2. Palvelusetelimäärittelyn
kohteena
Vaikeavammaisen henkilökohtainen apu:
• Apua tavanomaiseen elämään liittyvissä kotona ja kodin ulkopuolella
tapahtuvissa päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa,
harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen
vuorovaikutuksen ylläpitämisessä
• Ei kuitenkaan hoivaa, hoitoa, tai valvontaa (asioita, jotka tehdään
jonkun muun kuin asiakkaan määrittelemän sisällön ja tavan
perusteella)
• Avustajana toimivalle ei koulutus- tai ammattitaitovaatimuksia,
olennaista soveltuvuus
• Nykyinen, pääasiallinen järjestämistapa ”työnantajamalli”
Työnantajamalli= vammainen henkilö etsii ja palkkaa itselleen avustajan, kunta
toimii sijaistyönantajana maksaen palkan ja sivukulut.
Johanna Mätäsaho 23.11.2010
2
3. Henkilökohtaisen avun
palveluseteli
• Uusi järjestämistapa, joka tulee muiden
järjestämistapojen rinnalle
• Kohderyhmä vpl:n määrittelemät henkilökohtaisen
avun asiakkaat
• Sisältö vpl:n tarkoittamaa henkilökohtaista apua
• Palvelun järjestäminen palvelusetelilain
tarkoittamalla tavalla (palveluntuottajien valinta,
palvelun käyttö…)
• Asiakkaalle vapaaehtoinen, ei omavastuuta
(Vpl=vammaispalvelulaki)
Johanna Mätäsaho 23.11.2010
3
4. Sääntökirja
• Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit
– Hyväksymiskriteereissä määritellään palvelun sisältö, laatu
ja toimintatavat
– Kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palveluntuottajat
hyväksytään tuottamaan palvelua ilman kilpailutusta
• Erityispiirteitä
– Asiakkaalle maksuton – palvelusta maksettava korvaus
osaksi hyväksymiskriteereitä
• Espoossa 21 €/tunti, yölisä + 25%, sunnuntailisä 100%
– Henkilökohtaisena avustajana toimimiseen ei ole
koulutusvaatimuksia
– Olennaista on säilyttää asiakkaan itsemääräämisoikeus
avustamisen sisällöstä ja sen antamisen tavasta
– Asiakkaan kuluttaja-aseman tukemiseen ”yleiset
Johanna Mätäsaho
sopimusehdot” 23.11.2010
4
5. Sääntökirjan lisäksi
Palvelujen suunnitteluun osaamista ja työkaluja
• Palvelusuunnitelmaa tehtäessä sosiaalityöntekijän tunnistettava:
– asiakkaan tarpeista ne, jotka on järkevä toteuttaa
palvelusetelillä
– asiakkaan halu ja kyky käyttää palveluseteliä
• Asiakkaalle on tärkeintä, että hän saa riittävän määrän
välttämätöntä apua palvelun järjestämistavasta riippumatta
Hallinnan sujuvat prosessit
• Sähköiset järjestelmät
• Muut vaihtoehtoiset tavat
Koulutusta, ohjausta, neuvontaa
• Mikä rooli asiakasjärjestöillä ja yrittäjäyhdistyksillä? 23.11.2010
Johanna Mätäsaho
5
6. Markkinoiden luominen
Tilanne:
• Työnantajamallin laajan käytön vuoksi markkinoilla ei ole liiaksi
henkilökohtaista apua tuottavia yrityksiä.
Henkilökohtaisen avun luonne uusia liiketoimintamahdollisuuksia
asiakkaan arkea lähellä oleville erilaisille palveluyrityksille
Miten kunnat voivat tukea monipuolisen ja kustannusrakenteeltaan
kevyen markkinan syntymistä?
• Alueellisesti (valtakunnallisesti) yhdenmukainen toimintamalli, työkaluina
sääntökirja, sitä tukevat ohjeet, mallit ja työkalut sekä yhteiskäyttöiset sähköiset
järjestelmät
• Sääntökirjan edellyttämän toiminnan oltava palveluntuottajalle realistinen ja
luonteva tapa toimia
Johanna Mätäsaho 23.11.2010
6
7. Yhteistyö pääkaupunkiseudulla
• Sääntökirjan sisällön määrittely tiiviissä
yhteistyössä Helsingin ja Vantaan
vammaispalvelujen kanssa
”Ei vihreämpää ruohoa aidan takana”
”Yhdet pelisäännöt, kolmen kunnan volyymi”
”Pyörää ei kannata keksiä uudelleen”
Johanna Mätäsaho 23.11.2010
7
8. Henkilökohtaisen avun
palvelusetelissä olennaista
• Asiakkaan itsemääräämisoikeus avun sisällöstä ja sen
antamisen tavasta täytyy säilyttää myös
palvelusetelijärjestelmässä
• Palveluseteli soveltuu hyvin muita järjestämistapoja
täydentäväksi ja parhaimmillaan tarjoaa asiakkaalle lisää
valinnanvapautta sekä muutos- ja joustoturvaa vaihteleviin
avuntarpeisiin ja elämätilanteisiin
• Sosiaalityössä tärkeää tunnistaa asiakkaan tarpeista ne, joihin
palveluseteli sopii sekä asiakkaan kyky ja halu sen
käyttämiseen
• Uusi toimintatapa uuden lainsäädännön pohjalta
– määrittelyn tarkennus käyttökokemusten perusteella
Johanna Mätäsaho 23.11.2010
8
