Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
•Als PPTX, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•318 views
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
Ähnlich wie Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011 (20)
Mehr von Outi Kallioinen
Mehr von Outi Kallioinen (7)
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
- 1. LAMK TKI-ryhmä 18.10.2011 Outi Kallioinen Outi Kallioinen 2011
- 2. Mahdollisuuksia/haasteita ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnalle: • • • • Kasvuyrittäjyys Vuorovaikutteiset innovaatiotoiminnan yritykset ja yhteisöt Innovatiivisuuteen kannustava oppimisympäristö Kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisen ja innovaatioiden T&K-ympäristö Outi Kallioinen 2011
- 3. Taustalla näkemys ”uudesta maailmasta” ja sen menestystekijöistä – menestys rakennetaan itse * Globalisoituva maailma ja suuret muutokset * Verkostoituminen ja prosessoituminen * Ihmisten ja yritysten/organisaatioiden toiminnan ja käyttäytymisen fragmentaatio * Osaaminen * Tiedolla johtaminen * Innovaatiot * Toimintamalleilla kilpailu palvelu- ja tietoyhteiskunnassa * Arvojen, etiikan ja moraalin merkityksen kasvu Outi Kallioinen 2011
- 4. Kansainväliset T&K-hankkeet Korkeakoulussa kansainvälistä osaamista 20 – 30 henkeä resurssijoukko – kansainvälisen tason osaajajoukko ◦ Joukko täytyy löytyä ja olla aidossa kansainvälisessä toiminnassa kiinni ◦ Globaalit osaamisvirrat Kansainvälistämisen osaaminen Korkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän uusiutuminen Outi Kallioinen 2011
- 5. Paikallinen, kansallinen ja globaali toimintaympäristö ◦ Analysointi ◦ Ennakointi ◦ Verkostot Tutkimus- ja kehitystyön tiivis kytkeytyminen alueelliseen innovaatioympäristöön Innovaatioiden ja uuden osaamisen tarve ovat korostuneet -> toimintaympäristön odotukset ovat kovat Työelämä tarvitsee uudistumista Liike-elämä tarvitsee patentteja Outi Kallioinen 2011
- 6. Ammattikorkeakoulut harjoittavat: ’ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä’ Kolmen tehtävän sulauttaminen toiminnallisesti yhteen. Amk:jen tutkimus- ja kehittämistyö on saanut lyhyessä ajassa vahvan jalansijan innovaatiojärjestelmässämme ja jatkaa vauhdilla kasvuaan. Erilaiset rahoitusinstrumentit alkaneet avautua (Suomen Akatemia, Tekes, SITRA) Outi Kallioinen 2011
- 7. tuotteeseen, palveluun tai muuhun toimintaan liittyvä uudistus, jolla on arvoa kilpailutilanteessa (Ståhle & Grönroos 1999) enemmän kuin ajatustason ilmiö, sisältää aina käytännön toimintaa innovaatio = uusi idea+toteutus+arvon luominen sosiaalisissa innovaatioissa yhteisöllisiin ongelmiin tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja tutkimuskirjallisuudessa löydettävissä kymmeniä määritelmiä Outi Kallioinen 2011
- 8. Innovaatio voi olla esim. uusi: ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ prosessi, parannus, kehittämisosaaminen, johtamistaito, oppiminen, tieto tai kokemus laatuominaisuus tai hyöty strategia organisointitapa yhteistyömuoto Outi Kallioinen 2011
- 9. Innovaatio ei ole sama kuin keksintö Keksinnöstä voi syntyä innovaatio vasta silloin, kun se tuotteistetaan ja levitetään markkinoille (Garcia&Calantone 2002) Innovaatio ei välttämättä tuota taloudellista lisäarvoa Arvoa voi olla myös esim. työilmapiirin, elämänlaadun tai oppimistulosten paraneminen Innovaatio ei välttämättä johda organisaation tuloksen paranemiseen Outi Kallioinen 2011
