Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa - Jyväskylä
Ähnlich wie Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa - Jyväskylä (20)
Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa - Jyväskylä
- 1. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa 10.11.2011 Julkisista hankinnoista virtaa paikallistaloudelle - Jyväskylä Riitta-Maija Hämäläinen
- 2. Esityksen kolme teemaa • Sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa • Kuntien rahoittama työmarkkinatuki ns. ’sakkomaksut’ pitkäaikaistyöttömistä • Yritysten yhteiskunnallinen vastuu 2
- 3. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa TAUSTA (1) • EU:n hankintadirektiivit: – 2004/18/EC ns. yleinen hankintadirektiivi ja – 2004/17/EC ns. erityisalojen hankinnat: vesi- ja energiahuolto, liikenne ja postipalvelut • Suomessa: – Laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja erityisalojen hankintalaki (349/2007), – valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) – laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011). • Euroopan komissio: tulkitseva tiedoksianto (15.10.2001) sekä opas: ’Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa’, 2010
- 4. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa TAUSTA (2) • Osana työllisyyden ja sosiaalipolitiikan Social Agendaa ja Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamista -> Tavoitteena on, että julkinen hallinto osaltaan • kehittää ja luo EU:n sisämarkkinoita • toimii esimerkillisenä kuluttajana ja markkinoiden luojana • käyttää tehokkaasti julkisia varoja • huomioi ympäristön, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat ja • edistää innovaatioita 4
- 5. JULKISET HANKINNAT Hankinnalla tarkoitetaan nimenomaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan Julkisia hankintoja ovat seuraavat: • tavaroiden ja palveluiden ostaminen, • palvelujen käyttöoikeussopimukset, • tavaroiden tai palveluiden vuokraaminen, • osamaksulla ostaminen, leasing ja optiosopimukset sekä • rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. 5
- 6. HANKINTAYKSIKÖITÄ OVAT: • valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset sekä valtion liikelaitokset • kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut ylikunnalliset toimielimet • julkisoikeudelliset laitokset (esim. kunnalliset osakeyhtiöt) • evankelis-luterilainen kirkko viranomaisineen sekä seurakunnat, ortodoksinen kirkko seurakuntineen 6
- 7. SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT, NÄKÖKULMAT JA KRITEERIT • Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet • Sosiaaliset kriteerit: Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteet tai sopimusehdot • Sosiaaliset näkökulmat: strateginen näkökulma, joka viittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin, joiden pohjalta käytännön toteutusta hankintayksiköissä tehdään • Vastuulliset hankinnat: yleensä tarkoitetaan sosiaalisia näkökulmia 7
