1. Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti
Kuntatalo 28.10.2010
Tampereen kaupunki
Sitran Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke
TAMPEREEN KAUPUNKI 1

2. Sääntökirja
esimerkkinä tehostettu palveluasuminen
projektijohtaja
Mari Patronen
mari.patronen@tampere.fi
TAMPEREEN KAUPUNKI 2

3. Sääntökirja, tehostettu palveluasuminen
 Sääntökirja koostuu kahdesta osasta
– Yleinen osa, jossa määritellään palvelusetelin lainsäädännölliset ja
toiminnalliset reunaehdot, asiakkaan, tuottajan ja kunnan näkökulmasta
– Erityinen osa, jossa määritellään palvelusetelijärjestelmä vanhusten tehostetun
palveluasumisen osalta.
• Asiakasryhmän määrittely
• Missä ajassa palvelun piiriin on päästävä
• Henkilökunnan pätevyysvaatimukset
• Palvelun sisältövaatimukset
• Turvallisuus
• Laatuparametrit
• Tuottajan vastuu virheistä ja viivytyksistä  seuraamukset
• Reklamaatio ja asiakaspalaute
• Tuottajan palvelusetelituottajien rekisteristä poistaminen
• Maksukäytäntö
• Tietojärjestelmä vaatimukset
• Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi
TAMPEREEN KAUPUNKI 3

4. Palveluseteli
 Soveltuu palveluihin, joissa on todellista tarjontaa ja kysyntää
 Palveluseteli on yksi tapa järjestää julkisen sektorin palveluita.
 Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn kunnan
päättämän osan yksityisen palvelutuottajan antamasta palvelusta.
 Kunnan järjestämät palvelut, julkiset ja yksityiset, säilyttävä laadukkaina
 Palvelusetelin käyttöön liittyy yleisesti muun muassa seuraavia periaatteita
– Kunta päättää tarjotaanko asiakkaalle palveluseteliä
– Asiakas päättää ottaako hän palvelusetelin vastaan
– Asiakas saa itse valita palveluntuottajan kunnan hyväksymien
palveluntuottajien joukosta
– Yksityinen palveluntuottaja veloittaa palvelusta oman hinnastonsa
mukaan; jos palveluseteli ei kata koko hintaa, ylimenevä osuus
peritään asiakkaalta omavastuuna.
• suurempien kustannusten vastineeksi valinnan mahdollisuus ja
itsemääräämisoikeus kasvaa
TAMPEREEN KAUPUNKI 4

5. Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit
 luonteeltaan minimistandardeja, koska ovat yksipuolisesti luotuja (julkinen)
 tarvitaanko etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit
– kunnan näkökulma
• hinta ja asiakastyytyväisyys
• hoidon tason arviointi
 yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys
– palvelun taso määritelty, tämä vähentää poikkeamia ja virheitä
– lisää palvelun luotettavuutta ja turvallisuutta
– palvelun laadun parantaminen mahdollista, mm. asiakkaiden/kuntalaisten
palautteiden avulla
 pyritään standardoimaan
– tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti
– jotta vertailu onnistuu
• asiakas voi vertailla
• kunnat voivat vertailla
• tuottajat voivat vertailla ja luoda riittävän palvelun tason, kehittää
innovatiivisia palveluja, joista asiakas/kuntalainen on halukas maksamaan
TAMPEREEN KAUPUNKI 5

6. Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit – tehostettu
palveluasuminen
PALVELU PALVELUN SISÄLTÖ
Tehostettu palveluasuminen
1. Yleiset sopimusehdot Lakien vaatimat velvoitteet, mm. palvelusetelilaki
sosiaalihuoltolaki
2. Tilat, laitteet ja välineet Varmistetaan, että tuottajalla on asianmukaiset
tilat sekä toimintaympäristö, joka mahd. palvelun
tuottamisen. esteettömyys ja turvallisuus
3. Henkilöstö Henkilöstö täyttää ammatilliset ja lakisääteiset
vaatimukset. Henkilöstömitoitus on luvan mu-
nen.
4. Osaaminen Henkilökunnan osaaminen on asiakkaiden
hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Yhteistyö
vaatimukset asiakkaan, omaisten ja tilaajan
kanssa.
5. Laadun hallinta Asiakkaiden itsemääräämisoikeus säilyy,
oikeudenmukaisuus ja hyvä kohtelu sekä yksi-
löllisyys ja turvallisuus pystytään takaamaan
6. Palvelun sisällön Asiakkaan palvelut ovat suunnitelmallisia ja
vaatimukset tavoitteellisia. Ne perustuvat kirjattuun palvelu-
ja hoitosuunnitelmaan.
7. Ateriat Asiakkaan ateriat ovat maittavia ja suositusten
mukaisia. Riittävä ravinto taataan.
8. Turvallisuus Palveluyksikössä on henkilökuntaa ympäri-
vuorokauden. Asiakas saa aina yhteyden henki-
lökuntaan.
9. Vaadittava raportointi ja Palveluntuottaja ilmoittaa kunnan vaatimat hoidon
valvonta hoidon laadun seurantatiedot, asiakaspalautteet
sekä toimenpiteet mitä palautteiden johdosta
on tehty
10. Asiakastietojen käsittely Palveluntuottajan hyväksyminen on kunnan
ja dokumentointi sekä arkis- hallintopäätös ja kunta toimii henkilötietolain
tointi mukaisena rekisterinpitäjänä. Palveluntuottaja
sitoutuu noudattamaan laissa määrättyjä salas-
sapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevia ohjeita.
TAMPEREEN KAUPUNKI 6

7. Tehostetun palveluasumisen
palvelukuvaus
 Tehostettu palveluasuminen:
– Avuntarve on ympärivuorokautinen
– ympärivuorokautinen perusturva: henkilökohtaisten tarpeiden
mukainen hoito, apu, ohjaus ja tuki kodin henkilöstöltä
– tarvittavat sairaanhoitopalvelut (mm. lääkehoito)
– henkilökohtaisesta päivittäishygieniasta ja puhtaudesta
huolehtiminen, wc-käyntien opastaminen tarpeen mukaan
ympäri vuorokauden, tarvittava peseytymisapu
– vaate- ja liinavaatehuollon järjestäminen
– asuinympäristön ylläpitosiisteydestä huolehtiminen
– turvallisuuden takaaminen
TAMPEREEN KAUPUNKI 7

8. Palvelusetelin hinnoittelu
esimerkkinä tehostettu palveluasuminen
TAMPEREEN KAUPUNKI 8

9. Palvelusetelin hinnoittelun elementit
 Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta,
joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin
Palvelun hinta
arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu)
 Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Asiakkaan
Arvo voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille omavastuu
asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen)
 Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun
hinnasta
Palvelu-
 Hintakatto = palvelusta palveluntuottajalle maksettava
setelin
enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan arvo
omavastuu
 Markkinahinta = palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta,
joka määräytyy markkinoiden ehdoilla
TAMPEREEN KAUPUNKI 9

10. Palvelusetelin arvo
Tehostettu asumispalvelu
 Suurten kaupunkien ja seudullisen työryhmän linjaukset tehostetun
palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisessä:
– tulosidonnainen seteli – jokaiselle kuntalaiselle mahdollinen
– projektissa valmistelu yleinen malli, jota sovelletaan kunnittain
mm. erilaisten hinnoitteluperusteiden mukaan
– mallin lähtöarvoksi laskennallinen tuotantohinta (vaihtelee
kunnittain) kustannusten nousupaineiden hillitsemiseksi
– mitä suuremmat asiakkaan tulot sitä suurempi omavastuu
– pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin käyttö samanhintaista
kuin oman tuotannon palvelun käyttö
TAMPEREEN KAUPUNKI 10

11. Palvelun kustannukset palveluseteliin –
tehostettu palveluasuminen
Omavastuuosuuden painokerroin 0-20%:
 Tehostetun palveluasumisen tuloluokitusten perusteella asiakkaiden tulot
porrastettiin kolmeen luokkaan:
– Tulot alle 1000 e/kk 34 asiakasta
– Tulot 1000-2000 e/kk 262 asiakasta
– Tulot yli 2000 e/kk 127 asiakasta
 Esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi on otettu tehostetun palveluasumisen
alin markkinahinta 2434e/kk (79,89e/vrk), laskennallinen
tuotantokustannus 2836 euroa kuukaudessa (93e/ vrk) ja ostopalvelujen
keskihinta 2989e/kk (98e/kk).
 Asiakkaalle, jonka tulot ovat alle 1000e/kk palvelusetelin käyttö on
samanhintaista kuin ostopalvelun käyttö
 Asiakkaan omavastuuosuus nousee ja kunnalle syntyy enemmän säästöjä
kun omavastuuosuuden painokerrointa nostetaan suuremmissa
tuloluokissa
 Palvelusetelin arvo ja kunnalle jäävä kustannus pienevät vastaavassa
suhteessa
TAMPEREEN KAUPUNKI 11

