Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Ähnlich wie sistem peredaran darah
Ähnlich wie sistem peredaran darah (20)
sistem peredaran darah
- 1. SSIISSTTEEMM PPEERREEDDAARRAANN DDAARRAAHH MMAANNUUSSIIAA
- 2. DDii ddaallaamm ttuubbuuhh mmaakkhhlluukk hhiidduupp tteerrddaappaatt ssiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh ddaann ssiisstteemm ppeerreeddaarraann ggeettaahh bbeenniinngg SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrddiirrii ddaarrii ddaarraahh ddaann aallaatt ppeerreeddaarraann ddaarraahh ((tteerrddiirrii ddaarrii jjaannttuunngg ddaann ppeemmbbuulluuhh ddaarraahh)) SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ggeettaahh bbeenniinngg tteerrddiirrii ddaarrii ccaaiirraann lliimmffaa,, ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa ddaann ssiimmppuull lliimmffaa.. BBeerrddaassaarrkkaann ppeemmbbuulluuhh ddaarraahhnnyyaa,, ppeerreeddaarraann ddaarraahh mmaakkhhlluukk hhiidduupp ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrbbuukkaa ddaann ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrttuuttuupp..
- 3. PPeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrbbuukkaa aaddaallaahh ppeerreeddaarraann ddaarraahh yyaanngg tteerrsseebbaarr kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh kkeelluuaarr ddaarrii ppeemmbbuulluuhh ddaarraahh.. PPeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrttuuttuupp aaddaallaahh ppeerrppuuttaarraann ddaarraahh ddaarrii jjaannttuunngg kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh ddaann kkeemmbbaallii llaaggii kkee jjaannttuunngg ddaann sseellaalluu bbeerraaddaa ddii ddaallaamm ppeemmbbuulluuhh ddaarraahh BBeerrddaassaarrkkaann jjaarraakk ppeerrppuuttaarraannnnyyaa,, ppeerreeddaarraann ddaarraahh ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii ppeerreeddaarraann ddaarraahh kkeecciill ddaann ppeerreeddaarraann ddaarraahh bbeessaarr PPeerreeddaarraann ddaarraahh kkeecciill aaddaallaahh ppeerrppuuttaarraann ddaarraahh ddaarrii jjaannttuunngg kkee ppaarruu--ppaarruu ddaann kkeemmbbaallii llaaggii kkee jjaannttuunngg.. ppeerreeddaarraann ddaarraahh bbeessaarr aaddaallaahh ppeerrppuuttaarraann ddaarraahh ddaarrii jjaannttuunngg kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh ddaann kkeemmbbaallii llaaggii kkee jjaannttuunngg..
- 4. DDAARRAAHH DDaarraahh tteerrssuussuunn ddaarrii 22 bbaaggiiaann,, yyaaiittuu ppllaassmmaa ddaarraahh ((5555%%)) ddaann sseell ddaarraahh ((4455%%)).. PPeerrbbaannddiinnggaann bbaaggiiaann yyaanngg ppaaddaatt ddaann ccaaiirr iinnii ddiisseebbuutt nniillaaii hheemmaattookkrriitt NNiillaaii hheemmaattookkrriitt bbeerrvvaarriiaassii,, nnoorrmmaallnnyyaa aaddaallaahh 4400--5500%% ppaaddaa pprriiaa ddeewwaassaa,, 3355--4455%% ppaaddaa wwaanniittaa ddeewwaassaa,, 3355%% ppaaddaa aannaakk--aannaakk ddii aattaass 1100 ttaahhuunn,, ddaann 4400--6600%% ppaaddaa aannaakk-- aannaakk.. NNiillaaii hheemmaattookkrriitt ddaappaatt mmeenncceerrmmiinnkkaann vvoolluummee ttoottaall eerriittrroossiitt
- 5. Sel darah aaddaa 33 mmaaccaamm,, yyaaiittuu sseell ddaarraahh mmeerraahh ((eerriittrroossiitt)),, sseell ddaarraahh ppuuttiihh ((lleeuukkoossiitt)),, ddaann kkeeppiinngg ddaarraahh ((ttrroommbboossiitt))..
- 6. PPllaassmmaa DDaarraahh PPllaassmmaa aattaauu ccaaiirraann ddaarraahh tteerrddiirrii aattaass 9900%% aaiirr,, 88%% pprrootteeiinn ((tteerrddiirrii ddaarrii aallbbuummiinn,, hhoorrmmoonn,, gglloobbuulliinn,, pprroottrroommbbiinn ddaann ffiibbrriinnooggeenn)),, 00,,99%% mmiinneerraall ((tteerrddiirrii ddaarrii NNaaCCll,, nnaattrriiuumm bbiikkaarrbboonnaatt,, kkaallssiiuumm,, ffoossffoorr,, mmaaggnneessiiuumm,, ddaann bbeessii)),, ddaann 00,,11%% bbaahhaann oorrggaanniikk ((gglluukkoossaa,, lleemmaakk,, uurreeaa,, aassaamm uurraatt,, aassaamm aammiinnoo,, eennzziimm,, ddaann aannttiiggeenn)).. PPrrootteeiinn yyaanngg llaarruutt ddii ddaallaamm ddaarraahh ddiisseebbuutt pprrootteeiinn ddaarraahh..
- 7. Protein darah yyaanngg ppeennttiinngg aannttaarraa llaaiinn hhoorrmmoonn,, ffiibbrriinnooggeenn,, aallbbuummiinn,, ddaann gglloobbuulliinn.. HHoorrmmoonn ppeennttiinngg uunnttuukk kkeerrjjaa ffiissiioollooggii aallaatt ttuubbuuhh FFiibbrriinnooggeenn ppeennttiinngg uunnttuukk pprroosseess ppeemmbbeekkuuaann ddaarraahh AAllbbuummiinn ppeennttiinngg uunnttuukk mmeennjjaaggaa tteekkaannaann oossmmoottiikk ddaarraahh GGlloobbuulliinn ppeennttiinngg uunnttuukk mmeemmbbuuaatt zzaatt kkeebbaall..