- 8. MITÄ OVAT SOSIAALISET NÄKÖKULMAT? • Työllisyysmahdollisuuksia mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille • Yritysten liiketoiminnan toteuttaminen niin, että ne huomioivat ympäristönäkökulmat ja sosiaaliset näkökulmat laajemmin kuin laissa edellytetään • Sosiaalisen yhdenvertaisuuden tukeminen mm. parantamalla vähemmistöryhmien omistamien tai heitä työllistävien yritysten edellytyksiä osallistua julkisiin hankintoihin • Pienten ja keskisuurten yritysten sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin osallistumisen turvaaminen – Hankinnan koko ei rajoita osallistumista, tarjousten valmisteluaikaa on riittävästi ja pätevyysvaatimukset ovat oikealla tasolla suhteessa hankinnan kohteeseen – Alihankintamahdollisuudet on tehtävä näkyviksi (markkinakartoitukset ja vuoropuhelu; tiedotus) • Palveluiden tai tavaroiden saavutettavuus ja esteetön käyttö • Eettinen kauppa ja reilu kauppa • Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edistäminen ja väärinkäytöltä suojelu • Tasa-arvoiset ja turvalliset työolot ja oikeudenmukainen palkkaus • Kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen 8
- 9. HANKINTOJEN KYNNYSARVOT Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen eri ryhmään: • kansallisen kynnysarvon alittaviin eli ns. pienhankintoihin, • kansallisen kynnysarvon ylittäviin ja • EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. 9
- 10. Anja Helvasto 10/2011 Turku Dialogifoorumi
- 11. HANKINTAVOLYYMEJA • Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj €/vuosi, josta 27% palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita kertainvestointeja • Espoon kaupunki 700 milj. €/vuosi • Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj. €/vuosi 11
- 12. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa ONNISTUMISET Kunnat ja kaupungit: • Kaupungin eri yksiköt ja vastuualueet mukaan asiantuntijapanoksella ja johto oli sitoutunut sosiaalisten näkökulmien käytön edistämiseen • Hankinnan taustat oli selvitetty hyvin ja hankintaprosessi rakennettu huolellisesti • Tuloksena kirjallinen ehdotus ohjeistukseksi sosiaalisten kriteerien käyttämiseksi kunnan hankinnoissa • Organisaatiot oppivat uutta ja realistinen käsitys nykytilanteesta Tiedottaminen: • Yrittäjien informointi ja tiedottaminen onnistui hyvin ja monipuolisesti • Tiedon kokoaminen ja jakaminen oman organisaation sisällä eteni Lopputuloksena: • Saatiin yhdistettyä hyvin monia eri asioita • Uusien palveluntuottajien saaminen mukaan eri puolilla maakuntaa • Lisää palveluntuottajia ja sosiaaliset hankintakriteerit toteutuivat • Jälkikäteen toteutettu asiakaskysely antoi paljon uutta tietoa yrittäjien suhtautumisesta sosiaalisten kriteerien käyttöön 12
- 13. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa KEHITETTÄVÄÄ JA HUOMIOITAVAA - Haastava lähtötilanne (Kouvolan ja Lappeenrannan seutu) - Miten houkutella yrityksiä tarjoamaan ja kiinnostumaan sosiaalisista kriteereistä: Sosiaalisten kriteerien tuntemattomuus ja tarjoajien kiinnostuksen herättäminen - Tavoitteen asettelu: saada sosiaaliset näkökulmat osaksi hankintarutiinia - Sekä julkiset hankinnat että toimiala vieraita hanketoimijoille - Hankinnan pieni arvo vähensi tarjoajien kiinnostusta osallistua - Sosiaalisten kriteerien käyttö koettiin alussa vaikeaksi - Yhteistyön tehostaminen eri toimialojen välillä Miten päästä hyvien käytäntöjen levittämiseen? • Hankinnoissa kannattaa kokeilla erityyppisiä kohteita • Yritysten tiedotukseen tarvitaan parempi malli • Tarvitaan lisää yhteistyökumppaneita ja pienyrittäjiä • Hankinta-asiantuntijoiden kanssa pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä • Yrittäjiä tarvitaan mukaan keskusteluun 13
