SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo

Perhepaivahoito seminaariesitykset

•
•
Verve
Verve

Verve järjesti yhteistyössä Edivan kanssa valtakunnallisen perhepäivähoidon kehittämisseminaarin 27.-28.10.2015 Oulussa. Ensimmäisenä seminaaripäivänä tarkasteltiin perhepäivähoidon ajankohtaiskysymyksiä uuden varhaiskasvatuslain kautta sekä syvennytään perhepäivähoidon johtamiseen uusimman tutkimuksen ja käytännön työmenetelmien kautta. Toisen seminaaripäivän teemana oli työhyvinvointi ja positiivinen pedagogiikka.

Gesundheitswesen
1 von 176
Downloaden Sie, um offline zu lesen
SEMINAARIN LUENTOLYHENNELMÄT Luentolyhennelmät ovat luettavissa seminaarin jälkeen Verven verkkosivujen uutispalstalla osoitteessa www.verve.fi www.verve.fi www.ediva.fi OHJELMA TIISTAINA 27.10.2015 Pj. Sanna Parrila, Ediva 8.30 9.15 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus Kehitysjohtaja, KT Sanna Parrila, Ediva Varhaiskasvatuksen lakiuudistuksen vaikutukset perhepäivähoitoon Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto opetus- ja kulttuuriministeriö Yleisökysymyksiä ja keskustelua 10.45 Vasuprosessien johtaminen perhepäivähoidossa Sanna Parrila, Ediva 11.30 Lounas 12.30 Pedagogisen johtamisen käytäntöjä ja työvälineitä 1. Vasupohjaiset ohjauskäynnit, Sanna Parrila, Ediva 2. Tiimityö ammatillisuuden vahvistajana 3. Pedagogiset illat perhepäivähoidon laadun kehittäjänä Yleisökysymyksiä ja keskustelua 14.15 Kahvi 14.45 Johtajan jäljillä – perhepäivähoidon johtaminen osana hajautetun organisaation kokonaisuutta Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, KT Ulla Soukainen, Turun kaupunki 15.45 Seminaaripäivän yhteenveto Sanna Parrila, Ediva 16.00 Päivän päätös OHJELMA KESKIVIIKKONA 28.10.2015 8.30 Seminaaripäivän avaus Konsultointitoiminnan johtaja, FT Kirsi Koistinen, Verve 8.45 Millaisia tuloksia työhyvinvoinnin työkaluilla? Kirsi Koistinen, Verve 9.30 Kahvi 10.00 Positiivisen pedagogiikan voima Tohtorikoulutettava, KM Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto 11.00 Lounas 12.00 Workshop -työskentely 1. teema: Yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus 2. teema: Työvuorolistojen laadinta – hyvät käytännöt 3. teema: Daisy – ohjelmisto perhepäivähoidossa 4. teema: Ikäjohtaminen ja työhyvinvointi 13.00 Workshop –työskentelyn koonti - kunkin workshopin puheenjohtajat 13.45 Kahvi 14.15 Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden tarina KT, YTM, tietokirjailija Anna-Leena Välimäki 15.00 Seminaarin päätössanat Kirsi Koistinen, Verve Perhepäivähoidon VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISSEMINAARI 27.-28.10.2015, Oulu
Ajankohtaista varhaiskasvatuksessa opetus- ja kulttuuriministeriössä Perhepäivähoidon valtakunnallinen kehittämisseminaari 27.10.2015 Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto
Esityksen aiheita • Kuviot koulutusjärjestelmästä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä • Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa • Varhaiskasvatusoikeuden muutos • Päiväkodin henkilöstömitoituksen muutos • Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulainsäädännön valmistelusta • Varhaiskasvatuslain I vaihe, yleisesti ja pykäläkohdittain • Varhaiskasvatuslain II vaihe • Hallituksen kärkihankkeista • Varhaiskasvatuksen muu kehittäminen • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen • Muuta ajankohtaista
Early childhood education and care Education system in Finland Age 6 Age 7 -15 Age 16 Age 0-6
1.8.2015 Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeri Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Korkeakoulutus- politiikan vastuualue Tiedepolitiikan vastuualue Tietohallinnon vastuualue Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasva- tuksen osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue Sisäinen tarkastus Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Kulttuurin vastuualue Taiteen vastuualue Tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualue Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Liikunnan vastuualue Hallintoyksikkö - Ministeriöpalveluiden tulosalue Talousyksikkö - Tarkastustoimen tulosalue Tietohallinto- yksikkö Viestintäyksikkö Kansainvälisten asiain sihteeristö Ammatillisen koulutuksen osasto Ylijohtaja
Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa 27.5.2015, poimintoja liitteestä • Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. • Oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa työttömänä. • Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluvun muutos -> nostetaan yli 3v suhdelukua 1:7 => 1:8 • Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, että kuntien maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat • Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevien lasten hoito maksullisena kerhotoimintana.
Esitys varhaiskasvatusoikeuden muutoksesta annettu • Hallitus antoi esityksen varhaiskasvatusoikeuden muuttamisesta eduskunnalle 22.10.2015 • Vastaava muutos tehtäisiin myös yksityisen hoidon tukeen • Esitys käsitellään budjettilakina eli syyskaudella 2015 • Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, muutokset varhaiskasvatusoikeuteen tulevat voimaan 1.8.2016
Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen • Jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. • Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, – mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat päätoimisesti, toimivat päätoimisesti yrittäjänä tai ovat päätoimisesti omassa työssä. – jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. – vanhemman jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen 2 kuukauden ajan. • Lapsella oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen: – osa-aikatyö – väliaikaiset työskentelyjaksot – työmarkkinatoimenpiteet ja kuntoutus
Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen • Vastuu 20 tuntia laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen osoittamisesta on lähtökohtaisesti lapsen huoltajilla. • Perheiden valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa saamaansa palveluun turvataan. Kunnan tulee järjestää 20 tunnin laajuinen varhaiskasvatus ainakin kahdella vaihtoehtoisella tavalla; – joka päivä tapahtuvana osapäiväisenä varhaiskasvatuksena tai – osaviikkoisena mallina, jolloin lapsi voi osallistua tiettyinä ennalta määriteltyinä viikonpäivinä kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. – kunta päättää lapsikohtaiset toiminta-ajat. • Lapsen tarpeet huomioidaan. Mikäli lapsen oikeus varhaiskasvatukseen muuttuu, taataan päiväkodissa olevan lapsen oikeus samaan varhaiskasvatusyksikköön. Mahdollisuuksien mukaan myös perhepäivähoidossa. • Toiminta on järjestettävä siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa myös 20 tunnin laajuisessa varhaiskasvatuksessa.
Muutokset yksityisen hoidon tukeen • Lähtökohtana nykyinen alempi tuen taso eli hoitorahan määrä olisi 64, 16 euroa. • Korkeampaa tukea eli 174,38 euroa vain edellytysten täyttyessä (tukilaki 4 § 3 mom) • Vanhemman tulisi tuen hakemuksessaan ilmoittaa oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen ja korkeampaan tukeen • Lapsen tai perheen tuen tarpeen vuoksi laajempi varhaiskasvatusoikeus (varhaiskasvatuslain 11 § a 4 momentti) tulisi osoittaa Kelalle kunnan päätöksellä
Muutokset henkilöstömitoitukseen päiväkodeissa • Valtioneuvosto hyväksyi 22.10.2015 päivähoitoasetuksen (239/1973) 6 ja 8 § muutokset. • Yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa muutetaan kasvattajien ja lasten suhdelukua 1/7:stä 1/8:aan. • Alle 3-vuotiaiden lasten ryhmien kasvattajien ja lasten suhdelukua ei muuteta. Osapäivätoiminnan mitoitus myös ennallaan. • Lisäksi tekninen korjaus => viittaus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annettuun lakiin (272/2005) 7 ja 8 §:ään, sellaisina kuin ne ovat 1.1.2013. • Muutokset voimaan 1.8.2016
Varhaiskasvatusoikeuden ja suhdeluvun muutosten kustannusvaikutukset • Varhaiskasvatusoikeuden muutos - Subjektiivisen oikeuden muutoksen vuosittaisten valtionosuusjärjestelmän mukaisten kokonaissäästöjen arvioidaan olevan noin 62 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2017 alkaen. - Tästä henkilöstömenojen vähennys 43 miljoonaa eli 69 % • Henkilöstömitoituksen muutos - Suhdeluvun muutoksen säästöarvio on yhteensä noin 67 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2019 alkaen. - Henkilöstövähennys arviolta 1580 henkilöä
Lausuntokoonti varhaiskasvatusoikeuden ja henkilöstömitoituksen muutoksesta • Esitykset olleet yhtä aikaa lausunnolla 28.8.-25.9.2015. • Lisäksi 25.9.2015 järjestettiin erillinen kuulemistilaisuus. • Lausuntokoonti osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka /vireilla_koulutus/vaka/Lausuntokoonti_OKM_53_010_2015.pdf
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut • Hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, että kuntien maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat. – Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva laki on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä – Lisäksi toteutettava asiakasmaksulain edellyttämä indeksitarkistus – Muutokset tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2016
Varhaiskasvatuslaki, vaihe I • tullut voimaan 1.8.2015 • lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muutos, lain nimeksi varhaiskasvatuslaki • varhaiskasvatus määritelty: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka” • varhaiskasvatus käsitteenä korvaa päivähoidon • varhaiskasvatuksen kattavat tavoitteet • subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus • korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä • lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan • monialaisen yhteistyön korostus varhaiskasvatusta järjestettäessä • säädetään varhaiskasvatusympäristöstä sekä toimitilojen ja –välineiden asianmukaisuudesta ja esteettömyyden huomioimisesta • säädetään ruokailusta ja ravinnosta
Varhaiskasvatuslaki, vaihe I • asiantuntijavirastoksi tuli THL:n sijaan Opetushallitus => laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjan, jotka tulee ottaa toiminnan järjestäjien toimesta käyttöön viimeistään 1.8.2017. • paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen tuli velvoittavaksi • varhaiskasvatuksen järjestäjälle velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin • varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa • enimmäisryhmäkoon säätäminen • eduskunta edellyttänyt, että hallituksen tulee antaa selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 keväällä.
Taustat ja eteneminen • Taustalla pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön (1.1.2013) sekä hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) • Tavoitteena varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus • Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitykset pohjana. Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014. (OKM 2014:11) • Lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain ottaen huomioon valtion talousarvio ja kehykset
Varhaiskasvatuslain l vaihe • Ensimmäisenä vaiheena kohti uutta varhaiskasvatuslakia hallitus antoi 18.12. 2014 HE:n eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014). • StVL 20/2014 vp, • SiVM 29/2014 vp - > muutoksia hallituksen esitykseen, muutokset dioissa kursiivilla • Lakiesitys ja siihen liittyvä eduskunnan lausunto hyväksyttiin eduskunnassa viimeisenä istuntopäivänä 14.3.2015 • Eduskunnan vastaus EV 357/2014 vp, presidentti vahvisti lainmuutokset 8.5.2015 • Esityksen perusteella muutettiin lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimike, 1, 2 a, 2 b, 6, 7 a ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 11 a §. Lisäksi lakiin lisättiin uusi 5 a, 7 b, 9 a, 9 b ja 11 e §. • Muilta osin päivähoitolaki ja asetus jäivät edelleen voimaan. Myös sosiaalihuollon säädöksiä sovelletaan kuten aiemmin. • Muutoksia myös Opetushallituksesta annettuun lakiin (182/1991) 1 - 4 pykäliin ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettuun lakiin (1295/2013) pykäliin 1 ja 2 • Uudistuvat säännökset astuivat voimaan 1.8.2015. Lakiin perustuviin suunnitelmiin sisältyy siirtymäsäännöksiä.
Edelleen sovellettavat sosiaalihuollon säädökset • laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005), • laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), • laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), • laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), • laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä • laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001).
Varhaiskasvatuksen käsite ja määritelmä sekä lain soveltamisala • Laki lasten päivähoidosta -> lain nimike Varhaiskasvatuslaki • Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen (1§). • ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka” (1§). • Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (1§). • Otetaan käyttöön käsite varhaiskasvatus. -> 1 §:n mukaan jäljempänä tässä laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan Uudistettu 2 a §, 1-10 kohtaa, ”..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
Varhaiskasvatuksen tavoitteet 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.”