- 10. Innovaation alkuidean ei tarvitse olla absoluuttisesti uusi siinä mielessä, etteikö sitä olisi kukaan muu aiemmin esittänyt On riittävää, että idea on uusi sitä soveltavalle toimijalle Esim. yhdessä organisaatiossa toteutettavan toimintatavan omaksuminen toisen organisaation käyttöön voidaan nähdä innovaationa Outi Kallioinen 2011
- 11. Koulutustehtäväorientaatio ◦ Amk:jen päätehtävänä opetus, jota huonosti resursoitu t&k-työ häiritsee. Liikkeellelähdön vaihe. Palvelutehtäväorientaatio Vaikuttavuusorientaatio ◦ T&k-työ nähdään yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankkimiskeinona. Kokeiluvaiheena aika ja vakinaisen toiminnan alkuvuodet. ◦ T&k-työ on laadukkaan oppimisen, osaamisen kehittämisen ja amk:n vaikuttavuuden takaaja. OPMlinjaukset ja amk-laki 2003. Tässä kehityksessä edetään vahvasti parhaillaan Outi Kallioinen 2011
- 12. Korkean asteen ammatillisen osaamisen vaalija, kehittäjä ja uudistaja Uuden työelämän, alueen ja opetuksen kehittämistä palvelevan tiedon tuottaja (yhteistyöverkostoissa muiden toimijoiden kanssa) Uuden tiedon ja osaamisen siirtäminen ◦ Asiantuntijana muiden hankkeissa ◦ Osaajien kouluttaminen tutkimusjärjestelmään ja muualle työelämään ◦ Yrittäjyyteen kannustaminen ja oman yrityksen käynnistämisen tukeminen Keksintöjen tuottaminen ja innovaatioiden edistäminen sekä innovaatioiden käytäntöön saattaminen Outi Kallioinen 2011
- 13. Omat strategiset tutkimushankkeet Tutkimusyhteistyö Yhteisrahoitteiset hankkeet Kehittämishankkeet ja palvelutoiminta Konsultointi ja koulutus Asiakaslähtöisyys Outi Kallioinen 2011
- 14. Muodostuu neljästä päätekijästä: 1) innovaatiojärjestelmä 2) pörinä 3) globaalit tiedon kanavat 4) paikallisten toimijoiden yhteiset tulkintakehykset Innovaatioympäristöjen tietoinen kehittäminen edellyttää aina valintoja Innovaatioympäristöjen kehittäminen tapahtuu aina jaetun johtajuuden keinoin Outi Kallioinen 2011
- 15. (Kyösti Karjula, t&k-päivät 2007, HML Outi Kallioinen 2011
- 16. Innovaatioympäristölle tyypillistä verkostomainen yhteistyö Verkosto on valikoitu, tietoinen yhteys tavoiteltujen kumppaneiden välillä Innovaatioympäristö on avoin ulospäin Innovaatioympäristöille usein ominaista energinen, uuteen suuntaava henki, joka innostaa siinä työskenteleviä ihmisiä Outi Kallioinen 2011
- 17. Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa (Kolehmainen 2004): ◦ rakenteiden ja instituutioiden taso ◦ organisaatiotaso ◦ yksilöiden taso Innovaatiotoimintaa on mahdollista johtaa rakenteiden, organisaatioiden ja yksilöiden muodostamissa ympäristöissä Outi Kallioinen 2011
- 18. Innovaatioympäristön verkostoissa vahvat, eksplisiittiset sidokset ja löyhät, implisiittiset sidokset toimijoiden välillä Innovaatioympäristö koostuu monien toimijoiden välisistä heikoista sidoksista, joissa ei välttämättä suoria yhteyksiä toimijoiden välillä Heikot sidokset voivat perustua kaupunkiseudulla laajalti jaettuun toimintakulttuuriin tai median, seminaarien ym. kautta tapahtuvaan yleiseen tiedonvälitykseen (Florida 2002) Outi Kallioinen 2011
- 19. Heikot sidokset ja niiden varassa muotoutuva innovaatioympäristön yleinen luovuus tarjoavat perustan vahvoihin sidoksiin nojautuvien verkostojen syntymiselle Toimijoiden näkökulmasta innovaatioympäristö on löyhien ja vahvojen sidosten rihmasto, jolla on parhaimmillaan paikallisia, kansallisia ja globaaleja ulottuvuuksia Outi Kallioinen 2011
- 20. Tietoisen kehittämistoiminnan lisäksi innovaatioympäristölle ominaisia ovat avoimet prosessit, joita luonnehtii tietämättömyys, epäselvyys, hämmennys ja väärinymmärrykset Avoimet prosessit tekevät mahdolliseksi oppimisen ja uusien asioiden tutkiskelun ja ovat tärkeitä pörinän, inspiraation ja innovaation lähteitä Outi Kallioinen 2011
