1. AIKA
E = ennakointi S = skenaariot
kriittinen epävarmuus
ennustettavat tapahtumat
5 v. 10 v.
E S
15 v. 20 v.
Trendit
Monitorointi
Megatrendit
Driverit
Heikot signaalit
MAMK 2016: ennakoinnista skenarointiin
BAU
KAT
MUU
ENT
11
22
33 44
55
1-61-6
Mamkin Delfoi-tutkimukset
tulevaisuuskuvat
66
2. Ohjelma
AIKA OHJELMA ÄÄNESSÄ
08.00-08.30 Avaus, orientaatio Kauppi & Linturi
08.30-10.00 Testi-Delfoit Ryhmien esitykset,
ohjaajien palaute
Testi-Delfoiden
tarkastelua
10.00-11.30 Kahvi, lopullisen Delfoin kehittely Linturi
11.30-12.30 Lounas
12.30-13.15 Delfoi ja muut tutu-menetelmät Tapio, TuY
13.15-14.00 RARHA, päihdetutkimusta Euroopassa Montonen, THL
14.00-15.30 Tutkimusryhmien työskentely Ryhmät, ohjaajat
15.30-16.00 Arviointi ja jatkotyöskentely Kauppi
16.00-17.00 Ohjauskysymyksiä optioajalla, optiopaja
lauantaina 16.4.
Kauppi & Linturi
3. Tulevaisuuksientutkimus
tiedonalana ja tutkimuskohteena
• Ennakointi on varautumista ja mielikuvittelua: mitä aika piilottaa?
• Monta tulevaisuutta: neljän skenaarion työkalupakki (kultt.)
• Monta disipliiniä: tieteiden välisyys innostaa ideavarkauksiin (anal.)
• Murrosoletus: kehityksen dialektiikka (cla)
• Visionäärinen ajattelu: systems thinking (ssm)
• Erilaiset lähestymistavat: (1) ennakoiva (lähellä, bau), (2) kulttuurinen
(vaihtoehdot, ymmärtävä), (3) kriittinen (kyseenalaistus,
osallistaminen, cla), (4) analyyttinen (selvitetään mahdollista,
todennäköistä ja toivottavaa, tiedetraditio)
Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena, Metodix
https://metodix.wordpress.com/2014/12/02/anita-rubin-tulevaisuuksientutkimus-tiedonalana-ja-
4. NYKYHETKI
Kaikki mitä voimme
kuvitella (science
fiction, myytit, sadut,
tarinat, unet, jne.)
Kaikki mikä on
mahdollista
(rajoina mm.
luonnonlait jne.)
Kaikki mikä on
todennäköistä
Toivottavat
asiat
Vältettävät
asiat
Neutraalit
asiat
Kaikki sellainen, mikä on
olemassa, mutta mitä emme
osaa kuvitella.
Mahdolliset ja todennäköiset tulevaisuudet (Rubin)
6. Inspired by “The race between
technology and education”
Pr. Goldin & Katz (Harvard)
Industrial revolution
Digital revolution
Universal
public schooling
Technology Skills
Social pain
Prosperity
The Race between Technology and Skills
Prosperity
Social pain
8. Tulevaisuusorientaatiot
Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures
studies) tulevaisuusorientaatiota:
1.Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien jatkuvuuden
arviointia (aikasarjojen jatkamista).
2.Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä
tutkimista (exploration).
3.Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka käyttää
tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova prosessi, ja (2)
tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän toiminnassa.
Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille ulkoisia
tai sisäisiä. Sisäiset ovat kiinnostavimpia, koska niissä malli on osa toimivaa systeemiä
oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-teorian mukaan
ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin reaktiivinen. Mika
Mannermaa (1991) on käyttänyt antisipaation tavoin termiä evolutionaarinen
tulevaisuudentutkimus, jonka nykytieteilijöistä vahvimmin on omaksunut toinen Mika
eli Pantzar
“Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden!” (Polo, Miller)
- by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
9. Tulevaisuusreagointi
TULEVAISUUSASENTEET TULEVAISUUSKUVAT STRATEGIAT
Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä
Reaktiivinen eli sopeutuva BAU Sopeuttavat
Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevät
Proaktiivinen eli luova Yllättävät vaihtoehdot Innovatiiviset
Etelä-Savon matkailu
Etelä-Savon yrityskenttä
Kolmas sektori
Kotikuntoutus
Tulevaisuuden raha
Jakamistalous
11. Tulevaisuuden managerointia
Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan:
1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity)
2. Yhteisöäly (collective intelligence)
3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to
reframe)
Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on
mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia)
tulevaisuustarinoita (tulevaisuusväitteitä), jotka asettavat asioita, ilmöitä ja
toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin.
