Opettajankoulutuksen iso kuva taakse ja eteen, Ritva Engeström, Helsingin yliopisto

1. Opettajankoulutuksen iso kuva
taakse ja eteen
Ritva Engeström
Akatemiatutkija
ritva.engestrom@helsinki.fi
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2. Katse taakse päin
Pasi Sahlberg: Finnish Lessons (2011)
 Globaalin koulureformin (GERM) ja suomalaisen koulun vertailu
 Standardointi opettamisessa ja oppimisessa – räätälöinti: selkeä
mutta joustava OPS
 math & science – luova oppiminen: persoonallisuuden kasvu, syvä ja
laaja oppiminen
 prescribed curricula: tulosten arvioinnille universaali perusta –
riskien ottaminen jota tuetaan
 borrowing market-oriented ideas – paikallisten opettajien
professionaalinen rooli ja suhde oppilaisiin (menneisyys ja
innovaatiot)
 testeihin pohjautuva tuloksellisuus, palkitseminen (voittajat/luuserit)
– koulun yhteinen jaettu vastuu ja keskinäinen luottamus

3. Valmiiksi annetusta tiedosta siirrytään uuden
tiedon luomisen prosesseihin, jotka tapahtuvat
reaalimaailmassa ja vuorovaikutuksessa
 Tutkiva oppiminen: älykäs toiminta, tiedon rakentelu, jaettu
asiantuntijuus, verkostoituminen (Kai Hakkarainen ja Kirsti Lonka
ym.)
 Konstruktivistinen, tuottava (productive), tai ilmiölähtöinen
oppimiskäsitys
 Kehittävä työntutkimus ja ekspansiivinen oppiminen:
yhteiskehittely, solmutyöskentely, rajojen ylittäminen, toimintaa
kehittävien ristiriitojen ratkaisut, moniäänisyys (Yrjö Engeström ym.)
 Inhimilliset tekijät dynaamisten prosessien hallinnassa:
tietointensiivisyys, arvostelukykyä edellyttävä asiantuntijuus (Leena
Norros, Anneli Leppänen ym.)

4. Opetuksen mallit A ja B
Tehtävä 1
Tehtävä 2 Oikean ratkaisun
Sama me- Tehtävä 3 antaminen (vää-
nettelytapa Tehtävä 4 rien korjaaminen)
Tehtävä 5
Tehtävä N
Malli A: Tehtävien pintaominaisuudet vaihtelevat; oppiminen kohdistuu
niihin
Ratkaisu 1
Ratkaisu 2 Ratkaisunjen ver-
Sama mutki- Ratkaisu 3 tailu, perustelu ja
kas tehtävä Ratkaisu 4 väittely
Ratkaisu 5
Ratkaisu N
Malli B: Ratkaisuideat ja niiden perustelut vaihtelevat, oppiminen
kohdistuu tehtävän periaatteisiin
4
04/16/12

5. Toiminnan teorian ja kehittävän
työntutkimuksen yksikkö
Muutoslaboratoriotila
MALLIT, VISIO IDEAT, VÄLINEET PEILI
Välineet
Kohde > tuotos
* Videoituja työtilanteitaq
Tekijä
* Ongelmallisia
Säännöt Yhteisö Työnjako asiakastapauksia
Toimintajärjstelmä * Tilastoja
* ym.
Ekspansiivisen
oppimisen kehä TULEVAISUUS
NYKYISYYS
MENNEISYYS
Taulukirjuri
VIDEO
PC
Pöytäkirjan
pitäjä
Arkisto
Ohjaaja
Työntekijät

6. Koulun oma kehittämistoiminta lähti liikkeelle
laboratorioistuntojen muodossa
 Yhteistyössä koko koulu
 Välineinä peiliaineisto ja
teoreettiset mallit
 Suunnittelu integroitu koulutyöhön
6
04/16/12

