Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.

1. Ravitsemus ja sydäntaudit
aikuisväestössä
THM, MBA, laillistettu ravitsemusterapeutti
Reijo Laatikainen
30.4.2014
Esitetty pääpiirteittäin Helsingin yliopistossa
ravitsemusepidemiologian kurssilla, joka on suunnattu
kansanterveystieteen jatko-opiskelijoille
Page 1

2. Aluksi keskeisiä poimintoja
suomalaisten ravitsemuksesta
www.pronutritionist.net2

3. Lähde: THL.fi, Finravinto 2012
Ravintoaineiden saanti keskimäärin
riittävää, paria poikkeusta lukuun
ottamatta
naiset

4. Rasva saanti on lisääntynyt –ja
hiilihydraatin vähentynyt
Rechard L. FINRAVINTO 2012 -tutkimus: plussaa ja miinusta ruokatottumusten muutoksissa.
Bolus.2014;1:4-6. THL.fi: Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia
naiset

5. Tyydyttynyt
rasva
Transrasva Omega-6
rasvahapot
(linolihappo
pääasiassa)
Kalojen
omega-3
rasvahapot
Kasvikunnan
omega-3
Suomi 13-
14,4 E %
0,75-
0,99 E %
3,5-
3,9 E %
0,45-
0,59 E %
>2 E %
USA 11,5-
12,9 E %
2,5-
3,49 E %
6,-
6,9 E %
0,1-
0,15 E %
1,5-
1,99 E %
Suomessa saadaan liikaa tyydyttynyttä rasvaa,
todella vähän haitallisia transrasvoja ja melko
paljon hyviä omega-3 rasvahappoja
Värikoodien perusta: USA:n ravitsemussuositus 2010
Micha et al. Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990
and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. BMJ
2014;348:g2272

6. Euroopassa margariinit ovat lähes
täysin transrasvattomia. Margariinin
transrasva ei ole enää ongelma
Suomessa
www.pronutritionist.net6
Source: Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006
Trans fat
Saturated fat
PUFA
Omega-3

7. Suolan saanti on kääntynyt nousuun
Page 7
Laatikainen T. Kohonneen verenpaineen ravitsemukselliset riskitekijät jäävät
helposti huomiotta Bolus. 2014;1:8-10.
g/vrk

8. Korkeintaan kolmannes syö riittävän
usein kalaa
www.pronutritionist.net
Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in
all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012
8

9. Miehet käyttävä liikaa makkaroita ja
punaista lihaa
Ovaskainen M-L et al. Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007–
2012. Suomen Lääkärilehti 2014; 69: 1067-1072a
9
203
266
280
252
273
238
Miehet, yht. 1512 g/vko
Naudan liha
Sian liha
Makkarat
Muut (lammas,
riista, sisäelimet
jne.)
Kana tai kalkkuna
Kala ja äyriäiset
140
147
112
140
196
259
Naiset, yht. 994 g/vko
Yhteensä: punaista lihaa ja lihajalosteita
1,001 kg
Yhteensä: punaista lihaa ja lihajalosteita
0,539 kg

10. 8,5 %
91,5 %
Runsaasti kasviksia, marjoja ja
hedelmiä käyttäneiden osuus
Suomessa pohjoismaisessa
kyselytutkimuksessa
≥5 annosta/pv
<5 annosta/pv
Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all
Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

11. Korkeintaan viidennes syö
terveellisesti
www.pronutritionist.net
Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in
all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012
11

12. Sydän- ja verisuonitaudit tappavat
eniten aikuisväestöä
Suomi on edelleen kärkimaita suotuisasta
kehityksestä huolimatta, koska muutkin maat
ovat onnistuneet
12

13. Näihin sairauksiin ihmiset kuolevat
maailmassa (v. 2010)
Lozano et al. Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age
groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease
Study 2010 Lancet 2012; 380: 2095–128
13
SV-taudit SV-taudit
syöpä syöpä
Infektiot, mm. HIVInfektiot, mm. HIV
Hengitystiesairaudet
Sodat
Miehet Naiset

14. Sepelvaltimotauti aiheuttaa eniten
ennenaikaisia kuolemia Suomessa
(2010)
14
Tuhansia
ennenaikaisia
menetettyjä
elinvuosia (YLLs)
Kaikista
ennenaikaisista
kuolemista (%)
Sepelvaltimotauti 152 19,8 %
Aivohalvaus 55 7,2 %
Alzheimerin tauti 43 5,6 %
Itsemurha 43 5,6 %
Keuhkosyöpä 37 4,8 %
Global Burden of Disease (GBD) Visualizations:
http://www.healthmetricsandevaluation.org/gbd/country-profiles
YLL= Years of Life Lost
Ennenaikainen kuolema: kuolema ennen väestön odotettua elinikää

15. Muutos riskitekijöissä Suomessa ja
kuolleisuus sepelvaltimotautiin
Vartiainen et al. Suomen Lääkärilehti 2008;63: 1375-1381
15

16. Sepelvaltimotauti tappaa meillä edelleen
enemmän kuin muussa EU:ssa
16
Nichols M, Townsend N, Scarborough P, Rayner M.Trends in age-specific coronary heart disease
mortality in the European Union over three decades: 1980-2009. Eur Heart J. 2013 Jun 25
Sepelvaltimotautikuolleisuus per 100 000
miestä

