Artikkelini Tietoasiantuntija-lehti 2-3/2018: Inhimillisyyden ja teknologian liitto johdattaa työn uudelle aikakaudelle
http://www.tietojohtaminen.com/tietoasiantuntija-lehti
Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminenMiia Kosonen
Esitys yhteisömanagerikurssilla, Mikkeli 27.8.2015. Pikakatsaus siihen, mitä ovat tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen, ja miten ne eroavat toisistaan? Tieto ja oppiminen yhteisömanagereiden työn näkökulmasta.
Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminenMiia Kosonen
Esitys yhteisömanagerikurssilla, Mikkeli 27.8.2015. Pikakatsaus siihen, mitä ovat tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen, ja miten ne eroavat toisistaan? Tieto ja oppiminen yhteisömanagereiden työn näkökulmasta.
Täytä velvollisuudet ja hyödynnä mahdollisuudet – käytännön työkaluja regulaa...Mindtrek
Track | Sustainable and Future-proof Tech
Hanna Vuohelainen, Accelerator of digital competences and communications, TIEKE
Mindtrek Conference
3rd of October 2023.
Tampere, Finland
www.mindtrek.org
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kartoitti lokakuussa 2010 Maamerkit-ohjelmassaan innovaatioita maaseudulta ja haja-asutusalueilta. Tavoitteena on ollut tuoda esille innovaatiojärjestelmästä paitsiossa olevien innovaatioiden syitä ja syntyprosesseja. Kymmenestä esimerkin omaisesti valitusta innovaatiosta on tehty lyhyet case study-kuvaukset.
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Visio:
Soteuttamo voimaannuttaa ja verkottaa innostuneet soten uudistajat, jotka haluavat ihmislähtöisempiä palveluita sekä avointa yhteistyötä yleisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämiseksi.
Arvot:
Yhteistyö, avoimuus, ihmislähtöisyys, innostus, uteliaisuus
Missio:
Soteuttamo edistää toimijoiden verkottumista ja vuorovaikutusta yli sektori- ja toimialarajojen, tarjoamalla alustan kohtaamisille sekä viestinnälle, jotta meillä olisi entistä asiakaslähtöisempiä palveluja. Lue lisää: www.soteuttamo.fi
Tulevaisuuden dynaamisessa kilpailutilanteessa globaaleilla markkinoilla ei voi enää menestyä kiinteillä hitaasti muuttuvilla verkostorakenteilla. Julkaisun tavoitteena on esittää verkostoitumisen malli, jonka avulla yritykset voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Julkaisu osallistuu myös verkottuneen liiketoiminnan termikeskusteluun esittelemällä nykyisen verkostotutkimuksen laajaa kirjoa ja määrittelemällä keskeisimmät verkostokäsitteet. Pääpaino on kuitenkin uuden tulevaisuuden verkostomallin hahmottamisessa.
Tulevaisuuden malliin haetaan oppia luonnon ekosysteemeistä ja eliöyhteisöstä. Lisäksi parviälyn ja itseorganisoitumisen lähemmällä tarkastelulla pyritään ymmärtämään näiden sopivuutta yritysverkostojen toiminnan jäsentämiseen.
Luonnon ekosysteemien liiketoiminnan tarkasteluun tarjoamia malleja käsitellään metaforisina rakennelmina, joita käytetään, kun halutaan korostaa ilmiön joitakin puolia ja häivyttää toisia. Metafora nähdään näin keinona luoda uusia käsityksiä maailmasta ja sitä kuvataan keinona luoda yhteistä ymmärrystä eri tieteenalojen välille.
Verkostoihin liittyviä sopimuskäytäntöjä tarkastellaan ensin oikeudellisten työkalujen kautta, joilla verkoston muodostamia jännitteitä voidaan huomioida. Keskeisenä viestinä on, että verkostoon liittyvästä yhteistoiminnasta pitää pystyä sopimaan, vaikka se olisi vaikeaa. Biologian esimerkkien kautta pohditaan verkostomaisesta yhteistoiminnasta sopimisen ongelmia sekä menettelytapoja, jotka tukevat verkoston sopimusoikeudellista jäsentämistä.
