2. 17.03.16 2
Kuntoutuksen kokonaisuudistus
• Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite ”Edistetään terveyttä ja
hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan
kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus”
• Edellisen hallituskauden monialainen kuntoutusselvitys:
– Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet (STM raportteja 2013:43)
– Sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta koskevat ehdotukset sekä kuntoutuksen
rahavirrat
• Tarve määritellä kuntoutukseen pääsyn perusteita; nyt olemassa
alueellisia ohjeistuksia ja valtakunnallisia apuvälinepalvelun
perusteita tullaan uudistamaan osana hoitoon pääsyn perusteet
-työtä
• Kuntoutuksen palvelupaketteja koskeva työ käynnissä Sitran
johdolla
• STM:ssä käynnistymässä laajapohjaisen uudistustyön organisointi
3. 17.03.16 3
Selvitysten antia
• Nykyisin ihmiset eivät saa tarvitsemiaan kuntoutuspalveluja
oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti; erityisesti ammatillisen
kuntoutuksen osalta
• Yhteinen tekeminen kuntoutujan kanssa eri vastuutahojen
yhteistyönä
• Kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävästi ja riittävän varhain
missään osassa palvelujärjestelmää
• Tarve siirtyä kuntoutuksen 4-jaosta (ammatillinen,
lääkinnällinen, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kuntoutus) kohti
toimintakyky - ja työelämäkuntoutusta; erityisesti
pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja
osatyökykyisten kuntoutukseen tulee kiinnittää huomiota
6. 17.03.16
Kuntoutuksen rahoituksen haasteena mm.
ks. valinnan vapaus ja monikanavarahoitusuudistuksen väliraportti: Kelan
kuntoutusvaroja koskevat ehdotukset
• rahoitus jakaantuu nykyjärjestelmässä yhdeksälle (9) taholle;
– tarvitaanko kuntoutuksen 4-jakoa?
– on ohjauksen ja saatavuuden ongelma, kun rahoitus tulee eri tahoilta ja eri
perustein
• käytäntö osoittanut, että palvelujen ja etuuksien ja niiden rahoituksen ohjaus sekä
koordinaatio liki mahdotonta;
– voisiko yhteistyö toteutua eri tasoilla paremmin?
• nyt kunnat ja kuntayhtymät suurin rahoittajataho; noin kolmannes;
– keiden pitäisi arvioida kuntoutustarve ja tehdä ratkaisut?
– millä tavalla kuntoutukseen ohjautumista voitaisiin tehostaa?
• työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy;
– Voidaanko sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus integroida substanssilaeissa?
• edellyttää myös uusia, vaikuttavien kuntoutusmuotojen käyttöä,
kuntoutujalähtöisiä kuntoutusmuotoja, ollaan digiajassa!
• Kuntoutuspalvelut ja niihin käytetyt resurssit eivät ole
kokonaisuutena johdettavissa ja ohjattavissa!
7. 17.03.16 7
Miksi kuntoutuksen uudistusta
tarvitaan!
• Kuntoutuksen tarpeet rajattomat, mutta resurssit rajalliset, siksi
vastuutahon on aina ratkaistava, kuka saa kuntoutusta ja millä
perusteella
• Oikeus lakisääteiseen kuntoutukseen määräytyy nykyisin eri
tavoin kunkin tahon lainsäädännöstä riippuen (palvelu voi
perustua subjektiiviseen oikeuteen tai käytettävissä olevaan
määrärahaan, vaikka palvelutarve olisi todettu)
• Kuntoutuksen lainsäädännön kokonaisuus ”läpikäytävä” ja
arvioitava sekä uudistettava asiakaslähtöiseksi
• Vaikuttavilla kuntoutuspalveluilla voidaan saavuttaa julkiseen
talouteen merkittäviä säästöjä
8. Uudet kuntoutuksen toimintatavat ja työnjaot osana sote- ja
kuntauudistusta
17.03.168
IHMISTEN TOIMINTAKYVYN
TUKEMINEN OSANA
ARKEA KAIKISSA
PALVELUISSA
-opinnoissa ja niihin
valmistautumisessa
-työelämässä ja työllistymistä
edeltävissä toiminnoissa
-ikäihmisten arjessa
-kaikissa sote- palveluissa
-osallisuuden vahvistamisessa
vertaisjärjestöt
KUNTOUTUSPALVELUT
-sosiaalihuoltolain §17 sosiaalinen kuntoutus;
mm. kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, valmennus
arjen toimintoihin
-terveydenhuoltolain § 29 lääkinnällinen
kuntoutus; mm. terapiat
-Kelan kuntoutuslain mukaiset lääkinnällisen ja
ammatillisen kuntoutuksen palvelut
-muun sosiaalivakuutuksen järjestämät
kuntoutuspalvelut
-Valtiokonttorin veteraanien laitos-, avo- ja
päiväkuntoutuspalvelut
IHMISEN
KOHTAAMINEN,
TILANNEARVIO
HYVINVOINNIN
VOIMAVAROJA
VAHVISTAVAT
TOIMINNOT
(esim. liikunta, taide,
vertaistuki)
YKSILÖIDEN, PERHEIDEN
JA YHTEISÖJEN
PYSTYVYYS JA
TOIMINTAVALMIUDET
PIDEMMÄT TYÖURAT,
PAREMPI
TYÖLLISYYSASTE,
TERVEEMPI JA
TOIMINTAKYKYISEMPI
VÄESTÖ
AKTIIVINEN
KANSALAISUUS
YHTEISTYÖSOPIMUSYHDENVERTAINENSAATAVUUS
TOIMINTA- JA TYÖKYVYN
KARTOITUS
PALVELUTARVEARVIO
IHMINEN TOIMINTA-
YMPÄRISTÖSSÄÄN
VANHUS
TYÖIKÄINEN
NUORI
LAPSI
MATALAKYNNYSILMANLÄHETETTÄ
VAIKUTTAVUUS,SEURANTA
LAKISÄÄTEINEN VASTUU
KUSTANNUSTEHOKKUUS
9. Sote - integraatio edellyttää
sosiaalisen kuntoutuksen ja
lääkinnällisen kuntoutuksen
arviointia ja yhteensovittamista
17.03.16 Etunimi Sukunimi9
10. Laajapohjaisen uudistustyön tavoitteet
Kuntoutuksessa siirrytään nykyisestä hajanaisesta
järjestelmälähtöisyydestä asiakaslähtöisiin
kuntoutuskokonaisuuksiin.
