1. Säästöpankin Säästämisbarometri 2013
HUOM. Ei julkisuuteen
ennen 31.10.2013 klo 9.00

2. Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa
jo 191 vuotta
Suomen vanhin pankkiryhmä.
Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822.
• Säästöpankit perustettiin alunperin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten.
Tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen.
• Säästöpankit tarjosivat ensimmäisinä pankkipalveluja kaikille
suomalaisille asemaan ja varallisuuteen katsomatta.
Toiminnan taustalla on edelleen säästöpankkiaate eli halu edistää yksilön
ja yhteisön hyvinvointia.
• Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin
Säästöpankkien erityistarkoitukseksi.
• Säästöpankki ei tavoittele pikavoittoja, vaan on olemassa
asiakkaitaan varten. Tämä ei ole klisee. Osalla voitoista tuetaan
paikallisten yhteisöjen hyvinvointia.
2

3. Säästäväisyysviikon historiaa
• Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) vietetään 31.10.
• Se sai alkunsa v. 1924 Milanossa, kun ensimmäinen kansainvälinen
säästöpankkikongressi lausui toivomuksen siitä, että kokouksen
päättymispäivä 31.10. julistettaisiin kaikkialla säästämisen päiväksi.
• Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä.
• Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa
Säästäväisyyspäivän yhteydessä vuodesta 1926 lähtien.
 Säästöpankin Säästämisbarometrin tarkoituksena on selvittää
vuosittain Säästäväisyysviikolla suomalaisten suhtautumista
säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.
3

4. Säästämisbarometri 2013
 Otos kerättiin syyskuussa 2013 sähköpostikutsuin.
 Säästämisbarometri toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimus on jatkoa vuosina 2010, 2011 ja
2012 toteutetuille Säästämisbarometreille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää
suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.
 Vastaajia on yhteensä N=1396. Tulokset on painotettu vuoden 2010 barometrin ikä- ja
sukupuolijakauman mukaan. Vastaajat edustavat yli 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia koko
Suomen alueelta (pois lukien Ahvenanmaa)
 Tutkimuksen vertailuryhmät:




Vertailu viime vuosien tuloksiin
Asuinlääni
Asuinpaikan koko
Talouden tyyppi
 Vuoden 2013 barometrin osa-alueet:






Oma talous
Oma säästäminen ja sijoittaminen
Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus ja kiinnostavuus
Oma rahankäyttöni
Asuminen
Aineiston rakenne

5. Oma talous
5

6. Oma talous
Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana?
(2013 tulos on aina vasemmalla, 2010 oikealla)
 Usko omaan talouteen on pysynyt samalla tasolla (27 % uskoo oman talouden paranemiseen ja 23 % uskoo oman talouden
heikkenevän)
 Pääkaupunkiseudulla useampi uskoo oman talouden paranemiseen muuhun Suomeen verrattuna
 Etelä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä myönteisimmät tulevaisuudennäkymät, Itä-Suomessa muuta Suomea heikommat

7. Oma talous
Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelet omaa talouttasi ja raha-asioitasi?
 Suomalaisten raha-asioiden ja talouden suunnittelun aikaväli lyhentynyt vuodesta 2010 (vähintään puolen vuoden
aikajänteellä suunnittelevien määrä: 2013 44 % vs 2012 46 % vs 2011 48 % vs 2010 53 %)
 Pääkaupunkiseudulla raha-asioita suunnitellaan pidemmällä aikajänteellä muuhun Suomeen verrattuna
 Lapsiperheet ja pariskunnat suunnittelevat raha-asioita pidemmällä aikajänteellä yksinasuviin verrattuna