- 8. Sel DDaarraahh MMeerraahh ((EErriittrroossiitt)) EErriittrroossiitt bbeerrffuunnggssii uunnttuukk mmeennggaannggkkuutt ookkssiiggeenn.. EErriittrroossiitt bbeerrbbeennttuukk ppiippiihh,, cceekkuunngg ddii bbaaggiiaann tteennggaahhnnyyaa ((bbiikkoonnkkaavv)),, ddaann ttiiddaakk bbeerriinnttii.. SSeettiiaapp 11 mmmm33 ddaarraahh mmeennggaanndduunngg ±±55 jjuuttaa eerriittrroossiitt.. EErriittrroossiitt mmeennggaanndduunngg hheemmoogglloobbiinn ((HHbb)) yyaaiittuu ssuuaattuu sseennyyaawwaa pprrootteeiinn yyaanngg mmeennggaanndduunngg uunnssuurr bbeessii.. Eritrosit
- 9. Hb berfungsi mmeennggaannggkkuutt ookkssiiggeenn ddaarrii ppaarruu--ppaarruu ddaann mmeennggeeddaarrkkaannnnyyaa kkee sseelluurruuhh jjaarriinnggaann ttuubbuuhh.. EErriittrroossiitt ddiibbeennttuukk oolleehh ssuummssuumm mmeerraahh ttuullaanngg ppiippiihh.. SSeetteellaahh eerriittrroossiitt bbeerruummuurr ±±112200 hhaarrii,, mmaakkaa sseell mmeennjjaaddii uussaanngg.. EErriittrroossiitt ppuunn ddiirroommbbaakk oolleehh hhaattii ddaann lliimmppaa.. DDii ddaallaamm hhaattii,, HHbb ddiiuubbaahh mmeennjjaaddii zzaatt wwaarrnnaa eemmppeedduu ((bbiilliirruubbiinn)).. SSeeddaannggkkaann uunnssuurr bbeessii ddii HHbb ddiigguunnaakkaann llaaggii uunnttuukk mmeemmbbuuaatt eerriittrroossiitt bbaarruu
- 10. Sel Darah PPuuttiihh ((LLeeuukkoossiitt)) LLeeuukkoossiitt bbeerrffuunnggssii uunnttuukk mmeemmbbuunnuuhh bbiibbiitt ppeennyyaakkiitt ddaann mmeemmbbeennttuukk zzaatt aannttiibbooddii.. LLeeuukkoossiitt bbeenniinngg ttiiddaakk bbeerrwwaarrnnaa ddaann bbeennttuukknnyyaa ttiiddaakk tteettaapp sseeppeerrttii aammooeebbaa.. SSeettiiaapp 11 mmmm33 ddaarraahh tteerrddaappaatt 88..000000 lleeuukkoossiitt.. LLeeuukkoossiitt mmeemmiilliikkii 55 mmaaccaamm bbeennttuukk yyaaiittuu mmoonnoossiitt,, lliimmffoossiitt,, bbaassooffiill,, eeoossiinnooffiill ddaann nneettrrooffiill..
- 12. NNeeuuttrrooffiill NNeeuuttrrooffiill mmeerruuppaakkaann 6600--7700%% ddaarrii jjuummllaahh sseell ddaarraahh ppuuttiihh NNeeuuttrrooffiill ddaappaatt bbeerrggeerraakk sseeccaarraa aammeebbooiidd ddaarrii ddaarraahh ddaann mmaassuukk kkee jjaarriinnggaann yyaanngg tteerriinnffeekkssii llaalluu mmeenngghhaannccuurrkkaann mmiikkrroobbaa yyaanngg aaddaa GGeerraakk nneeuuttrrooffiill tteerrjjaaddii kkaarreennaa aaddaannyyaa ssiinnyyaall kkiimmiiaawwii ddaarrii ddaaeerraahh yyaanngg tteerriinnffeekkssii NNeeuuttrrooffiill bbeerruummuurr sseekkiittaarr 66--2200 jjaamm
- 13. MMoonnoossiitt MMoonnoossiitt tteerrddaappaatt sseekkiittaarr 55%% ddaarrii jjuummllaahh sseell ddaarraahh ppuuttiihh MMoonnoossiitt mmeerruuppaakkaann ffaaggoossiitt yyaanngg eeffeekkttiiff MMoonnoossiitt bbeerreeddaarr ddii ddaallaamm ddaarraahh sseellaammaa bbeebbeerraappaa jjaamm,, kkeemmuuddiiaann bbeerrppiinnddaahh kkee jjaarriinnggaann.. DDii ddaallaamm jjaarriinnggaann mmoonnoossiitt mmeemmbbeessaarr ddaann bbeerrkkeemmbbaanngg mmeennjjaaddii mmaakkrrooffaagg MMaakkrrooffaagg bbeerrssiiffaatt aammeebbooiidd ddaann ddaappaatt mmeerreennttaannggkkaann ppsseeuuddooppooddiiaa uunnttuukk mmeennaarriikk mmiikkrroobbaa
- 14. EEuussiinnooffiill EEoossiinnooffiill kkiirraa--kkiirraa bbeerrjjuummllaahh 1155%% ddaarrii jjuummllaahh sseell ddaarraahh ppuuttiihh EEoossiinnooffiill hhaannyyaa sseeddiikkiitt bbeerrssiiffaatt ffaaggoossiittiikk tteettaappii mmeemmppuunnyyaaii eennzziimm ppeenngghhaannccuurr EEoossiinnooffiill bbeerrffuunnggssii uunnttuukk mmeellaawwaann ppaarraassiitt bbeessaarr sseeppeerrttii ccaacciinngg ddeennggaann ccaarraa mmeenngghhaannccuurrkkaann ddiinnddiinngg lluuaarr ttuubbuuhh ccaacciinngg
- 15. BBaassooffiill GGrraannuullaa BBaassooffiill mmeennggaanndduunngg hhiissttaammiinn.. HHiissttaammiinn aaddaallaahh ssaallaahh ssaattuu ssiinnyyaall kkiimmiiaa yyaanngg aakkaann ddiikkiirriimmkkaann jjiikkaa tteerrjjaaddii lluukkaa ddaann ppeerraaddaannggaann BBaassooffiill ddiidduuggaa tteerrlliibbaatt ddaallaamm rreeaakkssii aalleerrggii aattaauu mmeellaawwaann pprrootteeiinn aassiinngg yyaanngg mmaassuukk
- 16. LLiimmffoossiitt VVeerrtteebbrraattaa mmeemmiilliikkii dduuaa mmaaccaamm sseell lliimmffoossiitt,, yyaaiittuu sseell BB ((lliimmffoossiitt BB)) ddaann sseell TT ((LLiimmffoossiitt TT)) LLiimmffoossiitt ddiibbuuaatt ddii ssuummssuumm ttuullaanngg ddaann hhaattii ((ppaaddaa ffeettuuss)) LLiimmffoossiitt bbeerrffuunnggssii mmeenngghhaassiillkkaann aannttiibbooddii uunnttuukk mmeellaawwaann zzaatt aassiinngg yyaanngg mmaassuukk VVaakkssiinnaassii bbeerraarrttii mmeellaakkuukkaann kkeekkeebbaallaann sseeccaarraa bbuuaattaann VVaakkssiinn aaddaallaahh bbiibbiitt ppeennyyaakkiitt yyaanngg tteellaahh ddiilleemmaahhkkaann
- 17. KKeeppiinngg--kkeeppiinngg DDaarraahh ((TTrroommbboossiitt)) TTrroommbboossiitt bbeerrffuunnggssii uunnttuukk mmeemmbbeekkuukkaann ddaarraahh.. TTrroommbboossiitt bbeerrbbeennttuukk kkeecciill,, ttiiddaakk tteerraattuurr,, ddaann ttiiddaakk bbeerriinn--ttii.. SSeettiiaapp 11 mmmm33 ddaarraahh tteerrddaappaatt ±±225500..000000 ttrroommbboossiitt.. TTrroommbboossiitt mmeemmiilliikkii eennzziimm ttrroommbbookkiinnaassee..