- 14. JULKISEN SEKTORIN MONET TAVAT TYÖLLISTÄÄ • Kuntouttava työtoiminta & työhönvalmennuskeskukset & työharjoittelu & työkeskustoiminta • Tuettu työtoiminta (työ- ja päivätoiminta) & tuettu työllistyminen & työ- ja valmennusyksiköt • Työpajat • Tukityö, velvoitetyöllistäminen, työllistämisseteli, nuorisoseteli, tukityöllistäminen, osatyökykytuki, kuntakohtainen lisä, palkkatuki… • Klubitalot mielenterveyskuntoutujille • Ostopalvelut: järjestöt, säätiöt, yritykset yms. • Sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, säätiöt ja rahastot kilpailuttamisprosessin hallinnasta toimittajaverkoston hallintaan ja toimittajakumppanien strategisen merkittävyyden kasvattaminen julkisissa hankinnoissa 14
- 15. Vajaatyökykyiset työnhakijat vuosina 2000-2009 (TEM) 15
- 16. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010 (www.kelasto.fi ja Työmarkkinatukiseuranta) 16 Kaupunki Kuntien rahoittama työmarkkinatuki (€) Yli 500 päivää työttömänä olleet henkilöt Espoo 4 333 586 1 682 Kouvola 2 207 082 1 092 Lappeenranta 2 268 782 1 112 Oulu 5 276 607 2 381 Tampere 11 777 965 4 166 Helsinki 17 184 146 6 615 Vantaa 6 234 223 2 702
- 17. Keski-Suomi Työmarkkinatukimaksut kunnissa 2010 (www.kelasto.fi) Kunta Saajat Maksetut etuudet € Korvatut päivät Kunnan osuus € Keski-Suomi 4 765 18 918 122 729 909 9 459 061 Jyväskylä 2 510 10 746 850 411 669 5 373 425 Jämsä 449 1 817 647 69 619 908 824 Keuruu 214 725 808 28 089 362 904 Konnevesi 57 251 066 10 199 125 533 Kuhmoinen 70 341 034 13 292 170 517 Laukaa 219 679 696 26 959 339 848 Muurame 123 452 641 17 307 226 321 Saarijärvi 144 426 172 17 001 213 086 Viitasaari 97 338 444 13 177 169 222 Äänekoski 344 1 392 002 53 087 696 001 17
- 18. Keski-Suomi Työmarkkinatukimaksut kunnissa 2010 Kunta Saajat Maksetut etuudet € Korvatut päivät Kunnan osuus € Keski-Suomi 4 765 18 918 122 729 909 9 459 061 Hankasalmi 66 192 919 7 509 96 460 Joutsa 56 192 373 7 561 96 186 Kannonkoski 18 55 286 2 342 27 643 Karstula 81 225 585 8 981 112 793 Kinnula 6 10 214 390 5 107 Kivijärvi 26 53 831 2 138 26 915 Kyyjärvi 19 70 527 2 716 35 263 Luhanka 7 28 320 1 132 14 160 Multia 32 135 553 5 456 67 777 Petäjävesi 66 216 182 8 804 108 091 Pihtipudas 69 209 229 8 128 104 615 Toivakka 46 184 481 7 189 92 241 Uurainen 46 172 260 7 164 86 130 18
- 19. KINNULAN KUNNAN VÄLITYÖMARKKINAT (Olavi Tuikkanen, Kinnulan kunta) 0 200 400 600 800 TUUMASTA TOIMEEN TYÖPAJA KINNULA MAHIS OY TEOLLISUUS SYRJÄYTYNEE T AMMATTITAIDON PALAUTUS TYÖHARJOITUS NORMAALI TYÖLLISTYMINEN PÄIVÄÄ TYÖVOIMAN KUNTOUTUSPERIAATTEET
- 20. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA • Eriarvoinen asema toimeentulon, terveyden ja selviytymisen suhteen näkyy näiden ihmisten elämässä, vaikka virallinen politiikka korostaa niin terveyden eriarvoisuuden vähentämistä kuin tuloerojen kaventamista. • Kuntouttava työtoiminta –lain mukaisella toiminnalla (aktivointisuunnitelmat, kuntouttava työtoiminta) tavoitetaan kunnissa vaikeassa tilanteessa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Kyse on kuntien roolista ja tehtävästä aktivoinnissa työ- ja elinkeinohallinnon rinnalla. kuntouttava työtoiminta on saavuttanut suhteellisen vakiintuneen, joskin eräänlaisen ”matalan profiilin” paikan kunnissa (J. Karjalainen & V. Karjalainen 2010) • vastaako toiminnan järjestämisvolyymi olemassa oleviin kuntouttavan työtoiminnan tarpeisiin? • Ns. rakennetyöttömien pysyvästi suureen lukumäärään (noin 142 000) nähden vuosittaiset asiakasmäärät vaikuttavat lähinnä alimitoitetuilta. • Missä määrin kuntouttavan työtoiminnan käytettävissä olevat paikat ja vakiintunut järjestämistapa kunnissa ohjaavat toiminnan