17. • ”Ennustemallin mukaan yli 65-vuotiaan väestön osuus kasvaa miehillä
74 prosenttia ja naisilla 54 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tästä
huolimatta akuuttien sepelvaltimotautitapausten määrän ennustetaan
laskevan miehillä nykyisestä lähes 12 000:sta vuotuisesta
tapauksesta alle 6 000:een ja noin 10 000:sta lähes 6 000:en naisilla.”
17
Salomaa V, et al. Aging of the population may not lead to an increase in the numbers of
acute coronary events: a community surveillance study and modeled forecast to the
future. Heart 2013;99:954-959
Suotuisa sepelvaltimotautikuolleisuuden
kehitys jatkunee vuoteen 2050. Kohusta
huolimatta.

18. Ravinto on keskeinen
sairausvuosien (DALYs) ja
ennenaikaisten kuolemien
riskitekijä
18

19. Huono ruokavalio tärkein sairausvuosien
riskitekijä Suomessa (IHME-rekisteri)
19
IHME: Global Burden of Disease (GBD) Visualizations:
http://www.healthmetricsandevaluation.org/gbd/country-profiles
Huono ruokavalio #1

20. Yksioikoinen kolesteroli-paradigma on
vanhentunut käsitys
Mozaffarian Dariush:
http://www.aocs.org/archives/am2009/content/Mozaffarian_AOCS_saturated_fat_C
VD_5-5-09_for_distribution.pdf
20

21. Sairauden taakkaa (sairausvuosia)
aiheuttavat riskitekijät maailmassa
(2010). Ravintoyhteys= punainen nuoli
Lim et al. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to
67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for
the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012; 380: 2224–60

22. Tyydyttyneen rasvan merkitys pienempi
kuin esim. liialla suolan saannilla
maailmanlaajuisesti
Harvard, school of public health, professori, kardiologi Dariush Mozaffarianin esitys 25.4.2014
Harvardin webcast ”Saturated or Not” (kuvakaappaus)
Tieto löytyy alkuperäisenä: Lim et al. A comparative risk assessment of burden of disease and
injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters,in 21 regions, 1990–2010: a systematic
analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012; 380: 2224–60
High SFA, low PUFA

23. Miksi puhdas kolesteroli
paradigma on osittain
vanhentunut ravinnon osalta?
Ei ole sinänsä väärä, mutta riittämätön yksin
selittämään eroja ihmisten sairastumisessa
sydäntauteihin
23

24. 61 etenevän kohortin meta-analyysi:
Kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde on
voimakkaampi ennustaja kuin kohonnut
kokonaiskolesteroli
24
Prospective Studies Collaboration,. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and
blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies. Lancet. 2007
Dec 1;370(9602):1829-39.,
Kokonaiskolesteroli
Kokonaiskolesteroli/H
DL-suhde

25. THL:n tutkimus: LDL:HDL –suhde on
2,5 x voimakkaampi riskitekijä kuin
LDL suomalaisessa väestössä
Hu G et al. Joint effect of high-density lipoprotein cholesterol and low-density lipoprotein
cholesterol on the risk of coronary heart disease.. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil. 2011 Oct 24
25
>4,1
3,4-4,1
2,7-3,3
< 2,6
≥1,51,3-1,4
1,0-1,2
≤ 1,0
LDL
HDL

26. 123 kohortin yhteis-analyysi: keski-iän
jälkeen lihavuus, verenpaine ja sokeri
ainakin ~yhtä tärkeitä kuin kolesteroli
Singh et al. The Age-Specific Quantitative Effects of Metabolic Risk Factors on Cardiovascular
Diseases and Diabetes: A Pooled Analysis 2013 PLoS One. 2013 Jul 30;8(7):e65174
26
2.2
1.66 1.68
1.211.27
1.44
1.33
1.181.18 1.26 1.26
1.16
0
0.5
1
1.5
2
2.5
Sepelvaltimotaudin
riski 35-44 v
Sepelvaltimotaudin
riski 55-64 v
Sepelvaltimotaudin
riski 75-84 v
Miehet (naisten tilanne samankaltainen).
Kaikki tilastollisesti merkitseviä riskin
lisäyksiä

27. 24 kohortin meta-analyysi: Matala-asteinen
tulehdus hs-CRP:llä mitattuna on myös
sepelvaltimotaudin riskitekijä
27
Buckley DI, et al. (2009). C-reactive protein as a risk factor for coronary heart disease: A systematic review and
meta-analysis for the U.S. Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine, 151(7): 483–495.