- 18. Apabila darah keluar kkaarreennaa tteerrlluukkaa,, mmaakkaa ttrroommbboossiitt aakkaann ppeeccaahh.. EEnnzziimm ttrroommbbookkiinnaassee kkeelluuaarr ddaarrii ttrroommbboossiitt.. KKaarreennaa ppeennggaarruuhh iioonn kkaallssiiuumm ddaallaamm ddaarraahh,, eennzziimm ttrroommbbookkiinnaassee aakkaann mmeenngguubbaahh pprroottrroommbbiinn mmeennjjaaddii ttrroommbbiinn.. TTrroommbbiinn aakkaann mmeenngguubbaahh ffiibbrriinnooggeenn mmeennjjaaddii bbeennaanngg--bbeennaanngg ffiibbrriinn.. BBeennaanngg--bbeennaanngg ffiibbrriinn mmeennyyeebbaabbkkaann lluukkaa tteerrttuuttuupp ddaann ttiiddaakk mmeennggeelluuaarrkkaann ddaarraahh tteerruuss mmeenneerruuss.. PPrroottrroommbbiinn aaddaallaahh sseennyyaawwaa pprrootteeiinn yyaanngg ddiibbeennttuukk ddii hhaattii ddeennggaann bbaannttuuaann vviittaammiinn KK..
- 19. Proses Pembekuan DDaarraahh kkaarreennaa TTeerrlluukkaa
- 20. Tabel Perbandingan antara eritrosit, leukosit dan trombosit No Faktor pembeda Sel darah merah (eritrosit) Sel darah putih (leukosit) Keping darah (trombosit) 1. Tempat produksi Sumsum tulang Sumsum tulang dan buku limfa Sumsum tulang 2. Jumlah 5.000.000/mm3 7.000/ mm3 250.000/ mm3 3. Ukuran 7,5 μm 5-9 μm 2-4 μm 4. Bentuk Cakram bikonkaf Tidak beraturan Tidak beraturan 5. Struktur ·Tanpa nukleus ·Mempunyai hemoglobin ·Mempunyai nukleu ·Tanpa hemoglobin ·Tanpa nukleus ·Tanpa hemoglobin 6. Fungsi Membawa oksigen dari paru-paru ke seluruh bagian tubuh ·Fagosit memakan kuman ·Limfosit menghasilkan antibodi untuk membunuh kuman Pembekuan darah
- 21. FFuunnggssii DDaarraahh 11.. SSeebbaaggaaii AAllaatt PPeennggaannggkkuutt aa.. EErriittrroossiitt bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii ppeennggaannggkkuutt ookkssiiggeenn ddaarrii ppaarruu--ppaarruu kkee jjaannttuunngg ddaann kkee sseelluurruuhh sseell--sseell ttuubbuuhh;; bb.. ppllaassmmaa ddaarraahh mmeennggaannggkkuutt:: 11.. ssaarrii mmaakkaannaann ddaarrii uussuuss kkee hhaattii kkeemmuuddiiaann kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh;; 22.. kkaarrbboonnddiiookkssiiddaa ddaarrii jjaarriinnggaann ttuubbuuhh kkee ppaarruu-- ppaarruu;; 33.. uurreeaa ddaarrii hhaattii kkee ggiinnjjaall uunnttuukk ddiikkeelluuaarrkkaann;; 44.. hhoorrmmoonn ddaarrii kkeelleennjjaarr hhoorrmmoonn kkeesseelluurruuhh ttuubbuuhh;;
- 22. 22.. LLeeuukkoossiitt bbeerrffuunnggssii uunnttuukk mmeemmbbuunnuuhh bbiibbiitt--bbiibbiitt ppeennyyaakkiitt.. 33.. TTrroommbboossiitt bbeerrffuunnggssii uunnttuukk ppeemmbbeekkuuaann ddaarraahh.. 44.. MMeennjjaaggaa kkeessttaabbiillaann ssuuhhuu ttuubbuuhh.. SSuuhhuu ttuubbuuhh mmaannuussiiaa bbeerrkkiissaarr 337700CC,, wwaallaauuppuunn ssuuhhuu lliinnggkkuunnggaann mmeenniinnggkkaatt aattaauu mmeennuurruunn.. HHaall iinnii ddiikkaarreennaakkaann ppeennyyeebbaarraann eenneerrggii ppaannaass yyaanngg sseeccaarraa mmeerraattaa ddiillaakkuukkaann oolleehh ddaarraahh..