toteutusta. Olisiko potentiaalisia asiakkaita sittenkin selvästi enemmän? Olisiko toiminnan vahvempaan profiloitumiseen aitoa tarvetta? • Rakenteellisen työttömyyden sitkeys ja sen tuottamat pysyvät vaikeudet suuren väestöryhmän elämässä puhuvat vahvistamisen puolesta. Rakennetyöttömyyden ote on laman myötä enemmänkin kiristymässä kuin helpottumassa, vaikka suuret ikäluokat siirtyvät enenevästi eläkkeelle. Vaarana on, että työikäisiä ihmisiä joutuu jatkossakin pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja sitä kautta yhteiskunnan marginaaliin • Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaalla on mahdollisuus kokeilla työ- ja toimintakykyään ja kuntoutua pitkän työttömyyden jälkeen. Palvelun järjestäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa työtoimintapaikan järjestämisen lisäksi muun muassa terveys- ja kuntoutuspalvelujen kytkentää kuntouttavan työtoiminnan jaksoihin. Tulosten mukaan nämä tukivalmiudet ovat kehittymässä mutta erityisesti terveydenhuollon mukaan tulo on ollut hidasta. • Päihde- ja mielenterveyskuntoutus, työkykyä selvittävät kuntoutustutkimukset sekä muut ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen toimet ovat alimitoitettuja. Asiakkaiden siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta ovat pääosin sosiaalipoliittisia, asiakkaiden hyvinvointiin liittyviä. • Kunnilla ei ole erityisiä pyrkimyksiä palkkatuetun työn tai työhönvalmennus- /työharjoittelupaikkojen lisäämiseen. Sen sijaan halukkuutta yhteistyö- ja verkostosuhteiden kehittämiseen työ- ja elinkeinohallinnon ja järjestöjen kanssa on. Kuntien sisällä terveydenhuoltoa halutaan enemmän mukaan aktiivitoimiin. Tietojärjestelmiin toivotaan selkeyttä ja toimivaa yhteensopivuutta eri sektoreiden tietojärjestelmien kesken. 20
- 21. Kuntouttava työtoiminta • kuntouttava työtoiminta on enemmänkin sosiaalipoliittinen kuin työllisyyspoliittinen toimenpide - toistuvia kuntouttavan työtoiminnan jaksoja: asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnin vaiheena ja tulosten mukaan valtaosa asiakkaista kokee, että kuntouttava työtoiminta on heidän kannaltaan hyvä ratkaisu – TIE palkkatyöhön • työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteiden joustava vastaantulo on tarpeen, jotta kuntoutuneiden asiakkaiden tilanne etenisi työllistymisen polulla 1. Kuntouttavan työtoiminnan jatkeeksi on välittömästi oltava tarjolla työvoimapoliittisia toimenpiteitä (mm. koulutus, palkkatuettu työ) niin, että ne pitkäaikaistyöttömät, jotka kuntoutuvat ja motivoituvat työhön, voivat siirtyä pysyvämmin työelämään tai sinne selkeästi johtavalle kehittymisuralle: tehostetusta kunnan ja työ- ja elinkeino hallinnon välisestä yksilökohtaisesta yhteistyöstä, jonka toteuttamisesta voi vastata TYP tai vastaava paikallinen yhteistoimintarakenne mm. ammatillinen koulutus, tehtäväkohtainen koulutus, työvalmennus, yksilöohjaus • Kuntouttavaa työtoimintaa on tärkeää kehittää työelämään tai koulutukseen johtavana aktiivitoimena yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Kunnilla ei ole työmarkkinoiden tuntemusta ja yhteyksiä työnantajiin siinä määrin kuin TEtoimistoilla. Kunnan asiantuntemus liittyy ensisijaisesti työkyvyn ja sosiaalisen • selviytymisen tukemiseen. 