Hyppönen tiedonvaihdon kehittyminen
•Als PPTX, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•1,080 views
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (10)
Ähnlich wie Hyppönen tiedonvaihdon kehittyminen
Ähnlich wie Hyppönen tiedonvaihdon kehittyminen (20)
Mehr von laakariliitto
Mehr von laakariliitto (20)
Hyppönen tiedonvaihdon kehittyminen
- 1. 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 1
- 2. Tiedonvaihdon kehittyminen Hannele Hyppönen FT, Tutkimuspäällikkö THL, Tieto-osasto Työryhmä: Suvi Vainiomäki, Hannele Hyppönen, Johanna Viitanen, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Tinja Lääveri 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 2
- 3. Tiedonvaihto määrittelyä1 – Luotettava ja yhteentoimiva sähköinen kliinisen tiedon jakaminen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välillä – yli organisaatiorajojen, tietovarantojen, (valta)kunnan rajojen – ei yksittäisen laitoksen tai organisaation sisällä tai organsaation toimipisteiden välillä – samanaikaisesti suojaten tiedon eheys, luottamuksellisuus, yksityisyys ja tietoturva. 1) Lähde: What is HIE (Health Information Exchange)? Department of Health and Human Services. Washington, DC. Available at: http://www.healthit.gov/providersprofessionals/health-information- exchange/what-hie. Luettu 25.11.2014 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 3
- 4. Kyselyhetkellä helmikuussa 2014 • Aluetietojärjestelmät käytössä (ei Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Ahvenanmaa) • Kanta-palvelut : sähköinen resepti ollut käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1–3 vuoden ajan, osa yksityisestä sektorista liittynyt. Potilastiedon arkisto Itä-Savossa. Sairaanhoitopiiri Kansallisen terveysarkiston 1. käyttöönotto Etelä-Pohjanmaa 23.5.2014 alkaen Etelä-Savo 28.8.2014 alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.5.2014 alkaen (Valtaosin käytetään vain yhteisrekisterin ja Kanta-suostumusten hallintaan). Itä-Savon sairaanhoitopiiri 2.11.2013 alkaen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 12.5.2014 alkaen Lapin sairaanhoitopiiri 19.5.2014 alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 24.3.2014 alkaen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 28.11.2012 alkaen (Käytetään vain yhteisrekisterin suostumusten hallintaan) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13.5.2014 alkaen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 11.11.2011 (pilotti), 19.5.2014 alkaen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 27.5.2014 alkaen Satakunnan sairaanhoitopiiri 28.5.2014 alkaen Vaasan sairaanhoitopiiri 4.6.2014 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 17.4.2014 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 4
- 5. Mitä seuraavista käytät pääasiallisesti hakiessasi potilastietoja TOISESTA organisaatiosta esimerkiksi sairaalan ja avoterveydenhuollon välillä (%) muutos 4 4 5 2 3 13 11 4 31 26 20 3 34 19 39 2 6 17 22 46 2 4 14 67 0 10 20 30 40 50 60 70 Paperit, Fax AlueEffica Altti tai Navitas (Alueellinen viitetietojärjestelmä) Jokin muu, mikä KuntaEsko AlueMediatri AluePegasos % vastanneista Sairaala 2010 Sairaala 2014 Terveyskeskus 2010 Terveyskeskus 2014 Sairaala -21%-yksikköä TK -19 %.yksikköä Sairaala +9 %-yksikköä TK +7 %.yksikköä Sairaala +3 %-yksikköä TK -3 %.yksikköä Sairaala +2 %-yksikköä TK +0 %.yksikköä Sairaala +2 %-yksikköä TK +8 %.yksikköä 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 5
- 6. Jokin muu, mikä 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 6
- 7. Organisaatioiden välinen tiedonvaihto - väittämät Miten tietojärjestelmät tukevat lääkärin työtehtävien suorittamista • Tietojärjestelmien tarjoamat potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat sisällöltään kattavia, ajantasaisia ja luotettavia • Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla • Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esitetty • Tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla • Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa • Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatua Miten tietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonkulkua • Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä – Eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä – Lääkärin ja potilaiden välillä HYÖDYT ja HAITAT • Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä • Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä • Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden Kehityskohteet • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys • Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus • Sähköisen reseptin toteutuksen huono käytettävyys • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloista Hyvin toimivat ominaisuudet • Sähköinen resepti 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 7
