3. Virke
Virke on kirjoitetun kielen yksikkö, joka
koostuu yhdestä tai useammasta
lauseesta.
Virkkeen tunnistaa isosta
alkukirjaimesta ja siitä, että se päättyy
lopetusvälimerkkiin.
Jouni Viuhko 2010
4. Esimerkkejä virkkeistä
Yhden lauseen virkkeitä:
Salamoi.
Oletko huomenna kotona?
Tänään tulee erinomainen elokuva tv:stä.
Kahden lauseen virke:
Mirja lähti kotiin, koska aamulla on aikainen
herätys.
Jouni Viuhko 2010
6. Päälause (PL)
Jokaisessa kirjoitetun tekstin virkkeessä
on vähintään yksi lause, joka on
pääroolissa.
Siksi sitä kutsutaan päälauseeksi.
Päälause ilmaisee kokonaisen ajatuksen,
ja se voi yksinäänkin muodostaa
virkkeen.
Jouni Viuhko 2010
7. Esimerkkejä päälauseista
Topi ei viihtynyt harjoituksissa, koska peli oli
hänelle aivan liian nopeaa.
Kun pääsen moottoripyörän selkään, tunnen
vapauden tuulten virtaavan lävitseni.
Kuten huomaat, päälauseet ovat tummalla ja
ne voisivat esiintyä yksinäänkin, ilman
sivulauseita.
Jouni Viuhko 2010
8. Sivulause (SL)
Sivulause ilmaisee vain osan ajatuksesta
ja tarvitsee päälauseen vierelleen. Se
täsmentää tai täydentää päälausetta.
Sivulause ei voi ainakaan asiatekstissä
esiintyä yksinään.
Jouni Viuhko 2010
9. Sivulauseen paikka
Sivulause voi sijaita päälauseen edellä:
Vaikka olin valmistautunut heikosti, sain silti
kokeesta kasin.
Sivulause voi olla myös päälauseen jäljessä:
Päänsärky oli ankaraa, vaikka Jussi oli
ottanut jo kaksi aspiriinitablettia.
Jouni Viuhko 2010
10. Sivulause alussa ja lopussa
Sivulause voi joskus sijaita päälauseen
ympärillä virkkeen alussa ja lopussa:
Vaikka lunta satoi valtavasti, autoilijat
selviytyivät, koska talven tuloon oli
kerrankin varauduttu ajoissa.
Jouni Viuhko 2010
11. Tärkeää muistaa!
Päälause ja sivulause erotetaan aina
toisistaan pilkulla.
Siis:
Hän katsoi karttaa, koska tie oli
tuntematon.
Jouni Viuhko 2010
12. Sivulauseen tunnistamisesta
Sivulauseet tunnistaa helposti lauseen
aloittavasta sanasta:
Suomalaiset lottoavat, vaikka rahaa olisi
vähän.
Lottovoitto meni naapuriin, mikä sai Jussin
raivoihinsa.
Hän ei tiennyt, oliko kukaan vienyt
kuponkia.
Jouni Viuhko 2010
15. Esimerkkejä
konjunktiolauseista
Hän näki unta, että tänään tärppäisi.
Koska vettä tuli kuin saavista, kisat
peruttiin.
Että jotta koska kun kunnes jos vaikka kuin
että jotta koska kun kunnes jos vaikka
kuin että jotta koska kun kunnes jos
vaikka kuin että jotta koska kun kunnes
jos vaikka kuinJouni Viuhko 2010
16. Relatiivilauseet (RL)
Relatiivilauseet alkavat relatiivipronominilla
(joka, mikä) tai relatiivisanalla (jolloin,
jollainen).
Älä anna naamioitumisen hämätä; joka- ja
mikä –sanat taipuvat sijamuodoissa – ota ne
huomioon (jossa, josta johon, jolla, jolta…
missä, mistä, mihin, millä miltä…)
Jouni Viuhko 2010
17. Esimerkkejä relatiivilauseista
Tänään tulee potti, joka on vain
minua varten.
Ensi lauantaina napsahtaa voitto,
josta olen aina unelmoinut.
Se on parasta, mitä tiedän.
Jouni Viuhko 2010
18. Joka vai mikä?
Joka-pronominilla viitataan välittömästi edellä olevaan
sanaan:
Esim.
Vein kupongin kioskimyyjälle, joka toivotti hyvää
onnea.
Mikä-pronominilla viitataan koko edellä olevaan
lauseeseen tai toiseen pronominiin:
Esim.
Lottoaminen on parasta viihdettä, mitä tiedän.
Se, mitä kuulin, ei voinut pitää paikkaansa.
Jouni Viuhko 2010
19. Epäsuorat kysymyslauseet (EKL)
Epäsuorat kysymyslauseet alkavat kysymyssanalla tai
verbillä, jossa on kysyvä -ko tai –kö –liite.
Esim.
Vain voittaja tietää, mitä oikea tuuri on.
Lottoajat jännittävät, tärppääkö tänä iltana.
HUOM!
Epäsuoran kysymyslauseen loppuun ei tietenkään tule
kysymysmerkkiä.
Jouni Viuhko 2010
20. Vältä pelkkiä päälauseita
Kirjoituksesta, joka sisältää vain päälauseita, tulee tylsä ja
töksähtelevä vaikutelma. Ei siis näin:
SaiPa on jääkiekkojoukkue. Olen aina kannattanut sitä.
Menestystä sille ei ole suotu. Se on voittanut vain kerran
pronssia. Jaksan silti uskoa parempaan huomiseen.
Vaan näin:
SaiPa on jääkiekkojoukkue, jota olen aina kannattanut.
Menestystä sille ei ole suotu, sillä se on voittanut vain
kerran pronssia. Jaksan silti uskoa parempaan huomiseen.
Jouni Viuhko 2010