2. Kuntouttava työtoiminta voi olla se työhön osallistumismuoto, johon yksilö (enää) pystyy ja haluaa yhteiskunnassa. Hänen työelämäosallisuutensa voi kanavoitua työtoiminnan kautta. Kuntalaisen toimintakyvyn tukeminen on hyvinvointipoliittisesti kauaksi katsovaa toimintaa; kun ehkäistään toimintakyvyn huononemista, vähennetään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja muun tuen tarvetta. Osa pitkään työttöminä olleista tarvitsee työtoimintaa, joka työllistymisen sijaan tähtää päivittäisen toimintakyvyn ja selviytymisen tukemiseen. Kyse on tekemisestä ja työelämäluonteisesta osallistumisrytmistä erilaisten yhteisöjen toimintaan.Ylläpitokorvaus tai muu taloudellinen lisäkannuste voi toimia osallistumista lisäävänä. 3. Kuntouttavan työtoiminnan jakso voi olla pitkään työttömänä olleen henkilön työ- ja toimintakyvyn arviointivaihe selventäen siten ehkä pitkäänkin jatkunutta epätietoisuutta henkilön kunnosta ja työkyvystä. On mahdollisuus selvittää sellaisten henkilöiden työja toimintakykyä, joilla on pitkään ollut psykososiaalisesti vaikea elämäntilanne. Usein työntekijöillä (mm. sosiaalitoimessa ja työ- ja elinkeinohallinnossa) on epäilys henkilön terveydentilasta ja työkyvystä mutta mikään taho ei tartu asiaan. Vaikeasti työllistyvän työ- ja toimintakyvyn arvio voidaan parhaiten toteuttaa itse työtehtävässä ja tässä mielessä kuntouttavan työtoiminnan paikat kunnissa voivat olla keskeisiä. 21
- 22. Vanhuspalvelujen kilpailutusalueita Mahdollisuus sosiaalisille näkökulmille hankinnoissa? • Palvelutalon palvelut (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus) – Tehostettu palveluasuminen – Palveluasuntojen palvelut – Palvelutalojen hoivapalvelut – Palvelutalon tukipalvelut • Kotipalvelu (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus) – Kotisairaanhoito – Kotihoidon yöpalvelu, kotipalvelun yöhoito – Tilapäinen kotihoito – Sotainvalidien kotihoito ja kotisairaanhoito • Päiväkeskustoiminta (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus) – Päiväkeskuskuljetukset – Vanhusten kylvetyskuljetukset • Siivouspalvelut (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus) – Sotainvalidien siivous ja pyykinpesu – Kotisiivous • Ateriakuljetukset (valmistus- ja kuljetuspalvelut + sosiaaliset näkökulmat + laatunäkökulmat) • Kauppapalvelu (kauppakassi –palvelut) • Palveluseteliyrittäjät (sosiaaliset kriteerit kilpailutuksissa) • Lääkkeiden annosjakelu • Turvapalvelut ja turvahälytysten vastaanotto ja laitteet; apuvälineet (korjaus-, kunnostus-, ylläpito- ja kuljetuspalvelut) • Pesulapalvelut (kokonaistaloudellinen ajattelu) 22
- 23. 23 Esimerkkilaskelma yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön työllistämisestä (14 kuukaudeksi): Palkkakustannukset Sivukuluineen (85 %:n työajalla) - 1550 € Palkkatuki (12 kk korkein korotettu palkkatuki ja 2 kk perustuki, keskimäärin/kk) + 975 € Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö + 276 € Toimeentulotukisäästö, arvio + 140 € NETTO TYÖLLISTÄMISJAKSOLTA - 158 € Työsuorituksen vaikuttavuus (arvio 40 % palkkakustannuksista) + 620 € Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö 2 vuotta + 500 päivää (kohdennettuna työllistämiskuukausille) + 946 € KOKONAISHYÖTY/HENKILÖ 1 408 € Lähde: Mikko Kesä: Esitys Siirtymät välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille –työpaja 29.9.2010, Helsingin Messukeskus
- 24. HALLITUSOHJELMASTA (1) 1) kuntauudistus: • "Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista.” 24
