Mikael Rinnetmäki kävi Farmasian päivillä (www.farmasianpaivat.fi/events/tiekartta-diabeteksen-hoidon-tulevaisuuteen-yksilo-yhteiskunta-ja-digitaalisuus/) kertomassa näkemyksiään siitä, kuinka digitalisaatio muuttaa diabeteksen hoitoa ja terveydenhuoltoa laajemminkin aivan lähitulevaisuudessa.
27. “Our method for regulating digital
health products must recognize the
unique and iterative characteristics
of these products”
-FDA
https://diatribe.org/fda-workshop-tackles-bolus-calculators-and-device-interoperability
28. “This DIY movement has grown rapidly, and JDRF
believes that in order to support innovation and
enable T1D families to use this approach safely, we
must forge pathways to make devices compatible
and enable open-protocol systems.”
http://www.jdrf.org/press-releases/jdrf-announces-new-initiative-to-pave-way-for-open-protocol-automated-insulin-delivery-systems/
31. • Ensimmäinen apteekki, josta saa ostaa tarvikkeet Nightscout-
järjestelmän toteuttamiseen?
• Ensimmäinen apteekki, jossa pidetään yhteinen kokoamistyöpaja?
• Apteekki, jossa keskustellaan keinohaimakokemuksista?
38. “Nightscout study”
Joyce Lee, MD, MPH
Associate Professor, University of Michigan
Medical School
Robert P. Kelch, MD
Research Professor of Pediatrics
39. 39%
88%
61%
12%
0 25 50 75 100 125
Never / Rarely
Before Nightscout
Diabetes kept me from doing normal activities
After Nightscout
Source: Dr Joyce Lee, Univ. Michigan
39%
88%
61%
12%
0 25 50 75 100 125
Never / Rarely Sometimes / Often / All the Time
Before Nightscout
Diabetes kept me from doing normal activities
After Nightscout
Source: Dr Joyce Lee, Univ. Michigan
40. 51%
85%
49%
15%
0 25 50 75 100 125
Never / Rarely Sometimes / Often / All the Time
Before Nightscout
Diabetes kept me from spending time at work
After Nightscout
Source: Dr Joyce Lee, Univ. Michigan
En ole koskaan saanut kirjattua arvoja käsin. En vihkoon, en sovellukseen.
Kognitiivinen kuorma.
Mittaan sokerit. Onko sitä mitä odotin? Jos ei, miksi ei? Mitä siitä voi oppia? Paljonko pitää korjata ja kumpaan suuntaan?
Mietin ateriaa. Paljonko hiilareita, mikä glykeeminen indeksi? Paljonko sille pitää pistää insuliinia?
Onko liikuntaa tai stressiä tai jotain muuta, mitä pitäisi huomioida?
Jos joudun vielä ottamaan esiin jonkun sovelluksen ja syöttämään sinne mittaustuloksen, ylimääräistä hässäkkää, unohtuu pian pistää.
Boluslaskuria käytän mielelläni. Välitön palkinto, helpottaa insuliiniannoksen laskemisessa.
Mittarista saa purettua tiedot. Tilastotieteilijä voi olla tyytyväinen.
“Mittaat, arviot hiilarit, huomioit liikunnan. Niin yksinkertaista se on.”
Mutta kun ei ole. Pelkät verensokerin mittaustiedot eivät juurikaan auta!
Sensori itselleni pelastus. “Näin ne sokerit oikeasti vaihtelevat.” Omatoiminen diabeetikko, voimaantunut potilas... Tämä itselleni tärkein tekijä!
Jos mittaan tuolla aamulla, sokerit ovat 12. Ovat nukkumaan mennessäkin olleet 12. On tärkeä tietää, että suuren osan yöstä insuliini on kuitenkin vaikuttanut ihan hyvin.
Ja kun se lähtee nousemaan itsekseen, ennen kuin herään, herää väkisinkin kysymys, miksi?
Lääkäri voi sitten kertoa. Aamunkoittoilmiö. Stressi. Kortisoli.