28. Yhä useampien näkemys. Huom!
Kolesterolilla on edelleen merkitys
Mozaffarian D et al. Beyond Established and Novel Risk Factors Lifestyle Risk Factors for
Cardiovascular Disease 2008. Circulation 2008, 117:3031-3038
28

29. Yhteenveto
• Sydän- ja verisuonitaudit tappavat ja aiheuttavat eniten
sairauden värittämiä elinvuosia länsimaissa
• Sydän- ja verisuonitaudit ovat monitekijäisiä
• Yksi tekijä, edes kohonnut ja muuntunut LDL-kolesteroli,
ei selitä kaikkea
• Lihavuus, kohonnut verenpaine, matala HDL-kolesteroli,
matala-asteinen tulehdus, lisääntynyt veren hyytyminen
ja kohonnut verensokeri ovat sepelvaltimotaudin
riskitekijöitä
29

30. Eri tutkimuksien tieteellinen syy-
yhteysselitysarvo
”Hierarchy of evidence”
30

31. Lähde: Fats and Fatty Acids in Human Nutrition . Joint FAO/WHO Expert Consultation, Geneva, November
2008 Editor(s): Burlingame, B. (Rome); Nishida, C. (Geneva); Uauy, R. (Santiago de Chile); Weisell,
R. (Rome) 308 p., 63 fig., 69 tab., soft cover, 2009
Näytön hierarkia WHO:n mukaan

32. www.pronutritionist.net
1. Satunnaistetut kuolleisuus- tai
sairastumistutkimukset1
2. Eteenpäin suuntautuneet
kohorttitutkimukset2
3. Satunnaistetut
riskitekijä- eli
surrogaattimarkeri-
tutkimukset3
4. Tapaus-verokki – ja
poikkileikkaus-
tutkimukset4
5 Ekologiset tutkimukset5,
koe-eläintutkimukset
Tutkimusnäytönvahvuus
1. Esim. sydäninfarkti,
diabetes, luunmurtuma
2. Esim. Kuopio Ischemic
Heart Study
3. Esim. LDL-kolesteroli, luun
mineraalitiheys,
verenpaine, HbA1c
4. Esim. Narkolepsiatutkimus
5. Esim. 7:n maan tutkimus.
Mukaeltu: Micha&Mozaffarian.Lipids. 2010; 45(10):
893–905 ja Evans. Journal of Clinical Nursing 2003; 12:
77–84
Meta-analyysit kohdista 1 ja 2 (3)

33. Satunnaistetut
päätetapahtumatutkimukset
ravinnosta ja sydän- ja
verisuonitaudista.
Kovimman tason näyttö.
www.pronutritionist.net33

34. Satunnaistetut
päätetapahtumatutkimukset
• Kalliita
• Aikaa vieviä (useita vuosia)
• Koehenkilöt eivät sitoudu noudattamaan ”määrättyä”
ruokavaliota
• Arpa valitsee (satunnaistaminen) mille hoidolle
koehenkilö joutuu
• Sydän- ja verisuonitauteja päätetapahtumina:
– Rasvojen laatu
– Rasvan määrä
– Ruokavaliomallit (Välimeren ruokavalio malli)
– Suosituksen mukainen ruokavalio+liikunta+ laihdutus (Look
AHEAD)
– Muuta ei juuri ole
www.pronutritionist.net34

35. Meta-analyysi satunnaistetuista
tutkimuksista: tyydyttyneen rasvan
vaihtaminen omega-3 + omega-6 rasvoihin
parantaa sepelvaltimotautiennustetta, mutta
pelkään omega-6 rasvaan ei
Ramsden CE, Zamora D, Leelarthaepin B, Majchrzak-Hong SF, Faurot KR, Suchindran CM, et al. Use of dietary
linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluation of recovered data from the
Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis. BMJ 2013;346:e8707.

36. On spekuloitu, oliko saavutettu 15 E %
linolihappo (omega-6) rasvahappotaso liikaa
1970- luvun rasvanvaihtotutkimuksissa
Omega-rasvahappojen saanti tutkimuksissa ja nyt
osuutena energiasta
1970 –luvun
rasvanvaihtotutkimuksissa
10-16 %
Maailmanlaajuinen keskisaanti
nyt
6 %
Saanti Suomessa nyt 4 %
Harika RK, Eilander A, Alssema M, Osendarp SJ, Zock PL. Intake of Fatty Acids in General
Populations Worldwide Does Not Meet Dietary Recommendations to Prevent Coronary Heart
Disease: A Systematic Review of Data from 40 Countries. Ann Nutr Metab. 2013 Oct 29;63(3):229-
238
Ramsden CE, et al. n-6 fatty acid-specific and mixed polyunsaturate dietary interventions have
different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomised controlled trials Br J Nutr. 2010
Dec;104(11):1586-600

37. Valitettavasti rasvanvaihto
tutkimuksissa käytetyt 1970-luvun
margariinit olivat hyvin
transrasvapitoisia
www.pronutritionist.net37
Source: Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006
Trans fat
Saturated fat
PUFA
Omega-3

38. 1970-luvulla transrasvat
margariineissa olivat todellinen
ongelma, mutta eivät ole enää
(ainakaan Länsi-Euroopassa)
1970s
(USA*)
2012
(FIN**)
Margariinien
transrasva-
pitoisuus
21,8 %
(median)
0,34 %
(mean)
38
*) Beare-Rogers JL et al. The linoleic acid and trans fatty acids of margarines. Am J
Clin Nutr. 1979 Sep;32(9):1805-9.
**) Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K. A comparative study of the fatty acid
composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content.
Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196

