Lehdistötiedote 22.10.2009. Aiheena Sitran Palveluseteli-hankkeen kansalaiskeskustelun 1. raportti.

1. Tiedote 1 (3)
22.10.2009
Kansalaiskeskustelu toivoo palveluseteliltä ennaltaehkäisyä ja jonojen purkua
Palveluseteliä tulisi käyttää jonojen purkamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.
Johtopäätös perustuu kansalaisille verkossa avatun kansalaiskeskustelun viiden
ensimmäisen viikon aineistoon.
Kansalaiskeskustelu palveluseteleistä avattiin verkossa 1. syyskuuta 2009. Ensimmäisen viiden
viikon aikana palvelusetelin kehittämiseen osallistui 428 kansalaista, joista miehiä oli 191 ja
naisia 237. Vastaajia on kaikista ikäryhmistä alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin.
Joka kolmas vastaaja työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näin kaksi vastaajaa kolmesta
edustaa kansalaiskeskustelussa aidosti kansalaisen ja käyttäjän näkökulmaa.
Osallistuneita pyydettiin ensin vastaamaan kysymykseen: Kerro, mihin palveluseteliä voisi
käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi? Näkemysten keruun ja ideoinnin lisäksi vastaajia pyydettiin
osallistumaan myös muiden tuottamien ideoiden arvioimiseen.
Vastauksia kysymykseen palvelusetelin käytöstä saatiin 325 ja arviointeja 2890. Tämä
tarkoittaa, että jokaista ideaa on arvioitu keskimäärin 9 kertaa ja jokainen arvioija antoi
arvionsa seitsemälle muiden esittämälle vastaukselle.
Ennaltaehkäisevyys ja jonojen purku korostuvat
Mielenkiintoisia tuloksia kehittämiskeskustelusta oli esimerkiksi se, että kansalaismielipide
näyttäisi vaativan palvelusetelin suuntaamista ennaltaehkäisevään toimintaan, vanhusten
yksinäisyyden vähentämiseen ja jonojen purkuun.
Vastaajien arvioinneissa korostuivat huoli vanhusten yksinäisyydestä ja huonokuntoisuudesta,
ja vastaajat toivoivat mahdollisuutta käyttää palveluseteliä esimerkiksi kulttuuri- ja
liikuntapalveluihin – yleensäkin sellaisiin palveluihin, jotka tukevat henkistä ja fyysistä vireyttä,
vanhusten yhdessä olemista ja tekemistä.
”Palveluseteli voisi tämän mukaan olla oiva väline esimerkiksi yhdistys- ja järjestötoiminnan
uudenlaiselle tulemiselle”, palvelusetelihanketta Sitrassa vetävä kehitysjohtaja Tuomo Melin
arvelee.
Kansalaisten toivovat palveluseteliä jonojen purkuun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti
terveyspalveluissa palvelusetelille nähdään tilaus. Kansalaisten mielipiteissä nousee esiin myös
palvelusetelin valinnan vapaus – vapaus valita palveluntuottaja.
Tavoitteena hyvä arki
Mistä aineistossa puhutaan eniten? Kolmen kärkeen nousivat kotipalvelut sekä lasten- ja
vanhustenhoito. Näissä palveluseteliä kuvataan hyvän arjen mahdollistajana ja helpottajana.
Palveluseteli auttaisi vanhuksia asumaan kotonaan pidempään.
Omaishoitajille palveluseteli mahdollistaisi tuki- ja virkistyspalvelut. Lapsiperheiden arjessa
palveluseteli toisi joustavuutta muun muassa tilapäisiin lastenhoito-ongelmiin.