8. Oma talous
Aiotko aloittaa säästämisen tai sijoittamisen tai aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan 12 kk:n aikana?
 Yhä useampi suomalainen suunnittelee aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista viime vuosiin verrattuna (30 %
vuonna 2013, 28 % vuonna 2012, 24 % vuonna 2011, 29 % vuonna 2010)
 Vastaavasti on viimeisen kolmen vuoden aikana laskenut niiden vastaajien osuus, jotka eivät suunnittele
aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista (vuoden 2011 36 %:sta  33 % vuonna 2013)
 Pääkaupunkiseudulla on yleisempää aloittaa/lisätä säästämistä/sijoittamista muuhun suomeen verrattuna. Myös
Oulun/Lapin läänissä muuta Suomea yleisempää aloittaa/lisätä säästämistä/sijoittamista

9. Säästäminen ja sijoittaminen
9

10. Oma säästäminen ja sijoittaminen
Paljonko säästän/sijoitan kuukaudessa?
 Suomalaiset säästävät yhä enemmän kuukausitasolla ja yli 100 € säästävien osuus on kasvanut viimeisen kolmen vuoden
aikana (31 % vuonna 2011 35 % vuonna 2012  35 % vuonna 2013)
 Vastaavasti niiden vastaajien osuus, jotka eivät säästä, on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana
 Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on muuhun Suomeen verrattuna yleisempää säästää yli 100 € kuukaudessa. ItäSuomessa on suurin osuus vastaajia, jotka säästävät alle 100 € kuukaudessa. Toisaalta Itä-Suomessa ”ei-säästävien”
osuus on muuta Suomea pienempi
 Lapsiperheet ja pariskunnat säästävät yksinasuvia yleisemmin. Pariskuntien säästösummat ovat suurempia kuin
lapsiperheiden

11. Oma säästäminen ja sijoittaminen
Paljonko PYSTYISIN säästämään/sijoittamaan, jos minulla olisi korkea motivaatio säästää johonkin tärkeään
kohteeseen?
 Suomalaisten kyky säästää on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana (vuonna 2010 59 %  vuonna 2013 65 % pystyi
säästämään yli 100 € kuukaudessa)
 Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on muuhun Suomeen verrattuna yleisempää pystyä säästämään yli 100 €
kuukaudessa. Itä-Suomessa on pienin osuus vastaajia, jotka pystyisivät halutessaan säästämään yli 100 € kuukaudessa
 Lapsiperheet ja pariskunnat pystyvät säästävät yksinasuviin verrattuna sekä yleisemmin että euromääräisesti enemmän.
Pariskunnat pystyisivät halutessaan säästämään enemmän kuin lapsiperheet
Painotettu vuoden 2010
vastausvaihtoehtojen
mukaan

12. Oma säästäminen ja sijoittaminen 2013
Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään)




28 % suomalaisista ei säästä ja 14 % ei pystyisi säästämään  72 % suomalaista säästää tällä hetkellä
Jopa 14 % suomalaisista ei säästä vaikka pystyisi säästämään
Yleisintä on säästää kuukausitasolla joko yli 200 €, mutta jopa 17 % suomalaisista säästää enintään 50 €
Suomalaisista 56 % pystyisi säästämään yli 100 €/kk, ja vain 35 % ilmoitti tällä hetkellä säästävänsä näin paljon

13. Oma säästäminen ja sijoittaminen 2013/12/11
Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään)
 Osuus suomalaisia, jotka säästävät on hieman kasvanut viimeisen kolme vuoden aikana (72 % vuonna 2013 / 69 % vuonna
2012 / 70 % vuonna 2011)
 Kyky säästää kuukausitasolla yli 100 € on kasvanut kolmen vuoden aikana (51 % vuonna 2011  56 % vuonna 2013)
 Säästösummat ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana (31 % vuonna 2011  35 % vuonna 2013 säästää yli 100 €)
 Toisaalta vastaajien osuus, jotka eivät pysty lainkaan säästämään on pysynyt samalla tasolla, eli 14 % suomalaisista ei
pystyisi edes halutessaan lainkaan säästämään ja jopa 28 % ei säästä tällä hetkellä (etenkin yksinasuvat)