Tämä edellyttää sekä palvelu- että vakuutusjärjestelmien
uudistamista ja parempaa yhteensovittamista:
1) varmistetaan, että oikeus kuntoutustarpeen arviointiin ja
lakisääteiseen kuntoutukseen toteutuu valtakunnallisesti
yhdenvertaisesti kaikkien väestöryhmien osalta vastuutahosta
riippumatta,
2) toimintakykykuntoutus nivotaan kiinteästi osaksi sosiaali- ja
terveydenhuollon rakenteiden ja sisältöjen uudistamista,
3) vahvistetaan pääsyä riittävän varhaiseen ammatilliseen
kuntoutukseen ja uudistetaan tuetun työllistämisen
lainsäädäntöä,
4) varmistetaan kannustava kuntoutuksen rahoitusjärjestelmä
ja resurssien oikeudenmukainen kohdentuminen.
17.03.16 Etunimi Sukunimi10
11. Kuntoutus hallituksen kärkihankkeissa
Useilla kärkihankkeilla tavoitellaan vaikutuksia työ- ja
toimintakykyyn
Hankkeissa korostetaan ennaltaehkäiseviä toimia,
hoitoketjujen sujuvuutta, tietoteknisiä ratkaisuja ja
yhteisillä varoilla enemmän terveyttä ja hyvinvointia!
Toimeenpannaan soveltuvilta osin kehittämällä
kuntoutuspalvelujen sisältöjä ja prosesseja hankkeissa
kokeiluina mm.
Osatyökykyisille tie työelämään
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
omaishoitoa.
17.03.16 Etunimi Sukunimi11
12. 17.03.16 12
Uudistuksen onnistumisen avaimia
• Yhteiskunnallinen kytkös; eri kuntoutusmuodot ovat osa arjessa,
opiskelussa ja työelämässä selviytymisen keinoja
• RATKAISEVAA on, että ihmisten toiminta- ja työkyky kyetään
arvioimaan nykyistä tehokkaammin ja nopeammin
• Kaikkien toimijoiden on kyettävä tunnistamaan asiakkaiden
mahdollinen palvelu- ja kuntoutustarve ja osattava ohjata
sujuvasti parhaiten sopivaan toimintoon; myös asiakkaan pääsy
toimintakyvyn arvioon oma-aloitteisesti, matalan kynnyksen
toimipisteet, ilman lähetettä
• Kun arvioidaan työ- tai toimintakykyä, toimintamallien on oltava
samat, tulipa ihminen arvioon työterveyshuollon tai maakuntien
sosiaali- ja terveydenhuollon kautta
• Tarvitaan rohkeutta miettiä uudelleen toimintatapoja ja eri
ammattilaisten työnjakoa; esim. julkinen sektori ei tee sitä,
minkä esim. järjestöt tekevät paremmin!
13. 17.03.16 13
Kuntoutus uusissa rakenteissa 1/2
• On tarpeen keskittää vaativia palveluja, joka edellyttää, että
lähipalveluna annettavaa kuntoutusta ja kuntouttavia
sairaaloita osana palveluverkkoa kehitetään
• Kuntouttavien lähisairaaloiden kehittämisessä ei pidä lähteä siitä,
että tarpeettomaksi jäävälle aluesairaalaverkostolle pitäisi saada
järkevää käyttöä
• Tavoitteena on purkaa Suomen laitosmaista palvelujärjestelmää
ja samalla on laitettava prosessit kuntoon jäljellejäävää
sairaalakuntoutusta tehostamalla ja avokuntoutusta kehittämällä
14. 17.03.16 14
Kuntoutus uusissa rakenteissa 2/2
• Kuntoutuksen integraatiolla ja tehostamisella akuutin hoidon
yhteyteen voidaan parhaassa tapauksessa päästä siihen, että
pääosin jatkokuntoutus hoituu avo- ja kotikuntoutuksen kautta
• On kehitettävä prosesseja kuntoutukselle myönteisempään
suuntaan kaikissa olemassa olevissa laitoksissa (täyden palvelun
keskussairaalat, terveyskeskukset, kotihoito,
asumispalveluyksiköt)
• Kuntoutus nykyistä tiiviimmäksi osaksi potilaan hoidon ja hoivan
tai työllistymisprosesseja!
15. 17.03.16 15
Sote – integraatio ja uudet rakenteet
tarjoavat mahdollisuuden muuttaa myös
kuntoutuksen kehityskulkua
Hinweis der Redaktion
Kuntoutuksen keinoja ei ole varaa jättää käyttämättä;