- 21. Innovaatioympäristön itseuudistumiseen perustuvassa kehittämisotteessa epävarmuus on perusehto (Ståhle 2004) Hyväksytään se, että inhimilliset systeemit koostuvat ihmisistä, jotka eivät tiedä, mitä se on, mitä he eivät tiedä, eivätkä näin ollen voi tietää, miten suhtautua siihen sitten, kun saavat tietää (ks. Sotarauta 1996) Perusoletus on, että itseuudistuva innovaatiojärjestelmä on osin spontaani (Kaskinen 2007): ◦ Sitä ei voi synnyttää ja ylläpitää vain tiukalla ulkoisella kontrollilla ◦ Kuitenkin itseuudistuvaa innovaatiojärjestelmää voidaan ruokkia luovan jännitteen aktivoinnilla, epävirallisella ja virallisella vuorovaikutuksella ja tulevaisuussuuntautuneella visionäärisellä johtamisella. Outi Kallioinen 2011
- 22. Alueellisen innovaatiojärjestelmän ymmärtämiseen ja ydinpätevyyksien kehittämiseen tarvitaan holistinen näkökulma ◦ pehmeät indikaattorit Klusteriajattelun kääntöpuoli on ”xyz –laaksot” – (”biolaaksot ja ICT –kukkulat”) – omia ydinpätevyyksiä ei välttämättä edes tunnisteta vaan valitaan ne missä ”ajan hengen mukaisesti pitäisi olla hyviä” ◦ kehittämistukea saa vain ”ajan hengen mukaisille virallisesti oikeille aloille” ◦ alueelliset toimijat kilpailevat keskenään saman nichen sisällä, joka saattaa tukahduttaa arvoverkostojen synnylle oleellisen komplementaarisuuden ◦ Onko esim. innovaatiopolitiikan painopiste liikaa soveltamisen tukemisessa? Outi Kallioinen 2011
- 23. Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita (esim. Ståhle&Sotarauta 2003) Olemukseltaan sosiaalinen järjestelmä ja korostaa siten ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä (esim. Kolehmainen 2001) Muodostaa innovaatioympäristön institutionaalisen rungon ja on siten kuin elävän organismin luuranko Innovaatiojärjestelmien tutkimus lisää ymmärrystä innovaatiotoimintaan osallistuvien organisaatioiden rooleista ja organisaatioiden välisistä linkeistä Useimmat organisaatiot määrittelevät itsensä osaksi kansallista ja/tai alueellista innovaatiojärjestelmää Outi Kallioinen 2011
- 24. Joillekin alueille on kehittynyt ns. innovatiivinen miljöö, jossa tieto ja parhaat käytännöt kulkevat nopeasti läpi verkostojen ja johon sekä yritysten että kehittäjäorganisaatioiden luovuus perustuvat Vähentää yritysten kokemaa epävarmuutta, koska miljöön toimijoilla on laajasti parempi ymmärrys toimintaympäristön muutoksesta, päätöksistä ja niiden taustoista (ks. Cooke&Morgan 1993.) Outi Kallioinen 2011
- 25. Innovatiivinen miljöö on kompleksinen, pääasiassa epävirallisten sosiaalisten suhteiden verkosto rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla on usein ulospäin näkyvä erityinen imago sekä tunne yhteenkuuluvuudesta -> tämän uskotaan vaikuttavan synergisiin ja kollektiivisiin oppimisprosesseihin ja siten paikalliseen innovaatiokyvykkyyteen (Camagni 1991) Innovatiivinen miljöö antaa innovaatioverkostoille mahdollisuuden kukoistaa Outi Kallioinen 2011
- 26. innovaatioympäristössä on menossa monenlaisia kiehtovia ja hyödyllisiä uutta luovia prosesseja, jotka tekevät niistä monipuolisia inspiraation ja innovaatioiden lähteitä pörinä viittaa jollekin toimialalle syntyneeseen informaatio- ja kommunikaatioympäristöön, jossa tutkimus ja käytäntö kietoutuvat toisiinsa yritysten kehittämistyössä pörinä synnyttää tietoista ja sattumanvaraista oppimista, mutta myös systemaattisia ja spontaaneja kommunikointikanavia organisaatioiden välille Outi Kallioinen 2011
- 27. Academic Higher Education ◦ Tieteenalaperustaisuus ◦ Akateemisuus ◦ Sivistys ja yhteiskunnallinen eheys keskiössä Professional Higher Education ◦ Osaamisperustaisuus ◦ Professionaalisuus ◦ Vaikuttavuus ja uudistaminen keskiössä Sivistystehtävä on kaikille korkeakouluille yhteinen -> kansalaisuus ja osallistuminen Outi Kallioinen 2011