Julkaisussa esitetään ekosysteemisen liiketoiminnan olevan keino tulevaisuuden liiketoimintahaasteiden ratkaisemiseen. Ekosysteemistä liiketoimintaa hahmotellaan vertaamalla sitä olemassa oleviin liiketoimintaverkostoihin nostamalla esille mallien erityispiirteitä, jotta kehittäminen voidaan suunnata uusiin elementteihin. Ekosysteemistä liiketoimintaa, jossa toimijoita yhdistää asiakastarpeen samanlainen määrittely ja tarve toimia yhdessä, kuvataan kolmella tasolla: yksilö, yritys ja parviverkosto. Lisäksi esitetään, miten joustavalla sopimisella ja yhteisöllisellä viestinnällä voidaan edesauttaa ekosysteemistä liiketoimintaa.
Julkaisu perustuu monitieteelliseen lähestymistapaan, jossa verkostoja tarkastellaan johtamisen sekä organisaatiopsykologian ja innovaatiotutkimuksen näkökulmista. Lisäksi haetaan mallia luonnon ekosysteemeistä, parviälystä ja itseorganisoitumisesta biologian avulla. Viestintätieteillä on tärkeä rooli biologiasta nousseiden metaforien ja analogioiden hyödyntämisessä. Oikeustieteen näkökulmasta selvitetään nykyisten verkostomallien sopimuskäytännöt ja esitetään kehityskohteita tulevaisuuden joustavaan sopimiseen, joka tukee dynaamisia parviverkostojen toimintamalleja.
Täytä velvollisuudet ja hyödynnä mahdollisuudet – käytännön työkaluja regulaa...Mindtrek
Track | Sustainable and Future-proof Tech
Hanna Vuohelainen, Accelerator of digital competences and communications, TIEKE
Mindtrek Conference
3rd of October 2023.
Tampere, Finland
www.mindtrek.org
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kartoitti lokakuussa 2010 Maamerkit-ohjelmassaan innovaatioita maaseudulta ja haja-asutusalueilta. Tavoitteena on ollut tuoda esille innovaatiojärjestelmästä paitsiossa olevien innovaatioiden syitä ja syntyprosesseja. Kymmenestä esimerkin omaisesti valitusta innovaatiosta on tehty lyhyet case study-kuvaukset.
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Visio:
Soteuttamo voimaannuttaa ja verkottaa innostuneet soten uudistajat, jotka haluavat ihmislähtöisempiä palveluita sekä avointa yhteistyötä yleisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämiseksi.
Arvot:
Yhteistyö, avoimuus, ihmislähtöisyys, innostus, uteliaisuus
Missio:
Soteuttamo edistää toimijoiden verkottumista ja vuorovaikutusta yli sektori- ja toimialarajojen, tarjoamalla alustan kohtaamisille sekä viestinnälle, jotta meillä olisi entistä asiakaslähtöisempiä palveluja. Lue lisää: www.soteuttamo.fi
Tulevaisuuden dynaamisessa kilpailutilanteessa globaaleilla markkinoilla ei voi enää menestyä kiinteillä hitaasti muuttuvilla verkostorakenteilla. Julkaisun tavoitteena on esittää verkostoitumisen malli, jonka avulla yritykset voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Julkaisu osallistuu myös verkottuneen liiketoiminnan termikeskusteluun esittelemällä nykyisen verkostotutkimuksen laajaa kirjoa ja määrittelemällä keskeisimmät verkostokäsitteet. Pääpaino on kuitenkin uuden tulevaisuuden verkostomallin hahmottamisessa.
Tulevaisuuden malliin haetaan oppia luonnon ekosysteemeistä ja eliöyhteisöstä. Lisäksi parviälyn ja itseorganisoitumisen lähemmällä tarkastelulla pyritään ymmärtämään näiden sopivuutta yritysverkostojen toiminnan jäsentämiseen.
Luonnon ekosysteemien liiketoiminnan tarkasteluun tarjoamia malleja käsitellään metaforisina rakennelmina, joita käytetään, kun halutaan korostaa ilmiön joitakin puolia ja häivyttää toisia. Metafora nähdään näin keinona luoda uusia käsityksiä maailmasta ja sitä kuvataan keinona luoda yhteistä ymmärrystä eri tieteenalojen välille.