Ravinto ja ruokailun järjestäminen • Uudistettu 2 b §:ää • ”Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.” • Ei koske kliinisiä ravintovalmisteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa kodissaan. • Perusteluissa kiinnitetty huomiota siihen, että ruokaa tarjottava riittävän usein hoitopäivän pituudesta riippuen. • Ravitsemussuositukset antavat tarkempia ohjeita ruokailusta. -> Lapsi, perhe ja ruoka – Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. STM 2004:11.
Enimmäisryhmäkoko päiväkodeissa • Uusi 5 a § • ”Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.” • Edelleen sovelletaan myös päivähoitoasetuksessa määriteltyjä suhdelukuja. • Ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä esim. 3 vuotta täyttäneitä max 21 ja alle 3-vuotiaita max 12 kokopäivähoidossa. • Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia pienryhmiä. Voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä.
Varhaiskasvatusympäristö • Uudistettu 6 §:ää ”Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys.” • Perusteluissa todettu, että varhaiskasvatusympäristö kattaisi rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaisi niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön -> esim. kiusaamisen ehkäisy • Tilat ja ympäristö eivät saisi vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta. • Otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma • Uudistettu 7 a § ”Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.”
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perusteluja • Säännös korvaa viittauksen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) sekä päivähoitolain 7 a §:ssä säädetyn kuntoutussuunnitelman. • Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet sekä monialainen osaaminen. • Sivistysvaliokunta kiinni huomiota siihen, että arvioinnin kohteena tulisi olla varhaiskasvatustoiminnan mahdollisimman laadukas toteuttaminen ja puitteet, ei yksittäisten lasten eritahtinen oppiminen ja kehitys. • Suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. • Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat. • Lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin 9 §:ssä säädetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perustelut jatkuvat • Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. • Laatiminen perustuisi tarvittavaan monialaiseen osaamiseen – muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. • Päiväkodissa suunnitelman laatimisesta vastaisi lastentarhaopettajan kelpoisuuden omaava henkilö – ensisijaisesti kasvatustieteen kandidaatti. • Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta suunnitelmaa tehtäessä. • Lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen lapselta itseltään on selvitettävä hänen mielipiteitään ja toivomuksiaan. • Suunnitelma laaditaan asiakassuhteen alkuvaiheessa ja tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. • Voimaantulosäännös SiVM 29/2014vp -> Uusien perusteiden pohjalta laadittuja lapsikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan viimeistään 1.8.2017 lähtien. Sitä ennen sovelletaan ja laaditaan nykyisiä kunnissa käytössä olevia lapsikohtaisia suunnitelmia.
Lasten ja vanhempien osallisuus • Uusi 7 b § ”Lapsen varhaiskasvatusta toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.” ”Myös lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.” ”Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.”
Opetushallitus asiantuntijavirastoksi • Uudistettu 9 § ”Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus, josta säädetään Opetushallituksesta annetussa laissa (182/1991).” ”Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.”
Opetushallitus asiantuntijavirastoksi, perusteluista • Asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Opetushallitukselle. • Varhaiskasvatuksen tilastoviranomaisena on jatkossa Tilastokeskus. • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee toiminnan järjestäjiä velvoittavat. • Perusteiden laatiminen tulisi tapahtua avoimesti ja valmistelussa tulisi huomioida monialainen osaaminen, esim. OPH:n ja THL:n yhteistyö olisi edelleen tärkeää. • Perusteet pohjautuvat tähän lakiin eikä niissä voida määrätä lakiin perustamattomista uusista velvoitteista. - > Muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 §:iin.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Uusi 9 a § ”Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat.” ”Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.”
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, perusteluja • HE:stä poiketen myös paikallisten suunnitelmien laatiminen velvoittavaksi (SiVM 29/2014). • SiV näkemyksen mukaan Perusteet ja lapsikohtaiset suunnitelmat eivät ohjaa riittävällä tavalla paikallista työtä ja varmista varhaiskasvatuksen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimii paikallisen ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Paikallinen suunnitelma toimisi myös 9 b §:n mukaisen arvioinnin pohjana. • Jo nykyisin lähes kaikki kunnat ovat laatineet paikallisen suunnitelman suositusluonteisten Perusteiden pohjalta, joten tehtävää ei voida pitää kokonaan uutena. • Myös yksityisen palvelun tuottajan tulee laatia paikallinen suunnitelma. • Säännös jättää toiminnan järjestäjille laajan harkintavallan siitä, miten ja missä muodossa paikallinen suunnitelma laaditaan ja hyväksytään.
Varhaiskasvatuksen arviointi • Uusi 9 b § ”Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä.” ”Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.” ”Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).” ”Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.” ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.”
Varhaiskasvatuksen arviointi, perusteluja • Toiminnan järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. • Ulkopuolista arviointia voisi suorittaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tai muu taho. • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014. Se on koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. • Arvioinnissa käytettävät menettelytavat ovat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätettävissä. Arvioinnin oltava kuitenkin suunnitelmallista ja säännöllistä ja lapsille ja vanhemmille annettava mahdollisuus osallistua. • Keskeiset tulokset tulee julkistaa järjestäjän päättämällä tavalla. -> Muutoksia Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 – 2 §:iin.
Lapsen etu huomioon • Uudistettu 11 § ”Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu.” • Lisätty 1 momenttiin lause: ”Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu.” • Perusteluissa todetaan mm., että lapsen edun huomioiminen perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Subjektiivinen oikeus, uudistettu 11 a §, HUOM! nyt esitetty muutosta! ”Sen lisäksi, mitä 11 §:ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, ei kuitenkaan aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa, ja että lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai kun lapsi perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa.” ”Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää 1 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen sanotussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla.” ”Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa.” ”Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää.”
Subjektiivinen oikeus, perusteluja • Uudistettu 11 a §:ää –> oikeus kuitenkin säilyy nykyisen laajuisena • Esityksen 1 §:ssä säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. • Vastaavasti 11 a §:ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Laissa ei enää säädettäisi vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada päivähoitopaikka, vaan kunnan olisi nykyistä vastaavasti huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa. • Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muuttuisi suhteessa voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa.
Monialainen yhteistyö Uusi 11 e § ”Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.” • Säännös korostaa eri toimialojen ja palvelujen välisen yhteistyön tärkeyttä. • Perustelujen mukaan muita tahoja voisivat olla esimerkiksi yksityiset palvelun tuottajat tai kerhotoimintaa järjestävä seurakunta tai järjestö. • Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitten yhteistyörakenteiden luomista. • Lastensuojelulaki (417/2007), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) sisältävät velvoitteita viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle • Valiokunta painottaa, että Suomessa varhaiskasvatuksen toteuttamisen tärkeänä periaatteena on ns. educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on tärkeä pienten lasten kasvun tukemisessa. • Valiokunta korostaa, että lasten tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon myös varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Monikulttuurisuus on monen lapsen arjessa mukana. Valiokunta painottaa myös sukupuolisensitiivisen kasvatuksen merkitystä. • Varhaiskasvatuksen tavoitteita koskeva säännös erittäin tärkeä. • Jatkovalmistelussa on otettava tarkemmin kantaa mm. perhepäivähoidossa ja osa- ja vuorohoidossa olevien lasten varhaiskasvatukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten varhaiskasvatukseen.
Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle, jatkuu • Lasten oikeus varhaiskasvatukseen asettaa toiminnan sisältöön, yhteistyömuotojen kehittämiseen päiväkotien eri ammattiryhmien kesken ja kaiken henkilökunnan osaamistason kehittämiseen erityisiä vaatimuksia. Valiokunta korostaa henkilökunnan koulutustarvetta ja tarvetta tarkastella uudelleen eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattihenkilöiden tarvetta varhaiskasvatuksessa ja sen mukaisia koulutusratkaisuja. • Ryhmäkokosäännöksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, ettei se jatkossakaan johda siihen, että se jäykistää toimintamalleja, estää kokeilutoimintaa tai vaikeuttaa erityistä kasvatusperiaatetta tai pedagogiikkaa soveltavien päiväkotien toiminnan jatkumista. • Valiokunta painottaa tilojen riittävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta. Sisäilmaongelmiin pitää puuttua tehokkaasti. • Tärkeää, että liikunta on huomioitu tavoitteissa ja myös yhteistyövelvoitteissa. Kasvattajien koulutuksessa tulee painottaa liikunnan merkitystä. • Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen toisen vaiheen uudistusta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja tulevan hallituksen toimesta vielä tarkasti analysoidaan yhteiskunnan tavoitteet ja lainsäädännön sisältö niin, että varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukaiset kasvatusperiaatteet toteutuvat.
Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp lausuma Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva , kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.
Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta 1 §Toimiala Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona Opetushallitus. Valtioneuvoston asetuksella säädetään Opetushallituksen toimialaan kuuluvasta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta (poist.) sekä muusta toiminnasta. 2 §Tehtävät Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seurata niiden järjestämistä. (Kuten HE)
Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta 3 § Johtokunta Opetushallituksessa on koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koottu johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 § Organisaatio Opetushallituksessa voi olla toimintayksiköitä eri tehtäväkokonaisuuksia varten. Toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallituksessa on kuitenkin aina yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviä varten. Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään Opetushallituksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös Opetushallituksen johtamisesta, toimintayksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksen annetun lain muuttamisesta 1 § Toimiala Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten. Arviointikeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. 2 § Tehtävät Arviointikeskuksen tehtävänä on: 1) toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja 5 §:ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti; 3) tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa; 4) kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia; sekä (kuten HE)
Varhaiskasvatuslain Il vaihe • Luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) ollut lausunnoilla 24.2. – 7.4.2015 • Lausuntokoonti osoitteesta: • http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/virei lla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/Lausuntoyhteenveto_varhaiskasvatuslaki .pdf • II-vaiheessa kumottaisiin nykyiset pykälät ja annettaisiin kokonaan uusi yhtenäinen ja selkeä varhaiskasvatuslaki. • Esitysluonnos pitää sisällään nykyisen varhaiskasvatuslain pykälät. Lisäksi kumottaisiin sosiaalihuoltolain kytkökset, osin siirtämällä tarvittavia pykäliä varhaiskasvatuslakiin. (Edelleen kuitenkin sovellettaisiin asiakasmaksulakia ja palvelusetelilakia) • Luonnoksessa on uusia tai muuttuvia säännöksiä koskien mm. lapsen tukea, tietosuojaa, salassapitoa, hallintoa, valvontaa ja oikeusturvakeinoja. Lisäksi ehdotukseen sisältyy uusia tai muuttuvia pykäliä yksityisten palvelujen tuottamisesta, omavalvontasuunnitelman laadinnasta myös kunnallisessa toiminnassa sekä vuorohoidon järjestämisestä. • Lain II-vaiheen etenemisestä ei tällä hetkellä päätöksiä
