvät usein koko
yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin.
 Nämä ongelmat eivät ole ratkaistavissa yksittäisillä toimenpiteillä
tai pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa.
 Palvelujärjestelmä osaa ratkaista kesyjä, yksinkertaisia ja
selvärajaisia ongelmia. Kun monet ongelmat kietoutuvat yhteen,
palvelujärjestelmä on usein tehoton ja avuton.
 Rakenteellinen sosiaalityö ja siihen sisältyvä sosiaalinen
raportointi tuottavat todellisuuskuvaa ihmisten ja rakenteiden
kohtaamisesta. Ne pyrkivät selkiyttämään ongelmia ja niiden
vaatimia ratkaisumalleja.

24. -
Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa:
esimerkkinä Helsinki
Järjestelmällinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työntekijöiltä
• Pohjautuu asiakastyön dokumentointiin
(esim. palvelutarpeen arvio) ja
työntekijöiden asiantuntijuuteen
Laadullista tietoa muokataan ja täydennetään tilasto- ja
tutkimustiedolla siten, että se on helposti hyödynnettävissä
• Yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa, julkaisukanavana
kaupungin internet-sivu
Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotettua tietoa hyödynnetään
päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä virasto- että
kaupunkitasolla
• Tieto poliittisten päättäjien käyttöön ja osaksi
kaupungin strategian suunnittelua

25. -

26. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi26
 Asukkaille on tarjottava matalan kynnyksen
tiloja ja toimintoja, jotka mahdollistavat
yhteisen tekemisen ja sosiaalisten suhteiden
luomisen.
 Edistämällä erityisesti vaikeassa asemassa
olevien ihmisten toimintamahdollisuuksia ja
toimintakykyä kaikissa palveluissa ja
toiminnoissa.
 Järjestämällä kaikille lapsille mahdollisuudet
harrastukseen ja sen mukanaan tuomiin
sosiaalisiin suhteisiin.
 Vahvistamalla asukkaiden mahdollisuuksia
vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja
päätöksentekoon.
Miten kunnat ja maakunnat
voivat parantaa asukkaiden
osallisuutta?

27. -21.3.201727
 Asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
tulisi vahvistaa
• palvelujen suunnittelussa
• ohjaamalla vertaistukitoimintaan
• lisäämällä sosiaalista kuntoutusta ja
ohjattua, monialaista ryhmätoimintaa
 Järjestöyhteistyön hyödyntäminen
• tukihenkilöt ja vapaaehtoistyö
 Etsivän työn muotoja pitäisi lisätä ja
palveluiden reunamilla tai ulkopuolella
olevat asiakkaat tunnistaa
 Yksinäisyys pitäisi tunnistaa ja ottaa
puheeksi
Miten sote-palveluissa
voidaan parantaa asiakkaiden
osallisuutta?

28. -
Päivystysuudistuksen kautta kohti
maakunnallisia sote- rakenteita
21.3.201728 Etunimi Sukunimi

29. -
Sosiaalipalvelut
sairaaloissa
• Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös
12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen
yksikön yhteydestä:
• 5 yliopistollista sairaalaa
• 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa
• Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista (Savonlinna,
Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola,
Kajaani ja Kemi)
• Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös
sosiaaliasemilta ja muista alueellisista
sosiaalipäivystyksistä.
21.3.201729

30. -
Kärkihankkeissa kehitetään palveluja
uuteen toimintaympäristöön
21.3.201730 Etunimi Sukunimi

31. -
Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet
21.3.201731 Budjetit vahvistetaan vuosittain

32. -
Lapsi- ja perhepalvelujen
muutosohjelma
21.3.201732 Etunimi Sukunimi

33. -

34. -
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa
ja vahvistetaan kaikenikäisten
omaishoitoa
34

35. -

36. -

37. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi37
alueuudistus.fi
twitter:
STM_Uutiset