12. LÄHTÖARVONA PALVELUASUMISEN KUSTANNUS 93 €/VRK=2836 €/KK
Laskennallisen
omavastuuosuuden
painokerroin%
Bruttotulot / euroa
Alle 1000 0,00 %
1000-1200 1,00 %
1201-1400 2,00 %
1401-1600 3,00 %
1601-1800 4,00 %
1801-2000 5,00 %
2001-2500 7,00 %
2501-3000 15,00 %
3001- 20,00 %
D. Kaupungille jäävä F. Erotus:
B. Omavastuu- kustannus, kun omavastuuosuus-
A. Asiakkaan osuus C. Palvelusetelin asiakasmaksu E. Nykyinen nyk. asiakasmaksu
bruttotulot/kk arvo vähennetty asiakasmaksu
996 469 2367 2367 469 0
1100 502 2334 2339 497 5
1400 622 2214 2226 610 12
1600 700 2136 2156 680 20
1850 814 2022 2061 776 39
2450 1054 1782 1851 986 69
3500 1624 1212 1483 1353 271
TAMPEREEN KAUPUNKI 12

13. Kustannusvaikutus kunnalle
 Kunnalla käytössä 398 tehostetun palveluasumisen
paikkaa
– jos palvelusetelin ottaa käyttöön 20% tehostetun
palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa
kunnalle säästöä vuodessa 0,46 me
– jos palvelusetelin ottaa käyttöön 50% tehostetun
palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa
kunnalle säästöä vuodessa 1,15 me
 0,46 me tarkoittaa ostopalveluna 12 asiakaspaikkaa á
98 e/vrk
 1,15 me tarkoittaa ostopalveluna 32 asiakaspaikkaa á
98e/ vrk
TAMPEREEN KAUPUNKI 13

14. Henkilökohtainen budjetti -
mahdollisuus oman elämän
määrittelyyn ja omiin valintoihin
suunnittelija
Wilhelmina Karikko
wilhelmina.karikko@tampere.fi
TAMPEREEN KAUPUNKI 14

15. Henkilökohtainen budjetointi
 Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi:
– Asiakas ja hänen läheisensä pohtivat mitkä asiat ovat asiakkaalle
tärkeitä ja mitä hän tarvitsee voidakseen elää hyvää elämää
– Asiakas ja hänen läheisensä määrittelevät yhdessä kunnan työntekijän
kanssa asiakkaan palvelutarpeen perusteella hänelle sopivan
palvelupaketin
– Asiakas saa kunnalta x:n suuruisen palvelusetelin, hallinnoija toimii
omaishoitaja
– Asiakas voi hankkia kunnan hyväksymiltä palveluntuottajilta ne
palvelut, jotka hän on yhdessä kunnan työntekijän kanssa määritellyt
itselleen
– Asiakas ohjaa itse omaa elämäänsä
 Järjestelmän sähköistäminen
– laskenta, seuranta, vaikuttavuus
– kortin käytön mahdollisuudet
TAMPEREEN KAUPUNKI 15