Kun se on päässyt nousemaan korkealle, ei auta vaikka kuinka pumppaa insuliinia päivän aikana. Se vain pysyy korkealla.
Kunnes iltapäivällä, kun kortisolin vaikutus lakkaa.
Pääsen oppimaan saman päivän aikana toisenkin ilmiön. Reaktiivinen nousu. Maksa vapauttaa varastosokeria. Sitten mennään taas ylös.
Kuinka paljon insuliinia pistin missäkin? Kuinka paljon söin? Hypokorjaus? Kuinka liikuin? Käsin kirjaaminen edelleen itselleni ongelma.
Omat kokemukset:
Sormenpäämittaukset auttavat kertomaan, että hoito ei ole hyvin tasapainossa, mutta eivät auta korjaamaan sitä.
Jatkuva verensokerin mittaus muuntaa täyden mysteerin ratkaistavissa olevaksi palapeliksi. Auttaa ymmärtämään edes jotain ilmiöitä.
Silti haasteellista. Pumpun (Medtronic 640 G) ja sensorin (Freestyle Libre) tietojen tarkastelu yhdessä mahdotonta. Siihen vielä lisäksi liikunta. Ja paikkatieto/muu kalenteritoiminto.
Sensotrend auttaa tuomaan tiedot eri lähteistä yhteen näkymään. Me yhdistämme tiedot hyvinvointisovelluksista ja lääkinnällisistä laitteista, visualisoimme sen diabeteksen hoidon kannalta olennaisella tavalla ja autamme jakamaan sitä lääkärin, hoitajan ja vertaistuen kanssa.
Kehitys kehittää, digi mullistaa!!!
Kehittämöt. Jotkut harrastelijat kehittivät mustavalkokuvia itse, mutta kyllä vähintäänkin värikuvat tullaan aina kehittämään meillä virallisissa kehittämöissä.
Tuli digi. Mitäs nyt kehitetään?
Työkalut tulevat kaikkien saataville, tuotannon määrä räjähtää!
Syntyy uusia jakelukanavia, vanhat kanavat joutuvat sopeutumaan
Teksti. Helpointa käsitellä. Käynyt läpi jo useamman syklin.
Desk-top publishing, Digitaalinen tulostaminen. Kuka vain voi tehdä lehden tai kirjan. Värierottelijoiden ja painopinnan valmistajien rooli muuttuu.
Web, kuka vain voi tehdä webbisivun.
Facebook, Twitter. Sisällön määrä räjähtää. Journalismin rooli muuttuu.
Valokuvissa digi melko selkeä.
Digikamerat, sisältö lisääntyy, mahdollista kenelle vain. Valokuvakirjat. Filmin valmistajien ja kehittäjien rooli muuttuu.
Kännykkäkamerat, kaikista tulee kuvaajia, sisällön määrä räjähtää.
Flickr, Instagram, Snapchat… Valokuvaus elinkeinona muuttuu, tapa suhtautua valokuviin muuttuu (ei muistoja, elävää kommunikaatiota)
Musiikki
Kotitietokoneet studioiksi. Kuka vain voi tehdä albumin. Perinteisten studioiden rooli muuttuu.
CD-levyt, polttavat CD-asemat. Levy-yhtiöiden rooli alkaa muuttua.
Mp3, napster, Spotify. Suhde musiikkiin muuttuu.
Video
HD-tason videokamerat, iMovie. Kuka vain voi tehdä tuotantokelpoista videota.
Youtube… TV:n rooli muuttuu.
Mitä tekemistä tällä kaikella on farmasian kanssa? Usein disruptiot on helpompi hahmottaa muilla aloilla. Oma ala on niin tuttu, luulee tietävänsä kaiken. Ja saa palkkaa siitä, että ei usko, että muutos tulee tapahtumaan. Mutta muutos tulee tapahtumaan.
Katsotaan hetki, ketkä tällä hetkellä näpsteröivät terveydenhuoltoa, tarkemmin diabetesta.