Varhaiskasvatuslain Il vaihe • Lausunnoilla luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) • Esityksen otsikot • Varhaiskasvatuksen järjestäminen • Oikeus varhaiskasvatukseen ja osallisuus • Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa • Menettelysäännökset • Varhaiskasvatuksen suunnittelu, omavalvonta ja arviointi • Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset • Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus • Tietojen vaihto ja salassapito • Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus • Hallinto ja valvonta • Rahoitus ja asiakasmaksut • Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku
Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -Hankkeen yhtenä päätoimena uudistetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta -> koskee myös varhaiskasvatusta Kärkihanke 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta -Hankkeen tavoitteena mm. varmistaa lastenkulttuuripalveluiden saatavuus koko maassa. Lastenkulttuuriverkoston toiminta laajennetaan koko maan kattavaksi siten, että jokaisella kunnalla on käytettävissä lastenkulttuurin osaaminen ja keskuksien tuottamat taide- ja kulttuuripalvelut. -Osana kärkihanketta edistetään lasten ja nuorten monilukutaitoja, vahvistetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuurialan toimijoiden rakenteita ja toimintakulttuuria monilukutaitojen oppimista tukevaksi.
Määräraha varhaiskasvatuksen kehittämiseen – Määrärahavaraus budjettivuodelle 2016 – ”Parannetaan varhaiskasvatuksen pedagogista toimintakulttuuria ja –ympäristöä” – Vuosina 2016 – 2017 toteutettava – Täsmentyy syksyn 2015 kuluessa, lisätietoja tulee OKM:n sivuille
Lastentarhanopettajakoulutuksen lisääminen • Osana opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa lisätään kertaluontoisesti yliopistoissa lastentarhanopettajien koulutusmäärää 120 opiskelijalla vuonna 2016. (3,3 milj. euroa / 2016) • Sopimuskaudella 2017-2020 tavoitteena lisätä LTO koulutettavien määrää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa • Eduskunta on vuodesta 2012 myöntänyt erillisen lisämäärärahan yliopistollisen LTO koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Lisämääräraha on vaihdellut vuosittain 1,5 – 1,7 miljoonan euron välillä. Tämä mahdollistanut vajaan 500 koulutuspaikan lisäyksen. • Ns. hakijasuman purun yhteydessä muutamissa yliopistoissa lisättiin 40 LTO opiskelijapaikkaa ja koulutukset alkoivat joko 2014 tai 2015.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet uudistetaan • Opetushallitus laatii ja päättää • Laatimisen rakennetta – ohjausryhmä – koordinaatioryhmä – teema-ryhmät – tutkimusyhteistyö – verkko-osallisuus – eri tahojen kuulemiset • Aikatauluista – aloitusseminaari 24.9.2015 – huhtikuussa 2016 järjestäjien palaute – elokuu 2016 virallinen lausuntokierros – Perusteet valmiit lokakuu 2016 – toiminnan järjestäjien noudatettava 1.8.2017 • Katso lisää http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedottee t/101/0/varhaiskasvatussuunnitelman_p erusteita_valmistellaan_opetushallituks essa
Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen painopistealueet • Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta (VKNK) julkaissut elokuussa 2015 • VKNK-toiminta perustuu 28.12.2012 annettuun valtioneuvoston asetukseen varhaiskasvatuksen neuvottelukunnasta (1032/2012). • Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä • Tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jäsenet ovat hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, järjestöjen ja kuntakentän edustajia. • Laatinut varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen painopistealueet – tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen laatua ja linjata pitkän aikavälin kehittämisen ja tutkimuksen suuntaviivoja. – viisi painopistealueet ovat: varhaiskasvatuksen laadun, henkilöstön osaamisen, pedagogiikan, tutkimuksen ja ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittäminen. – kustakin painopistealueesta määritelty visio, perustelut ja toimenpide-ehdotukset • Katso lisää: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:19.
VARES – varhaiskasvatuksen tiedontuotannon kehittämishanke • Tavoite – Kehittää palvelu, josta saa henkilöön perustuvaa (ID) toiminta- ja taloustietoa varhaiskasvatusalasta. Tieto on ajankohtaista ja yksityiskohtaista ja laadultaan yhtenäistä. – varhaiskasvatuksen valtakunnallinen tietokanta (masterdata) • Palvelun kautta voi hakea tai yhdistää tietoa seuraavista teemoista: – Lapset ja perheet – Varhaiskasvatusalan henkilökunta – Varhaiskasvatusalan koulutustiedot – Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot – Varhaiskasvatuksen kustannukset • Käyttäjiä: – Julkishallinnon organisaatiot (Ministeriöt, THL, Kela, TK, OPH) – Kunnat ja kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt
Ehdotus toteutukseksi 1. Tietojen nouto palveluntarjoajan tietokannoista tietyin intervallein 2. Noudetun tiedon yhteentoimivuustyö 3. Tiedon asettaminen, säilöminen ja kuvailu tietovarantoon 4. Rajapinnat ja niiden hallintatyö 5. Eri toimijoiden tiedon jalostus omiin tarpeisiin Palveluntarjoajien tietovarannot (Kunta, yksityiset, seurakunnat) Masterdatapalvelin 1. 2. 3. 4. 5. OPH, mm Vipunen THL KELA OKM TKTK Kunta
Vares-vaihe 1: Konseptitoteutus • Toimenpiteet syksy 2015 – 1. Konseptitoteutus • Miten palveluntarjoajien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää paremmin • Konseptitoteutuksessa selvitetään onko teknisesti ja semanttisesti mahdollista toteuttaa kuvatun kaltainen tietovarantorakenne ja tiedon noutamisen ja hakemisen mekanismit. • Näytedatan avulla selvitetään edellytyksiä: – Tiedon noudolle – Yhteensopivuudelle – Tiedon säilömiselle – 2. Juridinen selvitys • Mitä toteutuksessa tulee ottaa huomioon – Tiedon käsittelyä koskevat reunaehdot – Tiedonsaantioikeudet sekä tiedonantovelvollisuuksien mahdollisuudet – Tunnistettava mahdolliset lakimuutoksia vaativat toimenpiteet
Vares: tähän mennessä tehty • Tavattu tai käyty keskustelua: – KELA:n varhaiskasvatuksen tietotuotannosta vastaavia henkilöitä – THL:n Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiaineiston vastaavat henkilöt – Kuntatieto-ohjelman edustajat (sovittu työnjaosta) – OPH:n varhaiskasvatuksen asiantuntijoita • Avattu keskusteluyhteydet – Tieto Oyj:n Effica/Lifecare-tuotteista vastaaviin henkilöihin – MukavaIT:n Päikky-tuotteesta vastaavaan yritykseen – Oulun ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta vastaaviin tahoihin • Tekeillä juuri nyt: – Näytedatan hankkiminen – Tarjouspyynnön toteutus konseptitoteutusta varten
Muuta ajankohtaista • Esiopetus muuttunut velvoittavaksi 1.8.2015. • Turvapaikanhakijalapset varhaiskasvatuksessa – oikeus esi- ja perusopetukseen kuuluu turvapaikanhakijalapsille ja lapsille, jotka ovat saaneet turvapaikan – lapsilla oikeus myös osallistua varhaiskasvatukseen – kunnat voivat järjestää myös perusopetukseen valmistavaa koulutusta turvapaikanhakijoille. Valmistavan opetuksen lopullinen rahoitus on määräytynyt varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien keskiarvon mukaisesti. • Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla rahoituslain muutos, joka mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen myös oppilaista, joille järjestetään opetusta ajanjaksona, joka ei osu laissa säädettyihin laskentapäiviin. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana.
VASUPROSESSIEN JOHTAMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA 27.10.2015 klo: 10.45-11.30 KT Sanna Parrila, Ediva Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari, Oulu 27.-28.10.2015
LÄHTÖKOHTA • Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen • Varhaiskasvatus = lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka – ts. se tapa, jolla varhaiskasvatuksessa toteutuva opetus, kasvatus ja hoito järjestetään – keskeistä miten kasvattajat toimivat, millaiseen oppimis- ja kasvatusnäkemykseen toimintaperiaatteet pohjautuvat Sanna Parrila 2015 UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
HALLINNOLLINEN MUUTOS • Varhaiskasvatuksen/päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta virallisesti opetuskulttuuriministeriön vastuulle • Varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona toimii Opetushallitus, joka vastaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta – ”Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään 1.8.2017” (OKM tiedote lain voimaantulosta 8.5.2015) • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä => valtakunnallinen vasu lakiperustaiseksi asiakirjaksi velvoittamaan kaikkia varhaiskasvatuspalveluja! – Vasu vastaa kysymykseen, miten varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa ts. julkituo varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet Sanna Parrila 2015 UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
• Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat (9 a§, kokonaan uusi) • Varhaiskasvatuksen järjestäjän TULEE ARVIOIDA antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. (9 b§, kokonaan uusi) • Ulkopuolinen arviointi osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
Valtakunnallinen vasu Sisältö: varhaiskasvatuksen määrittely, arvopohja, päämäärät ja toteuttamisen periaatteet Kuntavasut KuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasut Kuntavasut (noin 300 kpl ?) Yksikkövasu T U L K I N T A YksikkövasutYksikkövasutYksikkövasutYksikkövasutYksikkövasut KONKRETISOINTI / TULKINTA YksikkövasutYksikkövasut KONKRETISOINTI / TULKINTA RYHMÄ VASU - eri kunnilla hyvin erilaisia lapsen vasu lomakkeita - lomakkeen laatimiseen ei selkää sisällöllistä oheistusta - lomakkeen sisältö määrittää vahvasti käytyä keskustelua - onko sisällöllinen yhteys? Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu VALTAKUNNAN TASO KUNTATASO YKSIKKÖTASO RYHMÄTASO LAPSENTASO Sanna Parrila 2015 VASUPROSESSIEN MONTASOISUUS
7 a § (muutettu) • Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät. UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
7 b § (kokonaan uusi) ns. ”osallisuuspykälä” • Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. • Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. • Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
6§ (muutettu) • Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI LAPSIKOHTAISTEN VASUJEN LAATIMINEN RYHMÄN LASTEN VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOONTI RYHMÄ VASUN LAATIMINEN KUUKAUSI/ VIIKKOTASON SUUNNITELU PÄIVÄHOIDON ALOITUS JATKUVA ARVIOINTI, HAVAINNOINTI Sanna Parrila 2015 VASUPROSESSIN JOHTAMINEN - yksilötason suunnittelusta ryhmän toiminnan suunnitteluun VALTAKUNNAN VASU KUNTA VASU YKSIKKÖ VASU
LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI ”Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävissä varhaiskasvatussuunnitelmissa” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 31) • ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan!!! • Lapsikohtaisen havainnoinnin tavoitteena pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle ja syventää näkemystä lapsesta ja hänen kehityksestään – mitkä asiat ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä – mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on – mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke) – mitkä asiat kiinnostavat, missä tuen tarvetta => edellyttää systemaattista havainnointia (esim. motoriikka ja päivittäistoiminnot, kielellinen kehitys ja ilmaisu, sosiaaliset taidot, leikin kehitys ym.) kts. www.ediva.fi/kehittamisvalikko => tarvitaan konkreettisia ja toimivia havainnointityökaluja ja arjen toimintamallien uudistamista jotta lapsikohtainen havainnointi ja dokumentointi mahdollistuu => tärkeää myös miettiä, miten tietoa käytetään => HAVAINNOINNIN KAUTTA TULISI LÖYTÄÄ VASTAUS SIIHEN, MITEN KASVATTAJIEN ON TOIMITTAVA KASVATTAJANA EDISTÄÄKSENI JUURI TÄMÄN LAPSEN OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA!!! Sanna Parrila 2015
☞ On keskeinen varhaiskasvatuksen ammattilaisen työmenetelmä ☞ On myös MITÄ SUUREMMASSA MÄÄRIN tietoisen, tavoitteellisen, suunnitelmallisen kasvatustoiminnan väline. ☞ Havainnoinnin tulisi olla systemaattista, jatkuvaa, kehittyvää ja dokumentointiin kytkeytyvää ☞ Havainnoinnin tavoitteena on saada tietoa ja käyttää havainnointitietoa systemaattisesti perhepäivähoidon toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä niin yksittäisen lapsen kuin lapsiryhmänkin osalta ☞ Lapsihavainnoinnin tavoitteena on pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle ja syventää kasvattajan näkemystä lapsesta ja hänen lähikehityksestään (lapsituntemuksen lisääntyminen) => mitkä asiat ovat juuri tämän lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä keskeisiä, mikä on lapsen asema vertaisryhmässä, löytääkö lapsi ympäristöstä itselleen mielekästä, oppimiseen haastavaa ja iloa tuottavaa toimintaa, mitä asioita lapsi opettelee, mikä kiinnostaa, missä toiminnoissa tarvitaan aikuisen ohjausta ja tukea ym. Lähde: Alila 2012 PEDAGOGINEN HAVAINNOINTI