Antisipaatio on Millerin kuvaamana antisuunnittelua ja
improvisaatiota. Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
12. Testi-Delfoiden esitykset ja
kokemukset
• Etelä-Savon matkailu 2030
• Etelä-Savon yrityskenttä 2030
• Jakamistalous 2030
• Kolmas sektori: järjestöosallistuminen 2050
• Kotikuntoutus 2026
• Tulevaisuuden raha ja maksutavat 2030
eDelfoi https://edelfoi.fi/mamk2016
13. Etelä-Savon matkailu 2030
Miten voi Etelä-Savon matkailu vuonna 2030?
• Mainio kyselyn testiversio, silti kaikkea on viilattava ainakin vähän
• Avoimista kysymyksistä testikierroksen kautta listoihin (aikaisempi tutkimus)
• Entä trendikysymykset: kyseessä on hyvin tilastoitu toimiala?
• Teesien terävöittäminen (fokusoidut kiistateesit puuttuvat)
• Kyselyn rakenne: 1-2 kyselyä (toimintaympäristö, aluekohdistettu osa)
Yhteys aikaisempiin selvityksiin (trendit, aikasarjat, painotukset), yhteys Yritys-Delfoihin
14. Etelä-Savon yrityskenttä 2030
Minkälainen on Etelä-Savon yrityskenttä v. 2030?
• Ihmeellisen kypsä testi!
• Toimialakysymys on hyvä avaus, joskin vaatii jatkojalostusta (uudet vaihtoehdot?,
kysytäänkö jokerikorttia?)
• Hyvä jatkojalostus olisi se, että annetaan lähtötiedoksi nykyosuudet (trendikysymys)
• Osuuskuntamaakunta? Kiinnostava ajatus kun maakunnassa on sen ajatushautomo.
(huom. Buurtzorg)
• Omavarainen maakunta? Tässä on orginaliteettiä!
• Virtuaalityön edelläkävijyyteen on hyvät lähdöt, vaikka aihe onkin yleismuodikas.
• Lähi-itä: hmmmm! Hyvä tavoite , toteutus nojaa.
• Nopean päätöksen Savo-kulttuuri? Tässä on ideaa, vaikkei ehkä vielä valmis.
• Oppisopimus tai laajemmin niveltävän koulutuksen moniottelija?
Kiinnostavia pistoja paljon laajempaan yhteisökenttään kuin vain yritykset!
15. Jakamistalous 2030
Miten vaikuttaa elämäämme jakamistalous v. 2030??
• 1: Hyvä aloitus: oma suhde käy taustamuuttujasta
• 2: Megatrendien luettelo ja kysymystyyppi harkintaan!
• 3: Hyvä väitteen kohde, oma skaala (huomiota sisältöön!)
• 4: indikatiivimuoto: kohderyhmän kuvaus niin ettei siitä synny toista väitettä
• 5: tärkeä sisältö, muotoiluun jatkokehittelyä!
• 6: yhteys edelliseen väitteeseen
• Kannattaa katsoa mitä ja miten kysytään Vaihtotalous-kyselyssä
https://edelfoi.fi/vaihtotalous-vuonna-2030 .
• ShTo https://www.shapingtomorrow.com/files/st-more-than-money-bitcoin-gi... !
Ryhmä on löytänyt esimerkillisesti väitekohteita ja työstänyt niitä itsenäisesti,
jatkojalostusta vielä tarvitaan, kiinnostavaa olisi myös ilmiön mittakaavan arvio ja
paikallisuuden potentiaali! Yhteys Yritys- ja Tulevaisuuden raha-Delfoihin !
16. Kolmas sektori:
järjestöosallistuminen 2050
Mikä on järjestöosallistumisen tila v. 2050?
• Kysely on testivaiheessa, mutta apuja on lähellä, paljon riippuu tilauksesta
• Ensimmäisessä kysymyksessä on monta kysymysoptiota: aikasarja, …
• Otsikko + kysymys + selite –logiikka (kysymyksen fokus)
• Järjestöosallistuminen ja digitaalisuus: 2D-kysymyksen selitteet
• Osallistumisen kirjo: konkreettinen versus yleinen!