- 24. JJaannttuunngg JJaannttuunngg tteerrlleettaakk ddii ddaallaamm rroonnggggaa ddaaddaa sseebbeellaahh kkiirrii.. JJaannttuunngg bbeerruukkuurraann ssaattuu kkeeppaallaann ttaannggaann,, ddaann bbeerroonnggggaa.. RRoonnggggaa jjaannttuunngg mmaannuussiiaa tteerrbbaaggii mmeennjjaaddii 44 bbaaggiiaann,, yyaaiittuu sseerraammbbii kkaannaann,, sseerraammbbii kkiirrii,, bbiilliikk kkaannaann ddaann bbiilliikk kkiirrii.. JJaannttuunngg ddiisseelluubbuunnggii oolleehh sseellaappuutt ggaannddaa yyaanngg ddiisseebbuutt ppeerriikkaarrddiiuumm
- 25. Dinding rongga jjaannttuunngg tteerrssuussuunn aattaass oottoott jjaannttuunngg OOttoott jjaannttuunngg bbeerrkkoonnttrraakkssii ddeennggaann ccaarraa mmeennggeemmbbaanngg ddaann mmeennggeemmppiiss.. KKeecceeppaattaann ddeennyyuutt jjaannttuunngg ttiiaapp oorraanngg bbeerrbbeeddaa tteerrggaannttuunngg kkoonnddiissii sseettiiaapp oorraanngg,, mmiissaallnnyyaa uussiiaa,, bbeerraatt bbaaddaann,, jjeenniiss kkeellaammiinn,, kkeesseehhaattaann,, ddaann aakkttiivviittaass sseesseeoorraanngg TTeekkaannaann ddaarraahh ppaaddaa ssaaaatt bbiilliikk jjaannttuunngg mmeennggeemmbbaanngg ddiisseebbuutt tteekkaannaann ddiiaassttooll TTeekkaannaann ddaarraahh ppaaddaa ssaaaatt bbiilliikk jjaannttuunngg mmeennggeemmppiiss ddiisseebbuutt tteekkaannaann ssiissttooll
- 26. Tekanan ddaarraahh ddaappaatt ddiiuukkuurr ddeennggaann tteennssii mmeetteerr ((sspphhiiggmmoommaannoommeetteerr)).. TTeekkaannaann ddaarraahh oorraanngg ddeewwaassaa nnoorrmmaall 112200//8800 mmmmHHgg ((mmiilliimmeetteerr aaiirr rraakkssaa)).. NNiillaaii 112200 mmeennuunnjjuukkkkaann tteekkaannaann ssiissttooll sseeddaannggkkaann 8800 mmeennuunnjjuukkkkaann tteekkaannaann ddiiaassttooll PPeemmbbuulluuhh ddaarraahh yyaanngg mmeennuujjuu aattaauu kkeelluuaarr jjaannttuunngg aaddaallaahh:: 11.. VVeennaa ccaavvaa,, yyaanngg mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh ddaarrii sseelluurruuhh ttuubbuuhh,, bbeerrmmuuaarraa ppaaddaa sseerraammbbii kkaannaann
- 27. – Arteri pulmonalis, yyaanngg mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh ddaarrii bbiilliikk kkaannaann mmeennuujjuu kkee ppaarruu-- ppaarruu,, ddaarraahhnnyyaa bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg CCOO22 –VVeennaa ppuullmmoonnaalliiss,, yyaanngg mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh ddaarrii ppaarruu--ppaarruu mmeennuujjuu kkee sseerraammbbii kkiirrii,, ddaarraahhnnyyaa bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg ookkssiiggeenn –AAoorrttaa,, yyaanngg mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh ddaarrii bbiilliikk kkiirrii mmeennuujjuu kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh –AArrtteerrii kkoorroonnaarriiaa,, yyaaiittuu ppeemmbbuulluuhh ddaarraahh ddaarrii bbiilliikk mmeennuujjuu kkee jjaannttuunngg
- 28. JJaannttuunngg
- 30. PPeemmbbuulluuhh DDaarraahh PPeemmbbuulluuhh ddaarraahh ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii 22 yyaaiittuu ppeemmbbuulluuhh nnaaddii ((aarrtteerrii)) ddaann ppeemmbbuulluuhh bbaalliikk ((vveennaa)).. AArrtteerrii ddaann vveennaa ddiihhuubbuunnggkkaann oolleehh ppeemmbbuulluuhh kkaappiilleerr.. TTeekkaannaann ddaarraahh mmeerruuppaakkaann ttaannddaa kkeekkuuaattaann jjaannttuunngg mmeemmoommppaa ddaarraahh ddaann ttaannddaa kkeesseehhaattaann sseesseeoorraanngg..
- 31. PPeemmbbuulluuhh NNaaddii ((AArrtteerrii)) AArrtteerrii aaddaallaahh ppeemmbbuulluuhh yyaanngg mmeemmbbaawwaa ddaarraahh kkeelluuaarr ddaarrii jjaannttuunngg.. AArrtteerrii mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh yyaanngg mmeennggaanndduunngg bbaannyyaakk ookkssiiggeenn.. AArrtteerrii tteerrlleettaakk aaggaakk kkee ddaallaamm tteerrsseemmbbuunnyyii ddaarrii ppeerrmmuukkaaaann ttuubbuuhh.. AAtteerrii mmeemmiilliikkii ddiinnddiinngg ppeemmbbuulluuhh yyaanngg kkuuaatt ddaann eellaassttiiss.. AArrtteerrii yyaanngg kkeelluuaarr ddaarrii bbiilliikk kkiirrii jjaannttuunngg ddiisseebbuutt aaoorrttaa.. AAoorrttaa mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh yyaanngg kkaayyaa ookkssiiggeenn kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh..
- 33. AAoorrttaa mmeemmiilliikkii ssaattuu kkaattuupp ddeekkaatt jjaannttuunngg yyaanngg bbeerrffuunnggssii mmeennjjaaggaa aaggaarr ddaarraahh ttiiddaakk mmeennggaalliirr kkeemmbbaallii kkee jjaannttuunngg.. AArrtteerrii yyaanngg kkeelluuaarr ddaarrii bbiilliikk kkaannaann mmeennuujjuu kkee ppaarruu--ppaarruu ddiisseebbuutt aarrtteerrii ppuullmmoonnaalliiss.. AArrtteerrii ppuullmmoonnaalliiss mmeemmbbaawwaa ddaarraahh yyaanngg kkaayyaa CCOO22 KKaarrbboonnddiiookkssiiddaa ddiilleeppaasskkaann oolleehh ddaarraahh ddii ppaarruu--ppaarruu,, ddaann ookkssiiggeenn ddiittaannggkkaapp oolleehh HHbb.. DDaarraahh yyaanngg tteellaahh mmeemmppeerroolleehh ookkssiiggeenn aakkaann ddiiaalliirrkkaann mmeennuujjuu jjaannttuunngg mmeellaalluuii vveennaa ppuullmmoonnaalliiss..