PERHEPÄIVÄHOITAJAN ASIANTUNTIJUUS  Perustuu varhaislapsuuden kasvun, kehityksen ja oppimisen tuntemukseen yleisellä tasolla  Koulutuksen kautta saatu tieto on kuitenkin ikäspesifiä. Tällainen ikäspesifi asiantuntemus on olemassa hoitopaikassa jo ennen lapsen tuloa  Lapsen lähdettyä se jää päivähoitopaikkaan entistä rikkaampana odottamaan seuraavien lasten tuloa  Kun kasvattajalla on riittävä varmuus, ja hän luottaa omiin työskentelytapoihinsa, on työskentely vanhempien kanssa joustavampaa  Kasvattajan täytyy myös olla ylpeä omasta ammatistaan VANHEMPIEN ASIANTUNTIJUUS  yksilöspesifi asiantuntijuus, joka kohdentuu ensisijaisesti omaan lapseen, lapsen persoonallisuus, arkitottumukset, vahvuudet, heikkoudet , pelot, iloa tuottavat asiat, mielenkiinnonkohteet jne. VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN VASUPROSESSIIN -molempien asiantuntijuutta tarvitaan
Mitä lapsen arkitoimintojen sujumisesta voisi havainnoida ja kirjata? • ruokailun sujuminen, ruokailuvälineiden käyttäminen, suostuuko maistamaan, mieliruokia… • päiväunet; unen tarve, tavat, tottumukset ja tarpeet, lapsen suhtautuminen päiväunille menemiseen, heräämisen • pukeutuminen, wc-toimet; taidot ja osaaminen, halu tehdä itse, halu oppia, avun pyytäminen… • toiminnoista toiseen siirtymät, sopeutuminen esim. leikin lopettamiseen, seuraavaan toimintoon ryhtyminen, avun ja ohjauksen tarve LAPSEN VASUUN KIRJATAAN: Mitä tärkeää huomioida ja miten toimitaan, jotta lapsen hyvinvointi ja oppiminen edistyisi? MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… PERUSHOITOTILANTEET / ARKITOIMINNOT
Mitä sosiaalisista taidoista ja tunne-elämästä/itsesäätelytaidoista voisi havainnoida ja kirjata?  lapsen toimintaa arjen tilanteissa, tilanteen ”vaatimusten” mukaisesti  lapsen tapa / kyky säädellä tunteitaan, halujaan, impulssejaan, motivoitumistaan, suorituksiaan, tarkkaavaisuuttaan, ajatuksiaan ...  tunteiden ilmaiseminen, tunnistaminen, nimeäminen  pettymysten sietokyky /suhtautuminen pettymyksiin  vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa; avun pyytäminen, auttaminen, lelujen jakaminen, kohteliaisuustapojen oppiminen …  toisten huomioiminen, empaattisuus, suhtautuminen rajoihin ja sääntöihin, ristiriitojen ratkaisu … LAPSEN VASUUN KIRJATAAN: Mitä tärkeää huomioida ja miten toimitaan, jotta lapsen hyvinvointi ja oppiminen edistyisi? Tärkeää myös tietää, mitä voi vaatia missäkin iässä? MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… SOSIAALISET TAIDOT JA TUNNE-ELÄMÄ
MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… KIELI JA VUOROVAIKUTUS Mitä voisin havainnoida ja kirjata? • vuorovaikutus: katsekontakti, eleet, ilmeet, kehonkieli, ottaako lapsi kontaktia vaikka sanoja ei vielä olisi • ymmärtääkö lapsi arkipäivään liittyviä sanallisia ohjeita, entä vihjeen kera; isompien lasten kohdalla myös abstraktit käsitteet • puhe: sanojen, lauseiden tuottaminen, puheen selkeys, ymmärrettävyys, kertooko lapsi asioita, tapahtumia omasta elämästä / kuvasta • jaksaako kuunnella satuja, onko kiinnostunut kirjoista, kirjaimista ym. • äänenkäyttö: voimakas, hiljainen tapa käyttää ääntä, änkyttääkö lapsi, kulkeeko lapsen ajatus nopeampaa kuin puhe • HUOM! Kirjausten painopiste lapsen vahvuuksissa, havainnot suhteessa lapsen kehitystasoon: mitä voi odottaa missäkin vaiheessa? LAPSEN VASUUN KIRJATAAN: Miten lapsen kielen kehitystä edistetään päivittäin osana hoitopäivän arkea?
MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… LEIKKI Mitä voisin havainnoida ja kirjata? • leikin kehitysvaihe: onko rooleihin eläytymistä ja yhteisleikkiä muiden kanssa, vai esittävää esineleikkiä rinnakkain, käyttääkö eri toimintojen ketjuttamista, kykeneekö käyttämään korvaavia esineitä, mielikuvituksen käyttö… • leikkiteemat ja mielileikit: leikkiikö usein samaa leikkiä vai vaihteleeko leikkiteemat, minkälaisia leikkejä ja kenen kanssa leikkii mieluiten… • leikin aloitus: toimiiko lapsi leikin suhteen aloitteellisesti, meneekö muiden mukaan vai pyytääkö muita omaan leikkiinsä, pyytääkö kasvattajaa mukaan… • leikin kesto ja keskittyminen: kauanko leikki yleensä kestää, syventyykö / sitoutuuko lapsi leikkiin, vaihtaako leikkiä usein • leikin sujuminen: miten lapsi tulee toimeen muiden kanssa, minkälaisia rooleja lapsi leikeissä ottaa, onko vetäytyjä, johtaja…, tarvitaanko aikuista leikin kannattelijaksi tai sovittelijaksi….
• tavoitteita on helpompi löytää, jos havainnointi on ollut riittävän systemaattista => antaa perustan tavoitteille, antaa varmuutta vanhempien kanssa tehtävälle yhteiselle suunnittelulle, meillä on riittävästi sanottavaa • havainnoinnissa ja tavoitteen asettelussa esim. leikin kehitys pilkotaan pienempiin osiin ... leikin aloitus, leikkiin mukaan meneminen, leikki yksin, leikki yhden kaverin kanssa, leikki pienessä ryhmässä, leikkiteemojen laajentaminen jne. => valitaan niistä konkreettinen tavoite, johon halutaan panostaa ja jota lapsi juuri sillä hetkellä tarvitsee leikin kehityksen etenemiseksi • kirjaukset arkikielisiä ja konkreettisia, ei tarvitse hakea mitään ” hienoa" • kirjauksia sekä hyvinvoinnin että oppimisen edistämiseen • tavoitteet asetetaan kasvattajille ja kasvuympäristölle, joten aina tavoitteen perään on hyvä kirjata arkikielisesti miten asian suhteen konkreettisesti toimitaan • ”vähemmän on enemmän” => ei tarvitse kirjata romaania, vaan keskeisimmät asiat lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen suhteen MITÄ JA MITEN LAPSEN VASUUN KIRJATAAN – TAVOITTEIDEN KONKREETTISUUS Sanna Parrila 2015
• Lasten vasujen kautta muodostuu kokonaiskuva perheiden kasvatuskäytännöistä, lapsista persoonina sekä lasten yksilöllisistä kasvun ja oppimisen tarpeista (eroista ja yhtenäisyyksistä) • Lapsen vasut pohjana ryhmäkohtaiselle vasulle/ryhmän toimintasuunnitelmalle, jossa lasten vasut ”vedetään yhteen” RYHMÄVASU LAPSI 1 vasu LAPSI 2 vasu LAPSI 3 vasu LAPSI 4 vasu RYHMÄVASUN LAATIMINEN Sanna Parrila 2012 VALTAKUNNAN VASU KUNTA VASU YKSIKKÖ VASU Sanna Parrila 2015
• tarkoituksena auttaa perhepäivähoitajaa suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään työtään valtakunnallisen vasun periaatteiden ja lapsiryhmän lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti • ryhmävasun sisällöllinen vastaavuus valtakunnan vasuun keskeistä • sisältöä voidaan työstää: – lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa – tiimin keskinäisissä suunnittelukokouksissa esim. heti toimintakauden alussa => keskeisintä yhteinen keskustelu ja yhteisistä toimintaperiaatteista sopiminen, ”käyttäminen tärkeämpää kuin täyttäminen” – vanhempainilloissa – henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa • sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin • kuukausisuunnittelun, arjen määrittymisen, toiminnan arvioinnin ja kehittämisen perusta Sanna Parrila 2015 RYHMÄVASUN LAATIMINEN
Ryhmävasun sisällöllisiä kriteereitä: • kirjaukset ovat riittävän konkreettisia ja niistä saa selkeän kuvan minkälaisiin sopimuksiin ja toimintaperiaatteisiin ryhmän toiminta perustuu (käyttöohjeet, joiden pohjalta myös vieras tietäisi, miten tässä ryhmässä on tapana toimia) • ne asiat, mitkä lapsen arjessa eniten toistuvat ovat parhaiten auki kirjoitettu ja suunniteltu • kirjaukset perustuvat valtakunnallisen vasun periaatteiden konkretisointiin (= sisällöllinen yhteys) • kirjauksissa näkyy myös vanhempien ääni ja lasten yksilölliset tarpeet • kirjauksissa konkretisoituu toiminnan tasolla, miten kasvattaja toteuttaa työtään arjessa niin, että se vastaa valtakunnallisen vasun periaatteita ja huomioi juuri kyseisen lapsiryhmän tarpeet • kirjauksissa vältetään termejä ”pyrin” ym. • kirjausten tulee olla arvioitavissa olevia ja sisältää tavoitteellisuutta! • Ei pelkkää nykyisen toteamista • ryhmävasussa parhaimmillaan yhdistyy kasvattaja varhaiskasvatuksessa – periaatteen ”suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen” vaade • Perhepäivähoidon ryhmävasu –lomake (tyhjä) RYHMÄVASUN LAATIMINEN Sanna Parrila 2015
LEIKKI: Mitä sanoo valtakunnallinen vasu? (tiivistetysti) - lasten leikin kehittyminen ja rikkaus suuresti kiinni kasvattajien toiminnasta ja asenteesta - leikin tukeminen ja leikkiympäristön tarkoituksenmukainen suunnittelu edellyttää leikin huolellista havainnointia ja tietoisuutta lasten leikin kehitysvaiheesta ja mielenkiinnonkohteista - leikin tukemisessa keskeistä kyky vastata tarkoituksenmukaisesti lasten epäsuoriin ja suoriin leikkialoitteisiin - onnistunut leikki edellyttää usein epäsuoraa tai suoraa ohjausta - tärkeä osa leikin tukemisessa on leikkiympäristön tietoinen ja suunnitelmallinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen lasten tarpeiden ja leikin kehitysvaiheiden mukaisesti Sanna Parrila 2015 RYHMÄVASUN LAATIMINEN LEIKKI, LIIKKUMINEN, TUTKIMINEN, TAITELLINEN ILMAISU JA KOKEMINEN TOIMINNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN KESKIÖSSÄ!
Leikkiminen  leikin havainnointi ja tiedon vaihto vanhempien kanssa  missä leikin kehitysvaiheessa eri lapset ovat ja miten huomioin sen leikin ohjaamisessa ja leikkiympäristön suunnittelussa?  mitä tiloja saa käyttää, mitä ei ja miksi?  leikkiympäristön uudistaminen ja arviointi  lasten osallisuus ympäristön suunnittelussa ja uudistamisessa  leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen)  miten ohjaan ja rikastutan lasten leikkiä? Milla taitava leikkijä ja leikkii jo kuvitteellisia leikkejä. Aleksilla myös mielikuvitusleikkejä. Joskus koko porukka Millan johdattamana koti- ja tai eläinleikissä. Joskus Millalla ja Aleksilla omat mielikuvitusleikit. Milla kiinnostunut eläimistä ja niiden hoitamisesta. Juho ja Veera vasta harjoittelee kuvitteluleikkejä. Juho kiinnostunut rakentamaan dubloilla ja siinä joskus Aleksi mukana. Veera hoitelee nukkeja ja leikkii kotileikkiä mielellään. Haluaa jonkun mukaan leikkiinsä. Ei pitkään leiki yksin. Jokaisella lapsella oma vihko, johon kirjaan vähintään kerran kahdessa viikossa havaintoja leikkitilanteista. Samaan vihkoon myös kirjauksia lasten kysymyksistä, pohdinnoista, sutkautuksista ym. Vihko käy välillä kotona. Hyödynnän havaintoja leikin ohjauksessa ja rikastuttamisessa. Lapset saa käyttää leikkeihinsä eteistä, leikkihuonetta ja olohuonetta. Leikkihuoneessa yleensä kotileikki, eläinleikit. Olohuoneessa barbileikit, eteisessä autoleikki. Tyynyjä ja vilttejä saa käyttää majojen rakentamiseen. Isommille tarpeen mukaan leikkirauha, ottamalla pienet omiin puuhiin. Lapsen saa tuoda hoitoon omia leluja mutta vain yhden kerrallaan. Lasten kanssa ideoidaan ja rakennetaan yhdessä ”isompia” leikkejä. Tuon lasten tarpeiden mukaan leikkeihin jotakin uutta virikettä sekä ulos että sisälle vähintään kerran kuukaudessa. Ulkoleikeissä hyödynnetään lähimetsää ja metsän materiaaleja. Ulkoilun aikana leikitään myös muiden hoitajien lasten kanssa puistossa. Olen mukana lasten leikeissä sekä sisällä että ulkona aina tilanteen mukaan. Kannattelen mukana leikkimällä erityisesti pienempien leikkiä. ESIMERKKI TÄYTETYSTÄ RYHMÄVASUSTA Sanna Parrila 2015
5.KUUKAUSI/VIIKKOTASON SUUNNITTELU  pohjana ajankohtaiset havainnot lapsista ja lapsiryhmästä sekä ryhmävasuun kirjattujen periaatteiden toteutumisen arviointi  painopisteet vaihtelevat, mikä toteutuu hyvin, mitä tulee ehkä painottaa tulevan kuukauden / viikon aikana (kuukausisuunnittelun pohja)  varhaiskasvatusympäristön, vertaisvuorovaikutuksen ja kasvattajan oman toiminnan jatkuva arviointi ja muokkaaminen => tavoitteena jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen  tärkeää myös kiinnittää huomio, minkälaisen kuvan annamme vanhemmille varhaiskasvatuksesta kuukausi/viikkotason suunnitelmilla ja tiedotteilla => hyvässä varhaiskasvatuksessa oleellisinta eivät yksittäiset tapahtumat, vaan arjen pedagogiikka kokonaisuudessaan
UUTTA EDIVASSA! Ediva on avannut kehittämisvalikon ( www.ediva.fi ), johon on koottu mittava määrä erilaista varhaiskasvatuksen suunnitteluun, arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen liittyvää työvälineistöä. Kehittämisvalikossa on omat sisältönsä perhepäivähoitoon ja muuhun varhaiskasvatukseen. Valikkoon pääsee omilla tunnuksilla ja salasanoilla, jotka antavat myös käyttöoikeuden kaikkeen valikossa julkaistuun materiaaliin. KYSY LISÄÄ: sanna.parrila@ediva.fi, 040-5043678
27.10.2015 klo: 12.30 -14.15 KT Sanna Parrila, Ediva Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari, Oulu 27.-28.10.2015 Vasupohjaiset ohjauskäynnit Tiimityö ammatillisuuden vahvistajana Pedagogiset illat perhepäivähoidon laadun kehittäjänä Yleisökysymyksiä ja keskustelua PEDAGOGISEN JOHTAMISEN KÄYTÄNTÖJÄ JA TYÖVÄLINEITÄ
MITÄ ON PEDAGOGINEN JOHTAMINEN  pedagoginen johtaminen on perhepäivähoidon laadun avaintekijä, jonka tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti henkilöstön oppimista ja perhepäivähoitopedagogiikan kehittämistä varhaiskasvatuslain ja vasun edellyttämässä suunnassa => VASUPROSESSIN JOHTAMINEN  konkreettista toimintaa  edellyttää toteuttajaltaan monenlaista osaamista ja monenlaiseen rooliin asettumista (suunnan näyttäjä, valmentaja, arvioija, tukija)  proaktiivista reaktiivisen johtamisen sijaan (Pennanen 2007)  tärkeää tiedostaa mistä mihin varhaiskasvatus on kehittymässä ja miten oma henkilöstö sijoittuu tähän muutokseen, tulevan visiointi, nykyisen arviointi => arjen toiminnasta nousevien oppimistarpeiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen  kehittävää oppimista, pintaoppimisen ja selviytymisoppimisen sijaan henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin arjen pedagogiikkaa: MITÄ, MIKSI ja MITEN  syvemmän ymmärryksen muodostaminen toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan kehittämistarpeista Sanna Parrila 2015