Verkostoihin liittyviä sopimuskäytäntöjä tarkastellaan ensin oikeudellisten työkalujen kautta, joilla verkoston muodostamia jännitteitä voidaan huomioida. Keskeisenä viestinä on, että verkostoon liittyvästä yhteistoiminnasta pitää pystyä sopimaan, vaikka se olisi vaikeaa. Biologian esimerkkien kautta pohditaan verkostomaisesta yhteistoiminnasta sopimisen ongelmia sekä menettelytapoja, jotka tukevat verkoston sopimusoikeudellista jäsentämistä.
Julkaisussa esitetään ekosysteemisen liiketoiminnan olevan keino tulevaisuuden liiketoimintahaasteiden ratkaisemiseen. Ekosysteemistä liiketoimintaa hahmotellaan vertaamalla sitä olemassa oleviin liiketoimintaverkostoihin nostamalla esille mallien erityispiirteitä, jotta kehittäminen voidaan suunnata uusiin elementteihin. Ekosysteemistä liiketoimintaa, jossa toimijoita yhdistää asiakastarpeen samanlainen määrittely ja tarve toimia yhdessä, kuvataan kolmella tasolla: yksilö, yritys ja parviverkosto. Lisäksi esitetään, miten joustavalla sopimisella ja yhteisöllisellä viestinnällä voidaan edesauttaa ekosysteemistä liiketoimintaa.
Julkaisu perustuu monitieteelliseen lähestymistapaan, jossa verkostoja tarkastellaan johtamisen sekä organisaatiopsykologian ja innovaatiotutkimuksen näkökulmista. Lisäksi haetaan mallia luonnon ekosysteemeistä, parviälystä ja itseorganisoitumisesta biologian avulla. Viestintätieteillä on tärkeä rooli biologiasta nousseiden metaforien ja analogioiden hyödyntämisessä. Oikeustieteen näkökulmasta selvitetään nykyisten verkostomallien sopimuskäytännöt ja esitetään kehityskohteita tulevaisuuden joustavaan sopimiseen, joka tukee dynaamisia parviverkostojen toimintamalleja.
The document discusses different approaches to social innovation and impact movements, including systems change advocated by The Advocate, systems dynamics and resiliency as discussed by The Buddha, and various tools and approaches used in social innovation such as design thinking, lean, agile, participatory design, systems thinking, network theory, open source, and dialogue. It presents these approaches on a spectrum from controlled and efficient to regenerative and emergent.
This document outlines a manifesto for responsive organizations that are designed to thrive in less predictable environments. It discusses balancing tensions between predictability and unpredictability, profit and purpose, hierarchies and networks, controlling and empowering, and planning and experimentation. Shifting to this new paradigm of responsive organizations requires a systemic approach and drawing from fields like complexity, systems thinking, and Cynefin to balance these tensions.
MyData Health Service Ecosystem Sprint 2016Mikael Seppälä
The materials from the MyData Health Service Ecosystem Sprint which was organized as part of Haaga-Helia, Laurea & Metropolia's Professional Summer School 2016. The sprint ended up in a concept called OmaNeuvola which focused on multi-service provider maternity services.
Design thinking focuses on listening, empathy, and sense-making to develop context-sensitive and humanized solutions. It uses qualitative and quantitative research methods like kitchen stories to generate actionable insights. Participants work together in co-creative ideation and rapid, cheap prototyping like wireframes, storyboards, fake ads, role playing and Legos to learn and not just build. The goal is to act as catalysts for solutions rather than experts knowing best.
Open by Design - Case MyData Service Ecosystem SprintMikael Seppälä
A presentation from the Hel<3Dev #OpenDesign event at Helsinki Design Week 2017. How can we use openness at different levels of design from visual communications, physical objects to service and systems?
Otto Scharmer's Matrix for Educational Evolution and Theory UMikael Seppälä
The document discusses Otto Scharmer's matrix of educational evolution and theory U. It outlines 4 stages of educational evolution from state-centric to co-creative eco-system models. It then describes the key aspects of ULab which focuses on distributed organizing, generative dialogue, collective governance, prototyping practices, and self-transformation. The goal is to shift education from an ego-system approach to an eco-system awareness. Sources provided further information on Scharmer's work relating education to activating social fields and leading from an emerging future.