• Sitoutuminen: luova ratkaisu 2D:ssä, mutta voi olla hankala vastattava
• Mainioita lähtövertailuja tarjolla: Järjestöjen tulevaisuus 2022 (Muukkonen &
Salmenjoki), Allianssi-Delfoi (paraikaa menossa oleva Delfoi)
Testin kokemusten jäljiltä kohti kuumottavia väitteitä!
17. Kotikuntoutus 2026
Miten on järjestetty kotikuntoutus v. 2030?
• 1: väite indikatiivimuotoon (ei imperatiivi!)
• 2: skaalaa kysymys ja kerro miten on nyt, jotta vastaukset hajautuvat ja
houkuttelevat argumentoimaan
• 3: hyvin osuva kysymyksen kohde, väitteen ja selitteen harmonia
• 4: Boråsin malli, tiivistys (otsikko, väite, selite)
• 5: tiimikokoonpano: indikatiivi (pitäisikö rikkoa intressi jos sellainen on?)
• 6: kotikuntoutuksen määritys (vrt. Ensimmäinen kysymys)
• Buurtzorghttp
://frankmartela.fi/en/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-mite
.
Kadehdittavan fokusoitu aihe ja lupaavasti kammattuja kysymysaihioita! Entä talous ja
vaikutukset?
18. Tulevaisuuden raha ja
maksuvälineet 2030
Miten käy rahan 14 vuoden päästä?
• Hyvässä tekovaiheessa oleva kysely, jonka ensimmäinen kysymys koskee
nykyhetkeä. Voisi ollakin kiinnostavaa asemoida vastaajia rahan käyttämisen
suhteen laveamminkin eräänlaisena taustamuuttujana.
• Tulevaisuusväitteitä voi edelleen terävöittää ja konkretisoida, jotteivat panelistit
pääse liian vähällä ja ala haukotella. Isoista asioista on kyse, jos vilkaisee esim.
Andreas Schleicherin ajatuksia globaalin osaamisen, koulutuksen ja työn (rahan)
tulevaisuudesta.
• Vaihtotalouksissa "rahan" rinnalle nostetaan arvot ja lisäarvot, jotka ovat
luonteeltaan sosiaalisia. Kannattaa katsoa mitä ja miten kysytään Vaihtotalous-
kyselyssä https://edelfoi.fi/vaihtotalous-vuonna-2030 .
• ShTo https://www.shapingtomorrow.com/files/st-more-than-money-bitcoin-gi... !
Paino paikallisrahaan ja alueellisiin innovaatioihin! Yhteys Yritys-Delfoihin?
21. Delfoin työstäminen
1. Kysely: kyselyn viimeistely, intro ja orientaatio, tutkimuksen tehtävä
(tarkoitus, tavoitteet, lähestymistapa)
2. Paneeliympäristö: aikataulu, tausta-aineisto, Delfoi-metodikuvaus
3. Paneeli: matriisi, panelistien liittäminen ja sijoittelu matriisiin
4. Paneeli: panelistien rekrytointi ja sitouttaminen (soitto tms)
5. Paneeli: kutsukirjeet (ennakkoinfo, vastausohjeet, suora kutsu)
6. Prosessi: Delfoi-kierroksen aikataulu
7. Prosessi: Delfoi-kierroksen managerointi: tiedotussuunnitelma,
aktivointi (loki), aikaleimat
8. Tulokset: Delfoi-tulosten analysointi
9. Tulokset: Delfoi-tulosten raportointi
10. Organisointi: tutkimusryhmän työnjako
eDelfoi: omat paneelit
22. ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä
rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet.
Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla
kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat
johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
26. Teesien kolmijako
Teesien tilat
KIISTA
▪ Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
▪ Käsitykset tulevasta kehi-
tyksestä jakautuvat moniksi
näkökulmiksi ja tulevaisuus-
poluiksi, jotka on mahdollis-
ta ja tarpeen ottaa yhteiseen
keskusteluun.
RATKAISU
▪ Panelistit ovat tulevaisuus-
väitteestä suhteellisen
yksimielisiä. Pääkysymyk-
seksi muodostuukin se,
milloin ja miten muutos
tapahtuu.