- 25. HALLITUSOHJELMASTA (2) 2) hankintalain uudistaminen: • "Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankinta- mahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa. Hankintalain menettelyjä yksinkertaistetaan EU- lainsäädännön sallimissa puitteissa.” ->resurssit hankintojen tekemiseen: riittävä henkilöstömitoitus ja asiantuntemus, myös näitä molempia tukeva ja tehokkuutta lisäävä kilpailutuksen tietojärjestelmä. -> suunnitelmallisuus hankintoihin ja vastuullisuus hankintojen toteuttamiseen -> kasvava tietoisuus hankintojen kokonaiskustannuksista -> puitesopimukset: hankitaan tarkoituksenmukaiset laitteet, tarvikkeet ja palvelut kilpailukykyiseen hintaan -> julkisten palvelujen tehokkuus 25
- 26. ERILAISIA VASTUULLISEN YRITYSTOIMINNAN TOTEUTTAMISEN TAPOJA (Lähde: Minna Halme, Studia Generalia esitys 14.10.2010, Aalto-yliopisto) 1. Hyväntekeväisyys: yritys tukee ja osallistuu yhteiskunnallisiin hankkeisiin 2. Vastuullinen tapa toteuttaa omaa liiketoimintaa (ympäristövastuu / kestävä kehitys / sosiaalinen vastuu) 3. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen uusien tuotteiden ja palveluiden avulla liiketoimintamalleilla, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja liiketaloudellisesti kannattavia Kolmas toimintapa kuvaa parhaiten yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa
- 27. TANSKAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄ Proremus (mielenterveyskuntoutujat graafinen suunnittelu, internet- palvelut ja kirjanpito) www.proremus.dk Café Caffegal (mielenterveyskuntoutujat Århus) www.cafecaffegal.dk Roskilde Foundation – musiikkifestivaali sijoittaa tuoton yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin Café Dugnad (huumeidenkäyttäjille ja ”terveyshuone” (neulanvaihto- ja terveysneuvontapiste) www.dugnad.dk Natteravnene, joka ennaltaehkäisee rikollisuutta ja parantaa paikallisten alueiden turvallisuutta vapaaehtoisvoimin www.natteravnene.dk 27
- 28. TANSKAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄ • TV Glad www.tv-glad.dk kehitysvammaisten tuottamaa tv-, radio- ja teatteriohjelmaa ajankohtaisista asioista, kahvila- ja ravintolapalveluita, graafista suunnittelua • Allehånde Café www.allehaandecafe.dk - kahvila- ja ravintolapalveluita sekä pitopalvelua kuulovammaisten tuottamana • Luomumaatila Grantoftegaard www.grantoftegaard.dk – 60 työpaikkaa maataloudessa, kahvila-, ravintola- ja pitopalvelussa, koulutuksessa ja maaataloustuotannon jalostamisessa ja myynnissä • Gadens Stemmer - Poverty Walks – ‘Näkymä kaduilta’ www.gadensstemmer.dk tai http://www.udsatsen.dk/gadens-stemmer-6.aspx tehtäväänsä koulutetut asunnottomat tuottavat erilaisia kiertokävelyjä ja kanaaliristeilyjä Kööpenhaminassa ryhmille • Kööpenhaminan kaupunki Aktivitetcenteret Sundholm project ’Udsatsen’ www.acsu.dk tai http://www.udsatsen.dk/grundlæggerne-7.aspx asunnottomat tuottavat maalaus-, pakkaus- ja muuttopalveluita julkiselle ja yksityiselle sektorille 28
- 29. TANSKAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄ • Props and pearls – rintasyöpään sairastuneiden terveys- ja tukipalveluita http://www.propsandpearls.com/ • Specialisterne - autistiset henkilöt tuottavat tietokoneohjelmistojen tarkistus- ja kehittämispalveluita yms http://specialisterne.com/dk/ • Telehandelshuset - heikkonäköiset tuottavat tekstikäsittely- ja puhelin- yms. palveluita http://www.telehandelshuset.dk/dk2/ • Maahanmuuttajanaisten aktivointi start-up yrityksiin 29