- 8. Miten tietojärjestelmät tukevat lääkärin tiedonvaihtoon liittyvien työtehtävien suorittamista? Muutos 2010 – 2014 Kaikki 2010 Muuto s N=425 N=37 N=71 N=341 N=922 eri mieltä Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä Kaikki 2014 eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä (%) TK-järjestelmät N Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 910 26% 62% 36% 50% 17% 75% 36% 51% 30% 58% Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 913 36% 53% 50% 42% 30% 64% 42% 48% 38% 51% Tietojärjestelmän tarjoamat potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat sisällöiltään kattavia, ajantasaisia ja luotettavia 907 42% 35% 59% 22% 34% 48% 58% 19% 49% 29% 29% 1% Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 906 80% 12% 86% 11% 55% 35% 88% 6% 81% 11% 6% 6% Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 910 19% 68% 22% 70% 21% 69% 9% 85% 15% 75% 75% % Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä 908 57% 21% 73% 19% 46% 38% 74% 13% 64% 19% 15% 4% Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä 913 52% 38% 58% 33% 47% 43% 56% 35% 54% 37% 38% -1% Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 911 33% 45% 31% 56% 31% 49% 27% 48% 31% 47% 46% <1% Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 912 36% 48% 33% 61% 34% 58% 31% 56% 34% 51% 46% 6% 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 8
- 9. Total 2010 Muuto s Miten tietojärjestelmät tukevat lääkärin tiedonvaihtoon liittyvien työtehtävien suorittamista? Muutos 2010 – 2014 N=430 N=186 N=47 N=106 N=807 N=1753 eri mieltä Effica Esko Mediatri Pegasos Uranus (Miranda samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä + Oberon) eri mieltä samaa mieltä Total 2014 eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä (%) Sairaalajärjestelmät N Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 1709 25% 57% 25% 60% 11% 83% 35% 49% 39% 44% 32% 52% Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 1715 26% 59% 23% 66% 19% 68% 47% 44% 26% 60% 27% 59% Tietojärjestelmän tarjoamat potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat sisällöiltään kattavia, ajantasaisia ja luotettavia 1712 42% 33% 45% 30% 23% 62% 56% 20% 60% 20% 52% 26% 26% % Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 1702 74% 12% 81% 7% 32% 60% 86% 7% 86% 6% 80% 9% 5% 4% Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 1717 15% 71% 7% 79% 49% 38% 8% 83% 5% 88% 9% 81% 75% 6% Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä 1725 55% 25% 65% 16% 27% 56% 70% 13% 74% 12% 66% 18% 16% 2% Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä 1729 45% 42% 36% 52% 39% 41% 48% 38% 46% 39% 44% 42% 40% 2% Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 1723 32% 44% 20% 46% 15% 59% 30% 47% 36% 39% 31% 43% 37% 6% Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 1704 51% 33% 33% 49% 28% 57% 44% 41% 45% 36% 44% 38% 19% 19% 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 9
- 10. Terveyskeskus Sairaala 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 10
- 11. Terveyskeskus Sairaala 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 11
- 12. Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ja kehitettävät tiedonvaihto-ominaisuudet, valinnan tehneiden %-osuudet Terveyskeskus Toimii hyvin Kehitettävää Effica Sähköinen resepti 61% Aluetietojärjestelmä 36% Graafinen Finstar Sähköinen resepti 57% Aluetietojärjestelmä 60% Mediatri Sähköinen resepti 61% Aluetietojärjestelmä 38% Pegasos Sähköinen resepti 58% Aluetietojärjestelmä 51% Sairaala Toimii hyvin Kehitettävää Effica Sähköinen resepti 47% Aluetietojärjestelmä 34% Esko Aluetietojärjestelmä 55% Mediatri Sähköinen resepti 70% Pegasos Sähköinen resepti 58% Aluetietojärjestelmä 54% Uranus Sähköinen resepti 54% Aluetietojärjestelmä 56% 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 12