PEDAGOGISEN JOHTAJAN MONINAISET ROOLIT VALMENTAJA - kyky innostaa, synnyttää tahtotila, ohjata oppimaan… SUUNNAN NÄYTTÄJÄ - taito tehdä työn tarkoitus, periaatteet ja tavoitteet näkyviksi, tiedottaa, ”pitää laiva kurssissa”, tehdä päätöksiä TUKIJA - ryhmädynamiikan hallinta, emotionaalinen kyvykkyys, kyky ratkoa ristiriitatilanteita… ARVIOIJA - kyky reflektoida, kyseenalaistaa, antaa palautetta, toimia peilinä… Hyvät vuorovaikutustaidot Sanna Parrila 2015
PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITTELU - toimintavuosi Nykytilan arviointi: mitä vahvuuksia, mitä oppimisen haasteita Pedagogisen johtamisen tavoite / painopistealue ”punainen lanka” Rakenteet, sisällöt, menetelmät ja aikataulu (oppija-analyysi) Arviointi D O K U M E N T O I N T I Mihin keskitytään? PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA Sanna Parrila 2015
PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MENETELMÄLLINEN NELIKENTTÄ ETÄOHJAUS LÄHIOHJAUS RYHMÄ/TIIMIOHJAUS YKSILÖOHJAUS Hoitajatiimit, erilaiset tiimikohtaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi, ryhmävasun laatiminen…) Koulutukset, tiimipalaverit, pedagogiset illat… Kehityskeskustelut, yksilökohtaiset pedagogiset keskustelut, ohjauskäynnit…. Erilaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi…) POHDITTAVAA: Oma oppimiskäsitykseni? Mitä on oppiminen? Sanna Parrila 2015
• kohdentaa tarkastelemaan systemaattisemmin jonkin tietyn vasun periaatteen toteutumista perhepäivähoidossa / hoitajan työssä ja työympäristössä • esim. yhteiseksi perhepäivähoitopedagogiikan kehittämisen kohteeksi valittu vasupohjainen teema • samaa teemaa tärkeää työstää myös muiden pedagogisen johtamisen menetelmien kautta • Menetelmäesimerkkejä: • AES-aikuisen sitoutuminen vuorovaikukseen • Varhaiskasvatusympäristön arviointilomake • Leikin arviointilomake • Ryhmävasu ohjauskäynnit perustana VASUPOHJAISET OHJAUSKÄYNNIT Sanna Parrila 2015
• työn yksinäisyys ja työyhteisön puute keskeinen omaa jaksamista ja työhyvinvointia heikentävä tekijä (esim. Parrila 2002) • yhteistyö muiden hoitajien kanssa selkeässä yhteydessä hoitajan ammatillisuuteen ja ammatti-identiteettiin; aktiivisesti yhteistyötä tekevät hoitajat ovat sitoutuneempia työhönsä ja oman työnsä kehittämiseen, arvostavat omaa työtään, toteuttavat työtään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti (Doherty ym. 2000, vrt. myös Sarjala 2004, Ranta-Nilkku 2009) • Tiimityön tarkoitus ja tavoite kirkkaaksi: yhteinen toiminta, yhteinen oppiminen, työhyvinvoinni edistäminen vai sekä että? Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
 perhepäivähoitajan työhön on kohdistunut suuria muutoshaasteita 2000- luvulla, kenenkään ei pitäisi jäädä näiden haasteiden eteen yksin  yhteinen oppiminen ja työn kehittäminen  oppiminen ja uusiutuminen edellyttää mahdollisuutta peilata omia ajatuksia ja toimintamalleja yhdessä toisten kanssa  tutkimusten mukaan tiimi tukee yhteisöllistä oppimista tarjoamalla:  mahdollisuuden nähdä ja kuulla vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja toimia,  areenan, joka auttaa sanallistamaan ja tekemään näkyväksi omia työhön liittyviä perusolettamuksia ja toimintamalleja,  peilin, jonka avulla voi kyseenalaistaa, pohtia ja uudelleen arvioida omia arvoja, asenteita ja toimintamalleja  oppivan tiimin lähtökohtana on ymmärtäminen ja ajattelu: työtä ei vain tehdä, vaan koko ajan yhdessä mietitään miksi toimitaan kuten toimitaan ja voisiko asiat tehdä paremmin => jatkuva oppiminen => työmotivaatio Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
Tiimioppiminen lähtee liikkeelle yksilöiden pohdinnoista… Oppiminen työssä: kokemuksesta oppiminen, arkityön pohdinta, mitä, miksi… Omien pohdintojen, arkikokemusten ja arjessa havaittujen ongelmatilanteiden jakaminen: yhteinen keskustelu, reflektointi… Uuden kokeilua, soveltamista omaan työhön. Uusien /vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintamallien suunnittelu ja ideointi. Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
 oppiminen on mielekästä ja motivoivaa silloin kun oppimisen kohde nousee omasta työstä VASUPOHJAINEN AMMATILLISUUS KUNKIN TIIMIN JÄSENEN LAPSIRYHMÄ Mitä yksilöllisiä ja yhteisiä oppimisen haasteita? Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
• Yhdessä oppivan perhepäivähoitotiimin toimiva koko 5-7 henkeä • Tiimeihin jakamisessa mahdollisuuksien mukaan huomioon tiimin jäsenten erilaiset osaamisprofiilit => vahvuudet monipuolisesti käyttöön • Tiimityön tarkoitus ja vastuut kirkkaaksi (vrt. varhaiskasvatuksen ydintarkoitus) • Kaikkien tiiminjäsenten vastuuttaminen tiimin vuorovaikutussuhteiden muodostumisesta ja yhteiseen oppimiseen sitoutumisesta • Tiimeille selkeitä tehtäviä, joiden tavoitteena edistää sekä oppimista että tiimiytymistä • Tiimien on myös tärkeää saada jatkuvaa palautetta toiminnastaan ja oppimisestaan • Tiimejä tulee valmentaa ja ohjata sekä etäältä että läheltä => itseohjautuvuuden asteittainen lisääntyminen • Tiimisopimus ja ryhmävasut tiimityötä ohjaavana työvälineenä CASE: Tiimityö Siilinjärvellä (Arja Inkiläinen) Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
PEDAGOGISET ILLAT PERHEPÄIVÄHOIDON LAADUN KEHITTÄJINÄ • mahdollistaa omien näkemysten ja työkäytäntöjen peilaamisen tietyn rajatun pedagogisen teeman ympärillä • etukäteisvalmistelu keskeistä; ei vain tupsahdeta paikalle vaan pohditaan illan teemaa ja käytäntöjä oman työn ja annetun materiaalin pohjalta jo ennakkoon • pienryhmissä keskusteleminen tarjoaa mahdollisuuden sanoittaa, kyseenalaistaa, pohtia ja uudelleen arvioida omia arvoja, asenteita ja toimintamalleja • Tavoitteena: • käynnistää/mahdollistaa yhteinen oppiminen ja oivaltaminen => ammatillisuuden vahvistuminen vasupohjaisen varhaiskasvatuksen suunnassa • tehdä oppiminen ja kehittäminen ”ihmisen kokoiseksi” • vahvistaa yhteistä ymmärrystä vasupohjaisesta perhepäivähoitopedagogiikasta ts. miten perhepäivähoitotyötä tulisi toteuttaa, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi jokaisen lapsiryhmän lapsen hyvinvointia ja oppimista • toimii pohjatyönä ryhmävasuille Sanna Parrila 2015
Rutista, rapsuta, rakasta. Silitä pientä päätä. Lähelle ota, lämmitä, älä suukkojasi säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä. Hoivaa helli ja hyväile. Ota syliin empimättä. Katriina Ahonen 2001 Kiisseliviikset
Johtajan jäljillä – perhepäivähoidon johtaminen osana hajautetun organisaation kokonaisuutta Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari 27.-28.10.2015 Oulu Palvelupäällikkö, KT Ulla Soukainen
Tutkimuksen esittely Aineisto – Haastattelu 11 hlö – Lomakeaineisto, n = 223, palautusprosentti 87 – Valtakunnallinen lomakeaineisto n = 112, palautusprosentti 70 Tutkimuskysymykset 1. Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden johtamisen erityispiirteet? 2. Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa organisaatiossa työskentelyn? 3. Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista? 4. Millaiseksi esimiehet ja työntekijät kokevat esimieheltään saadun tuen? Ulla Soukainen
Johtamisen kontekstuaalisuus Hajautetun ryhmän haasteita (Vartiainen ym.) • Maantieteellinen hajautuneisuus • Erilaiset kulttuuritaustat • Eriävät toimintamallit • Ryhmäsamaistuminen • Ryhmän heikko yhtenäisyys • Kommunikaation köyhyys • Heikko koordinointi Ulla Soukainen
Johtamisen merkitys hajautetussa organisaatiossa • Hajautetun ryhmän kehittyminen ei etene perinteisten vaihemallien mukaisesti. • Miten luoda nopeasti tuloksekas hajautettu työryhmä? Hajautetun organisaation johdolta edellytetään • luottavaisuutta • jämäkkyyttä • määrätietoisuutta • tulosorientoitunutta johtamistyyliä • huomaavaisuutta ja huomioon ottamista • motivointia • sitouttamista • osallistamista Ulla Soukainen
Henkilöstöltä vaaditaan • Itsenäistä työskentelytaitoa • Luotettavuutta • Vastuunottokykyä • Ammattitaitoa • Ryhmätyötaitoja • Projektinhallintataitoja • Teknologian käyttötaitoja • Itsensä johtamisen taitoja • Rajojenhallintataitoa • Sosiaalisia taitoja • Toimivat sosiaaliset verkostosuhteet (Fisher & Fisher 2001) • Alaistaitojen merkitys (Keskinen 2005a, b; Soukainen 2015) Ulla Soukainen
Muuta… (Vartiainen ym.) • Vahvaa ammattitaitoa ja substanssiosaamista vaaditaan sekä hajautetun ryhmän jäseniltä että vetäjältä. • Yhdenmukaiset dokumentointikäytännöt ja yrityksen yhteinen käsitteistö helpottavat jaetun tiedon ymmärtämistä. • Organisaation ylimmän johdon tuki. Ulla Soukainen
LMX-teoria • Leader-member-exchange –teoria eli johtamisen vaihtoteoria – Jokainen esimies-alaissuhde on ainutlaatuinen – Jokainen esimies-alaissuhde on vaihtosuhde – Jokaisella esimiehellä on sekä sisäpiiriin että ulkopiiriin kuuluvia alaisia – Esimies-alaissuhde on vähitellen kehittyvä Ulla Soukainen
LMX-suhteen laadun yhteys työntekijän kokemaan tukeen Ulla Soukainen
Karasek ja Theorell: Työn vaatimusten, hallinnan ja tuen malli (JDCS-malli) Ulla Soukainen
Antonovsky ja elämänhallinta Koherenssin tunteen kolme osatekijää • Ymmärrettävyys: työntekijät tiedostavat työskentelevänsä hajautetussa organisaatiossa  esimiehelle ei aseteta epärealistisia odotuksia • Hallittavuus: perehdytyksen merkitys esim. toiseen työpisteeseen siirtymisen yhteydessä • Mielekkyys: eri työpisteiden henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen koko yksikköön Ulla Soukainen
Paripohdintaa • Minkälainen käytäntö Sinulla/ esimiehelläsi on ohjauskäyntien suhteen? – Milloin/ kuinka usein? – Mitkä sisällöt? • Mikä pohdituttaa? Ulla Soukainen
Tuloksia • Haastatteluaineiston luokitus: rakenne ja substanssi • Hajautetun organisaation johtaminen on ”työlästä”, mutta vertailtaessa yhden yksikön johtajien ja hajautettujen organisaation johtajien vastauksia, tilastollinen ero syntyi ainoastaan seuraavissa kohdissa: – Yhden yksikön johtajat kokivat enemmän työn iloa – Yhden yksikön johtajat kokivat pystyvänsä huolehtimaan lasten ja henkilöstön turvallisuudesta – Yhden yksikön johtajat kokivat tekevänsä enemmän toimistosihteerille sopivia töitä Ulla Soukainen
Rakenne • Ajan ja työn hallinta • Kollegiaalinen tuki • Erilaisten toimintamuotojen tai –paikkojen samanaikainen johtaminen • Viestintä • Vastuu ja hyvät alaistaidot • Erilaiset koulutustaustat • Toimintamalleista sopiminen • Yhteistyöverkostot Ulla Soukainen
Substanssi • Henkilöstöhallinto, työorganisaation johtaminen • Resurssit • Palveluorganisaation johtaminen • Asiakasnäkökulma • Pedagoginen johtaminen • Osaamisen johtaminen • Arviointi • Kehittäminen Ulla Soukainen
Tuloksia jatkuu • Henkilöstö ei tiedostanut työskentelevänsä hajautetussa organisaatiossa. • Esimiesten mielestä laadunarviointia tehtiin enemmän kuin työntekijöiden mielestä, ja tällöinkin erillisyksikössä työskentelevien mielestä enemmän kuin ns. toimistoyksikössä työskentelevien • Työntekijät kaipasivat tukea seuraavissa asioissa: yhteistyö ja vuorovaikutus, pedagoginen ohjaus, kehittäminen, resurssit • Esimiehet kokivat saavansa eniten tukea esimieskollegoilta Ulla Soukainen
Hajautettu organisaatio tutkimuksen mukaan Ulla Soukainen
Pedagogisen johtamisen malli 2015 Ulla Soukainen
Pedagogisen johtamisen rakenne 2008
Esimiestyön ydin (Viikkokoutsi 16.3.15 Jalava & Tonteri) • ”Esimiestyö eroaa olennaisesti ammattilaistyöstä siinä, että esimies ei saa aikaan tuloksia olemalla hyvä alansa ammattilainen – opettaja tai insinööri – ja tekemällä paljon työtä. Esimiestyön ydin on siinä, että hän saa aikaan toimimalla niin, että työntekijät saavat aikaan.” – Positiivinen energisyys – Ihmisten osallistaminen – Valmentaminen Ulla Soukainen
Lähteet • Antonovsky, A. 1993. The structure and properties of the sence of coherence scale. Social science & medicine, 36, 725-733. • Fisher, K. & Fisher, M.D. 2001. The Distance Manager. USA: McGraw-Hill. • Jalava&Tonteri 16.3.2015. http://www.jalava- tonteri.fi/viikkokoutsi.htm • Karasek, R. & Therorell, T. 1990. Healthy Work. Stress, Productivity, and Reconstruction of Working Life. USA: Basic Books. • Keskinen, S. 2005a. Alaistaito – luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Vammala: Kunnallisalan kehittämissäätiö. • Keskinen, S. 2005b. Tutkimus alaistaidoista kunnissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemiasarja. • Soukainen, U. 2015. Johtajan jäljillä. Varhaiskasvatuksen johtaminen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta. Turku: Painosalama Oy. • Vartiainen, M., Kokko, N. & Hakonen, M. 2004. Hallitse hajautettu organisaatio. Paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Helsinki: Talentum. Ulla Soukainen
Millaisia tuloksia työhyvinvoinnin työkaluilla? Konsultointitoiminnan johtaja, FT Kirsi Koistinen,
”Tänä kommentoiti radios THL:n hyvinvointitutkimust ihmiste töisjaksamisest. Yli 800 000 työntekijä koki et jaksamine o tiukas eikä usko selviäväns töistäns eläkeikkäs asti. Kamala kuultava. Jotta tarttis ilmeisest tehr. Kaikkie meiä töis kaikki muuttu nin pirkalast koko aja , mut ihmise biologia muuttuu hittast. Mut ihmiset tykkä käyr töis. Eile mä tuli prolepötkyläl koti ja kuuli takan istuva kaht nuart miäst. Toine kerto et koht alkaa aamuvuarot.Töis pitäs olla kello kuus. Toine kysys et mil sä pääset töihi. "Noo kello 4.20 lähte eka bussi. Eli herät pitä pual neljä. Hyvä asenne nuarisol. Tosvaarita jo innostust ja jaksamist” (FB, tarinoita tamperelaisesta työmoraalista 27.10.2015)