- 30. ESPANJAN BASKIMAAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄ • Nuorten koulupudokkaiden koulutuksen päättämiseen ja työelämään valmistaumiseen toimii Peñascal Foundation, jolla on työpainoitteisen koulutuksen lisäksi myös useita yrityksiä, joihin nuoret voivat työllistyä. Näitä yrityksiä on metalli-, puu-, LVI-, vaatetus- ja ravintola-aloilla, joissa säätiö tarjoaa myös koulutusta nuorille. http://www.fundacionpenascal.com/index.html?lang=en • Eragintza säätiö toimii mielenterveyskuntoutujien kouluttamiseksi takaisin työelämään ja järjestää työtä mielenterveyden ongelmista kärsiville mm. pesuloissa ja puutarhanhoidossa. http://www.eragintza.org/eng/index1.php • Mondragon Group on laaja osuustoiminnallisen periaattein toimiva kansainvälinen osuustoimintarypäs, jolla on 120 osuuskuntaa monilla eri aloilla ja noin 100 000 työntekijää. http://www.mondragon-corporation.com/ENG.aspx • Tuhansia vammaisia työllistävät laaja-alaiset yritykset Gureak (Gipuzkoa http://www.grupogureak.com/ ) ja Lantegi Batuak (Zornotza http://www.lantegi.com/ ), joilla molemmilla on työpaikkoja vammaisille puutarha-alalla, kokoonpanotehtävissä autoteollisuudessa, ateriajakelussa, toimisto- ja painoalan töissä sekä siivous- ja muissa palvelutehtävissä. • Espanjassa Baskimaalla toimii sosiaalisena yrityksenä Hotelli Ibaigune http://www.ibaigune.com/ 30
- 31. Esimerkkilaskelma ’asunnottomien maalaus-, kirvesmies- ja muuttopalvelu’ Tanska – 1 ammattimies & 10 kisälliä – Markkinahinta ja avoin kirjanpito; 10 kisälliä tekee ¾ ammattilaisen työstä – Asunnottomat saavat työtoimintakorvauksen ja sosiaalietuudet – Asiakkaat: 80%:a julkiselta sektorilta ja 20%:a yrityksiä – tavoitteena 80% yrityksiä ja 20% julkiselta sektorilta – Tuottavuuslaskelmat: ammattilaistunnit 48€/h; kisällit (10 henkeä) 4h työtä / päivä; 60% tehokkuus työtunneissa; laskutukseen potentiaalisesti 230 tunti/kk; osallistuminen vapaaehtoista, matala tuottavuus aktivointitoimet eivät syö työpaikkoja rakennussektorilta 31
- 32. TUTKIMUSTAVOITTEET JA KYSYMYKSET • Tavoite: seurantatutkimus, jossa kuvataan minkälaista tietoa saadaan hankintailmoitusrekisteristä ja niihin liittyvistä tarjouspyyntöasiakirjoista sosiaalisten näkökulmien soveltamisesta julkisissa hankinnoissa, erityisesti kuntien ja kuntayhtymien hankinnoissa työllisyyden edistämiseksi • Selvitetään millaisia sosiaalisia kriteerejä on käytetty työllistämiseen hankinnoissa ja kilpailutuksissa • Tutkimuskysymykset: - miten yleisesti sosiaalisia kriteerejä käytetään kuntien ja kuntayhtymien hankinnoissa? - millä toimialueilla sosiaalisia kriteerejä käytetään ja miten usein ne kohdistuvat työllistämiseen? - esiintyvätkö työllistämisen kriteerit hankinnoissa ehdottomina vai ei- ehdottomina kriteereinä? - onko tarjousasiakirjoissa kuvattu TYPin, kunnan ja yrityksen yhteistyö ja prosessi työllistämisessä? - onko tarjousasiakirjoissa eritelty työllistämisen kohderyhmiä, määriä ja seuranta? 32
- 33. TUTKIMUSAINEISTO • HILMA – hankintailmoitusrekisteri tietyltä ajanjaksolta ja toimialalta + hankinta-asiakirjat • Julkisten hankintojen ilmoitusaineistoa ovat saatavissa Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa, jossa aineisto sisältää tiedot hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana ovat tiedot hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta, hankintojen cpv-koodeista (toimialakoodi) sekä ilmoitustyypistä riippuen hankintojen ennakoidusta arvosta tai toteutuneesta arvosta 33