2011
27. TEESI-
ARVIOINTI
MUOTO 1 MUOTO 2 MUOTO 3 MUOTO 4 MUOTO 5 MUOTO 6 MUOTO 7
SISÄLTÖ 7 --- ei sisällä
väitettä
+++ tunteita
herättävä teesi
-- tulkinnan
varainen
+++ tunteita
herättävä teesi
- tulkinnallinen
kaksoisväite
+++ tunteita
herättävä teesi
+- selite dominoi
teesiä
+++ tunteita
herättävä teesi
+ vakioidut
käsitteet
+++ tunteita
herättävä teesi
++ indikatiivi-
väite
+++ tunteita
herättävä teesi
+++ yhden
lauseen väite
+++ tunteita
herättävä teesi
SISÄLTÖ 6 --- ei sisällä
väitettä
++ paradig-
maattinen teesi
-- tulkinnan
varainen
++ paradig-
maattinen teesi
- tulkinnallinen
kaksoisväite
++ paradig-
maattinen teesi
+- selite dominoi
teesiä
++ paradig-
maattinen teesi
+ vakioidut
käsitteet
++ paradig-
maattinen teesi
++ indikatiivi-
väite
++ paradig-
maattinen teesi
+++ yhden
lauseen väite
++ paradig-
maattinen teesi
SISÄLTÖ 5 --- ei sisällä
väitettä
+ asiantuntijoita
jakava väite
-- tulkinnan
varainen
+ asiantuntijoita
jakava väite
- tulkinnallinen
kaksoisväite
+ asiantuntijoita
jakava väite
+- selite dominoi
teesiä
+ asiantuntijoita
jakava väite
+ vakioidut
käsitteet
+ asiantuntijoita
jakava väite
++ indikatiivi-
väite
+ asiantuntijoita
jakava väite
+++ yhden
lauseen väite
+ asiantuntijoita
jakava väite
SISÄLTÖ 4 --- ei sisällä
väitettä
+- t-horisontti
puuttuu
-- tulkinnan
varainen
+- t-horisontti
puuttuu
- tulkinnallinen
kaksoisväite
+- t-horisontti
puuttuu
+- selite dominoi
teesiä
+- t-horisontti
puuttuu
+ vakioidut
käsitteet
+- t-horisontti
puuttuu
++ indikatiivi-
väite
+- t-horisontti
puuttuu
+++ yhden
lauseen väite
+- t-horisontti
puuttuu
SISÄLTÖ 3 --- ei sisällä
väitettä
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
-- tulkinnan
varainen
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
- tulkinnallinen
kaksoisväite
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
+- selite dominoi
teesiä
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
+ vakioidut
käsitteet
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
++ indikatiivi-
väite
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
+++ yhden
lauseen väite
- väite ei osu
ilmiön ytimeen
SISÄLTÖ 2 --- ei sisällä
väitettä
-- väite ei erottele
-- tulkinnan
varainen
-- väite ei erottele
- tulkinnallinen
kaksoisväite
-- väite ei erottele
+- selite dominoi
teesiä
-- väite ei erottele
+ vakioidut
käsitteet
-- väite ei erottele
++ indikatiivi-
väite
-- väite ei erottele
+++ yhden
lauseen väite
-- väite ei erottele
SISÄLTÖ 1 --- ei sisällä
väitettä
--- ei selkeää
sisältöä
-- tulkinnan
varainen
--- ei selkeää
sisältöä
- tulkinnallinen
kaksoisväite
--- ei selkeää
sisältöä
+- selite dominoi
teesiä
--- ei selkeää
sisältöä
+ vakioidut
käsitteet
--- ei selkeää
sisältöä
++ indikatiivi-
väite
--- ei selkeää
sisältöä
+++ yhden
lauseen väite
--- ei selkeää
sisältöä
TEESIKRITEERISTÖ
29. Muita pajateemoja
• Andy Blunden, The Origins of Collective Decision Making, Manchester
Social Movements Conference 23.3.2016:
• Andreas Schleicher, Skills: Global trends, challenges and
opportunities, Ljubljana 7.4.2016
• Hanna-Kaisa Pernaa, Suomalaisen terveydenhuollon
oikeudenmukaisuuden tila ja tulevaisuus, Futura 1/2016
• Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri: vuosipäivitys 5-6/2016,
väistyvät ja uudet teesit
30. Kollektiivinen päätöksenteko
1. Counsel (neuvonanto): ”… the same method of collective decision making used in
private companies, in traditional patriarchal families and artistic productions – one
person, be it the Abbot, the Chief, the CEO or the Director, takes moral responsibility
for making the decision, but he must consult every one of the group before announcing
the decision. Once the decision has been announced there is no dissent.”