- Valvonta, kun lapsi koulussa, tarhassa, yökylässä, nukkumassa
Ei tarvetta kysyä jatkuvasti.
Huumori…
Yhdistää olemassa olevia komponentteja, ehkä jotain itse tehtyä
Saattaa joutua kolvailemaan, mutta ei välttämättä. Riippuu siitä, mitä välineitä saa käyttöönsä ja mitä haluaa saavuttaa.
Mahdollistaa mielikuvitukselliset räätälöinnit. Esimerkiksi verensokerikäyrä Tesla-sähköauton keskikonsoliin. Koska virallinen terveysteknologiayritys mahdollistaa jotain tällaista?
Ehkä huomattavinta on yhteisö!
Ihan tavallisia ihmisiä. Ei nörttejä.
Auttamisen kulttuuri. Ilmaista. Anna hyvän kiertää.
Valtava ylpeys, kun on saanut tehtyä.
Verensokerin etäseuranta. Insuliinipumppu, joka annostelee insuliinia tarpeen mukaan, ohjelmoidusti.
Elämä ei ole samanlaista joka päivä. Voisiko ohjelmointi olla dynaamisempaa ja mukautua eri tapahtumiin?
Alkuperäinen OpenAPS
Nykyinen OpenAPS.
Myös AndroidAPS, Loop (iOS), …
Kukaan ei tee valmista pakettia.
Mutta muutenkin muutoksen tuulet ovat havaittavissa.
Dana julistaaa yhteensopivuutta näiden laitteiden kanssa.
Maailman vanhin insuliinipumppujen valmistaja on päättänyt, että heille ei käy Kodakit!
FDA kuuntelee, sopeutuu ja katsoo pidemmälle.
Kuva alan aktiivien tapahtumasta. FDA aina paikalla.
Tälläkin hetkellä on hackathon menossa jenkkilässä!
https://diatribe.org/fda-workshop-tackles-bolus-calculators-and-device-interoperability
JDRF sponsoroi.
Suomessa Lorenzo Sandini Lappeenrannassa edistää molempia. Artikkeli tulossa lääkärilehteen.
Myös insuliinia tehdään harrastelijavoimin…
Terveysteknologiassa kuka tahansa voi nyt rakentaa laitteita
Seuraavaksi sisällön määrä muuttuu.
Kuka vain voi ottaa kotona mitä vain testejä. Labrojen rooli muuttuu.
Verkosta löytyvät ohjeet tulkitsemiseen. Lääkärin rooli muuttuu valmentajaksi, konsultiksi, luotetuksi asiantuntijaksi.
Kuinka apteekin rooli muuttuu?
Edelläkävijyyden paikka apteekeille.
Tästä on pitkälti kyse. Kun ensin mittaa, voi myös oppia.
Mittaaminen on nykyään helppoa. On sensorit, on sovellukset. Sovelluksista oma suosikkini Moves.
Moves-sovellus taskussa. Automaattisesti tietää, koska kävelen, koska juoksen, koska pyöräilen.
Merkkaan kerran paikan, että täällä pelaan jalkapalloa, sen jälkeen merkkaa senkin aina automaattisesti.
Tämä on sellaista elämän helpottamista mitä minä kaipaan! Voin keskittyä elämään silloin kun pitää elää, ja verensokereiden opiskeluun sitten kun on sen aika.
Vertaistukiryhmässä puhutaan Prisma-efektistä. Kuinka verensokerit käyttäytyvät, kun käyn Sokoksella? Kun yhdistän Moves-tiedot ja sensorin datan, näen kuinka Prisma-käynnit yleensä vaikuttavat sokereihin. Mutta se ei olekaan aivan yksinkertaista.
Mittaaminen on helppoa. Oppiminen on edelleen haaste.
There’s a fundamental difference to people’s lives when they have access to this data. Dr Joyce Lee from University of Michigan did a qualitative study…
Over 3x as many parents are less likely to need to skip work!