Työpaikka, jossa sairauspoissaolot meinasivat karata käsistä(Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö; PHSPS, 100 hengen organisaatio)  Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 2893 päivää - 24 pv/hlö  Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 1530 päivää - 13 pv/hlö  Vähennys oli 1362 päivää/v  Sairauspoissaolojen vähentymisellä säästettiin 400 000 €  Työntekijöiden vaihtuvuus väheni saman ajanjaksona merkittävästi Mitä tapahtui? Miten edellä mainittu oli mahdollista?
Miten vähentää sairauspoissaoloja; miten tukea työhyvinvointia? Yleisesti esitettyjä ratkaisuja:  Resurssien lisääminen, työntekijöitä lisää…  Virkistystä henkilöstölle…  Esimiehille koulutusta….  Mitä muuta…
2.11.20155 Onko teidän työpaikallenne  Työn sujumisen ja motivoitumisen ongelmia….  Terveyshuolia….  Toistuvia sairaslomia….liikaa sairauslomia  Ikääntyviä työntekijöitä, eri-ikäisiä  Työntekijöitä, joille työ ei aina maita Mistä apu ja tuki?
Mitä PHSPS:ssä tehtiin?  kehittämishanke, jolla lähdettiin määrätietoisesti kehittämään työtä = työhyvinvointia  kehittämiseen osallistui koko organisaatio  kehittämisryhmä; ohjaajia jokaisesta yksiköstä, joista tuli sisäisiä kehittäjiä  esimiesryhmä, joka etsi uusia käytäntöjä johtamiseen  Yhteisiä työseminaareja -> muodostui uusi, yhteinen kulttuuri nostaa arjen asioita yhteiseen käsittelyyn ja ratkaista niitä
5 vinkkiä työhyvinvoinnin tukemiseen 1. Työkyky/työhyvinvointi lähtee työstä – työ yhteiseen tarkasteluun 2. Työhyvinvoinnin haasteet ja ratkaisut ovat aina paikallisia – tunnistettava oman työpaikan kehitysvaihe ja tarpeet 3. Tunnista häiriöt –arki esiin! Tutkittava, miten työ sujuu! 4. Työhyvinvointi on myös yksilöllistä – työntekijöiden innostuksen lähteet esiin 5. Yhteinen, paikallinen työhyvinvoinnin työkalupakki
2.11.20158 ”Ihmiset eivät niinkään uuvu työn runsauteen, vaan päämäärän epäselvyyteen ja sen seurauksena tapahtuvaan priorisointikyvyttömyyteen.” (Theorell & Kasarek 1996, Martela ja Jarenko 2014, Juusti 2014)
• Kognitiivinen taito Esim. matematiikan tehtävän ratkaiseminen Ei-kognitiivinen taito Esim. itsesäätely
Yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus/workshop 28.10.2015
Workshopin tavoitteet  Jakaa työryhmän jäsenten kesken hyviä käytäntöjä  Löytää uusia käytäntöjä  Kehittää jo olemassa olevia käytäntöjä  Asiasisällön tuottaa ryhmä itse
Käsiteltävät aiheet 1. Yksityisen perhepäivähoidon valvontakäytännöt 2. Yksityisen perhepäivähoidon ohjauskäytännöt 3. Ryhmävasun ja lapsen vasun ohjaus 4. Varahoidon järjestäminen
1. Valvontakäytännöt  Joissain kunnissa laadittu yksityisen perhepäivähoidon valvonnan käsikirja (Vantaa)  Valvontaan liittyy; yrittäjän rekisteröinti, hoitajan kodin tarkastuskäynti, turvallisuusohjeet, hoitajan haastattelu ja soveltuvuuden arviointi, rikosrekisteriotteen tarkistaminen, ennakkoperintärekisteri, pphoitajan vastuuvakuutus ja lasten lukumäärä sekä läsnäolot (dokumentointi)  Valvontakäynti tehdään, kun kunnan viranomaiselle tulee valitus/reklamaatio toiminnasta  Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan valvontakäynnillä
Valvontakäytännöt jatkuu…  Valvovalle viranomaiselle tulee ilmoittaa lapsiryhmässä tapahtuvat muutokset (Espoo)  Valvonta lasten lukumäärän suhteen – esim. palvelusetelipäätösten ja effica-järjestelmän pohjalta  Hoidossa olevien lasten läsnäoloja seurataan esim. maksatusjärjestelmän kautta ja effica-päiväkirjan kautta  Kunnassa laadittu laatukäsikirja ja laatukriteerit
2. Ohjauskäytännöt  Pedagoginen ilta kerran vuodessa tai tarpeen mukaan  Ohjausta sähköpostitse, puhelimessa, kirjeitse  Yhteiset koulutukset kunnallisen pph:n kanssa  Yksityisillä pphoitajilla oma sähköpostirinki, jossa keskustellaan käytännön asioista  Ohjauskäynnillä nostetaan esiin esim. hoitajan jaksaminen, toiminta- ja oppimisympäristön toimivuus, yhteistyö vanhempien kanssa jne.  Kelton/Veon tuen tarjoaminen tarvittaessa
3. Ryhmävasun ja lapsen vasun laadinnan ohjaus  Varhaiskasvatuslaki edellyttää lapsen vasun laatimista myös yksityisessä perhepäivähoidossa  Perhepäivähoitaja laatii lapsiryhmälleen ryhmävasun eli toimintasuunnitelman ja laatii lapsen oman vasun yhdessä lapsen vanhempien kanssa  Perhepäivähoidolle yhteinen vasu  Ohjaukseen tulisi saada enemmän aikaresurssia  Ohjaus- ja valvontakäynti yksi kerta/vuosi, jolloin vasut tarkistetaan  Perhepäivähoitajille järjestettävä koulutus/pedagoginen ilta ryhmävasun laadinnasta ja käyttöönotosta yhdessä kunnallisten perhepäivähoitajien kanssa
4. Varahoidon järjestäminen  Yksityisen perhepäivähoidon varahoitojärjestelyt vaihtelivat kunnittain  Yksityiset pphoitajat järjestävät yleensä itse esim. ostamalla varahoitoa yksityisestä päiväkodista (Nurmijärvi)  Varahoito voidaan järjestää myös kunnallisessa päiväkodissa tilapäishoidon järjestelyillä enintään 5 pv/kk (Jyväskylä, Oulu, Suonenjoki, Kokkola)  Asiakasperheillä omia verkostoja, joita käytetään, kun varahoitoa tarvitaan. Varahoito sovitaan jo hoitosopimuksen laatimisen yhteydessä vanhempien kanssa
Varahoidon järjestäminen jatkuu…  Yksityiset perhepäivähoitajat ja yksityiset päiväkodit hoitavat varahoitojärjestelyt keskenään ja sopivat hoitopaikan hinnasta (Joensuu)  Mikäli varahoidon tarve yli kuukauden, sijoitus katkaistaan ja lapsi sijoitetaan kunnalliseen päivähoitoon  Perhepäivähoitajat sopivat keskenään ja mahdollisesti käyttävät yksityistä ryhmistä. Perhepäivähoitaja maksaa varahoidon kustannukset (Lahti)  Tilapäinen yksityinen perhepäivähoitaja varahoitajana (Turku ja Nurmijärvi)  Pphoitajat järjestävät itse varahoidon (Kallio, Turku, Vantaa, Espoo, Nurmijärvi)
Varahoidon järjestäminen jatkuu...  Vantaalla toimii 3-4 Hoitoapupalvelupistettä (HAPPI), johon yksityisessä pph:ssa olevat lapset tai kuka tahansa kuntalainen voi viedä lapsensa hoitoon max kertaa/kk, klo 7-15 välillä. Hoitopäivän hinta 35 euroa (kts. Vantaan nettisivut).  Yleensä kunnissa ei varahoitoa järjestetä kunnalliseen päivähoitoon heinäkuussa.
Yhteenvetoa  Miten yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus toteutuu? - Vaihtelee yksityisen perhepäivähoidon laajuudesta ja rahoitusmuodosta riippuen - Eri kunnilla ja kaupungeilla käytännöt vaihtelevat valvontakäyntien määrän ja valvontalomakkeiden sisällön suhteen - Yhteistä kunnille valvonta eri dokumenttien kautta – omavalvontasuunnitelma, ryhmävasu, lasten lukumäärä ja läsnäolot. - Kaikissa kunnissa ei vielä vaadita yksityiseltä perhepäivähoitajalta koulutusta - Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen todettu kuitenkin näkyvän laadukkaana toimintana - Missä menee raja ohjaukselle? Yksityiset perhepäivähoitajat ovat yrittäjiä!
Kun työ tulee hymyillen kotiin - Suomalaisen perhepäivähoidon tarina Anna-Leena Välimäki KT, YTM, Tietokirjailija 28.10.2015 aleenavalimaki@gmail.com 0443244965
Elämää on ymmärrettävä taaksepäin, mutta sitä on elettävä eteenpäin  On mielenkiintoista tietää, mitä asioiden takana on. Miten tähän on tultu  Historian tuntemus haastaa katsomaan eteenpäin ja huomaamaan huimatkin innovaatiot  Historian tuntemus on juuri nyt entistä tärkeämpää. On historiallinen taitekohta.  Vuonna 2013 tuli päivähoitolain säätämisestä 40 vuotta. Vuonna 2016 tulee 50 vuotta kunnallisen perhepäivähoidon alkamisesta  Perhepäivähoidolla on myös oma historiansa, jota ei ole kirjoitettu kokonaisuutena. Siinä on tärkeää sekä faktatieto että kokemustieto  Perhepäivähoidon alun historiaa ei ole myöskään kunnissa useinkaan tehty
Kentän ääni mukaan  2013-2015 aikana olen kiertänyt maata lähes 30 kunnassa. Lisäksi erilaisia ryhmiä ja henkilöitä  n. 100 haastattelusessiota  n 230 henkilöä niissä mukana  perhepäivähoitajia (ennen ja nyt)  ohjaajia (ennen ja nyt)  hallintoa (ennen ja nyt) (Kunnissa, lääneissä, valtakunnan tasolla)  lasten vanhempia (ennen ja nyt)  perhepäivähoitajan lapsia - nyt aikuisia  itse lapsena perhepäivähoidossa olleita  järjestöjen edustajia  erilaisia asiantuntijoita  Puhelinhaastatteluita 
19.12.2014 Lasten päivähoito 2013 – Tilastoraportti 33/2014 4 Kunnallisessa päivähoidossa ja yksityisen hoidon tuella hoidetut lapset vuosina 1985–2013 Lähde: Lasten päivähoito, SOTKAnet [www.sotkanet.fi) *) Vuodesta 1996 alkaen subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille lapsille. **) Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta tuli voimaan 1.8.1997 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 200 000 220 000 240 000 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Päiväkotihoito Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki **) *)
Lasten päivähoito 1975-2006 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Day care centre Family day care Number of children
Perhepäivähoidon historiallis- teoreettinen asemointi  Olen väitöskirjassani nimennyt neljä lastenhoitokäsitystä  I Perinteinen lastenhoitokäsitys  II kasvatuksellis-opetuksellinen lastenhoitokäsitys  III sosiaalis-hoidollinen lastenhoitokäsitys  IV valtion lastenhoitokäsitys, jossa 2015-luvulle tultaessa voidaan erottaa kymmenen eri vaihetta  1.Uudet kansainväliset hoitomuotoideat Suomeen 1861-1912  2.Valtion ensimmäiset hoitojärjestelysäädökset 1913-1927  3.Päivähoito lastensuojelun piiriin 1928-1936  4.Sotien välisen ajan hiljaiseloa1937-1946  5.Kamppailu päivähoidosta ja päivähoitolaista 1947-1972  6.Valtiojohtoinen vaihe, valtion haltuunottovaihe 1973-1989  7.Hyvinvointivaltion täyttymys, kriisi ja uuden alun murros 1990-1996  8. vaihe on 2000-luku: sisältöjen uudistamistyö(Linjaukset, Vasu,Ammattitutkinnot), 100 vuoden historia sosiaali-ja terveystoimessa päättyy- osittain. Tuet jäävät  9.vaihe 2013 lähtien on hallinnonalan siirtymisen myötä uusi agenda , hallituksen omat linjaukset, varhaiskasvatuslain laatiminen. Välivaihe  10. Varhaiskasvatuslaki ja sitä täydentävät ohjeet. Ensimmäinen vaihe 1.8.2015. Perhepäivä- hoito 5-kohdasta lähtien mukana PPH
Perhepäivähoidon alkuja  Kansainvälisiä ”kaikuja” (Englanti, Usa, Ruotsi, Norja…)  Startti Suomessa  (1951) Päiväkotikomitea, kiinnitti huomiota pph ”Yliherkille, heikoille tai muuten joukkokäsittelyyn vaikeasti soveltuville lapsille”  (1964) Valtakunnallinen seminaari ja kehittämispuheen alkaminen (MLL)
Ensimmäiset konkreettiset alut vuosina 1966-1969  KOTKA, Lastensuojelullinen intressi. Kuntatoimija  MYLLYPURO, Uuden asuinalueen kansalaisaktiivisuus. Ohjauksen merkitys. Toimijana kansalaisjärjestö MLL  OPISKELIJAT, Omaehtoinen ratkaisu kolmiperhehoitona. Toimijana Opiskelijoiden lastenhoitosäätiö
Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden virstanpylväitä  1964-2014  1964-1972  MLL toimi valtakunnallisena perhepäivähoidon puolestapuhujana, kehittäjänä ja kouluttajana (Malliohjesääntö, pph-kurssit 35-75 tuntia)  Ensimmäiset kuntatoimijat 1966->  Tehtiin paljon selvityksiä  Toiminnan asteet perhepäivähoidossa  Päivähoidon ja perhepäivähoidon tilanne juuri ennen päivähoitolakia   1973-1983  Päivähoitolaki, jossa perhepäivähoito tasaveroisena hoitomuotona  Käsitteet selkiytettiin niin päiväkodin kuin perhepäivähoidon osalta  Kokeilutoimintaa tukeva ns. kokeilupykälä ei koskenut perhepäivähoitoa  Valtavan kasvun kausi  Uudet ammatit: perhepäivähoitaja ja perhepäivähoidon ohjaaja  Kurssimainen koulutus 150 tuntia  Valtionapu tuli päivähoitolain kautta kuntien kantokykyluokituksen mukaan  Kunnat laativat päivähoitosuunnitelmia, joiden hyväksynnän perusteella voitiin palkata hoitajia  Leikkivälinelainaamot  Lasten hoitopaikat anottiin ja myönnettiin vuosittain
Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden virstanpylväitä  1984-1990  Valtionosuusuudistus, ns. Valtava.  Oikeutta ja velvollisuutta: Kotihoidon tuki, subjektiivisen päivähoito-oikeuden 1. vaihe ja työsopimuslaki. Uusi tilanne kunnille ja perheille  Perhepäivähoitajien koulutus piteni 250 tuntiin  Perhepäivähoitajien määrä alkaa vähenemään  Perustetaan ryhmiksiä  Palvelujulistus, vapaakuntakokeilu  1991-1996  Tuli lama ja se tuntui erityisesti perhepäivähoidossa  subjektiivinen päivähoito laajeni kaikille alle kouluikäisille   1997-2000  Kehittämishankkeet (stm) alkavat. Oppiva 1996-1997  Ammattitutkinto 2000  Yksityisen hoidon tuki  STM:n paimenkirje pph:n ryhmäkoosta 2000
Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden virstanpylväitä  2001-2003  Kehittämishanke Akseli 2001-2003  Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen linjaukset 2002  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 ja Vasutyö kunnissa  2004-2012  Kehittämishankkeita Perho 2004-2006, Pirtsakka 2006-2007, Perhoke 2007-2009  STM:n paimenkirje ryhmäkoosta 2004  Ammattitutkinnon uusitut perusteet 2006  Työaikalaki 2011  Varahoito uusiksi  2013-2015->  Hallinnonalamuutos vuoden 2013 alussa  Ammattitutkinnon uusitut perusteet 2013  Varhaiskasvatuslaki tulossa. 1. vaihe 1.8.2015 alkaen  Laki kotihoidon tuen muutoksesta harkinnassa (6+6)  Osittainen hoitoraha
Perhepäivähoidon omaleimaiselle, kokemuksen ja koulutuksen hiomalle varhaiskasvatukselle on ominaista..  Kokonaisvaltaisuus (hoito-kasvatus-opetus)  Yksilöllisyys, jokaisen lapsen tunteminen  Pieni perusryhmä, suurenee välillä  Leikki ja leikin rauha  Työkasvatus  Omatoimisuuden tukeminen  Vertaisopetus ja –oppiminen  Kaikkien kanssa ehditään keskustella  Säännöllinen päivärytmi, joka joustaa
Perhepaivahoito seminaariesitykset
Perhepaivahoito seminaariesitykset
Perhepaivahoito seminaariesitykset
Perhepaivahoito seminaariesitykset

