1. Missä mennään terveyserojen kaventamisessa
Tuulia Rotko, Kehittämispäällikkö, THL
Tasa-arvoa liikunnalla ja kulttuurilla, M/S SOSTE 8.10.2014
2. 6.10.2014
Tuulia Rotko
2
Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä
3. TERVEYS 2011 -tutkimus
•Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvin- vointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000
•Huolen aiheita:
–alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä
–keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä
–kielteisiäkin kehityskulkuja ilmeni
–koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot olivat varsin selkeitä ja johdonmukaisia, ongelmat olivat yleisimpiä perusasteen koulutuksen saaneilla ja harvinaisimpia korkea-asteen koulutuksen ryhmässä
6.10.2014
Tuulia Rotko
3
5. • Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä
• Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta
• Toiset sosiaaliryhmät ovat saavuttaneet paremman terveyden tason, ja
tämä on mahdollista muillekin terveyseroihin voidaan vaikuttaa
Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)
Väestön
terveys
Tavoitetila: terveyden
tasainen jakautuminen
Nykyinen tila:
eriarvoisuus suurta
Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian
6.10.2014 Tuulia Rotko 5
7. Perusperiaatteita terveyserojen kaventamisessa
Toimintaohjelman mukaan
•Tavoitteena on sosioekonomisten väestöryhmien välisten erojen kaventuminen työ- ja toimintakyvyssä, koetussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Näihin tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat.
•Universaalit palvelut, jotka ovat kaikille tarjolla ja joista kaikki hyötyvät, muodostavat välttämättömän perustan terveyserojen kaventamistyössä. Ne eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia heikommassa asemassa olevien ongelmia. Palveluja on täydennettävä tarjoamalla haavoittuvassa asemassa oleville kohdennettuja toimenpiteitä.
•Terveyserojen kaventaminen vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä työtä sekä eri sektoreiden ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä. On puututtava terveyserojen taustalla oleviin syytekijöihin ja prosesseihin.
8.10.2014
Tuulia Rotko
7
8. Terveyserojen kaventaminen valtioneuvoston tasolla
6.10.2014
Meri Larivaara
8
Hallitusohjelmassa:
”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.”
Usein toimeenpanon yksityiskohtia muuttamalla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen ja näiden jakautumiseen alkuperäisen tavoitteen kärsimättä
9. HyTE−toimeenpanosuunnitelma
8.10.2014
Meri Larivaara
9
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (HyTE) yhteiskunnallisessa päätöksenteossa – toimeenpanosuunnitelma, Kansanterveyden neuvottelukunta
Ministeriöiden välisen yhteistyöprosessin vahvistaminen
Tulevaisuuden hyvinvoiva ja kestävä Suomi, 28.-29.11.2013 Majvik
Hyvinvointi kestävän kasvun perustana, 12.3.2014 Smolna
Hyvinvointi kestävän kasvun perustana III –työseminaari, 13.−14.11.2014 Siikaranta
10. HyTE-toimenpiteet
6.10.2014
Taru Koivisto
10
1.Seuraaviin hallitusohjelmiin tarjottavat poikkihallinnollisia toimia vaativat HyTE-aloitteet valmistellaan aikaisempaa järjestelmällisemmin ja yhdessä niiden tahojen kanssa, joita ehdotettujen ratkaisujen toimeenpano koskisi
2.HyTE-näkökulmat sisällytetään eri hallinnonalojen hankkeisiin jo hankesuunnittelun ja alustavan valmistelun aikana.
–HyTE-vaikutusten kannalta merkittävät eri hallinnonalojen toimintaan liittyvät kirjaukset ja ehdotukset seulotaan ja HyTE-vaikutusarviointi sekä mahdolliset parannusehdotukset tehdään jo valmisteluvaiheessa
3.HyTE-vaikutusten arviointi vakiinnutetaan säädösvaikutusten arvioinnin osaksi.
–Työkalut uusitaan ja vahvistetaan eri hallinnonaloille tarjottavaa vaikutusten arvioinnin tukea
4.HyTE-vaikutusten huomioonottamista päätöksenteossa ja toimeenpanossa seurataan ja arvioidaan
11. 8.10.2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uudistamisen keskeiset tavoitteet
Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
•Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa
–eriarvoisuuden vähentäminen
–asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen
•Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja
•Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne
Taru Koivisto
12. 8.10.2014
Sote-lakiluonnos 8 §: (1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa
•Seurattava asukkaitten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin
•Hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain
•Kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus
•Strategisessa suunnittelussa asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, sekä määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet
Taru Koivisto
13. 8.10.2014
Sote-lakiluonnos 8 §: (2) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa
•Päätösten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon eri toimialojen päätöksenteossa
•Eri toimialojen tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
•Nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot
•Tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa
Taru Koivisto
14. 6.10.2014
Tuulia Rotko
14
Saavutettavuus Taloudellinen, fyysinen, tiedollinen, asenteellinen.
Osallisuus Omassa asiassa, kehittämisessä sekä yhteiskunnassa.