39. Suomalainen mielisairaalatutkimus. Ei-
satunnaistettu interventiotutkimus
Page 39 Turpeinen O et al. Dietary prevention of coronary heart disease: the Finnish Mental
Hospital Study. Int J Epidemiol. 1979 Jun;8(2):99-118.
“Randomization”* of the order of
which hospital to start with the
active treatment (SCL diet)
Soy oil (SCL) diet in
Hospital N (Nikkilä)
Dairy fat (NORM) diet in
Hospital K (Kellokoski)
Dairy fat (NORM) diet in
Hospital N
Soy oil (SCL) diet in
Hospital K
“reverse of diets”,
ie. hospital
kitchens changed
roles
6 years 6 years
SCL = Serum Cholesterol Lowering Diet with soy oil filled skim milk and “soft margine”
NORM= Whole milk, butter and “ordinary margarine”
Patient admission to hospitals was not randomized
*) only order of the diets in the two hospitals was randomized. Hospitals= “clusters”
y. 1959 y. 1971

40. 0
5
10
15
20
25
30
SCL Diet (soy oil) NORM Diet (dairy fat)
Coronary
death
Composite
coronary
end point
"(IMD")
Mielisairaalatutkimuksessa
sydäntapahtumat vähenivät miehillä 44
% (naisilla eroa ei havaittu)
Page 40
Sydänkuolemat ja yhdistetyt sydäntapahtumat
NS
P=0.008
Δ - 44 %
Turpeinen O et al. Dietary prevention of coronary heart disease: the Finnish Mental
Hospital Study. Int J Epidemiol. 1979 Jun;8(2):99-118.

41. Välimeren ruokavalio vähensi 30 % sydän- ja
verisuonitautitapahtumia
primaaripreventiossa. Predimed-tutkimus,
joka keskeytettiin ennenaikaisesti hyödyn
vuoksi
Sivu 41
Estruch J et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet. NEJM
2013; 368:1279-1290

42. Sydäninfarkteissa yksistään ei
tilastollisesti merkitsevää eroa.
Predimed-tutkimus
Estruch J et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet. NEJM
2013; 368:1279-1290

43. Predimed-tutkimuksen kaltaiset hyödyt SV-taudeissa on
havaittu Lyonin ja Oslon satunnaistetuissa tutkimuksissa.
”Neuvot” näissä tutkimuksissa hyvin samanlaisia
Predimed
N=7447
(aloituksessa)
Lyon Diet Heart Study
N=584
(lopussa)
Oslo Diet Heart
N=412
(aloituksessa)
Käytetty rasva, joka
jaettiin ilmaiseksi
Neitsytoliiviöljy (ryhmälle A) Rypsiöljymargariini Soijaöljy
Pähkinät Jaettiin ilmaiseksi B-ryhmälle Suositettiin Suositettiin
Rasvainen kala Suositettiin Suositettiin Sardiineja öljyssä jaettiin
ilmaiseksi
Punainen liha ja
lihajalosteet
Suositettiin vähennettäväksi Suositettiin vähennettäväksi Suositettiin vähennettäväksi
Täysjyvävilja Neutraali Suositettiin Suositettiin
Hedelmät/marjat Suositettiin Suositettiin Suositettiin
Kasvikset Suositettiin Suositettiin Suositettiin
Voi ja maidon rasva
yleensä
Voita suositettiin
vähennettäväksi, maito
neutraali
Suositettiin vähennettäväksi Suositettiin vähennettäväksi
Alkoholi Viiniä suositettiin pieniä
määriä
Viiniä suositettiin pieniä
määriä
Alkoholi “sallittu”
Lyonin tutkimus: de Lorgeril et al. Mediterranean alpha-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart
disease. Lancet 1994; 343(8911):1454-9. Oslon tutkimus: Leren et al. Acta Med Scand. 1966; Suppl 466; 1-9

44. Tyypin 2 diabeetikoiden satunnaistettu
elintapatutkimus Look Ahead. Ei eroa
ryhmien välillä 9,6 vuoden seurannassa
www.pronutritionist.net
Look Ahead Study Group. N Engl J Med.
2013 ;369:145-54
44
Yhdistetty sydän- ja
verisuonitauti-
kuolleisuus ja -
sairastuvuus
”The recommended diet is based on
guidelines of the ADA and National
Cholesterol Education program and
includes a maximum of 30% of total
calories from total fat, a maximum of 10%
of total calories from saturated fat, and a
minimum of 15% of total calories from
protein.”
Pääpaino tässä tutkimuksessa oli
laihdutuksessa (4 %:n ero
painossa). Ruokavalion
toteutumista ei ole raportoitu
kunnolla.