16. Mitä henkilökohtainen budjetti voisi tuoda
suomalaiseen sosiaali- ja
terveysjärjestelmään?
 määritellään suomalaiseen järjestelmään soveltuva malli, jossa palveluseteliä
voidaan käyttää budjetin omaisesti
 Professori Bengt Holmström MIT:stä katsoo, että hyvinvointivaltio ei ole tuonut
tullessaan pelkästään positiivisia asioita. Valtio on kiilannut arkipäivän sosiaalisten
kontaktien väliin. Perheet hoitivat ennen itse monia tehtäviä, jotka valtio on ottanut
hoitaakseen. Ihmiset jäävät tällaisessa järjestelmässä yhä enemmän yksin.
 asiakas toimii omassa lähiympäristössään
– synnyttää lisää yrittäjyyttä, alueella toimivia verkostoja
– asiakas voi käyttää myös omaa rahaa palvelujensa ostoon
 asiakas tuntee tarpeensa parhaiten ja ratkaisuja voidaankin hakea totutun
palveluvalikoiman ulkopuolelta  uudenlaisia käyttöalueita
 henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa
– yhdistää perheitä  ihmiset haluavat hoitaa läheisiään
 asiakkaille tarjottava palvelun laatu paranee, sillä asiakas valitsee itse keneltä
palvelun haluaa
 kunnallisen rahoituksen osuus tulee näkyväksi, sillä mallissa on tiedettävä kuinka
paljon rahaa on käytettävissä palvelujen järjestämiseksi. Mitä tarjotulla
rahasummalla voidaan saavuttaa?
TAMPEREEN KAUPUNKI 16

17. lisää pohdintaa..
 Henkilökohtaisen budjetti on siirtymistä kuntien työntekijöiden
ammattilaisuuden asiantuntijavallasta kansalaisuuden
näkökulmaan
 Henkilökohtaisen budjetti sisältää vahvan sosiaalityön
näkökulman. Vastaako nykyinen tapa tehdä tätä työtä nyky-
yhteiskunnan tarpeisiin?
 Olisiko ihmisille annettava tilaa toimia itsenäisesti ja olla aktiivinen
kansalainen?
 Ihmiset voisivat löytää omat voimavaransa uudelleen ja tehdä
elämästä itselleen sopivan näköisen.
 Henkilökohtainen tuo asiakkaiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön
mahdollisuuden kohdata asiakas ja hänen yksilölliset tarpeensa 
onko työntekijällä taito kohdata asiakas ja hänen todelliset
tarpeensa vai olemmeko tottuneet tarjoamaan ne palvelut mitä
ennenkin ollut tarjolla?
TAMPEREEN KAUPUNKI 17

18. Henkilökohtainen budjetti
- Alankomaat
 Miten malli toimii?
– asiakkaalla on valta määrätä itse palvelun ajankohdat ja sisältö
– suosittu ja käyttö lisääntyy koko ajan
– asiakas käyttää huomattavasti enemmän aikaa kuin julkisesti tuotettua palvelua
saadessaan: palvelun ostaminen, käytetyn rahan seuraaminen ja kirjaaminen,
mahdollisesti palveluntuottajan työnantaja
 Kuinka budjetin summa lasketaan?
– avun tarpeen arvioinnin perusteella, mitä palveluita ja minkä verran asiakas saa on
säännelty kunnittain tai kansallisesti
• laki sosiaalisesta tuesta (Wet maatschappelijke ondersteuning, Social
Support Act)
• laki poikkeuksellisista sairauskuluista (Algemene Wet Bijzondere
Ziektekosten, Expectional Medical Expences)
– budjetin summa lasketaan asiakkaan tulojen ja kansallisten taksojen perusteella.
Summasta vähennetään omavastuuosuus. Asiakas voi käyttää palvelujen ostoon
myös omia rahojaan.
– asiakas voi valita joko henkilökohtaisen budjetin tai saada palvelut julkisesti tai
käyttää näiden yhdistelmää
– asiakas pitää kirjaa kuluistaan ja vastaa niiden raportoinnista. Tämän voi asiakkaan
halutessa hoitaa myös kansallinen toimija (Sozial Verzekeringsbank, Social
Insurance Bank)
– asiakkaan on annettava selvitys budjetin käytöstä vähintään kerran vuodessa
– palveluntuottaja voi olla yritys tai sukulainen/läheinen
TAMPEREEN KAUPUNKI 18