- 34. PPeemmbbuulluuhh BBaalliikk ((VVeennaa)) VVeennaa aaddaallaahh ppeemmbbuulluuhh yyaanngg mmeemmbbaawwaa ddaarraahh mmeennuujjuu kkee jjaannttuunngg.. VVeennaa tteerrlleettaakk ddii ddeekkaatt ppeerrmmuukkaaaann ttuubbuuhh ddaann ttaammppaakk kkeebbiirruu--bbiirruuaann.. VVeennaa mmeemmiilliikkii ddiinnddiinngg ppeemmbbuulluuhh yyaanngg ttiippiiss ddaann ttiiddaakk eellaassttiiss.. PPeemmbbuulluuhh vveennaa mmeemmppuunnyyaaii kkaattuupp sseeppaannjjaanngg ppeemmbbuulluuhh yyaanngg bbeerrffuunnggssii aaggaarr ddaarraahh tteettaapp mmeennggaalliirr ssaattuu aarraahh mmeennuujjuu jjaannttuunngg..
- 36. Dari seluruh ttuubbuuhh,, sseemmuuaa vveennaa bbeerrmmuuaarraa mmeennjjaaddii ssaattuu ppeemmbbuulluuhh ddaarraahh bbeessaarr yyaanngg ddiisseebbuutt vveennaa ccaavvaa.. VVeennaa ccaavvaa mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh yyaanngg kkaayyaa kkaarrbboonnddiiookkssiiddaa ddaarrii ttuubbuuhh mmaassuukk kkee jjaannttuunngg mmeellaalluuii sseerraammbbii kkaannaann.. SSeeddaannggkkaann vveennaa ppuullmmoonnaalliiss mmeennggaalliirrkkaann ddaarraahh kkaayyaa ookkssiiggeenn ddaarrii ppaarruu--ppaarruu mmeennuujjuu kkee jjaannttuunngg..
- 37. PPeemmbbuulluuhh KKaappiilleerr PPeemmbbuulluuhh kkaappiilleerr hhaannyyaa tteerrssuussuunn aattaass ssaattuu llaappiiss sseell eennddootteelliiuumm yyaanngg ssaannggaatt ttiippiiss ddaann bbeerrffuunnggssii uunnttuukk ppeerrttuukkaarraann zzaatt.. JJuummllaahh ppeemmbbuulluuhh kkaappiilleerr ssaannggaatt bbaannyyaakk ddaann jjuummllaahh lluuaass ppeerrmmuukkaaaannnnyyaa mmeennccaappaaii 660000 mm22.. PPeemmbbuulluuhh kkaappiilleerr bbeerrhhuubbuunnggaann llaannggssuunngg ddeennggaann sseell--sseell ttuubbuuhh ddaann jjaarriinnggaann uunnttuukk mmeennyyaalluurrkkaann ookkssiiggeenn ddaann zzaatt--zzaatt mmaakkaannaann.. SSeellaannjjuuttnnyyaa kkaarrbboonnddiiookkssiiddaa,, aaiirr ddaann ssiissaa--ssiissaa ppeemmbbaakkaarraann ddiiaammbbiill,, uunnttuukk ddiiaannggkkuutt kkee ppaarruu--ppaarruu ddaann aallaatt ppeennggeelluuaarraann llaaiinnnnyyaa..
- 39. MMaaccaamm PPeerreeddaarraann DDaarraahh PPeerreeddaarraann ddaarraahh kkeecciill aaddaallaahh ppeerreeddaarraann ddaarraahh yyaanngg ddiimmuullaaii ddaarrii jjaannttuunngg mmeennuujjuu kkee jjaannttuunngg kkeemmuuddiiaann kkeemmbbaallii kkee jjaannttuunngg PPeerreeddaarraann ddaarraahh bbeessaarr iiaallaahh ppeerreeddaarraann ddaarraahh ddaarrii bbiilliikk kkiirrii jjaannttuunngg kkeesseelluurruuhh ttuubbuuhh,, kkeemmuuddiiaann kkeemmbbaallii kkeesseerraammbbii kkaannaann jjaannttuunngg
- 41. GGoolloonnggaann DDaarraahh GGoolloonnggaann ddaarraahh ddaappaatt ddiiggoolloonnggkkaann mmeennjjaaddii ggoolloonnggaann ddaarraahh AA,, BB,, AABB,, ddaann OO ((nnooll)) OOrraanngg yyaanngg mmeemmbbeerriikkaann ddaarraahh ddiisseebbuutt ddoonnoorr OOrraanngg yyaanngg mmeenneerriimmaa ddaarraahh ddiisseebbuutt rreessiippiieenn DDaarraahh ddaappaatt mmeenngggguummppaall kkaarreennaa aaddaannyyaa aagglluuttiinnooggeenn ddaann aagglluuttiinniinn AAgglluuttiinnooggeenn aaddaallaahh zzaatt pprrootteeiinn ddaarraahh yyaanngg ddaappaatt ddiigguummppaallkkaann oolleehh aagglluuttiinniinn AAddaa dduuaa mmaaccaamm aagglluuttiinnooggeenn,, yyaaiittuu aagglluuttiinnooggeenn AA ddaann aagglluuttiinnooggeenn BB
- 42. Aglutinin adalah zzaatt pprrootteeiinn ddaarraahh yyaanngg ddaappaatt mmeenngggguummppaallkkaann aagglluuttiinnooggeenn AAddaa dduuaa mmaaccaamm aagglluuttiinniinn,, yyaaiittuu aagglluuttiinniinn aa ((aannttii zzaatt AA)) ddaann aagglluuttiinniinn bb ((aannttii zzaatt BB))
- 43. AAgglluuttiinnooggeenn AA ddaappaatt ddiigguummppaallkkaann aagglluuttiinniinn aa ((aannttii AA)) AAgglluuttiinnooggeenn BB ddaappaatt ddiigguummppaallkkaann oolleehh aagglluuttiinniinn bb ((aannttii BB)) GGoolloonnggaann ddaarraahh AA mmeennggaanndduunngg zzaatt AAgglluuttiinnooggeenn AA ddaann aagglluuttiinniinn bb GGoolloonnggaann ddaarraahh BB mmeennggaanndduunngg zzaatt AAgglluuttiinnooggeenn BB ddaann aagglluuttiinniinn aa GGoolloonnggaann ddaarraahh AABB mmeennggaanndduunngg zzaatt AAgglluuttiinnooggeenn AA ddaann BB,, ddaann ttiiddaakk mmeemmiilliikkii aagglluuttiinniinn GGoolloonnggaann ddaarraahh OO ttiiddaakk mmeennggaanndduunngg zzaatt AAgglluuttiinnooggeenn AA ddaann BB,, tteettaappii mmeemmiilliikkii aagglluuttiinniinn aa ddaann bb