- 13. Yhteenveto • Kaikissa järjestelmissä potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta koettiin vievän liikaa aikaa – kehitystä ei juuri tapahtunut 2010-14 • Kaikissa muissa järjestelmissä paitsi Mediatrissa lääkitystiedon saaminen muista organisaatioista koettiin hankalaksi – kehitys vähäistä • Mediatrin käyttäjät ylivoimaisesti tyytyväisimpiä kaikissa tiedonvaihtoon liittyvissä väittämissä – muutos vuoteen 2010 suuri (tuolloin otettu juuri käyttöön) • Sähköisen reseptin toteutus vaihtelee eri tietojärjestelmissä, ja vaikuttaa tyytyväisyyteen 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 13
- 14. Jatkokysymyksiä • Miten eri ATJ-alueilla perusterveydenhuollossa ja sairaalassa työskentelevien vastaukset eroavat? – v. 2010 tyytyväisimpiä oltiin alueilla, joissa oli käytössä alueellinen integroitu ATJ-ratkaisu – onko tilanne muuttunut? – => 2018: miten Kanta-arkiston käyttöönotto näkyy tuloksissa? • Mitkä tekijät selittävät eroja avainväittämissä+ sähköisen reseptin kokemisessa kehityskohteena/ hyvänä toiminnallisuutena? Kiitos! hannele.hypponen@thl.fi 4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 14
Hinweis der Redaktion
- Ft, FT, Tutkimuspäällikkö THL:ssa Tieto-osastolla Väitöskirja teknologian sosiologian alalta 2004 (Tekniikka kehittyy, kehittyvätkö palvelut?) 20 vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämis- ja arviointitutkimusta
- Tutkimuksen tekohetkellä
- Paperin käyttö tiedonvaihtoon on vähentynyt sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa. Alue-effican ja KuntaEskon käyttö on lisääntynyt molemmissa toimintaympäristöissä, Navitaksen käyttö hieman vähentynyt terveyskeskuksessa Uusina aluejärjestelminä tullut AlueMediatri ja AluePegasos, joiden käyttö on vielä aika vähäistä.
- Avovastauksista tullaan tiedonvaihtoa koskevaan tarkempaan analyysiin luokittelemaan aluetietojärjestelmä- ja paperivastaukset. Avovastauksista nousee esiin myös tarve kehittää tämän kysymyksen luokittelua: vaihtoehto ei mitään täytyy lisätä luokitteluun. Syitä täytyy myös jatkossa kysyä systemaattisemmin, koska se voi paljastaa tärkeitä kehittämiskohteita.
- Taulukosta näkee nopeasti kolme asiaa terveyskeskusjärjestelmiin liittyvistä käyttäjäkokemuksista: Jotkut toiminnallisuudet koetaan tasaisesti paremmin ja jotkut huonommin toimiviksi riippumatta käytössä olevasta järjestelmästä. Parhaiten toimii pääosin kaikissa järjestelmissä radiologisten tulosten saatavuus sekä pääosin lääkitysvirheiden esto. Huonoiten toimii kaikissa järjestelmissä erityisesti lääkitystiedon saaminen muista organisaatioista sekä potilastietojen saamisen nopeus Terveyskeskusten järjestelmistä mikään ei ollut kauttaaltaan selvästi muita parempia Muutosta parempaan on tapahtunut niukasti, eniten lääkitystiedon saatavuuteen ja lääkitysvirheiden estoon liittyvissä väittämissä.
- Sairaalajärjestelmiin liittyvistä käyttäjäkokemuksista nähdään helposti seuraavat asiat: Jotkut toiminnallisuudet koetaan järjestelmästä riippumatta paremmin, jotkut huonommin toimiviksi. Paremmin toimii pääosin kaikissa järjestelmissä laboratoriotulosten saatavuus ja esitystapa. Huonommin toimii kaikissa järjestelmissä erityisesti potilastietojen saamisen nopeus toisesta organisaatiosta, pääosin myös lääkitystiedon saaminen. Joidenkin tietojärjestelmien, etenkin Mediatrin, käyttäjäkokemukset tiedonvaihdosta ovat kauttaaltaan selvästi muita parempia, jolloin on tärkeä selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä löydökseen Parannusta vuoteen 2010 on tapahtunut etenkin lääkitysvirheiden estämisessä, muutoin niukasti, mutta enemmän kuin terveyskeskuspuolella.
- Potilastiedon saamisen hitaus toisesta organisaatiosta näyttää olevan ongelma sekä terveyskeskuksessa että etenkin sairaalassa: Samaa mieltä väittämän kanssa on 68-85% terveyskeskuslääkäreistä, 71-88% sairaalalääkäreistä. Tilanne on parantunut GFSn ja Mediatrin osalta terveyskeskuksessa, ja Effican ja etenkin Mediatrin osalta sairaalassa, muiden osalta samaa mieltä olevien osuus on kasvanut vuodesta 2010
- Lääkitystiedon saaminen on likimain yhtä haastavaa terveyskeskuksessa kuin sairaalassakin – samaa mieltä olevien osuudet ovat sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa alle 10%. Tilanne on Mediatria lukuun ottamatta kehittynyt vain niukasti.