45. Yhteenveto satunnaistetuista
tutkimuksista
Eduksi
tyydyttyneelle
rasvalle
Tasapeli Suosii öljyjä ja
margariineja
Tutkimuksen nimi Sydney Diet
Heart Study
DART, Minnesota
CS, MRC Soy, St
Thomas
Atherosclerosis,
Rose Corn Oil,
Look Ahead
Los Angeles
Veterans, Oslo
Diet Heart, Lyon
Diet Heart,
Predimed
Satunnaistettujen
tutkimuksien
määrä, jossa
sydän- ja
verisuonitapahtumi
a sekä -kuolemia
mitattu
1 6 4
Huom! Monet tutkimuksista multifaktoriaalisia
45

46. Etenevien väestötutkimuksien
tulokset
2. kovimman tason näyttö.
46

47. Etenevät eli prospektiiviset
väestötutkimukset
• Melko kalliita
• Aikaa vieviä
• Koehenkilöt syövät mitä tahtovat (”totuuden mukainen
tilanne”)
• Koehenkilöiden ruuankäyttöä tiedustellaan
ruuankäyttökyselyllä tms. menetelmällä ja jaotellaan
luokkiin (esim. tyydyttyneen rasvan saannin suhteen)
• Vakioidaan eri tekijöillä, kuten iällä, tupakoinnilla,
sukupuolella, diabeteksen esiintymisellä jne.
tarkoituksena rajoittaa sekoittavia tekijöitä
• Lasketaan aivoinfarktit, sydäninfarktit, rytmihäiriöt,
sydämen vajaatoiminta jne. Saantiluokittain (eniten
vähiten väestöviidennekset jne.)
www.pronutritionist.net47

48. Uusi meta-analyysi: Transrasva on
itsenäinen (!) sepelvaltimotaudin
riskitekijä. Omega-3 rasvahapot
suojatekijä. SFA ei ole itsenäinen
riskitekijä.
www.pronutritionist.net
Chowdhury et al. Association of dietary, circulating, and supplement fatty acids with coronary risk. A
systematic review and meta-analysis.Ann Intern Med. 2014;160:398-406.
48

49. Itsenäinen riskitekijä vs
vaihtokauppa
Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen
monityydyttymättömään rasvaan tuo hyötyä
väestötutkimuksissa.
Mielestäni huomioitava lisäksi, että samalla
”vaihtuu” muutakin kuin rasva (esim. D-
vitamiini, jodi, rauta, kalsium, E-vitamiini jne).
Esimerkiksi naudan lihan vaihtuminen
lohikalaan näkyy näissä tuloksissa
49

50. Tyydyttyneen rasvan lähteet
suomalaisessa ruokavaliossa (2012,
miehet)
50
Finravinto 2012

51. Monityydyttymättömien rasvahappojen
eli PUFA:n lähteet
www.pronutritionist.net
Finravinto 2012
51
• Kasviöljyt ja margariinit tuovat n. 55 % PUFA:sta
sekä naisilla että miehillä
• Pähkinät ja siemenet 5-12 %
• Rasvainen kala 6 %
• Liha 11-15 %
• Muut n. 25 %
• Omega-3 rasvahapot kuuluvat PUFA:aan. Lähteet:
rasvainen kala, rypsiöljy, pellavaöljy, camolina-öljy
ja saksanpähkinät

52. Auringon-
kukka-
öljy/100 g
Maissiöljy/
100 g
Soijaöljy /
100 g
Rypsiöljy
/100 g
Oliiviöljy/
100 g
Linolihappo
(omega-6)
52 g 53 g 52 g 22 g 10 g
ALA (omega-
3)
0,5 g 1 g 7 g 11 g 0,5 g
PUFA 63 g 54 g 59 g 33 g 11 g
SFA 11 g 13 g 15 g 6 g 14 g
MUFA 22 g 27 g 22 g 60 g 68 g
Öljyjen rasvahappokoostumus
(Finelin mukaan)
Käytettiin paljon
1950-1980-luvuilla
Nykyiset markkinajohtajat

53. Yhdentoista etenevän kohortin yhteisanalyysi:
rasvan vaihtokauppa kannattaa: 26 %
vähemmän sydänkuolemia ja 13 % pienempi
sepelvaltimotautiriski (CHD-risk)
Page 53
Jakobsen M et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis
of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr. 2009 May;89(5):1425-32.
vaihto
SFA: tyydyttynyt rasva; PUFA: monityydyttämätön rasva eli omega-6 ja
omega-3 rasvahapot
tai
taitai

54. Tyydyttyneen rasva vaihtaminen
keskivertohiilareihin lisää hieman
sepelvaltimotauti (CHD) -riskiä
Page 54
Jakobsen M et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis
of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr. 2009 May;89(5):1425-32.
”vaihto”

55. Hiilarin laatu ratkaisee?
Page 55
Huom! Vain yhden väestötutkimuksen tulos
Jakobsen M et al. Intake of carbohydrates compared with intake of saturated fatty acids and risk
of myocardial infarction: importance of the glycemic index: Am J Clin Nutr. 2010 Jun;91(6):1764-8
”vaihto”
tai

56. Hiilarin laatu ratkaisee?
Page 56
Huom! Vain yhden väestötutkimuksen tulos
Jakobsen M et al. Intake of carbohydrates compared with intake of saturated fatty acids and risk
of myocardial infarction: importance of the glycemic index: Am J Clin Nutr. 2010 Jun;91(6):1764-8
”vaihto”
tai

57. Kuidun saanti kasviksista,
hedelmistä ja viljoista vähentää
sepelvaltimotaudin riskiä
Toki, kuidun mukana lisääntyy myös kaliumin,
magnesiumin, C-vitamiinien, B-vitamiinien,
sinkin, raudan, fytokemikaalien jne saanti.
57