Empfohlen

Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossaLasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossaLastensuojelun Keskusliitto
 
Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...
Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...
Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...Kouluterveyskysely
 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016THL
 
Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016
Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016
Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016THL
 
opetusmenetelmat
opetusmenetelmat opetusmenetelmat
opetusmenetelmat Henriikka Lius
 
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajilleOsallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajilleLari Karreinen
 
Aktivoivia opetusmenetelmiä
Aktivoivia opetusmenetelmiäAktivoivia opetusmenetelmiä
Aktivoivia opetusmenetelmiäAnu Ylitalo
 
Lape kick off Aula Maria Kaisa
Lape kick off Aula Maria KaisaLape kick off Aula Maria Kaisa
Lape kick off Aula Maria KaisaSosiaali- ja terveysministeriö / sosiaali- ja terveyspolitiikka
 

Empfohlen

Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossaLasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossaLastensuojelun Keskusliitto
 
Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...
Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...
Hietanen-Peltola: Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyht...Kouluterveyskysely
 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa_06.10.2016THL
 
Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016
Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016
Lisää liikettä koulupäivään esimerkkejä toimenpiteistä_06.10.2016THL
 
opetusmenetelmat
opetusmenetelmat opetusmenetelmat
opetusmenetelmat Henriikka Lius
 
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajilleOsallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajilleLari Karreinen
 
Aktivoivia opetusmenetelmiä
Aktivoivia opetusmenetelmiäAktivoivia opetusmenetelmiä
Aktivoivia opetusmenetelmiäAnu Ylitalo
 
Lape kick off Aula Maria Kaisa
Lape kick off Aula Maria KaisaLape kick off Aula Maria Kaisa
Lape kick off Aula Maria KaisaSosiaali- ja terveysministeriö / sosiaali- ja terveyspolitiikka
 
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus Sitra / Hyvinvointi
 
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäHallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
 
Mallinnus ja hakukriteerit
Mallinnus ja hakukriteeritMallinnus ja hakukriteerit
Mallinnus ja hakukriteeritSosiaali- ja terveysministeriö / sosiaali- ja terveyspolitiikka
 
Varhaiskasvatuslaki
VarhaiskasvatuslakiVarhaiskasvatuslaki
VarhaiskasvatuslakiSDP
 
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...THL
 
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...Menestyvät Järjestöt
 
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013Elisa Aunola
 
Asta Niskala: Lapin kokeiluhanke
Asta Niskala: Lapin kokeiluhankeAsta Niskala: Lapin kokeiluhanke
Asta Niskala: Lapin kokeiluhankeTHL
 
Työote-hanke
Työote-hankeTyöote-hanke
Työote-hankeTyöterveyslaitos
 
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaYhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaMatti Heikkinen
 
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksiTietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksiSosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?Lastensuojelun Keskusliitto
 
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen SeinäjoellaLiisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen SeinäjoellaTHL
 
Lape esittely lyhyt
Lape esittely lyhytLape esittely lyhyt
Lape esittely lyhytSosiaali- ja terveysministeriö / sosiaali- ja terveyspolitiikka
 
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeMinna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeTHL
 
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)Messukeskus Helsinki
 
Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023
Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023
Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023Sivistysala Sivista - Finnish Education Employers
 
Kuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmat
Kuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmatKuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmat
Kuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmatSitra the Finnish Innovation Fund
 
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTHL
 
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheenaEHYT
 
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi KoistinenVerve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi KoistinenVerve
 
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitysVerven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitysVerve
 

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Perhepaivahoito seminaariesitykset

Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus Sitra / Hyvinvointi
 
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäHallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
 
Varhaiskasvatuslaki
VarhaiskasvatuslakiVarhaiskasvatuslaki
VarhaiskasvatuslakiSDP
 
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...THL
 
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...Menestyvät Järjestöt
 
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013Elisa Aunola
 
Asta Niskala: Lapin kokeiluhanke
Asta Niskala: Lapin kokeiluhankeAsta Niskala: Lapin kokeiluhanke
Asta Niskala: Lapin kokeiluhankeTHL
 
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaYhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaMatti Heikkinen
 
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?Lastensuojelun Keskusliitto
 
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen SeinäjoellaLiisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen SeinäjoellaTHL
 
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeMinna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeTHL
 
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)Messukeskus Helsinki
 
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTHL
 
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheenaEHYT
 

Ähnlich wie Perhepaivahoito seminaariesitykset (20)

Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
Kansallinen genomistrategia -työseminaarin avaus
 
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäHallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
 
Mallinnus ja hakukriteerit
Mallinnus ja hakukriteeritMallinnus ja hakukriteerit
Mallinnus ja hakukriteerit
 
Varhaiskasvatuslaki
VarhaiskasvatuslakiVarhaiskasvatuslaki
Varhaiskasvatuslaki
 
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...
 
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
Menestyvät järjestöt 2017: Anne-Mari Jussila UKK-Instituutti, digitalisaat...
 
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
Kirsi Viljanen MMM Lähiruoka Ruokajamatkailu-päivässä 1.11.2013
 
Asta Niskala: Lapin kokeiluhanke
Asta Niskala: Lapin kokeiluhankeAsta Niskala: Lapin kokeiluhanke
Asta Niskala: Lapin kokeiluhanke
 
Työote-hanke
Työote-hankeTyöote-hanke
Työote-hanke
 
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaYhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessa
 
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksiTietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
 
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
 
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen SeinäjoellaLiisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
Liisa Mikkola: Kansallisen lihavuusohjelman toteuttaminen Seinäjoella
 
Lape esittely lyhyt
Lape esittely lyhytLape esittely lyhyt
Lape esittely lyhyt
 
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeMinna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
 
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
Educa 2020 varhaiskasvatus final (005)
 
Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023
Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023
Orpon hallitusohjelman yhteenveto kesäkuu 2023
 
Kuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmat
Kuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmatKuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmat
Kuopion innovaatioprosessien tulokset ja jatkosuunnitelmat
 
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäin
 
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
6. seminaari vaikeuksista voittoon sosiaalinen tyollistaminen elamanvaiheena
 

Mehr von Verve

Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi KoistinenVerve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi KoistinenVerve
 
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitysVerven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitysVerve
 
Verven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitysVerven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitysVerve
 
Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?
Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?
Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?Verve
 
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitysVerven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitysVerve
 
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys Verve
 

Mehr von Verve (6)

Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi KoistinenVerve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
Verve Valtio Expo 17.5.2016 Kirsi Koistinen
 
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitysVerven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Tony Mannisen esitys
 
Verven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitysVerven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitys
Verven seminaari 20.4.2016 Jorma Mäkitalon esitys
 
Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?
Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?
Jari Turunen: Mikä GAS-menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta?
 
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitysVerven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Petteri Pietikäisen esitys
 