2. Majority (enemmistö): ”… the early British trade unions were the direct progeny of the
Guilds … unions were established with universal membership and dedicated to the
fight for socialism and universal welfare. These unions gave to Majority the classic and
universal form in which it was received in the twentieth century … When the Soviet
Union and the Communist Parties around the world struck a deal with Imperialism,
under which a majority of the world was excluded. The people of the colonies were left
in the lurch. African Americans were left at the mercy of Jim Crow. Women were left at
home.”
3. Concencus (yhteisypäätös): ”In 1662, they adopted the uniquely Quaker way of doing
meetings which ensured that individuals would be prevented from going off a tangent,
so to speak, but avoided setting up a hierarchy or orthodoxy. Only proposals which met
with the agreement of an entire meeting, without persuasion or argument, would be taken
to express the Divine Will … Quakers have continued in this way up to the present day.
While their opposition to slavery has been absolute, their Peace Testimony has not;
many Quakers fought in the American Civil War on the Union side and signed up for
both world wars like the loyal citizens that they were.”
31. 31
Changes in the demand for skills
Trends in different tasks in occupations (United States)
Source: Autor, David H. and Brendan M. Price. 2013. "The Changing Task Composition of the US Labor Market:
An Update of Autor, Levy, and Murnane (2003)." MIT Mimeograph, June.
32. • Tulevaisuus muodostuu erilaisista vaihtoehdoista.
• Selvitetään osapuolten erilaiset arvot, traditiot ja kulttuuriset
käytännöt.
• Tärkeintä ei ole ennusteiden laatiminen vaan näkemys
totuus on siten aina suhteellista.
• Menetelmät hermeneuttisia (ymmärtävän tiedekäsityksen
pohjalta kehitettyjä)
• Tärkeää päämäärän asettelu
• Selvitetään erilaisten kulttuuristen tai sosiaalisten tekijöiden
vaikutusta päätöksentekoon ja sitä kautta toteutuvaan
tulevaisuuteen.
Kulttuurinen (tulkitseva) lähestymistapa
33. • Päämääränä on kyseenalaistaa, ja tutkia niitä oletuksia ja
alkuasetelmia, joista tulevaisuutta lähdetään hahmottamaan
• Painotus ei ole ennusteiden tai skenaarioiden laatimisessa
• Painotus on ihmisten osallistumisessa: motivaatio ja
aktivoiminen sosiaaliseen toimintaan
• Kriittinen tulevaisuuksientutkimus on tulevaisuutta koskevien
oletusten, hypoteesien ja paradigmojen vertailevaa analyysiä,
jonka tarkoituksena problematisoida vallitsevat
tulevaisuudenkuvat.
• Pyrkii paljastamaan ne syvään juurtuneet asenteet,
järjestelmät (systeemit) ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat
päätöksentekoon ja valintoihin.
• Menetelminä Causal Layered Analysis (CLA), Storytelling jne.
Kriittinen lähestymistapa
34. Analyyttinen lähestymistapa
• ”Perinteinen” tulevaisuuksientutkimus: tutkitaan mahdollisia,
todennäköisiä, ehdollisesti mahdollisia, toivottavia ja pelottavia
vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehitetään työkaluja tulevaisuuden
muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi jollain
määrätyllä aikavälillä
• Normatiivisen näkökulman lisäksi välineellinen ja metodin ajattelu,
jossa annetaan tilaa prosessiin osallistuvien määrittää tulevaisuutta
35. 1. Oppimisen tulevaisuus 2030: perusopetus ja lukio
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952-
249-060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/.
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L
2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu)
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030.
• Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi
• eDelfoi http://edelfoi.fi
• Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030
• Futura 3/2014 (Futura 2/2015) ks. http://www.tutuseura.fi/
• Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1
• Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/
2. Ammatillinen koulutus ja työelämä
• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja
http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk)
• Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/
• Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka-
saatio.com/aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3
• Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432
3. Autenttiset ympäristöt
• Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus)
• Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli
• Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx
• TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx
• Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.tutuseura.fi
• Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx
Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen
Hinweis der Redaktion
MAMK 2015, Delfoi-työpaja 16.4.2016
Ohjelmaideaali
Anitan ajatuksia ja painotuksia päivän avaukseksi
Anita Rubinin kuva viime vuoden Humak-pajasta määrittelee tulevaisuuden erilaiset alueet. (analyyttinen traditio)
Mamk-prosesseissa tulevaisuuteen kuljetaan neljää tietä. Ensin pitää tuntea kunnolla se ilmiö, jota lähdetään tarkastelemaan. Tilannetiedosta voi matkata trenditarkasteluun, joka on keskeinen lähitulevaisuuden (2-5 vuotta) monitorointikeino. Heikkojen signaalien havainnoinneilla on mahdollista kaivaa esiin myös uusia nousevia trendipolkuja. Toinen tie järkyttää “business as usual”-uraa on analysoida ympäristövoimia (drivereita,megatrendejä) , jotka vähän pitemmällä aikajänteellä saattavat muliistaa vallitsevat käytännöt. Skenaarioihin voi päätyäDelfoi-prosessin kautta tai vaikkapa taulukoimalla ilmiön erilaisia ominaisuuksia vaihtoehtoisina tiloina. (analyyttinen traditio)
Murrosteoria: kulttuurinen tai kriittinen lähestymistapa
Mamk-delfoit asettuvat aikajanalle eri tavoin ja niiden kautta on mahdollista heijastaa skenaarioita.