58. Systemoitu katsaus: viljan kuitu estää
painonnousua, T2D:tä & SV-sairauksia
• Kohortit: Tummaa viljaa 48-
80 g/pv (vs ”low users”)
1. - 28 % T2D
2. - 21 % SV-tauteja
3. Lihoivat 0,4 kg
vähemmän
Page 58
Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes,
cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia
ja 21 satunnaistettua tutkimusta)

59. 22 etenevän kohortin meta-analyysi:
Jokainen 7 grammaa kuitua/pv
vähentää 9 % sepelvaltimotaudin riskiä
Threapleton et al. Dietary fibre intake and risk of cardiovascular disease: systematic
review and meta-analysis BMJ 2013; 347 doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmj.f6879
59
Suomalaisten
saanti n. 22 g/pv

60. Glykeeminen kuorma (paljon
höttöhiilareita) lisää sepelvaltimotaudin
riskiä ainakin naisilla
60
Mirrahimi A et al. Associations of glycemic index and load with coronary heart disease events: a
systematic review and meta-analysis of prospective cohorts. J Am Heart Assoc. 2012
Oct;1(5):e000752.
• Ei vaikutusta miehillä
• Naisten CHD riski oli
korkeimassa GL-
neljänneksessä 55 %
suurempi kuin alimmassa
• Jokainen 50 yksikön nousu
GL:ssä lisää CHD riskiä 5
% (Fan et al 2012)
Fan J et al. Dietary glycemic index, glycemic load, and risk of coronary heart disease, stroke, and stroke mortality: a
systematic review with meta-analysis. PLoS One. 2012;7(12):e52182

61. Hedelmät ja marjat vähentävät aivo- ja
sydäninfarktin riskiä
• Hedelmien ja marjojen
runsas saanti vähentää aivo-
ja sydäninfarkteja etenevissä
väestötutkimukissa
• Yksi hedelmä/marja-annos:
4 % ↓ sydäninfarkteja
• Yksi hedelmä/marja-annos:
11 % ↓ aivoinfarkteja
61
Dauchet et al. Fruit and vegetable consumption and risk of stroke. A meta-analysis of cohort
studies Neurology 2005;65:1193-1197 .
Dauchet et al. Fruit and Vegetable Consumption and Risk of Coronary Heart Disease: A Meta-
Analysis of Cohort Studies J Nutr 2006; 136: 2588-2593 &

62. Miksi kasvikset, marjat ja hedelmät
voivat olla eduksi?
Page 62
Kuitu
Vitamiinit
Polyfenolit
Muut
fytokemikaalit*
Vievät tilaa
epäterveellisiltä
ruuilta
*) Tomaatin lykopeeni, kaalikasvien sulforafaani, porkkanan beta-karoteeni, kiivin luteiini jne.

63. Proteiinin lähteelläkin näyttää
olevan vaikutus
sepelvaltimotaudin
ilmaantuvuudelle
Rasvojen lisäksi muuttuu proteiinin vaihdon
myötä samalla D-vitamiinin, raudan, sinkin, B-
vitamiinien, kalsiumin, jodin, tauriinin,
maitohappobakteerien jne. saanti
63

64. Punainen: tilastollisesti merkitsevästi lisääntynyt riski (p<0,05)
Sininen: ei tilastollisesti merkitsevää riskin muutosta
Vihreä: tilastollisesti merkitsevästi vähentynyt riski (p<0,05)
Siipikarjasta ei löytynyt meta-analyysiä
1.00
1.42
0.79
0.97
1.00
0.00
0.20
0.40
0.60
0.80
1.00
1.20
1.40
1.60
Punainen liha (11) Prosessoitu liha
(11)
Kala (23) Siipikarja Kananmuna (15) Maitotaloustuotteet
(18)
Enitenvsvähiten
käyttävät
Enitenvsvähiten
käyttävät
Enitenvsvähiten
käyttävät
EI ole
meta-
analyysiä
Perkukin50grammanlisäys
päivässä
Perkukin100gramman
lisäyspäivässä
Meta-analyysit: Lihajalosteet lisäävät
sepelvaltimotaudin riskiä. Kala vähentää
Micha R, Mozaffarian D. Unprocessed Red and Processed Meats and Risk of Coronary Artery Disease and Type 2 Diabetes - An Updated Review of the
Evidence. Atheroscler Rep. 2012:14;515-52
Shin JY, Xun P, Nakamura Y, He K. Egg consumption in relation to risk of cardiovascular disease and diabetes: a systematic review and meta-analysis. Am
J Clin Nutr. 2013;98(1):146-59.
Soedamah-Muthu et al, Milk and dairy consumption and incidence of cardiovascular diseases and all-cause mortality: dose-response meta-analysis of
prospective cohort studies, J Clin Nutr. 2011;93(1):158-71
Zheng J, Huang T, Yu Y, ym. Fish consumption and CHD mortality: an updated meta-analysis of seventeen cohort studies. Public Health Nutr.
2012;15(4):725-37.