14. Esteet säästämiselle




Mitkä ovat kohdallasi suurimmat esteet säästämisen/sijoittamiset aloittamiselle/lisäämiselle? Voit valita useamman
vastausvaihtoehdon.
Suomalaisilta, jotka eivät tällä hetkellä säästä tai eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista,
tiedusteltiin esteitä säästämiselle
Yleisimmät esteet ovat pienet tulot ja se, että kaikki rahat menevät kulutukseen
Myös korkeat elinkustannukset ja suuret menot samoin kuin epävarmuus omasta rahatilanteesta tai omaisen rahatilanteesta
mainittiin yleisesti
Vain harva mainitsi syyksi vähäisen kiinnostuksen säästämistä kohtaan. Yhtä moni sanoi ettei heillä ole mitään syytä olla
säästämättä
Jokin muu, esim.
Lainojen takaisinmaksu (9)
Eläkkeellä (6)
Opiskelee (4)

15. Oma rahankäyttöni
Arvioi seuraavia säästämis- ja sijoitusvaihtoehtojen valintaan vaikuttavia tekijöitä.
 Vastaajista 38 % (42 % 2012 / 38 % 2011) ilmoitti kuluttavansa kaiken rahan. Toisaalta 56 % (54 % 2012 / 57 % 2011) ilmoitti
rahaa jäävän myös säästöön
 Sijoituskohteen valintaa ohjaavat kulut, tuottavuus ja riskit. Harva valitsee säästämis- ja sijoituskohteen eettisin perustein
Jos samaa mieltä
Kysymystä muokattu
viime vuodesta

16. Oma rahankäyttö taustaryhmittäin
 Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni kulujen perusteella (65 % vs 10 %), etenkin Oulun-/Lapin
lääni samoin Etelä-Suomi, ei yhtä tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat
pitävät muuta Suomea tärkeämpänä. Talouden tyypillä ei merkitystä.
 Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni tuottavuuden perusteella (62 % vs 11 %), etenkin Oulun/Lapin lääni, myös tärkeätä muille. Tärkeätä sekä pääkaupunkiseudulla että muualla. Tärkeätä
kaikille talouksille, hieman vähemmän merkitystä yksinasuville.
 Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni riskien perusteella (60 % vs 14 %), etenkin Oulun-/Lapin
lääni, myös tärkeätä muille. Hieman tärkeämpää pääkaupungissa kuin muualla Suomessa. Hieman
enemmän merkitystä lapsiperheille kuin muille talouksille.
 Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni sijoitusstrategiani perusteella (44 % vs 16 %), etenkin
Oulun-/Lapin lääni samoin Etelä-Suomi, ei yhtä tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa.
Pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät muuta Suomea tärkeämpänä. Vähiten merkitystä
yksinasuville, eniten merkitystä lapsiperheille.
 Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni pankkini/pankin asiantuntijan suositusten
perusteella (43 % vs 22 %), etenkin tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa, vähiten merkitystä EteläSuomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tärkeätä pariskunnille, vähiten merkitystä lapsiperheille.
 Pyrin valitsemaan sijoituskohteeni eettisin perustein (18 % vs 38 %), Painottuu vahvasti EteläSuomeen ja pääkaupunkiseudulle. Yksinasuville hieman tärkeämpää kuin muille talouksille.

17. Säästämis- ja sijoitusmuotojen
kiinnostavuus
17

18. Säästämis- ja sijoitusmuodot
Mitkä seuraavista säästämis- ja sijoitusmuodoista sinulla on käytössä tällä hetkellä? Voit valita useamman vaihtoehdon
 Peräti 27 %:lla vastaajista ei ole käyttötilin lisäksi muita säästämis- ja sijoitusmuotoja
 Yleisimpiä ovat säästötilit, rahastosijoitukset, pörssiosakkeet, vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja määräaikaistalletukset.
Näistä kaikki, lukuun ottamatta määräaikaistalletuksia, ovat yleistyneet viime vuoteen verrattuna
 Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän säästämis- ja sijoitusmuotoja käytössä verrattuna muuhun
Suomeen. Lisäksi harvemmalla on käytössä ainoastaan käyttötili säästämisen ja sijoittamisen suhteen
 Pariskunnilla ja lapsiperheillä on sekä yleisemmin että useampi säästämis-/sijoitusmuoto käytössä yksinasuviin verrattuna
Muu vaihtoehto, esim.
Asunto/asuntoja (25)
ASP-tili (5)
Metsä (3)

19. Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus
Kuinka hyvin tai huonosti mielestäsi tunnet seuraavat säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdot?
 Parhaiten tunnetaan säästötili, määräaikaistalletukset, rahastosijoitukset, eläkevakuutukset ja osakkeet (järjestys sama kuin
vuoden 2012 barometrissä). Eniten on kasvanut tietous rahastosäästämisestä (vuonna 2012 47 %  51 % vuonna 2013)
 Harva tuntee PS-tuotteet, joukkolainat, varainhoidon tai säästö- ja sijoitusvakuutukset (järjestys sama kuin vuoden 2012
barometrissä)
 Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on muuhun Suomeen verrattuna parempi tietous eri säästämis- ja
sijoitusmuodoista
 Lapsiperheillä ja pariskunnilla on yksinasuvia parempi tietous eri säästämis- ja sijoitusmuodoista

20. Säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus
Entä kuinka kiinnostunut olet näistä eri säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdoista?
 Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästötilin lisäksi määräaikaistalletuksista (tosin harva käyttää näitä), rahastosijoituksista,
pörssiosakkeista, eläkevakuutuksista ja varainhoidosta
 Kaikki säästämis- ja sijoittamismuodot, säästötiliä lukuun ottamatta, ovat joko lisänneet tai säilyttäneet kiinnostavuutensa.
Eniten on kasvanut kiinnostus rahastoja (44 % 48 %), säästö- tai sijoitusvakuutuksia (25 % 29 %) ja vapaaehtoisia
eläkevakuutuksia kohtaan (26 % 29 %)
 Yksinasuvat ovat, säästötiliä lukuun ottamatta, pariskuntiin ja lapsiperheisiin verrattuna vähemmän kiinnostuneita eri
säästämis- ja sijoittamismuodoista

21. Omistus- ja sijoitusasunnon kiinnostavuus
Kuinka kiinnostavana säästämis- ja sijoittamismuotona pidät omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa?
Kun otetaan huomioon edellisen
sivun sijoitusmuotojen
kiinnostavuus, kuusi
kiinnostavinta ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Omistusasunto
Säästötili
Määräaikaistalletus
Sijoitusasunto
Rahastosijoitus
Pörssiosakkeet.
• Huom. Koska asunnoista
kysyttiin erikseen, luvut eivät
ole täysin vertailukelpoisia.
21

22. Miksi asunto on kiinnostava
Miksi pidät/et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis-/sijoittamismuotona?
 Pääkaupunkiseudulla asuvat uskovat
arvonnousuun, tuotto-odotuksiin,
sijoituskohteen turvallisuuteen ja siihen että
asuntoja aina tarvitaan muuta Suomea
yleisemmin
Pidän kiinnostavana, esim.
Vuokra sijasta "maksan itselle".
Mahdollisuus hyödyntää velkavipu
Rahalla saa jotain konkreettista vrt. osakkeet
 Yksinasuvat eivät näe aihetta
ajankohtaisena, pitävät sitä vaivalloisena ja
liian kalliina. He eivät myöskään usko yhtä
usein arvonnousuun tai sijoituskohteen
turvallisuuteen
En pidä kiinnostavana, esim.
Ei ole mahdollista tällä hetkellä (5)
Vuokratulojen epävarmuus (2)