Asiakaslähtöisyys
Valtaistaminen,
matalan kynnyksen ja yhden oven palvelut.
Eriarvoisuuden kaventaminen Tunnistaminen, tavoittaminen, kohdentaminen. Hyvinvointijohtamisen ja -työn rakenteet kunnassa
Kaste-ohjelman tavoitteena
15. Perhe
Terveyskeskuslääkäri
TERVEYDEN-
HOITAJA
FYSIOTERAPIA
VETERAANI- TOIMISTO
VETERAANI-
KUNTOUTUS
avo/laitos
L
L
APUVÄLINEET
asunnon muutostyöt
apuvälineyksikkö/
toimintaterapeutti
L
ERIKOIS-
LÄÄKÄRI
L
Pkl:n
MUISTIHOITAJA
L
L
VANHUSPALVELUJEN
SOSIAALITYONTEKIJÄ
KULJETUS-
PALVELUT
L
INVAPARKKIOIKEUS Poliisi
L
LAH-hoitojaksot
L
PÄIVÄ- TOIMINTA
OMAISHOIDON
TUESTA VASTAAVA
L
JALKAHOITO
L
KOTIHOITO/-KSH
-siivous,pyykki
- kauppa-asiat
- hälytyspalvelut
- lääkityksen seuranta
OMAHOITO-
VÄLINEJAKELU
L
L
HAMMAS-
HOITO
L
MAISTRAATTI
edunvalvonta
L
L
JÄRJESTÖJEN JA
YKSITYISET PALVELUT:
- kotipalvelu
- Senioripysäkki
-omaishoitoyhdistykset
-fysioterapia
-lääkärit
KELA:
-lääkekorvaukset
- hoitotuki
- asumistuki
- sopeutumisvalmennus
- kuntoutus
DEMENTIANEUVOJA
ATERIA - PALVELU
VEROTTAJA:
-kotitalousvähennys
- veronmaksukyvyn
vähennys
L
L
PANKKI
- valtuutus
- juristit
RAVINTO- NEUVONTA ravitsemusterapeutti
L
L
L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi
APTEEKKI
farmaseutti
Omaishoitoperheen yhteydet palvelujärjestelmään
Lähde: Saarenheimo & Pietilä 2006
6.10.2014
Tuulia Rotko
15
16. Asiakaslähtöisyys palveluissa
•Asiakaslähtöinen toiminta organisoidaan asiakkaan tarpeista käsin – arvoperusta perustuu ihmisarvoisuudelle
•Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, subjektina
•Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja palveluprosessissa työntekijän kanssa tasavertainen kumppani
•Erilliset palvelut ja sirpaloitunut palvelujärjestelmä toimivat kaikkein huonoiten moninaisista hyvinvointiongelmista kärsivien kannalta
Lähde: Virtanen ym. (2012) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen
6.10.2014
Tuulia Rotko
16
17. Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
•Kun hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen; koulutus, tulonjako, työllisyysmahdollisuudet, verotus
•Turvataan terveelliset elinolot (asuminen, työolot, ympäristö) kaikille
•Vähennetään haitallisille aineille altistumista (työaltisteet, ympäristöaltisteet, elintavat mm. alkoholi, tupakka, ravinto)
•Vähennetään haavoittuvuutta (sosiaaliset verkostot, erityinen tuki haavoittuvassa asemassa oleville)
•Estetään eriarvoisia seurauksia (esim. palvelujen saatavuus ja laatu yhdenvertaiseksi)
6.10.2014
Tuulia Rotko
17
18. Keinoja terveyden tasa-arvon tavoitteluun
•Toimien on oltava universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen
•Tavoittaminen ja saavutettavuus
Matalan kynnyksen/yhden oven -palvelut: moniammatillinen ja - sektorinen työ, asiakaslähtöiset palvelupolut ja -prosessit, jalkautuminen
•Ymmärrys asiakkaiden tarpeista, kyvyistä ja ominaisuuksista voi tuottaa osallisuutta ja voimavaroja edistäviä palveluita
Asiakkaat mukaan kehittämään palveluja: palvelumuotoilu, kokemusasiantuntijat, yhteistutkijuus, kehittäjäasiakkaat ym.
Ei tarjota kaikille samaa, mietitään erilaisia keinoja erilaisille asiakkaille
•Julkisten palveluiden ja vertaistuen (järjestöt) yhteen nivominen
6.10.2014
Tuulia Rotko
18
19. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen siten että eriarvoisuus vähenee edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla
8.10.2014
Tuulia Rotko
19
Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen
Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako
Tieto, seuranta ja arviointi
Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen
Lähde:
Rotko, Mustonen, Kauppinen. THL, Työpaperi 32/2013.
20. 6.10.2014
Tuulia Rotko
20
Hyvinvointi- ja terveyserot –verkkosivusto http://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot
21. HYTE-oppimisverkosto
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen oppimisverkosto
https://www.innokyla.fi/web/verkosto467770
•Seuraava HYTE-verkoston kansallinen foorumi pidetään perjantaina 12.12.2014 Helsingissä, paikka THL.
8.10.2014
Tuulia Rotko
21