2. Tiedote 2 (3) Field Code Changed
”Kotiapupalveluun
Järjestöjen tarjoamien kotiapupalveluiden ostamiseen vähävaraisille vanhuksille,
mm. kaupassa käynti, asiointi ym. kotiapupalvelut.”
”Lapsenhoito
Kun itse on ollut kotona sairaan lapsen kanssa riittävän pitkään, niin ettei oman
työn puolesta enää voi/saa olla poissa, voisi palveluseteliä käyttää sellaiseen, että
kotiin saisi henkilön kaitsemaan sairasta lasta sen ajan kun itse olisi töissä.”
Arvioidessaan muiden vastauksia osallistujat nostivat tärkeimmäksi lääkäreiden ja
hammaslääkäreiden tarjoamien palvelujen saamisen palvelusetelillä. Vastaajat korostivat sitä,
että palvelusetelin avulla palveluja voisi saada oman valinnan mukaan ja joustavasti.
”Haluaisin itse
valita lääkärini ja paikan, josta terveyspalveluni hankin. Terveys on kaikkein
henkilökohtaisin asia, jota ajatella saattaa.”
Yksimielisimpiä osallistuneet olivat mielenterveys- ja hammaslääkäripalveluiden tärkeydestä.
Sen sijaan vammaispalvelut saavat vastaajien mielipiteet jakautumaan vahvimmin.
”Kun elämä kolhii
Mielenterveyskuntoutujalla ei ole voimia etsiä apua nykyisen sosiaali"turvan"
viidakosta.”
Sukupuoli, ikä ja tausta näkyvät vastauksissa
Osallistujien tausta näkyy yllättävän vahvasti sekä palvelusetelin käytön ideoinnissa että
näkemysten arvioinnissa. Miehet puhuvat eniten terveys- ja vanhuspalveluista ja arvioivat
tärkeimmiksi kuljetus- ja hammaslääkäripalvelut. Naiset taas puhuvat kotipalveluista ja
lastenhoidosta. He arvioivat tärkeimmiksi palvelusetelin käyttökohteiksi kotipalvelut,
vanhustenhoidon, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut. Miehille kotipalvelut ovat arvioinnissa
vasta 13. tärkein ja lastenhoito 11. tärkein asia. Naisille taas kuljetuspalvelut ovat arvioinnissa
vasta 13. tärkein asia.
Alle 30-vuotiaat arvioivat tärkeimmiksi vanhustenhoidon ja kuljetuspalvelut, kun taas yli 50-
vuotiaat kokivat tärkeimmiksi liikuntapalvelut ja omaishoitajien palvelut. Heille vanhustenhoito
on arvioinnissa vasta 7. tärkein palvelusetelin käyttökohde. Alle 30-vuotiaille taas
liikuntapalvelut on arvioinnissa vasta 10. sijalla.
Kansalaiskeskustelu palvelusetelistä jatkuu
Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia voi ehdottaa ja arvioida osoitteessa
www.sitra.fi/palveluseteli, ja siitä käydään keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, kuten
Facebookissa ja Twitterissä.

3. Tiedote 3 (3) Field Code Changed
Kansalaiskeskustelussa on käytetty helsinkiläisen ennakoivan johtamisen asiantuntijatalo
Fountain Park Oy:n työkalua ja sosiaalisen median käytössä heidän asiantuntemustaan.
Ensimmäisten viiden viikon aikaan Facebookin palvelusetelisivusto oli saanut yli 1200 fania.
Sivuston kautta voi seurata palvelusetelikeskustelua sekä saada tiedot palveluseteliä koskevista
uusista raporteista, dokumenteista ja videoista.
Lisätietoja
Kehitysjohtaja Tuomo Melin, puh. 040 183 4158, tuomo.melin@sitra.fi
Konsultti Eija Seppänen, puh. 040 508 3645, eija.seppanen@fountainpark.com
Projektijohtaja Mari Patronen, puh. 040 801 6008, mari.patronen@tampere.fi
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Suomen kilpailukyky ja suomalaisten hyvinvointi edellyttävät laaja-alaisia ja syvällisiä muutoksia. Sitra ennakoi
tulevaa ja edistää muutoksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen kannalta keskeisiin haasteisiin Sitra
tarttuu ohjelmien ja strategiaprosessien avulla. Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jonka tehtävä
on rakentaa huomisen menestyvää Suomea.