ANTICIPATION (by Roberto Poli & Antti Hautamäki)
Näkökulmani aiheeseen on tulevaisuuksientutkijan. Käytän tätä termiä, koska tulevaisuuksia on aina monta. En voi olla nappaamatta mukaan ajankohtaista näkökulmaa ja avausta, jonka Antti Hautamäki teki viikko sitten blogissaan. Hän osallistui viikko sitten Italiassa konferenssiin, jonka teema oli antisipaatio, joka usein määritellään kehkeytämässä olevaksi vanhaa tulevaisuudentutkimusta haastavaksi ja lähes paradigmaattiseksi suunnanmuutokseksi. Osaksi ja monin paikoin maailmalla niin voi ollakin, mutta Suomessa kehitys on sisäsiittoisesti johtanut omia aikojaan antisipaation suuntaan. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometria voi esimerkiksi pitää sangen selväpiirteisenä antisipaatiotutkimuksena. Mika Mannermaan evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus vuodelta 1991 on vahva teoreettinen jäsennys, jossa on tilaa kaikille lähestymistavoille.
Poli näkee antisipaation tulevaisuudentutkimuksen uutena vaiheena tai paradigmana. Se johtaa korostamaan eroja perinteiseen tulevaisuudentutkimukseen. Esimerkiksi trendianalyysiin suhtaudutaan kriittisesti. Trendit muuttuvat, jotkut häviävät ja uusia tulee tilalle. Kehityksessä on aina yllätyksiä ja uutuuksia ja siksi trendianalyysi on vaikeuksissa ja jopa harhaanjohtavaa. Tarvitaan uusia tapoja nähdä asioita. Tietäminen ja näkeminen noudattavat eri logiikkaa. Tietäminen on sidoksissa perustelemiseen kun taas näkeminen on pikemminkin kyky löytää uusia näkökulmia.
Antisipaatio-teoriassa systeemin käsite on keskeinen. Teoria kritisoi perinteistä systeemi-ajattelua, jossa systeemit ovat mekaanisia ja yksinkertaisia (”newtonilaisia”). Antisipaatio liittyy monimutkaisiin, kompleksisiin systeemeihin, joita parhaiten edustavat elävät oliot. Tällainen on tulevaisuuksientutkimuksessa valmiiksi tarjolla pehmeän systeemimetodologian (SSM) muodossa.
Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden. Suunnittelun ongelma on Millerin mukaan ajautuminen polkuriippuvuuksiin ja jatkuvuuden oletuksiin. Suunnittelu on reaktiivista ja reformistista. Jos sen sijaan haemme uutta ja haluamme olla luovia ja kekseliäitä, meidän tulee heittäytyä epäjatkuvuuksiin ja improvisaatioon. Keskeiseksi kyvyksi nousee mielikuvitus. Miller määrittelee antisipaation tulevaisuuden käyttämisenä nykyisyyden paljastamiseen ja uuden, emergenssin ja systeemien rajojen näkemiseen. Aivan kuten Roberto Polikin Miller painottaa uusien tulkintojen tekemistä, merkityksellisyyden huomaamista ja luomista.