- 45. Sistem Peredaran GGeettaahh BBeenniinngg ((LLiimmffaa)) SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ggeettaahh bbeenniinngg tteerrddiirrii ddaarrii ccaaiirraann lliimmffaa,, ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa ddaann kkeelleennjjaarr lliimmffaa ((ssiimmppuull lliimmffaa)).. SSiisstteemm ppeerreeddaarraann lliimmffaa bbeerrppeerraann ddaallaamm ppeerreeddaarraann lleemmaakk ddaann ppeemmbbeerraannttaassaann ppeennyyaakkiitt.. SSeellaammaa ddaarraahh bbeerreeddaarr ddaallaamm kkaappiilleerr,, tteerrddaappaatt ccaaiirraann ddaarraahh yyaanngg mmeerreemmbbeess kkeelluuaarr ddaarrii kkaappiilleerr ddaarraahh.. CCaaiirraann tteerrsseebbuutt mmeennggiissii rruuaanngg--rruuaanngg aannttaarrsseell ddaann ddiisseebbuutt ccaaiirraann jjaarriinnggaann.. PPeerreeddaarraann ggeettaahh bbeenniinngg bbeerrttuuggaass uunnttuukk mmeennggeemmbbaalliikkaann ccaaiirraann jjaarriinnggaann kkee ddaallaamm kkaappiilleerr ddaarraahh..
- 46. Cairan jaringan yyaanngg tteellaahh bbeerraaddaa ddii ddaallaamm ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa ddiinnaammaakkaann mmeennjjaaddii ccaaiirraann lliimmffaa ((ggeettaahh bbeenniinngg)).. CCaaiirraann lliimmffaa mmeennggaanndduunngg lleeuukkoossiitt ddaann lleemmaakk.. LLeemmaakk yyaanngg ddiisseerraapp oolleehh uussuuss ttiiddaakk ddiiaannggkkuutt mmeellaalluuii ppeemmbbuulluuhh ddaarraahh,, mmeellaaiinnkkaann oolleehh ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa.. PPeemmbbuulluuhh lliimmffaa ddii uussuuss ddiisseebbuutt ppeemmbbuulluuhh kkiill..
- 47. PPeemmbbuulluuhh LLiimmffaa SSttrruukkttuurr ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa mmiirriipp ddeennggaann vveennaa kkeecciill,, tteettaappii mmeemmiilliikkii bbaannyyaakk kkaattuupp sseehhiinnggggaa ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa ttaammppaakk sseeppeerrttii rraannggkkaaiiaann mmeerrjjaann.. PPeemmbbuulluuhh lliimmffaa tteerrlleettaakk ddii sseellaa--sseellaa oottoott,, ddaann mmeemmppuunnyyaaii ccaabbaanngg hhaalluuss yyaanngg bbaaggiiaann uujjuunnggnnyyaa tteerrbbuukkaa.. MMeellaalluuii uujjuunngg tteerrbbuukkaa iinniillaahh,, ccaaiirraann jjaarriinnggaann mmaassuukk kkee ddaallaamm ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa.. PPeemmbbuulluuhh lliimmffaa ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii 22 mmaaccaamm yyaaiittuu ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa kkaannaann ddaann ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa kkiirrii
- 48. OOlleehh :: RRuutt MMaayyaa SSaarrii SSiihhiittee KKeellaass :: XXII MMIIAA 55 SSMMAANN 11 MMAANNDDAAUU
- 49. Di sseeppaannjjaanngg ppeemmbbuulluuhh lliimmffaa tteerrddaappaatt bbeebbeerraappaa kkeelleennjjaarr lliimmffaa,, tteerruuttaammaa ppaaddaa ppaannggkkaall ppaahhaa,, kkeettiiaakk,, ddaann lleehheerr.. KKeettiikkaa ttuubbuuhh tteerrkkeennaa iinnffeekkssii,, kkeelleennjjaarr lliimmffaa aakkaann mmeemmbbeennggkkaakk.. FFuunnggssii kkeelleennjjaarr lliimmffaa uunnttuukk mmeenngghhaassiillkkaann lleeuukkoossiitt ddaann mmeennjjaaggaa aaggaarr ttiiddaakk tteerrjjaaddii ppeennjjaallaarraann iinnffeekkssii lleebbiihh llaannjjuutt..
- 50. Sistem Peredaran GGeettaahh BBeenniinngg ((LLiimmffaa))
- 51. Di dalam ttuubbuuhh jjuuggaa tteerrddaappaatt aallaatt ttuubbuuhh yyaanngg ffuunnggssiinnyyaa ssaammaa ddeennggaann kkeelleennjjaarr lliimmffaa yyaaiittuu:: 11.. LLiimmppaa iiaallaahh sseebbuuaahh kkeelleennjjaarr yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa uunngguu ttuuaa ddaann tteerrlleettaakk ddii sseebbeellaahh bbeellaakkaanngg llaammbbuunngg.. LLiimmppaa bbeerrffuunnggssii uunnttuukk:: –tteemmppaatt ppeemmbbeennttuukkaann lleeuukkoossiitt ddaann aannttiibbooddii;; –tteemmppaatt ccaaddaannggaann sseell ddaarraahh.. JJiikkaa aaddaa bbaaggiiaann ttuubbuuhh yyaanngg kkeekkuurraannggaann ddaarraahh,, mmaakkaa lliimmppaa aakkaann mmeennggeelluuaarrkkaann ccaaddaannggaannnnyyaa;; –tteemmppaatt ppeemmbboonnggkkaarraann eerriittrroossiitt yyaanngg ssuuddaahh mmaattii;;
- 52. 22.. TToonnssiill ddaann AAmmaannddeell – TToonnssiill tteerrlleettaakk ddii bbaaggiiaann kkiirrii ddaann kkaannaann ppaannggkkaall tteennggggoorrookkaann.. – TToonnssiill bbeerruuppaa kkeelleennjjaarr lliimmffaa yyaanngg ddiikkeennaall ddeennggaann aammaannddeell.. – KKeelleennjjaarr ppaaddaa aammaannddeell bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg lliimmffoossiitt.. – SSeellaaiinn iittuu ttoonnssiill jjuuggaa aaddaa ddii rroonnggggaa hhiidduunngg yyaanngg ddiisseebbuutt ppoolliipp ((ppoolliipp hhiidduunngg)).. – AAmmaannddeell ddaann ppoolliipp bbeekkeerrjjaa sseebbaaggaaii ggaarriiss ddeeppaann ppeerrttaahhaannaann ttuubbuuhh ddaarrii iinnffeekkssii yyaanngg ddaappaatt tteerrsseebbaarr ddaarrii hhiidduunngg,, mmuulluutt ddaann tteennggggoorrookkaann..
