Miten voisimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä?

1. Nuori pois
sossun ja kossun
välistä!
Matti Helin
Tampereen diakoniajohtaja
9.2.2013

2. Taustaa
• Tampereella on noin 1900 alle 29-vuotiasta nuorta, jotka
ovat pudonneet opiskelun tai työelämän ulkopuolelle.
• Useimmin oppimisvaikeuksia erityisesti omatoimisuutta
vaativissa tehtävissä, päihde- ja mielenterveysongelmia
tai merkittäviä puutteita sosiaalisissa taidoissa.
• Vuonna 2011 Tampereen ammattiopistossa opiskelleista
nuorista 7,5 % keskeytti opinnot negatiivisesta syystä.
• Suurista kaupungeista synkin nuorisotyöttömyyden tila on
Tampereella. Täällä työttömiä nuoria on
määrällisesti samaa luokkaa kuin Helsingissä, vaikka
pääkaupungin väkiluku on kaksinkertainen.

3. Taustaa
• Vajaalla puolella työtä vailla olevista nuorista ei ole
ammattitutkintoa.
• Uusia työpaikkoja on viimeisen kahdenkymmenen
vuoden aikana syntynyt vain koulutetuille ja pääosin
yksityiselle palvelusektorille, joten nuoristakin
helpoimmin työllistyvät ammattitutkinnon tai
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet.
• Nuorisotyöttömyyden seuraukset koskettavat paitsi
nuoria itseään ja heidän lähipiiriään, myös koko
suomalaista yhteiskuntaa. Siksi on käsittämätöntä,
kuinka hitaasti valtio, kunnat ja yritykset ovat
tarttuneet ongelmaan.

4. €
• Kun lasketaan yhteen työelämän ulkopuolella oleville
nuorille maksetut sosiaalituet, yhden nuoren
kustannuksiksi tulee noin 13 000 € vuodessa.
• Tampereen työttömien nuorten välittömät
vuosikustannukset, jotka jakaantuvat sekä kaupungin
että valtion kesken, ovat siten noin 25 M€.
• Yksi pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle
hänen elämänkaarensa aikana 1,2 miljoona euroa.
• Jopa silloin, kun työ on yhteiskunnalle heikosti tuottavaa,
se vähentää syrjäytymistä. Työ tuo elämään tarkoitusta,
säännöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
• Jos onnistuisimme työllistämään vaikkapa metallialan
matalimmalle palkkatasolle puolet edellä mainituista
nuorista, saisimme kansantalouteemme tuloja jo lähes 27
M€ vuodessa.

5. Toimia nuorten hyväksi
• Pajatoimintaa matalan kynnyksen palveluna,
vahvistetaan arjen ja elämänhallinnan taitoja sekä
työelämävalmiuksia
o Tampereen kaupunki: kolme Nuorten startti –pajaa 18–29 -vuotiaille työttömille
tamperelaisille
o Tampereen seurakuntien diakoniakeskus ja Tampereen NMKY:n Messi:
autopaja ja Messinpaja
• Etsivää nuorisotyötä
o Autetaan niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai
työmarkkinoiden ulkopuolella, tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin
palvelut, pysyäkseen tai kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai ovat
vaarassa syrjäytyä.
o Tampereen kaupunki 15 työntekijää
• Toisen asteen opintojen tukemista
o Tredu: Tikaspaja-toiminta kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen
ehkäisykeinoja ja tukee nuoria ammatillisten perustutkintojen loppuun
suorittamisessa.