Miller painottaa ihmisten kyvykkyyksien vahvistamista. “Antamalla ihmisille tilaa toimia, syntyy uutta ja yllättävää. Ohjaus rajoittaa ihmisten toimintavapauksia. Palasin tähän asiaan tänään perjantaina ja ehdotin Millerille, että hänhän on anarkisti ja hän vastasi makeasti nauramalla. Vakavampi kysymys oli miten tuollainen indiviidien toiminta johtaa muutoksiin jos mitään koordinaatiota ei ole. Samaa kysyi kanssamme keskustellut Sitran tutkija Timo Hämäläinen. Miller uskoi että keskenään yhteistyössä olevat ihmiset kykenevät luomaan yhteisen vision ja toimimaan sen eteen. Itse mainitsin filosofi David Lewisin kuuluisan teorian konventioista. Lewisin mukaan ihmiset toimivat monissa tilanteissa ikään kuin toiminnasta olisi sopimus. Tämä "autonominen koordinaatio" (minun sanani) syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja jokaisen oletuksesta että muut tietävät minun toimivan tietyllä tavalla. Kuulostaa monimutkaiselta mutta juuri tällainen keskinäinen yhteisymmärrys selittää monia yhteiskunnallisia prosesseja alkaen kielen puhumisesta. Muutosten kaava on siten: yksilölliset toiminakyvyt, yhteistyö ja tilaa toiminnalle.”
Tulevaisuusasenteella ja kehittämispotentiaalilla on mielenkiintoinen relaatio keskenään. Proaktiivinen toiminta on kuin riskisijoitusta tulevaisuuteen. Jos osuu kohdalle niin se on kuin jättipotti. Se selittäää miksi heikkojen signaalien kalastajia on paljon liikkeellä etenkin liike-elämässä.
Mahdollinen taitajan mentaalinen malli vuonna 2030?
ANTICIPATION (by Riedel Miller, Robert Rosen & Antti Hautamäki)
Palataan vielä antisipaatioon. Kartan piirtäminen on havaintojen sovittamista johonkin malliin. Meille luontaisin kartanpiirtoväline on tarina. Niitähän skenaariotkin ovat, mutta myös paljon arkisemmin. Olemassaolomme hajoaa ajatuksen atomeiksi ilman tarinaa. Kaikkein arkisinkin navigaatio tapahtuu tarinoiden kautta. Siinä mielessä tulevaisuuskartat joita myöhemmin esittelen ovat tavallaan tarina-alustoja. Jos oikein antisipaattisen ylevästi karttaprosessin kuvaisi niin toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita, jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin.
Annetaan vielä Antti Hautamäen jatkaa blogitarinaansa:
“Jos ette vielä tajua mistä antisipaatiossa on kysymys, niin olette samassa tilassa kuin minäkin. Kysyin junamatkalla Veronasta Trentoon Ted Fullerilta, joka on Lincolnin yliopiston professori, mitä antisipaatio on hänen mielestään. Hän korosti että se tekee tilaa ymmärtää myös tunteiden osuutta ihmisen toiminnassa. Minunkin mielestäni perinteiden tulevaisuuden tutkimus on painottanut liikaa järkiperäisyyttä. Tämä on yksi tapa taas todeta, että rationaalinen suunnittelu on vaarallisella tavalla yksipuolista. Ted on ollut mukana isossa hankkeessa, jossa on toteutettu useissa kehitysmaissa antisipaatioprosesseja jossa paikalliset ihmiset ovat koittaneet päästä vaikeiden tilanteiden yli. Näissä konteksteissa antisipaatio on monimutkainen kokonaisuus joka koostuu tiedosta, tietoisuudesta, kokemuksista ja kyvystä toimia.”
Robert Rosen on yksi antisipaatio-liikkeen guru. Hän on pyrkinyt matemaattisesti mallintamaan elävien olioiden kompleksisuutta ja kykyä uudistaa itseään. Työpajan perusteella Rosenin ajattelun ytimenä näyttää olevan kahdenlaisten systeemien riippuvuus. Toinen on luonnon systeemi (Natural Systems) jatoinen formaali systeemi. Luonnon systeemeissä kausaaliset suhteet toimivat kun taas formaalisissa systeemeissä päättelyyn liittyvät suhteet vallitsevat. Tärkeintä Rosenin relationaalisessa mallissa ovat siirtymät luonnon systeemistä formaalisiin systeemeihin (encoding) ja takaisin (decoding). Malli ei ole mekaaninen, vaan pikemminkin osallistuva systeemi. Siinä on ainakin lukijan mielessä yhtymäkohtia Peter Checklandin kehittämään pehmeään systeemimetodologiaan.
Toimeksianto täsmennetään esittelyn ja keskustelujen jäljiltä.