- 53. Kelainan ppaaddaa SSiisstteemm PPeerreeddaarraann DDaarraahh 11.. AAnneemmiiaa 22.. LLeeuukkeemmiiaa 33.. HHeemmooffiilliiaa 44.. HHiippeerrtteennssii 55.. AArrtteerroosskklleerroossiiss 66.. WWaassiirr ((HHeemmeerrooiidd)) 77.. VVaarriisseess 88.. PPeennyyaakkiitt KKuunniinngg
- 54. Teknologi yyaanngg TTeerrkkaaiitt ddeennggaann SSiisstteemm PPeerreeddaarraann DDaarraahh 11.. GGoolloonnggaann DDaarraahh ddaann PPeenngguujjiiaann KKeettuurruunnaann 22.. OOppeerraassii JJaannttuunngg ddaann PPeemmbbuulluuhh DDaarraahh 33.. TTrraannssppllaannttaassii JJaannttuunngg 44.. JJaannttuunngg BBuuaattaann
- 55. SSiisstteemm TTaannssppoorrttaassii ppaaddaa hheewwaann
- 56. SSiisstteemm TTrraannssppoorrttaassii PPrroottoozzooaa PPrroottoozzooaa mmeennyyeerraapp ookkssiiggeenn ddaann aaiirr mmeellaalluuii sseelluurruuhh ppeerrmmuukkaaaann ttuubbuuhhnnyyaa ZZaatt tteerrsseebbuutt mmaassuukk kkee ddaallaamm ppllaassmmaa sseell ZZaatt--zzaatt tteerrsseebbuutt bbeerreeddaarr ddii ddaallaamm ssiittooppllaassmmaa mmeellaalluuii pprroosseess ddiiffuussii ZZaatt--zzaatt ssiissaa yyaanngg ddiihhaassiillkkaann ddiiaannggkkuutt oolleehh ppllaassmmaa sseell kkee mmeemmbbrraann sseell uunnttuukk ddiikkeelluuaarrkkaann
- 57. PPoorriiffeerraa PPoorriiffeerraa mmeemmiilliikkii sseell--sseell aammeebbooiidd yyaanngg bbeerrffuunnggssii mmeennggeeddaarrkkaann mmaakkaannaann MMaakkaannaann ddiittaannggkkaapp ddaann ddiicceerrnnaa oolleehh sseell--sseell lleehheerr ((kkooaannoossiitt)),, kkeemmuuddiiaann ddiibbeerriikkaann kkee sseell--sseell aammeebbooiidd SSeell--sseell aammeebbooiidd mmeennggeemmbbaarraa kkee sseell--sseell llaaiinn uunnttuukk mmeennggeeddaarrkkaann mmaakkaannaann MMaakkaannaann ppoorriiffeerraa ddiippeerroolleehh mmeellaalluuii aalliirraann aaiirr yyaanngg mmeelliinnttaassii oossttiiaa aattaauu ppoorrii ddaann kkeelluuaarr mmeellaalluuii oosskkuulluumm
- 58. CCnniiddaarriiaa CCoonnttoohh:: HHyyddrraa MMaakkaannaann yyaanngg tteellaahh ddiicceerrnnaa ddii ddaallaamm rroonnggggaa ggaassttrroovvaasskkuulleerr llaannggssuunngg ddiisseerraapp oolleehh sseell--sseell eennddooddeerrmmaa ppeennyyuussuunn ddiinnddiinngg rroonnggggaa ggaassttrroovvaasskkuulleerr SSeell--sseell eennddooddeerrmmaa mmeemmbbeerriikkaann mmaakkaannaann kkee sseell--sseell eekkttooddeerrmmaa sseeccaarraa ddiiffuussii ddaann oossmmoossiiss SSiissaa mmaakkaannaann ddiikkeelluuaarrkkaann mmeellaalluuii mmuulluutt
- 60. PPllaannaarriiaa MMaakkaannaann mmaassuukk kkee ddaallaamm uussuuss UUssuuss bbeerrccaabbaanngg--ccaabbaanngg kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh uunnttuukk mmeennggeeddaarrkkaann mmaakkaannaann UUssuuss tteerrsseebbuutt ddiisseebbuutt ggaassttrroovvaasskkuulleerr,, yyaanngg bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii ppeenncceerrnnaa mmaakkaannaann ddaann mmeennggeeddaarrkkaannnnyyaa kkee sseelluurruuhh ttuubbuuhh
- 61. CCaacciinngg TTaannaahh AAllaatt ttrraannssppoorrttaassii ccaacciinngg ttaannaahh tteerrddiirrii aattaass:: 11.. PPeemmbbuulluuhh ddaarraahh,, yyaanngg tteerrddiirrii aattaass:: aa.. PPeemmbbuulluuhh ddaarraahh ppuunngggguunngg ((ddoorrssaall)) bb.. PPeemmbbuulluuhh ddaarraahh ppeerruutt ((vveennttrraall)) 22.. PPeemmbbuulluuhh kkaappiilleerr,, yyaanngg mmeenngghhuubbuunnggkkaann ppeemmbbuulluuhh ppuunngggguunngg ddaann ppeemmbbuulluuhh ppeerruutt 33.. LLeennggkkuunngg aaoorrttaa sseebbaaggaaii jjaannttuunngg PPeerreeddaarraann ddaarraahh ccaacciinngg mmeerruuppaakkaann ssiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrttuuttuupp
- 64. SSeerraannggggaa Peredaran darah sseerraannggggaa mmeerruuppaakkaann ssiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrbbuukkaa SSiisstteemm ttrraannssppoorrttaassii bbeellaallaanngg tteerrddiirrii aattaass ppeemmbbuulluuhh bbeerruuaass--rruuaass yyaanngg mmeennyyeerruuppaaii ggeelleemmbbuunngg--ggeelleemmbbuunngg mmeemmaannjjaanngg ddii ddaaeerraahh ppuunngggguunngg,, ddii aattaass ssaalluurraann ppeenncceerrnnaaaann.. BBaaggiiaann bbeellaakkaanngg ppeemmbbuulluuhh tteerrsseebbuutt uujjuunnggnnyyaa tteerrttuuttuupp,, sseeddaannggkkaann bbaaggiiaann ppaalliinngg ddeeppaann uujjuunnggnnyyaa tteerrbbuukkaa.. PPeemmbbuulluuhh tteerrsseebbuutt bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii jjaannttuunngg sseehhiinnggggaa ddiisseebbuutt jjaannttuunngg ppeemmbbuulluuhh
- 65. SSeerraannggggaa
- 66. IIKKAANN IIkkaann mmeemmppuunnyyaaii ssiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrttuuttuupp ddaann ttuunnggggaall JJaannttuunngg iikkaann tteerrddiirrii ddaarrii sseerraammbbii ddaann bbiilliikk PPeerreeddaarraann ddaarraahh iikkaann:: Seluruh Sinus tubuh venosus serambi bilik Konus arteriosus Aorta ventral Seluruh tubuh Aorta dorsal insang
- 69. KKaattaakk SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh kkaattaakk tteerrttuuttuupp ddaann ggaannddaa JJaannttuunngg kkaattaakk tteerrddiirrii aattaass sseerraammbbii kkiirrii ddaann kkaannaann sseerrttaa ssaattuu bbiilliikk PPeerreeddaarraann ddaarraahh kkaattaakk:: Seluruh tubuh bilik Serambi kanan Arteri pulmonalis Paru-paru Vena aorta bilik Serambi kiri pulmonalis
- 71. RReeppttiilliiaa PPaaddaa bbuuaayyaa,, jjaannttuunnggnnyyaa tteerrddiirrii ddaarrii 44 rruuaanngg,, yyaaiittuu sseerraammbbii kkiirrii ddaann kkaannaann,, sseerrttaa bbiilliikk kkiirrii ddaann kkaannaann.. AAnnttaarraa sseerraammbbii kkiirrii ddaann kkaannaann,, jjuuggaa aannttaarraa bbiilliikk kkiirrii ddaann kkaannaann ddiippiissaahhkkaann oolleehh sseekkaatt ((sseeppttuumm)) DDaarraahh ddaarrii sseelluurruuhh ttuubbuuhh yyaanngg mmeennggaanndduunngg CCOO22 ddaarrii jjaarriinnggaann mmeennggaalliirr kkee ssiinnuuss vveennoossuuss ddaann kkee bbiilliikk kkaannaann AAddaa 22 lliinnttaassaann aalliirraann ddaarraahh ddaarrii bbiilliikk kkaannaann,, yyaaiittuu::
- 72. 11.. BBiilliikk kkaannaann®aarrtteerrii ppuullmmoonnaalliiss ® ppaarruu-- ppaarruu ®vveennaa ppuullmmoonnaalliiss ® sseerraammbbii kkiirrii 22.. BBiilliikk kkaannaann ® aaoorrttaa kkiirrii ® bbeerrggaabbuunngg ddeennggaann aaoorrttaa kkaannaann AAnnttaarraa aaoorrttaa kkiirrii ddeennggaann aaoorrttaa kkaannaann ssaalliinngg bbeerrhhuubbuunnggaann mmeellaalluuii lluubbaanngg yyaanngg ddiisseebbuutt FFoorraammeenn PPaanniizzzzaaee FFuunnggssii ffoorraammeenn PPaanniizzzzaaee aaddaallaahh uunnttuukk mmeennyyeeiimmbbaannggkkaann tteekkaannaann ddaarraahh ddaallaamm jjaannttuunngg ppaaddaa ssaaaatt hheewwaann tteerrsseebbuutt mmeennyyeellaamm ddaallaamm aaiirr
- 74. Pada kura-kkuurraa,, kkaaddaall,, uullaarr,, jjaannttuunnggnnyyaa tteerrddiirrii ddaarrii sseerraammbbii kkiirrii ddaann kkaannaann,, sseerrttaa bbiilliikk kkiirrii ddaann kkaannaann AAnnttaarraa sseerraammbbii kkiirrii ddaann kkaannaann ddiippiissaahhkkaann oolleehh sseekkaatt,, sseeddaannggkkaann aannttaarraa bbiilliikk kkiirrii ddaann kkaannaann ttiiddaakk ddiippiissaahhkkaann oolleehh sseekkaatt DDaarraahh ddaarrii sseelluurruuhh ttuubbuuhh mmeennggaalliirr kkee ssiinnuuss vveennoossuuss ® sseerraammbbii kkaannaann ® bbiilliikk ((kkiirrii ddaann kkaannaann bbeelluumm bbeerrsseeppttuumm)) ® aarrtteerrii ppuullmmoonnaalliiss ® ppaarruu--ppaarruu ® vveennaa ppuullmmoonnaalliiss ® sseerraammbbii kkiirrii ® bbiilliikk kkiirrii ® lleennggkkuunngg aaoorrttaa ®sseelluurruuhh ttuubbuuhh
- 76. AAvveess JJaannttuunngg bbuurruunngg tteerrddiirrii aattaass 44 rruuaanngg,, yyaaiittuu 22 sseerraammbbii ddaann 22 bbiilliikk SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahhnnyyaa ggaannddaa ddaann tteerrttuuttuupp SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ggaannddaa aarrttiinnyyaa ssaattuu kkaallii bbeerreeddaarr mmeellaalluuii jjaannttuunngg dduuaa kkaallii SSiisstteemm ppeerreeddaarraann ddaarraahh tteerrttuuttuupp aarrttiinnyyaa ppeerreeddaarraann ddaarraahhnnyyaa sseellaalluu ddii ddaallaamm ppeemmbbuulluuhh