6. Toimia nuorten hyväksi
• Psykiatrian osaamista lisätty kouluterveydenhuoltoon
o Elokuussa 2012 kolme psykiatrista sairaanhoitajaa aloitti toimintansa
yläkouluilla Tampereella.
• Nuorten yhteiskuntatakuu voimaan 1.1.2013
o Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa,
ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa,
kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-
vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoitteluopiskelu-,
työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa
työttömäksi joutumisesta.
o Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseksi valtiovalta muun muassa tukee
työpajatoimintaa, ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään.
o Käynnistynyt hitaasti Pirkanmaalla

7. Ovatko toimet riittäviä?
• Toimet sinänsä oikeanlaisia, mutta tarve olisi merkittävästi
suurempi kuin mihin resurssit riittävät
• Tarvitaan lisää julkista ja yksityistä resurssia, ammattiauttajia ja
vapaaehtoisauttajia sekä mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen.
• Julkinen talous velkaantunut ja alijäämäinen eli uutta
rahaa ei ole luvassa
• Resurssien uudelleen kohdistaminen:
o Kunnissa on pitkin Suomea useita kymmeniä hyviksi havaittuja uusia
käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita, joilla peruspalveluja on onnistuttu
tuottamaan laadukkaasti, mutta pienemmällä byrokratialla ja
edullisemmin.
o Näin vapautuvaa resurssia olisi mahdollista käyttää paitsi talouden
tasapainottamiseen myös sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemiseen.
• Julkisen sektorin käytäntöihin ei kuulu totuttujen toimintatapojen
kyseenalaistaminen. Harvat johtajat ovat valmiita astumaan oman
mukavuusalueensa ulkopuolelle, jota muutoksien aikaansaaminen edellyttäisi.
Usein myös isompien kokonaisuuksien suunnitelmallinen johtaminen on heikkoa.

8. Ovatko toimet riittäviä?
• Elinkeinoelämä tarttunut hitaasti
nuorisotyöttömyyteen
• Sari Baldauf / Fortum : ”Elinkeinoelämän on turha valittaa siitä, että nuoret
eivät osaa tehdä töitä, jos heille ei ole koskaan annettu edes
mahdollisuutta”.
• Pirkanmaan Yrittäjät näyttävät mallia: www.nuorilletoita.fi

9. Mitä vielä voisi tehdä?
• Valtio ja kunnat:
• Viranomaisten palveluverkon monimutkaisuus ja heikko keskinäinen
yhteistyö
o Nuoret eivät tiedä mistä saa tietoa tai apua
o Viranomaiset siirtävät vastuuta asioista toisilleen
o Virkamiesmäisyys ja innostuksen puute
• Kolmannen sektorin järjestöjen rahoitus
o Liian monta hyvää hanketta jää vuosittain vaille RAY:n rahoitusta
o Järjestöjen olisi mahdollista ottaa erilaisiin työ- ja harrastetehtäviin
huomattava osa niistä henkilöistä, jotka eivät työllisty julkiselle tai
yksityiselle sektorille.
• Ennalta ehkäisevän toiminnan resurssointi
o Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että mahdollisimman aikaisin
annettu oikea tuki on vaikutuksiltaan tehokkainta.
o Alijäämäiset kuntataloudet yrittävät pitää ensisijassa kiinni
lakisääteisistä tehtävistään

10. Mitä vielä voisi tehdä?
• Koulu:
o Paras orastavista ongelmista kertova mittari on koulupoissaolot. Jatkuvat
poissaolot viestittävät nuoren ongelmista, joihin tulisi reagoida ripeästi
selvittämällä niiden syyt.
o Oppilaanohjauksen tehostaminen toisella asteella
o Perusopetuksen yläkoulu laajempaan remonttiin
o Vantaan kaupungin koulutuksen arviointiraportti: Oppimista tukevat
asenteet heikkenevät peruskoulun aikana sekä tytöillä että pojilla
alakoulun kolmannelta luokalta lähtien

11. Mitä vielä voisi tehdä?
• Auttamishaluiset kansalaiset: www.suurellasydamella.fi

12. Yhteenvetoa
• Vaikeissakin tilanteissa olevia nuoria on mahdollista
saada pois sossun ja kossun välistä, mutta se
edellyttää olemassa olevien resurssien uudelleen
suuntaamista.
• Sen sijaan, että vain reagoimme tapahtuneeseen,
meidän tulisi ohjata kehitystä.
• Katse tulee siirtää ongelmista voimavaroihin ja
mahdollisuuksiin, joita nuorilla on!
• Jokainen aikuinen voi antaa tukea ja välittää –
tavallisen ihmisen taidoin!