19. Henkilökohtainen budjetti
- Alankomaat
 Mitkä ovat henkilökohtaisen budjetin vaikutukset ja miten vaikutuksia
mitataan?
I. Taloudelliset vaikutukset
 Synnyttänyt uudenlaisia hoitotyön tapoja
 Vaikuttanut myös julkisen sektorin toimintaan piristävästi
 Myöhentänyt asiakkaiden hoidon tarvetta  saattaa nostaa
hoidon kustannuksia
 Asiakasmäärät ovat kasvaneet, v. 2000- 2010: 22 617  121
630, lisäystä 99 013
 Menot vastaavalta ajalta, v. 2000: 172 me, v. 2010: 2,352 me,
lisäystä 2,180 me
 Toiminta luo uusia työpaikkoja ihmisille, jotka ovat olleet
aiemmin poissa työmarkkinoilta
 Toiminta on synnyttänyt uutta palvelujen neuvontaan ja
ohjaukseen liittyvää toimintaa
TAMPEREEN KAUPUNKI 19

20. Henkilökohtainen budjetti
- Alankomaat
I. Vaikutukset vakuutusyhtiöiden toimintaan
 Lisännyt hallinnointiin ja toimeenpanoon liittyviä kuluja, eritoten
asiakkaiden yksittäisten hakemusten ja jälkikäteen suoritettujen
tarkastusten osalta
 Väärinkäytöksiä ilmenee, sillä oikeus henkilökohtaiseen budjettiin on
kaikilla kansalaisilla
 Palveluntuottajien toimintasäännöt ovat väljät. Tämä on aiheuttanut
erilaisuutta miten hoitoa käytännössä toteutetaan mm: hoidon sisällössä
on eroja, määrittely minkälaista hoitoa budjettiin sisältyy vaihtelee,
hoidon hintakatto on erilainen tuottajittain
II. Vaikutukset asiakkaaseen
 Mahdollisuus valita palveluntuottaja ja kontrolloida hoitokuluja.
Tutkimuksissa ja haastatteluissa noussut vahvasti esiin seuraavaa:
 Asiakkaat kertoivat, että heitä kohdeltiin paremmin kun olivat itse
maksajina kuin julkisia palveluja käytettäessä
 Perheenjäsenillä oli mahdollisuus hoitaa omia sukulaisiaan ja
räätälöidä hoito juuri hoidettavalle sopivaksi
TAMPEREEN KAUPUNKI 20

21.  Mitä kokemuksia mallista on ja mitkä kohdat vaativat parantamista?
– tarkempaa palvelujen tarpeen arviointia ja harkintaa onko henkilöllä
kykyä hankkia palveluita henkilökohtaisen budjetin avulla
– johtanut maksettuun vapaaehtoistyöhön
– tuloihin sidottu budjetti on kompleksinen järjestelmä, esim. verottajan
on vaikea selvittää henkilön todelliset tulot
– palveluneuvontaa antavat yritykset saattavat toimia harmaalla alueella
• henkilökohtaisen budjetin väärinkäytöksiä
• markkinoitu asiakkaita ottamaan henkilökohtainen budjetti, vaikka
se ei olisikaan asiakkaan kannalta oikea ratkaisu
– palvelujen sisällössä eroja
– asiakkaiden omaan budjetin seurantaan sekä budjetin myöntämiseen
tulisi olla käytettävissä sähköisiä järjestelmiä
TAMPEREEN KAUPUNKI 21

22.  Projektin tavoitteet:
– selvitetään henkilökohtaisen budjetin, palveluseteliä
hyväksi käyttäen, käyttömahdollisuudet omaishoidon
tuessa
– määritellään asiakasohjauksen, henkilökohtaisen
palveluohjauksen sekä asiakkuuden hallinnan vaatimukset
– määritellään henkilökohtaisen budjetin vaikuttavuus ja
kustannukset kunnalle
– tehdään yhteistyötä muiden kaupunkien ja kuntien sekä
palveluntuottajien kanssa
 Ehdotus etenemisestä
– nykytilan analyysi
– uuden toimintamallin suunnittelu
– ehdotus käyttöönotettavaksi malliksi
– vaikuttavuuden arviointi
– aikataulu 9/2010-6/2011
TAMPEREEN KAUPUNKI 22

23. Lisätietoja:
projektijohtaja Mari Patronen
mari.patronen@tampere.fi
p. 040 801 6008
erikoissuunnittelija Sirpa Laaksonen
sirpa.t.laaksonen@tampere.fi
p. 0400 291 604
projektisuunnittelija
Wilhelmina Karikko
wilhelmina.karikko@tampere.fi
TAMPEREEN KAUPUNKI 23