65. 20 May 2014Page 65
“Liha- ja voi-karppaukseen” liittyvä
riski väestötutkimuksissa
Headline
*) yhdenaikainen kasvisperäinen proteiinin ja rasvan saanti ja hiilihydraattien rajoitus vähensi riskiä 30 %
#) Sydänkuolleisuus oli 21 % pienempi jos ruokavalio oli kasviperäinen ja 22 % suurempi jos se oli eläinperäinen
(vs runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio
N/A = Not available, ei saatavila
Sjögren
et al.
2010
(adequate
reporters)
Lagiou et al.
2007
Trichopoul
ou et al.
2007
Halton et
al. 2009*
Fung et al.
2011#
Koning et
al. 2011
Similä et al,
2012
Kokonais-
kuolleisuus
NS 11 % 
per 5 index
points
22 % 
per 5 index
points
N/A 12 % 
(lowest vs
highest)
N/A N/A
Sydän-
kuolleisuus
NS 37 % 
per 5 index
points
9 % 
per 5 index
points
N/A NS N/A N/A
Sydän-
tapahtuma
50 % 
per SD
N/A N/A NS N/A N/A N/A
T2D N/A N/A N/A NS N/A 37 %  4 %↑/fat 2 E%
15 %/pro 2 E%

66. Miksi makkarat ja muut lihajalosteet
ovat terveydelle haitallisia liiallisesti
käytettynä? Osittain epäselvää.
• Liika hemiraudan saanti?
• IGF-1 -kasvutekijän pitoisuus ↑
• Glykaation lopputuotteet, AGE:t ↑
• Polysykliset aromaattiset hiilivedyt grillatessa, PAH ↑
• Nitrosamiinit ↑
• Imetymättömän proteiini (n. 5-10 g/pv) fermentoituessaan synnyttää
suolistoon epäedulliset olosuhteet:
– Ammoniakki ↑, haaraketjuisia rasvahappoja, hemirautaa epiteelille
– Bifidobakteerien määrä ↓, Bilophila wadsworthia ja bacteroides fragilis ↑
• Runsaasti suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja fosforia
• Prosessoitu liha assosioituu kehnoon ruokavalioon muutoinkin
• Korvaavat terveellisempiä ruokia kuten kalaa, soijaa ja muita
kasvisruokia
20.5.2014 66

67. Kaikki kulminoituu
ruokavaliomalleihin
2. kovimman tason näyttöä
67

68. Terveellinen ruokavalio:
Ainakin kymmenestä osasta muodostuva
kokonaisuus (oma näkemys)
Kalaa ja/tai äyriäisiä ≥ 3 krt/viikko
Neitsytoliiviöljy tai kylmäpuristettu rypsiöljy
pääasiallinen näkyvä rasva. Margariini pääasiallinen
leivänpäällysrasva
Punaista lihaa, jauhelihaa, makkaroita, leikkeleitä ja
lihavalmisteita < 500 g/viikko. Tuore liha on
prosessoitua terveellisempää
Papuja, linssejä, soijaa tai herneitä min 3 krt/viikko
pääruokana
Viljat runsaskuituisina. Myös kvinoa ja amarantti
käy
Tomaattia, salaattia, sipulia, porkkanaa, paprikaa,
parsakaali ym. kasviksia ≥ 4 annosta/ pv
Hedelmiä ja marjoja ≥3 annosta/pv
Alkoholia max: naiset 1 annos/päivä, miehet 2
annosta/pv
Maitotaloustuotteita "kohtuullisesti" (esim. 3-5 dl
nestemäisiä+20 g juustoa)
Pähkinöitä n. 30 g/pv ja siemeniä 1-3 rkl/pv
pronutritionist.net

69. Välimeren ruokavaliomalli vähentää
SV-taudin kuten muiden vakavien
sairauksien riskiä
69
~ 27 %
~ 45 %
~ 58 %
Syöpä Sydän- ja verisuonitaudit Dementia/Parkinson
Francesco Sofi et al. Accruing evidence on benefits of adherence to the Mediterranean diet on health: an updated systematic review
and meta-analysis. AJCN 2010:92;1189-1196

70. Etenevien tutkimuksien yhteisanalyysi:
Terveellinen ruokavalio vähentää SV-
kuolleisuutta 14-20 %
Sivu 70
Reedy J et al. Higher Diet Quality Is Associated with Decreased Risk of All-Cause,
Cardiovascular Disease, and Cancer Mortality among Older Adult. J Nutr 2014; February
26, online
Suosituksen
mukainen rv
Välimeren rv
DASH rv
Kok. kuolleisuus SV-kuolleisuus Syöpäkuolleisuus
-22 % -15 % - 24 %
-27 % -20 % -20 %
-17 % -14 % -20 %
n = 492 823, kahden etenevän väestötutkimuksen yhteisanalyysi. 86 419 kuolemaa,
15 vuoden seuranta. Miesten tulokset, naisilla samansuuntaiset tulokset. Keski-ikä 61
vuotta lähtötilanteessa