Design for (Open) Data - Enabling Social Service SystemsMikael Seppälä
This document discusses using design approaches to enable social service systems through open data. It covers topics like service science, enterprise architecture, service design, and how data can be used at different levels from individual objects to complex systems. The document also discusses challenges with current data and analytics models, and how design research can be used as an intervention. It proposes looking at systems as relationships between entities and resources to provide value propositions, and outlines some key challenges and themes for designing positive platforms.
Service Systems Design - Approaches for Human-Centric Systems DevelopmentMikael Seppälä
This document discusses approaches to service systems design. It first provides theoretical background on related fields like service science, enterprise architecture, and service design. It then discusses Richard Buchanan's four orders of design. The document introduces the concepts of service systems and service ecosystems. It presents methods and models used in service systems design research. Finally, it discusses three research questions around facilitating MyData-based service systems, digital legal design for data sharing, and developing a customer-centric approach to enterprise architecture and ArchiMate modeling.
This document outlines an event discussing positive platforms. It will include 9 open space sessions over 90 minutes each on topics like enhancing worker relationships, funding models, and ensuring transparency and fairness. The sessions will focus on challenges like upskilling, decision-making, and measuring impact. Core values of the platforms will also be discussed, such as what positive values to promote, how actors collaborate to provide services, and the types of core services platforms provide.
Systemic Approaches for Promoting Customer-Driven and Purposeful IT Developme...Mikael Seppälä
The document discusses how a company can promote customer-driven innovation on an enterprise level given challenges such as rigid management practices and a rapidly changing market environment. It poses questions on how the company could adapt value flows and IT development processes to better meet evolving customer needs and use customer outcomes and journeys to find opportunities. It suggests that a customer-centric enterprise architecture meta-model and approaches such as beyond budgeting, lean systems thinking could help increase customer satisfaction and cost efficiency.
The Digital Society and Intervention Research - Revisiting EpistemologyMikael Seppälä
The document discusses the challenges of conducting research in digital societies and complex systems. It argues that traditional research paradigms and methods may no longer apply and that ontological revisions are needed. Intervention research is proposed as an alternative that focuses on collaborative problem solving with users to address issues and rapidly prototype solutions. The role of social science research could shift towards more use-inspired, human-centered approaches to generate actionable insights and solutions and have a greater societal impact.
The Digital Society and Intervention Research - Revisiting Epistemology
Tietoasiantuntija-lehti: Inhimillisyyden ja teknologian liitto johdattaa työn uudelle aikakaudelle
1. Inhimillisyyden ja teknologian liitto
johdattaa työn uudelle aikakaudelle
Henry Ford tunnetaan lentävästä lauseestaan, jonka mukaan mikäli he olisivat
kysyneet asiakkailta mitä he haluavat, vastaus olisi ollut nopeampia hevosia.
Näin on tämän päivän organisaatioissa: työntekijöiden toivotaan olevan aina
vain kokeneempia, älykkäämpiä ja ahkerampia. Työn tuloksellisuutta voi
kohottaa myös muilla tavoilla, ja yksi työn kehityssuuntia on tiiviimpi yhteistyö
teknologioiden kanssa, jonka myötä voimme fokusoida inhimillistä työpanosta
tehokkuuden ja kontrollin sijaan mielekkäiden tavoitteiden määrittelemiseen,
luovuuteen sekä empatiaan. Teknologinen kehitys laukkaa vääjäämättä
eteenpäin, mutta hyötyäksemme verkostoajan mahdollisuuksista, tarvitsemme
tapoja parantaa organisaatioiden sosiaalisia uudistumisen kyvykkyyksiä.
Teksti: Mikael Seppälä
ENGLANTILAISEN Nestan johtajan, Geoff Mulga-
nin mukaan Collective Intelligence, kollektiivinen
älykkyys, on 2000-luvulla syntynyt monitieteinen
lähestymistapa, joka pyrkii ymmärtämään miten
ihmisjoukot voivat työskennellä yhdessä toistensa
sekä koneiden kanssa tavoilla, jotka ylittävät mo-
ninkertaisesti yksittäisten toimijoiden kapasiteetin.