23. Asuminen
23

24. Asuminen
Pääasiallinen asumismuoto:
Jokin muu, esim.
Asumisoikeusasunto (16)
Vanhempien asunto (5)

25. Asuminen
Onko sinulla sijoitusasuntoa (omistat kokonaan tai osan asunnosta, jossa et itse asu)?
11% omistaa sijoitusasunnon
89% ei omista
sijoitusasuntoa




Yhtä moni omistaa sijoitusasunnon vuoden 2012 barometriin verrattuna
Pariskunnilla on sijoitusasuntoja lapsiperheitä ja yksinasuvia yleisemmin
Sijoitusasunnon kiinnostavuus on kasvanut viime vuodesta (44 %  48 %)
Omistusasunnon kiinnostavuus on pysynyt hyvällä tasolla (62 % vuonna
2012  63 % vuonna 2013)
 Sekä omistusasunnon että sijoitusasunnon kiinnostavuus on suurinta
lapsiperheiden keskuudessa ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa

26. Asuminen
Miten arvioisit asuntojen hinnan kehittyvän omalla alueellasi 2-3 vuoden aikana?
 Jopa 60 % suomalaisista uskoo myönteiseen hintakehitykseen omalla alueella ja ainoastaan 10 % uskoo hintojen laskevan
 Etenkin Etelä-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomessa, uskotaan hintojen nousuun. Itä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä
uskotaan myös hintojen nousuun, mutta varovaisemmin
 Pääkaupunkiseudulla nousuun uskotaan merkittävästi yleisemmin muuhun Suomeen verrattuna

27. Asuminen
Kuinka ison osan nettotuloistasi (verojen jälkeen) käytät asumiseen (vuokra, yhtiövastike, lainanlyhennys, ym.)?
 Yleisintä on käyttää 21-30 % tai 31-40 %
nettotuloista asumiseen (yhteensä 44 %)
 Jopa 16 % suomalaisista käyttää yli puolet
nettotuloista asumiseen ja neljännes
suomalaisista käyttää alle 20 % tuloistaan
asumiseen
 Yksinasuvat ja lapsiperheet käyttävät
asumiseen suuremman osan nettotuloista
pariskuntiin verrattuna. Sama on tilanne
Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla
asuvilla
Tuloihisi verrattuna, maksaako asumisesi mielestäsi:
 Jopa 57 % suomalaisista pitää, omiin
tuloihin verrattuna, asumista liian kalliina.
Vain 5 % pitää asumista oletettua
edullisempana. Melkein neljä kymmenestä
suomalaisesta pitää asumiskustannuksia
sopivina
 Ei suuria läänikohtaisia eroja eikä suuria
eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen
välillä
 Yksinasuvat ja lapsiperheet pitävät
pariskuntia yleisemmin asumiskustannuksia
liian suurina

28. ASP-säästäminen
Onko ASP-järjestelmä sinulle tuttu?
54 % tuntee
ASP-järjestelmän
46 % ei tunne
ASP-järjestelmää
 ASP-järjestelmän tunnetaan parhaiten Etelä-Suomessa ja
pääkaupunkiseudulla, heikoiten Oulun/Lapin läänissä
 Parhaiten järjestelmän tuntee lapsiperheet ja heikoiten
yksinasuvat
 Hyväksi iäksi aloittaa ASP-säästäminen pidetään 18-24 vuotta
 Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa asuvat painottavat
ASP-säästämisen aloittamista nuorena (alle 18 v), samoin
lapsiperheet. Oulun/Lapin läänissä nuorta aloitusikää
säästämiselle ei nähdä yhtä tärkeänä
Mikä olisi hyvä ikä aloittaa säästäminen ensiasuntoa varten joko itsenäisesti tai lähipiirin tuella (esim. vanhemmat)?

29. Aineiston rakenne
29

30. Aineiston rakenne
Sukupuoli? Ikä? Asuinlääni?
Painotettu vuoden 2010
vastausvaihtoehtojen
mukaan

31. Aineiston rakenne
Asuinpaikan koko? Talouden bruttotulot? Talouden tyyppi?