- 28. ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ ◦ ’Mode 2 –knowledge’ tai ’socially distributed knowledge’ Soveltavien tutkimusten yhteydessä tuotettua tietoa luonnehtii Gibbons ym. (2000) mukaan: tieteenalojen välisyys (transdisciplinarity) heterogeenisyys organisationaalinen heterarkia tieteidenvälisyys sosiaalinen vastuu refleksiivisyys Keskeistä uudenlainen laadun arviointi, jossa korostuu riippuvuus kontekstista ja tiedon käytöstä -> tiedon vaikuttavuus ja merkitys, käyttökelpoisuus vrt. esim. yamk-tutkintojen kehittämishankkeet Outi Kallioinen 2011
- 29. 1) 2) 3) Osaamisen rajapinnoilla toimivan tiedonluomisprosessin piirteitä: luodaan kehittyvä viitekehys ohjaamaan ongelmanratkaisupyrkimyksiä, tavoitteiden saavuttamista kehitetään omat teoreettiset rakenteet, tutkimusmenetelmät ja käytännöt, joita ei ehkä saada sovitettua perinteiseen tieteen kenttään tulokset välittyvät prosessiin osallistujille ja tulosten leviäminen sekä jalkautuminen tapahtuu jo tiedon tuottamisen yhteydessä, verkostomaisesti Outi Kallioinen 2011
- 30. 4) 5) • tieteenalojen välisyys on dynaamista, liikkeessä olevaa ongelmanratkaisun kyvykkyyttä, jossa vuorovaikutuksen verkostoja ylläpidetään sekä epävirallisten että virallisten kanavien kautta. Tiedon liikkuvuus ja seuraavan sovellusalueen ennakointi on hyvin vaikeaa. (Gibbons 2000.) Soveltavan tutkimuksen raja siirtyy kohti uuden osaamisen tuottamista ja innovaatioita, jotka ovat ennalta aavistamattomia prosessin alussa. Outi Kallioinen 2011
- 31. perinteiseen tapaan tuotettu, enimmäkseen luonteeltaan kognitiivista Synnytetty tieteenalan sisällä hierarkkisesti Säilyttää yleensä muotonsa Akatemia asettaa ja ratkaisee ongelmat enimmäkseen oman yhteisönsä voimin Outi Kallioinen 2011
- 32. Luotettava tieto lopullisena päämääränä tai tieteellisen tutkimuksen absoluuttisena arvona on riittämätön määritelmä yhä avoimemmissa tietoympäristöissä. Tiedon tulee olla myös yhteiskunnallisesti kestävää, koska professionaalisen tutkimuksen tieto suunnataan mitä erilaisimmille sidosryhmille (tiedon tuottajat, levittäjät, välittäjät ja käyttäjät). Akateemisen tutkimuksen tieto suuntautuu pääasiassa tiedeyhteisöille. Mode 2 –tiedon osalta kehitetty uudenlaisia laatukriteereitä ja laatukäytänteitä. Uuden osaamisen ja tiedon laatua sekä käyttökelpoisuutta arvioidaan erityisesti käytön yhteydessä. (Novotny ym. 2001.) Outi Kallioinen 2011
- 33. Toimijoiden roolit määritettävä mahdollisimman selkeästi, kun ydinosaamiset on määritetty ja yhteisöllisesti sovittu Mode 2 –tiedon tuotannossa jokainen osallistuja on tiedon tuottaja, levittäjä ja jakaja ’tiedon tihkusateessa’ tiedon omistajuus on yhteisöllistä ja jaettua kaikkien osaaminen on arvostettua gibbonsilainen korkeakoulu osallistaa kaikki tiedon tuotantoon – myös työelämän edustajat Outi Kallioinen 2011
- 34. ARENEn julkaisu 1 Yrittäjyyden edistäminen, verkostot, yrityshautomot T&k-pohjaiset yritykset Sosiaaliset innovaatiot Tutkimustulosten kaupallistaminen Välittäjäorganisaationa toimiminen, solmukohta, osaamiskeskustoimija Työelämän kehittäjä, yamktutkinnot Alueellisen innovaatioympäristön kehittäjä Kansainvälisen verkoston luoja • ARENEn julkaisu 2 • Hyvinvointi ja työllisyys • Osaamisintensiivinen yrittäjyys • Palvelut ja toimintamallit • Tuotekehitys ja innovaatiot • Ympäristö ja yhdyskunta KOHTEENA AUTENTTINEN TYÖELÄMÄ, JOHON TUTKIMINEN JA KEHITTÄMINEN SUHTEUTETAAN Outi Kallioinen 2011