71. Eri ruokavaliomallien vaikutus
sepelvaltimotautiriskiin meta-analyysin
mukaan
Sepelvaltimo-
taudin riski
Tutkimusten
määrä
Myös RCT-näyttö
(sairastuvuus/kuolleis
uus)
Välimeren
ruokavalio
0,66 4 Kyllä
(Predimed, Lyon Heart
ja Oslo Diet Heart)
”Terveellinen” =
suositusten
mukainen
0,63 3 Ei
Korkea
GI/GL
1,32 8 Ei
”Länsimainen” 1,33 3
Mente A et al. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors
and coronary heart disease. Arch Intern Med. 2009 Apr 13;169(7):659-69
71

72. Useat samanaikaiset muutokset, isot
vaikutukset
Mozaffarian & Capewell. United Nations’ dietary policies to prevent cardiovascular
disease. BMJ 2011;343:d5747
72

73. Miten riskit vähenevät eli mikä
niitä välittää. Esimerkkejä.
3. kovimman tason näyttöä
Lihavuus, LDL-, HDL-, inflammaatio-,
verenpaine ja sokeritesimerkkeinä

74. Välittäjänä kokonaiskolesteroli/HDL –
suhde.
www.pronutritionist.net74

75. Meta-analyysi: välittäjänä alhaisempi
paastosokeri ja LDL
• RCT:t (21 kpl): kuitupitoista
viljaa sisältänyt dieetti (vs
kontrolli)
– 0,72 mmol ↓ LDL
– 0,93 mmol ↓ fP-Glc
Page 75
Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes,
cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia
ja 21 satunnaistettua tutkimusta)

76. Meta-analyysi: Välittäjänä matala-
asteisen tulehduksen lievittyminen
Välimeren ruokavaliolla
www.pronutritionist.net
Nordmann et al. Am J Med 2011; 241: 841-851
76
”High-sensitivity C-reactive protein (Hs-CRP) decreased more favorably in subjects
randomized to Mediterranean diets than in subjects randomized to low-fat diets.”

77. Välittäjänä verenpaine:
Meta-analyysi (7 satunnaistettua ja 32
etenevää kohorttia): Lakto-ovo-
kasvisruokavalio vähentää
verenpainetta.
www.pronutritionist.net
Yokoyamo et al. Vegetarian Diets and Blood Pressure. A Meta-analysis. JAMA Intern
Med. 2014;174(4):577-587
77

78. Välittäjänä verenpaine. Suolan
vähennys
• Kohonneesta verenpaineesta kärsivillä n. 5
gramman suolan vähennys laskee systolista
verenpainetta n. 5 mmHg
• Normotensiivisillä (ei kohonnutta verenpainetta) n. 4
gramman suolan vähennys laskee systolista
verenpainetta n. 2 mmHg
• Jokainen 3 g suolan vähennys väestötasolla laskisi
USA:ssa yhtä paljon sepelvaltimotautitapahtumia
kuin tupakoinnin puolittuminen tai statiinin käyttö
matalan ja kohtalaisen riskin populaatiossa
Kotchen et al. Salt in Health and Disease — A Delicate Balance. N Engl J Med 2013; 368:1229-
1237
Bibbins-Domingo et al. Projected Effect of Dietary Salt Reductions on Future Cardiovascular
Disease. N Engl J Med 2010; 362:590-599
78

79. Sivu 79
Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and
food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a
systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56
Ruoka “Lihottavaa” Ei eroa “Suojasi lihomiselta”
Kuitupitoiset
ruuat
(kasvikset, hedelmät, pähkinät
ja täysjyvävilja)
- 8 tutkimusta 21 tutkimusta
Valkoinen vilja 5 tutkimusta - -
Peruna 2 tutkimusta 2 tutkimusta -
Maitotalous-
tuoteete (pl. voi)
- 4 tutkimusta 6 tutkimusta
Liha 8 tutkimusta 4 tutkimusta 1 tutkimus
Välittäjänä lihomisen estyminen.

80. Välittäjänä lihomisen lisääntyminen.
Jokainen sokerilimu 0,5 l lisää
liikapainon riskiä 55 %
80
Morenga L. Dietary sugars and body weight: systematic review and meta-analyses of
randomised controlled trials and cohort studies BMJ 2013; 346: 10.1136/bmj.e7492

81. Yhteenveto (1/2)
• Ruokien ja ruokavaliomallien yhteys sydäntapahtumiin on
selvempi kuin riskitekijöiden kuten LDL-kolesterolin kautta
tulevan tyydyttyneen rasvan vaikutus
• Suuri osa näytöstä perustuu eteneviin väestötutkimuksiin
• Sairastuvuutta ja kuolleisuutta satunnaistetuissa
asetelmissa on tutkittu ruokavalion osalta lähinnä rasvan
vaihtotutkimuksissa ja yksittäisissä Välimeren
ruokavaliomallia koskevissa tutkimuksissa
• Etenevien väestötutkimuksien mukaan suositusten
mukainen ruokavalio ja Välimeren ruokavalio ovat
molemmat sydänterveyttä edistäviä
• Suhtaudu maltillisesti ja varovasti yksittäisiin
tutkimustuloksiin
81

82. Yhteenveto (2/2). Uusien
ravitsemussuositusten mukainen
ruokavalio on mm. sydänsairauksia
ehkäisevä