Monet ovat törmänneet Albert Einsteinin lauseeseen:
”Problems cannot be solved by the level of awareness
that created them.” Lineaariseen ajatteluun sekä tii-
mi- ja organisaatiotasoille rajoittuneiden älykkyyden
muotojen avulla emme kykene ratkomaan viheliäisiä
ongelmia. Kollektiivisen älykkyyden kehittämisessä
piilee mahdollisuuksia tämän tekemiseen.
Esimerkiksi Wikipediasta tuli noin kymmenessä
vuodessa miljoonien yhteisen kohteen parissa toimi-
vien ihmisten myötä kaikkien aikojen laajin tietosa-
nakirja. Waze on puolestaan joukkoistettu navigoin-
tisovellus, joka hyödyntää käyttäjiensä reaaliaikaisia
reittitietoja, mahdollistaa onnettomuuksien ja muiden
tietojen raportoinnin sekä opastaa tekoälyä hyödyn-
tämällä ajantasaisten tietojen perusteella käyttäjiään
nopeimmille reiteille. Wazen toiminnallisuuksien
perustana ovat siis sekä matkapuhelinten GPS-senso-
ridata että ihmisten ilmoitukset.
Teollisen aikakauden organisoitumisesta…
MIT:n Cesar Hidalgon mukaan teollisen aikakauden
merkittävimmät organisoitumista koskevat keksinnöt
perustuivat siihen, että aikaisempi yksilökeskeisiin
taitoihin perustunut työ voitiin ylittää tuomalla
yhteen fyysisiä resursseja, ihmisiä sekä tuottamaan
näiden avulla standardoidusti suuria määriä tuotteita.
Teollisen aikakauden realiteetit ja oletukset,
jotka perustuivat resurssien vähäisyyteen ja suuriin
transaktiokustannuksiin, ohjasivat vähentämään
investointeihin meneviä riskejä. Tähän pyrittiin
hallitsemalla työtä tekemällä sitä paljon ennakkoon,
esimerkiksi suunnittelemalla pitkällä aikajänteellä,
budjetoimalla vuositasolla, rekrytoimalla aikaisem-
paan kokemukseen perustuen sekä rakentamalla
hierarkioihin perustuvia, staattisia organisaatioita.
Niukkuuden käsittelyyn liittyvä kontrollin tarve
rajoittaa kuitenkin toimintatapojen skaalautumista
sekä verkostojen syntymistä ja tuottaa organisaati-
oita, jotka eivät kykene oppimaan nopeasti ja omien
rajojensa ulkopuolella.
…verkostoaikaan
Teknologiat ja sosiaaliset verkostot tarjoavat uusia
mahdollisuuksia työn tekemiselle, jossa oppimiseen ja
tekemiseen perustuvat tietämys skaalautuu organi-
saatiotasolta tarkoituksenmukaisiin, aiheen ympärille
hetkessä syntyviin verkostoihin. Cesar Hidalgon
mukaan organisaatiotasolla syntyvän tietämyksen
laajentaminen on mahdollista tekemällä työtä organi-
saatioiden ja ihmisten verkostoissa, joissa oppimisen
ja tarkoituksenmukaisen tekemisen tahti on ekspo-
nentiaalisesti suurempi kuin kontrolliin perustuvissa
organisaatioissa.
Hidalgo sanoo tämän olevan mahdollista kehit-
tämällä tapoja, joiden avulla luottamusta ei tarvitseTrendejä teknologia-avusteisen organisoitumisen ja yhteistyön taustalla.
Kehittämällä
tapoja, joiden avulla
luottamusta ei tarvitse
rakentaa joka kerta aina
uudestaan, helpottamalla pääsyä
sosiaalisen pääoman eli ihmisten
pariin sekä hyötymällä internetin
myötä madaltuneista viestinnän
transaktiokustannuksista voi
syntyä organisaatiotasot
ylittävää älykkyyttä
ja tietämystä.