Ohjelman rakentelussa on ideana sulauttaa toimeksiantoihin tulevaisuudentutkimukselliset sisällöt. Kussakin teemaryhmässä on sama kaava:
- toimeksiantajan esittely ja kontekstointi
- toimeksiannon tarkennus: tutkimuskysymys, tavoitteet ja vaiheistus
- metodinen asemointi: kullekin toimeksiannolle soveltuva teoria ja metodologia (yksinkertaisesta ja yhteisestä kohti eriytyvää ja erityistä. ennakoinnista skenaarioihin)
- optiona joku aihetta havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
Modernin ajan taloutta on hallinnut maailmankuva, jossa on kaksi rinnakkaista toimijaa, valtio ja markkinat. Valtio takaa järjestyksen ja mahdollistaa näin markkinoiden toiminnan. Viime aikoina talouden järjestämisen vaihtoehtoihin kohdistuva mielenkiinto on kohdistunut paitsi tulonjakoon markkinoilla, myös itse tämän maailmankuvan haastamiseen. Erilaiset erityisesti internetin avulla toimivat vaihtoyhteisöt ovat haastaneet markkinoiden arvokäsitystä (esimerkiksi aikapankit lähtevät siitä, että kaikkien aika on yhtä arvokasta) ja valtion roolia talouden toiminnan takaajana (useimpia järjestelmiä kannattelevat vain ihmisten verkostot). Onko luultavaa, että tulevaisuudessa talous ei toimi enää valtion ja markkinoiden muodostaman kokonaisuuden varassa, vaan ihmiset hankkivat tavarat (tai pikemmin yhteisomistettujen tavaroiden käyttöoikeudet) spontaanisti organisoituvista yhteisöistä, joilla on valtion rahasta eroavat kirjanpitosysteeminsä? Jos näin käy, miten tällaiset yhteisöt toimivat, kun niiden koko kasvaa esimerkiksi tuhannesta ihmisestä sataan tuhanteen?
TOIMINTAYMPÄRISTÖN SKANNAUS
Sadan driverin listasta voi poimia voimia, jotka saattavat muuttaa kaikkein yleisempiä uskomuksiamme ja vaikuttaa sitä kautta siihen,miten organisoimmem sosiaalista maailmaa ympärillämme.
Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osaamisen risteyspisteessä esiintyy rakenteellista muutosta, jota tämä kuvio esittää. Sitäkin voi käyttää apuan väitteiden terävöittämisessä!
Huom. Esimerkki Hollannin osuuskuntapohjaisesta ja hajautetusta kotihoidosta. Ks. Martelan blogi http://frankmartela.fi/en/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/ .
TULEVAISUUSTEESI
Barometri koostuu viidestä kyselystä, joista kussakin on 4-12 tulevaisuusväitettä. Kukin väite eli teesi esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Koko kysymys koostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa teesin sisältöön arvioimalla asteikolla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi muuttaa vastaustaan ja tähän mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti ehdottoman anonyymiä.
KRITEERIT: TODENNÄKÖISYYS JA TOIVOTTAVUUS
Jakaumat kuvataan graafisesti todennäköisyys- ja toivottavuus-skaalojen mukaisessa taulukossa. Pallurat kuvaavat vastausten sijainnin ja määrän. Väreillä on myös oma symbolimerkityksensä, joka paljastetaan parin kalvon päästä.
NELIKENTTÄ
Jakaumat voi pelkistää nelikentäksi kahden muuttujan suhteen. KiinnostavIa ovat tietysti “iskemät” ja niiden hajaantumat koordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa iskemät saadaan liikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoida jännitteitä, jotka syntyvät esimerkiksi todennäköisen ja ei-toivotun tulevaisuuden suhteen. (00:19)
ARGUMENTTIVISUALISOINTI
Argumentit ovat barometrin pääsaaliista. Analyysissa värikoodataan erikseen sisä- ja ulkopaneelia, aikaa ja dialogia.
TEESIEN KOLME TILAA
Väitejakaumien ja –perusteluiden pohjalta teesit on luokiteltu kolmeen kategoriaan:
Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.
Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi
Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.
Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista. Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimat ovat tarpeellisia. Niiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.
Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa kauko- kuin lähitulevaisuudessa. Eräänlainen teesien perusprosessi on siis käynnistyä kiistakysymyksenä, puroutua dialogisiksi näkökulmiksi ja lopulta kiteytyä ratkaisuvoimaa sisältäväksi näkemykseksi haluttavasta tulevaisuudesta. (02:50)
Hyvän teesin ominaisuudet: se on yksiselitteinen, tiivis, jakava, yllättävä, kiihottava ja kuitenkin mahdollinen