7. MUUTOSLABORATORIO
1. ML:SSA KERÄTÄÄN PEILIAINEISTOA TOIMINNAN ARJESTA
2. ML:SSA YHDISTETÄÄN TYÖNTEKIJÖIDEN ARKITYÖTÄ
KOSKEVAT HAVAINNOT, KEHITTÄMISIDEAT, HILJAINEN TIETO JA
JOHDON VISIOINTI
3. ML ORGANISOI YHTEISEN KÄSITTELYN, NOJAA
VUOROVAIKUTUKSEEN JA PYRKII MALLINTAMAAN ANALYYSIN
TULOKSIA
4. KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ UUSI, TOIMINNAN
RISTIRIITOIHIN RATKAISUA HAKEVA JA
KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA VASTAAVA KOKONAISVALTAINEN
TOIMINTAMALLI (TAI KONSEPTI)

8. Yksilöllinen oppimispolku
”Instrumenttien etsintää”
 HOPS, HOJKS, AiHe (aikuisopiskelun
henkilökohtaistaminen)Laajennettu työssä oppiminen,
Oppisopimuskoulutus, Työpajatoiminta, Ammattistartti,
Oma ura, JOPO-toiminta
 Arviointi: summatiivinen, formatiivinen, autenttinen,
inklusiivinen, dynaaminen ja narratiivinen
 Opintojen aikainen arviointi: paitsi osaaminen myös
oppilaan kehitys ja elämänhallinta erilaisissa
toiminnallisissa yhteyksissä

9. Joustava perusopetus eli JOPO -toiminta
 Kokeilu aloitettiin v 2006 ja v 2010 toiminta vakiinnutettiin
asetuksella
 “se että pyritään korjaamaan ne ankarat rauniot, jotka
nuori kahden vuoden koulupinnaamisellaan on
aikaansaanu omaan persoonaansa, eli eheytetään
persoonaa takaisin” (jopo-opettaja)
 JOPOn pedagogisena näkökulmana on toimintalähtöisyys
joka laajentaa oppimista ainekohtaisista tavoitteista
sisäisen motivaation ylläpitämiseen ja ammatillisen
kiinnostuksen heräämiseen
 Työpaikkajaksot avaavat mahdollisuuksia tutkia
pedagogiikan rakentumista koulun ulkopuolella

10. Uuden kehittämisen ristiriidat
institutionaalisessa järjestelmässä
 Oppiainelähtöinen arviointi on ristiriidassa sen kanssa mitä koulun
ulkopuolella opitaan ja mitä tuloksia saadaan JOPO:ssa
 Tuplaparadoksi peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin pyrkiessä,
kun päättötodistuksen arvosanat eivät ilmennä oppilaan
ammatillista suuntautuneisuutta tai kiinnostusta tiettyä alaa
kohtaan
 Arvioinnin kaksoistehtävä: työ on suunnattava JOPOn ajatuksen
mukaan, jossa olennaista on saada oppilas motivoitumaan
oppimiseen ja ohjata häntä siinä. Toisaalta mikä lopulta vie
oppilasta koulupolulla eteenpäin on perusopetuksen
päättötodistus

11. Arvioinnin kaksoistehtävä
 “.” Toisaalta arvioinnin tehtävä on ohjata ja motivoida
oppilasta. Okei ja sillon täytyy ottaa huomioon sen oma
lähtökohta ja kaikki muut kauniit asiat hyvä juttu. Loistava
juttu! Mut sitte, sit tullaan siihen että lyödään tätä kaikkee
seinällä päähän, kun tullaan siihen kohtaan, että todetaan
että peruskoulun päättöarvioinnin tehtävä on asettaa
kaikki valtakunnassa vertailukelposiksi keskenään elikä
silloin homman nimi on se, että sillon loppuu se lätinä niistä
kaikista kauniista asioista, joissa otetaan arvioinnissa
mukaan ne oppilaan lähtökohdat. Niitä ei oteta mukaan,
koska sillon puhutaan perusopetuksen päättötodistuksesta,
jolla lähetään hakemaan jatkopaikkoja