TEEMA TEEMA
TIETOASIANTUNTIJA 2–3 / 2018 3534 TIETOASIANTUNTIJA 2–3 / 2018
2. mahdollistavat toki ennennäkemättömän skaalautu-
van yhteistyön tekemisen, mutta ne eivät välttämättä
auta meitä kohtaamaan toisiamme ihmisinä, olemaan
empaattisia, innostumaan toistemme ajatuksista sekä
ruokkimaan yhdessä positiivista toimintaa. Theory
U -viitekehyksen kehittäjä MIT:n Otto Scharmer ku-
vaakin Presensing-lähestymistapaansa toisenlaiseksi
sosiaaliseksi teknologiaksi, joka painottaa teknolo-
gian sijaan sosiaalisuutta.
Samaan ilmiöön on tarttunut Harvardin johtami-
sen professori Amy C. Edmonson, joka on tutkinut
tiimiytymisen (teaming) ilmiötä, jolla kuvataan
prosesseja, joiden avulla vaihtuvissa, monialaisissa tii-
meissä toimivat ihmiset voivat löytää yhteisen sävelen
sekä tavoitteiden asetantaan että tekemiseen nopeasti
MBA, KTM, KM, YTM Mikael Seppälä on organisaatioiden, palvelumuotoilun
ja datan hyödyntämisen asiantuntija. Hän toimii Open Knowledge Finland ry:n
puitteissa ResponsiveOrg Finlandin yhteisömanagerina.
Digitaalisen
koordinaatiotalouden
teknologiset edellytykset ovat
olemassa, mutta nyt odotellaan,
että API-ohjelmointirajapintojen
avulla toimivien avointen alustojen
pariin saadaan kriittinen massa
ihmisiä, ja organisaatiot
kehittävät sosioteknisiä
kyvykkyyksiään hyödyntää
joustavia resursseja.
ilman keskitettyä johtamista. Tämä on alue, jonka
merkitys työssä on kasvussa, ja jolla erilaiset
tiimicoachit, fasilitaattorit sekä itseohjautuvat
organisoitumisen tavat tuottavat lisäarvoa.
Itseohjautuvaan, jaettuun toimijuuteen
perustuvia organisoitumisen viitekehyksiä
ovat sosiokratia ja siitä johdettu holakratia.
Viitekehykset perustuvat organisoitumista
ohjaaviin periaatteisiin ja tiimiytymisen
toimintatapoihin, joiden tavoitteena on
edistää organisoitumisen nopeaa evoluutio-
ta sekä organisaation jäsenten osallisuutta
jatkuvan uudistumisen määrittelyssä.
Verkosto-organisaatioiden metafora ei ole
enää teollisen aikakauden koneisto, vaan elävät
järjestelmät. Siinä missä koneiston ratas on määritelty
tekemään tarkasti yhtä ja ainoaa tehtävää, älykkyy-
teen perustuvat abstraktit resurssit ovat hajautettuja,
joustavia ja niiden yhdistelemistä rajoittavat vain
tarkoituksenmukaisuus sekä luovuus. Ihmisten ja
teknologioiden dynaamiset verkostot voivat yhdessä
hahmottaa ja taklata suuria ilmiöitä unohtamatta
niiden kontekstuaalisia vivahteita.
rakentaa joka kerta aina uudestaan, helpottamalla
pääsyä sosiaalisen pääoman eli ihmisten pariin sekä
hyötymällä internetin tulon myötä madaltuneista
viestinnän transaktiokustannuksista. Näiden avulla
voi syntyä organisaatiotasot ylittävää älykkyyttä ja
tietämystä.
Esimerkkinä tästä voisi mainita Freelancer.comin,
joka on yksi alusta, jonka kautta voi palkata työn-
tekijöitä tekemään keikkahommia. Alusta sisältää
muun muassa arvioita freelancerien tekemästä työstä,
heidän palkkioidensa tason ja APIn (Application Pro-
gramming Interface) eli ohjelmointirajapinnan. Siinä
missä Wolt-ruokapalvelu ja Uber edellyttävät, että
keikkatyöläinen käyttää palveluntarjoajan sovellusta,
Freelancer.comin kaltainen API mahdollistaa työn-
tekijäjoukon ja heitä koskevan tiedon yhdistämisen
mihin tahansa palveluun tai sovellukseen.
Yksi esimerkki näistä yhdistämisen mahdolli-
suuksista on vuonna 2015 tehty iCEO-projekti, jossa
yhdysvaltalaisen Institute of the Futuren tutkijat
päättivät kokeilla automaatiota Fortune 50
-yritykselle tehdyn 124-sivuisen tutki-
musraportin tekemisessä. Tutkijat
määrittivät yleisellä tasolla
projektin parametrit ja siinä
käytettävän prosessin, kyt-
kivät tekoälyn muutamiin
freelancer-palveluihin ja
siirtyivät seuraamaan ta-
pahtumia. ICEO yhdisti
23 eri puolilla maailmaa
toiminutta ihmistä ver-
kostoksi, joka sekä tuotti
materiaalin että tarkisti
sen. Siinä missä vastaavan sel-
vityksen tekeminen olisi kestänyt
normaalilla tuotantotavalla useamman kuukauden,
iCEO osoitti ihmisten ja koneiden muodostaman ha-
jautetun verkoston voiman saamalla saman aikaiseksi
viikoissa. Syntymässä oleva digitaalinen koordinaatio-
talous, joka viittaa ihmisten ja tekoälyn hajautettuun
yhteistyöhön, perustuu globaalin verkoston sekä sen
kollektiivisen älykkyyden hyödyntämiseen.
Kompleksisuustieteessä puhutaan verkostoefek-
teistä, jotka perustuvat siihen, että mitä enemmän
verkostossa on osallistujia, sen suurempaa arvoa ne
pystyvät tuottamaan. Teknologioiden ja sosiaalisten
verkostojen avustuksella ilmiöt ja ajatukset leviävät
tahdilla, jonka määrittää verkostoihin osallistuvien
ihmisten määrä ja toiminta. Digitaalisen koordi-
naatiotalouden teknologiset edellytykset ovat jo
olemassa, mutta nyt lähinnä odotellaan sitä, että
API-ohjelmointirajapintojen avulla toimivien avointen
alustojen pariin saadaan kriittinen massa ihmisiä, ja
organisaatiot kehittävät sosioteknisiä kyvykkyyksiään
hyödyntää joustavia resursseja.
Sosiaaliset teknologiat ovat perusta
itseohjautuvalle, jaetulle toimijuudelle
Kollektiivisen älykkyyden mahdollistajia ovat niin
kutsutut sosiaaliset teknologiat, joiden avulla ihmiset
voivat ensinnäkin tavoittaa potentiaalisesti laajoja
sosiaalisia verkostoja, kuten esimerkiksi Wikipedia,
Facebook, Quora, Reddit ja Twitter, sekä toiseksi teh-
dä yhteistyötä alustoilta löytyvien ihmisten kanssa
esimerkiksi jakamistalouden tai muiden joukkois-
tamisen muotojen parissa. Sosiaaliset teknologiat
ovat vahvassa kasvussa, ja uusia sovelluksia syntyy
jatkuvasti.
Se, mikä sosiaalisista teknologioista usein puut-
tuu, on ihmisymmärrys. Sovellukset ja palvelut
Vuonna 2015
iCEO-projekti osoitti
ihmisten ja koneiden
muodostaman hajautetun
verkoston voiman
saamalla vain viikoissa
aikaiseksi usean
kuukauden
selvityksen.
TEEMA TEEMA
TIETOASIANTUNTIJA 2–3 / 2018 3736 TIETOASIANTUNTIJA 2–3 / 2018
LÄHTEET
Amy C. Edmondson. 2010. Teaming: How Organizations Learn, Innovate, and Compete in the
Knowledge Economy.
Cesar Hidalgo: Why Information Grows? (Videotallenne: https://www.youtube.com/
watch?v=9cXe8w62_ow)
IFTF iCEO: https://hbr.org/2015/04/heres-how-managers-can-be-replaced-by-software
Geoff Mulgan. 2018. Big Mind - How Collective Intelligence Can Change Our World.
Otto Scharmer. 2016. Theory U: Leading from the Future as it Emerges.