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys
 

Perhepaivahoito seminaariesitykset

  • 1. SEMINAARIN LUENTOLYHENNELMÄT Luentolyhennelmät ovat luettavissa seminaarin jälkeen Verven verkkosivujen uutispalstalla osoitteessa www.verve.fi www.verve.fi www.ediva.fi OHJELMA TIISTAINA 27.10.2015 Pj. Sanna Parrila, Ediva 8.30 9.15 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus Kehitysjohtaja, KT Sanna Parrila, Ediva Varhaiskasvatuksen lakiuudistuksen vaikutukset perhepäivähoitoon Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto opetus- ja kulttuuriministeriö Yleisökysymyksiä ja keskustelua 10.45 Vasuprosessien johtaminen perhepäivähoidossa Sanna Parrila, Ediva 11.30 Lounas 12.30 Pedagogisen johtamisen käytäntöjä ja työvälineitä 1. Vasupohjaiset ohjauskäynnit, Sanna Parrila, Ediva 2. Tiimityö ammatillisuuden vahvistajana 3. Pedagogiset illat perhepäivähoidon laadun kehittäjänä Yleisökysymyksiä ja keskustelua 14.15 Kahvi 14.45 Johtajan jäljillä – perhepäivähoidon johtaminen osana hajautetun organisaation kokonaisuutta Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, KT Ulla Soukainen, Turun kaupunki 15.45 Seminaaripäivän yhteenveto Sanna Parrila, Ediva 16.00 Päivän päätös OHJELMA KESKIVIIKKONA 28.10.2015 8.30 Seminaaripäivän avaus Konsultointitoiminnan johtaja, FT Kirsi Koistinen, Verve 8.45 Millaisia tuloksia työhyvinvoinnin työkaluilla? Kirsi Koistinen, Verve 9.30 Kahvi 10.00 Positiivisen pedagogiikan voima Tohtorikoulutettava, KM Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto 11.00 Lounas 12.00 Workshop -työskentely 1. teema: Yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus 2. teema: Työvuorolistojen laadinta – hyvät käytännöt 3. teema: Daisy – ohjelmisto perhepäivähoidossa 4. teema: Ikäjohtaminen ja työhyvinvointi 13.00 Workshop –työskentelyn koonti - kunkin workshopin puheenjohtajat 13.45 Kahvi 14.15 Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden tarina KT, YTM, tietokirjailija Anna-Leena Välimäki 15.00 Seminaarin päätössanat Kirsi Koistinen, Verve Perhepäivähoidon VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISSEMINAARI 27.-28.10.2015, Oulu
  • 2. Ajankohtaista varhaiskasvatuksessa opetus- ja kulttuuriministeriössä Perhepäivähoidon valtakunnallinen kehittämisseminaari 27.10.2015 Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto
  • 3. Esityksen aiheita • Kuviot koulutusjärjestelmästä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä • Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa • Varhaiskasvatusoikeuden muutos • Päiväkodin henkilöstömitoituksen muutos • Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulainsäädännön valmistelusta • Varhaiskasvatuslain I vaihe, yleisesti ja pykäläkohdittain • Varhaiskasvatuslain II vaihe • Hallituksen kärkihankkeista • Varhaiskasvatuksen muu kehittäminen • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen • Muuta ajankohtaista
  • 4. Early childhood education and care Education system in Finland Age 6 Age 7 -15 Age 16 Age 0-6
  • 5. 1.8.2015 Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeri Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Korkeakoulutus- politiikan vastuualue Tiedepolitiikan vastuualue Tietohallinnon vastuualue Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasva- tuksen osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue Sisäinen tarkastus Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Kulttuurin vastuualue Taiteen vastuualue Tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualue Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Liikunnan vastuualue Hallintoyksikkö - Ministeriöpalveluiden tulosalue Talousyksikkö - Tarkastustoimen tulosalue Tietohallinto- yksikkö Viestintäyksikkö Kansainvälisten asiain sihteeristö Ammatillisen koulutuksen osasto Ylijohtaja
  • 6. Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa 27.5.2015, poimintoja liitteestä • Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. • Oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa työttömänä. • Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluvun muutos -> nostetaan yli 3v suhdelukua 1:7 => 1:8 • Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, että kuntien maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat • Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevien lasten hoito maksullisena kerhotoimintana.
  • 7. Esitys varhaiskasvatusoikeuden muutoksesta annettu • Hallitus antoi esityksen varhaiskasvatusoikeuden muuttamisesta eduskunnalle 22.10.2015 • Vastaava muutos tehtäisiin myös yksityisen hoidon tukeen • Esitys käsitellään budjettilakina eli syyskaudella 2015 • Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, muutokset varhaiskasvatusoikeuteen tulevat voimaan 1.8.2016
  • 8. Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen • Jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. • Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, – mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat päätoimisesti, toimivat päätoimisesti yrittäjänä tai ovat päätoimisesti omassa työssä. – jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. – vanhemman jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen 2 kuukauden ajan. • Lapsella oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen: – osa-aikatyö – väliaikaiset työskentelyjaksot – työmarkkinatoimenpiteet ja kuntoutus
  • 9. Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen • Vastuu 20 tuntia laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen osoittamisesta on lähtökohtaisesti lapsen huoltajilla. • Perheiden valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa saamaansa palveluun turvataan. Kunnan tulee järjestää 20 tunnin laajuinen varhaiskasvatus ainakin kahdella vaihtoehtoisella tavalla; – joka päivä tapahtuvana osapäiväisenä varhaiskasvatuksena tai – osaviikkoisena mallina, jolloin lapsi voi osallistua tiettyinä ennalta määriteltyinä viikonpäivinä kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. – kunta päättää lapsikohtaiset toiminta-ajat. • Lapsen tarpeet huomioidaan. Mikäli lapsen oikeus varhaiskasvatukseen muuttuu, taataan päiväkodissa olevan lapsen oikeus samaan varhaiskasvatusyksikköön. Mahdollisuuksien mukaan myös perhepäivähoidossa. • Toiminta on järjestettävä siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa myös 20 tunnin laajuisessa varhaiskasvatuksessa.
  • 10. Muutokset yksityisen hoidon tukeen • Lähtökohtana nykyinen alempi tuen taso eli hoitorahan määrä olisi 64, 16 euroa. • Korkeampaa tukea eli 174,38 euroa vain edellytysten täyttyessä (tukilaki 4 § 3 mom) • Vanhemman tulisi tuen hakemuksessaan ilmoittaa oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen ja korkeampaan tukeen • Lapsen tai perheen tuen tarpeen vuoksi laajempi varhaiskasvatusoikeus (varhaiskasvatuslain 11 § a 4 momentti) tulisi osoittaa Kelalle kunnan päätöksellä
  • 11. Muutokset henkilöstömitoitukseen päiväkodeissa • Valtioneuvosto hyväksyi 22.10.2015 päivähoitoasetuksen (239/1973) 6 ja 8 § muutokset. • Yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa muutetaan kasvattajien ja lasten suhdelukua 1/7:stä 1/8:aan. • Alle 3-vuotiaiden lasten ryhmien kasvattajien ja lasten suhdelukua ei muuteta. Osapäivätoiminnan mitoitus myös ennallaan. • Lisäksi tekninen korjaus => viittaus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annettuun lakiin (272/2005) 7 ja 8 §:ään, sellaisina kuin ne ovat 1.1.2013. • Muutokset voimaan 1.8.2016
  • 12. Varhaiskasvatusoikeuden ja suhdeluvun muutosten kustannusvaikutukset • Varhaiskasvatusoikeuden muutos - Subjektiivisen oikeuden muutoksen vuosittaisten valtionosuusjärjestelmän mukaisten kokonaissäästöjen arvioidaan olevan noin 62 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2017 alkaen. - Tästä henkilöstömenojen vähennys 43 miljoonaa eli 69 % • Henkilöstömitoituksen muutos - Suhdeluvun muutoksen säästöarvio on yhteensä noin 67 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2019 alkaen. - Henkilöstövähennys arviolta 1580 henkilöä
  • 13. Lausuntokoonti varhaiskasvatusoikeuden ja henkilöstömitoituksen muutoksesta • Esitykset olleet yhtä aikaa lausunnolla 28.8.-25.9.2015. • Lisäksi 25.9.2015 järjestettiin erillinen kuulemistilaisuus. • Lausuntokoonti osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka /vireilla_koulutus/vaka/Lausuntokoonti_OKM_53_010_2015.pdf
  • 14. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut • Hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, että kuntien maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat. – Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva laki on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä – Lisäksi toteutettava asiakasmaksulain edellyttämä indeksitarkistus – Muutokset tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2016
  • 15. Varhaiskasvatuslaki, vaihe I • tullut voimaan 1.8.2015 • lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muutos, lain nimeksi varhaiskasvatuslaki • varhaiskasvatus määritelty: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka” • varhaiskasvatus käsitteenä korvaa päivähoidon • varhaiskasvatuksen kattavat tavoitteet • subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus • korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä • lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan • monialaisen yhteistyön korostus varhaiskasvatusta järjestettäessä • säädetään varhaiskasvatusympäristöstä sekä toimitilojen ja –välineiden asianmukaisuudesta ja esteettömyyden huomioimisesta • säädetään ruokailusta ja ravinnosta
  • 16. Varhaiskasvatuslaki, vaihe I • asiantuntijavirastoksi tuli THL:n sijaan Opetushallitus => laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjan, jotka tulee ottaa toiminnan järjestäjien toimesta käyttöön viimeistään 1.8.2017. • paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen tuli velvoittavaksi • varhaiskasvatuksen järjestäjälle velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin • varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa • enimmäisryhmäkoon säätäminen • eduskunta edellyttänyt, että hallituksen tulee antaa selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 keväällä.
  • 17. Taustat ja eteneminen • Taustalla pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön (1.1.2013) sekä hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) • Tavoitteena varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus • Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitykset pohjana. Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014. (OKM 2014:11) • Lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain ottaen huomioon valtion talousarvio ja kehykset
  • 18. Varhaiskasvatuslain l vaihe • Ensimmäisenä vaiheena kohti uutta varhaiskasvatuslakia hallitus antoi 18.12. 2014 HE:n eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014). • StVL 20/2014 vp, • SiVM 29/2014 vp - > muutoksia hallituksen esitykseen, muutokset dioissa kursiivilla • Lakiesitys ja siihen liittyvä eduskunnan lausunto hyväksyttiin eduskunnassa viimeisenä istuntopäivänä 14.3.2015 • Eduskunnan vastaus EV 357/2014 vp, presidentti vahvisti lainmuutokset 8.5.2015 • Esityksen perusteella muutettiin lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimike, 1, 2 a, 2 b, 6, 7 a ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 11 a §. Lisäksi lakiin lisättiin uusi 5 a, 7 b, 9 a, 9 b ja 11 e §. • Muilta osin päivähoitolaki ja asetus jäivät edelleen voimaan. Myös sosiaalihuollon säädöksiä sovelletaan kuten aiemmin. • Muutoksia myös Opetushallituksesta annettuun lakiin (182/1991) 1 - 4 pykäliin ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettuun lakiin (1295/2013) pykäliin 1 ja 2 • Uudistuvat säännökset astuivat voimaan 1.8.2015. Lakiin perustuviin suunnitelmiin sisältyy siirtymäsäännöksiä.
  • 19. Edelleen sovellettavat sosiaalihuollon säädökset • laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005), • laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), • laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), • laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), • laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä • laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001).
  • 20. Varhaiskasvatuksen käsite ja määritelmä sekä lain soveltamisala • Laki lasten päivähoidosta -> lain nimike Varhaiskasvatuslaki • Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen (1§). • ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka” (1§). • Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (1§). • Otetaan käyttöön käsite varhaiskasvatus. -> 1 §:n mukaan jäljempänä tässä laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta.
  • 21. Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan Uudistettu 2 a §, 1-10 kohtaa, ”..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
  • 22. Varhaiskasvatuksen tavoitteet 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.”
  • 23. Ravinto ja ruokailun järjestäminen • Uudistettu 2 b §:ää • ”Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.” • Ei koske kliinisiä ravintovalmisteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa kodissaan. • Perusteluissa kiinnitetty huomiota siihen, että ruokaa tarjottava riittävän usein hoitopäivän pituudesta riippuen. • Ravitsemussuositukset antavat tarkempia ohjeita ruokailusta. -> Lapsi, perhe ja ruoka – Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. STM 2004:11.
  • 24. Enimmäisryhmäkoko päiväkodeissa • Uusi 5 a § • ”Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.” • Edelleen sovelletaan myös päivähoitoasetuksessa määriteltyjä suhdelukuja. • Ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä esim. 3 vuotta täyttäneitä max 21 ja alle 3-vuotiaita max 12 kokopäivähoidossa. • Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia pienryhmiä. Voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä.
  • 25. Varhaiskasvatusympäristö • Uudistettu 6 §:ää ”Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys.” • Perusteluissa todettu, että varhaiskasvatusympäristö kattaisi rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaisi niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön -> esim. kiusaamisen ehkäisy • Tilat ja ympäristö eivät saisi vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta. • Otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.
  • 26. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma • Uudistettu 7 a § ”Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.”
  • 27. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perusteluja • Säännös korvaa viittauksen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) sekä päivähoitolain 7 a §:ssä säädetyn kuntoutussuunnitelman. • Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet sekä monialainen osaaminen. • Sivistysvaliokunta kiinni huomiota siihen, että arvioinnin kohteena tulisi olla varhaiskasvatustoiminnan mahdollisimman laadukas toteuttaminen ja puitteet, ei yksittäisten lasten eritahtinen oppiminen ja kehitys. • Suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. • Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat. • Lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin 9 §:ssä säädetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.
  • 28. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perustelut jatkuvat • Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. • Laatiminen perustuisi tarvittavaan monialaiseen osaamiseen – muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. • Päiväkodissa suunnitelman laatimisesta vastaisi lastentarhaopettajan kelpoisuuden omaava henkilö – ensisijaisesti kasvatustieteen kandidaatti. • Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta suunnitelmaa tehtäessä. • Lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen lapselta itseltään on selvitettävä hänen mielipiteitään ja toivomuksiaan. • Suunnitelma laaditaan asiakassuhteen alkuvaiheessa ja tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. • Voimaantulosäännös SiVM 29/2014vp -> Uusien perusteiden pohjalta laadittuja lapsikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan viimeistään 1.8.2017 lähtien. Sitä ennen sovelletaan ja laaditaan nykyisiä kunnissa käytössä olevia lapsikohtaisia suunnitelmia.
  • 29. Lasten ja vanhempien osallisuus • Uusi 7 b § ”Lapsen varhaiskasvatusta toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.” ”Myös lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.” ”Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.”
  • 30. Opetushallitus asiantuntijavirastoksi • Uudistettu 9 § ”Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus, josta säädetään Opetushallituksesta annetussa laissa (182/1991).” ”Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.”
  • 31. Opetushallitus asiantuntijavirastoksi, perusteluista • Asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Opetushallitukselle. • Varhaiskasvatuksen tilastoviranomaisena on jatkossa Tilastokeskus. • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee toiminnan järjestäjiä velvoittavat. • Perusteiden laatiminen tulisi tapahtua avoimesti ja valmistelussa tulisi huomioida monialainen osaaminen, esim. OPH:n ja THL:n yhteistyö olisi edelleen tärkeää. • Perusteet pohjautuvat tähän lakiin eikä niissä voida määrätä lakiin perustamattomista uusista velvoitteista. - > Muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 §:iin.
  • 32. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Uusi 9 a § ”Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat.” ”Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.”
  • 33. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, perusteluja • HE:stä poiketen myös paikallisten suunnitelmien laatiminen velvoittavaksi (SiVM 29/2014). • SiV näkemyksen mukaan Perusteet ja lapsikohtaiset suunnitelmat eivät ohjaa riittävällä tavalla paikallista työtä ja varmista varhaiskasvatuksen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimii paikallisen ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Paikallinen suunnitelma toimisi myös 9 b §:n mukaisen arvioinnin pohjana. • Jo nykyisin lähes kaikki kunnat ovat laatineet paikallisen suunnitelman suositusluonteisten Perusteiden pohjalta, joten tehtävää ei voida pitää kokonaan uutena. • Myös yksityisen palvelun tuottajan tulee laatia paikallinen suunnitelma. • Säännös jättää toiminnan järjestäjille laajan harkintavallan siitä, miten ja missä muodossa paikallinen suunnitelma laaditaan ja hyväksytään.
  • 34. Varhaiskasvatuksen arviointi • Uusi 9 b § ”Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä.” ”Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.” ”Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).” ”Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.” ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.”
  • 35. Varhaiskasvatuksen arviointi, perusteluja • Toiminnan järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. • Ulkopuolista arviointia voisi suorittaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tai muu taho. • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014. Se on koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. • Arvioinnissa käytettävät menettelytavat ovat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätettävissä. Arvioinnin oltava kuitenkin suunnitelmallista ja säännöllistä ja lapsille ja vanhemmille annettava mahdollisuus osallistua. • Keskeiset tulokset tulee julkistaa järjestäjän päättämällä tavalla. -> Muutoksia Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 – 2 §:iin.
  • 36. Lapsen etu huomioon • Uudistettu 11 § ”Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu.” • Lisätty 1 momenttiin lause: ”Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu.” • Perusteluissa todetaan mm., että lapsen edun huomioiminen perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
  • 37. Subjektiivinen oikeus, uudistettu 11 a §, HUOM! nyt esitetty muutosta! ”Sen lisäksi, mitä 11 §:ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, ei kuitenkaan aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa, ja että lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai kun lapsi perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa.” ”Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää 1 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen sanotussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla.” ”Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa.” ”Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää.”
  • 38. Subjektiivinen oikeus, perusteluja • Uudistettu 11 a §:ää –> oikeus kuitenkin säilyy nykyisen laajuisena • Esityksen 1 §:ssä säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. • Vastaavasti 11 a §:ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Laissa ei enää säädettäisi vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada päivähoitopaikka, vaan kunnan olisi nykyistä vastaavasti huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa. • Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muuttuisi suhteessa voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa.
  • 39. Monialainen yhteistyö Uusi 11 e § ”Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.” • Säännös korostaa eri toimialojen ja palvelujen välisen yhteistyön tärkeyttä. • Perustelujen mukaan muita tahoja voisivat olla esimerkiksi yksityiset palvelun tuottajat tai kerhotoimintaa järjestävä seurakunta tai järjestö. • Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitten yhteistyörakenteiden luomista. • Lastensuojelulaki (417/2007), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) sisältävät velvoitteita viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
  • 40. Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle • Valiokunta painottaa, että Suomessa varhaiskasvatuksen toteuttamisen tärkeänä periaatteena on ns. educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on tärkeä pienten lasten kasvun tukemisessa. • Valiokunta korostaa, että lasten tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon myös varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Monikulttuurisuus on monen lapsen arjessa mukana. Valiokunta painottaa myös sukupuolisensitiivisen kasvatuksen merkitystä. • Varhaiskasvatuksen tavoitteita koskeva säännös erittäin tärkeä. • Jatkovalmistelussa on otettava tarkemmin kantaa mm. perhepäivähoidossa ja osa- ja vuorohoidossa olevien lasten varhaiskasvatukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten varhaiskasvatukseen.
  • 41. Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle, jatkuu • Lasten oikeus varhaiskasvatukseen asettaa toiminnan sisältöön, yhteistyömuotojen kehittämiseen päiväkotien eri ammattiryhmien kesken ja kaiken henkilökunnan osaamistason kehittämiseen erityisiä vaatimuksia. Valiokunta korostaa henkilökunnan koulutustarvetta ja tarvetta tarkastella uudelleen eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattihenkilöiden tarvetta varhaiskasvatuksessa ja sen mukaisia koulutusratkaisuja. • Ryhmäkokosäännöksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, ettei se jatkossakaan johda siihen, että se jäykistää toimintamalleja, estää kokeilutoimintaa tai vaikeuttaa erityistä kasvatusperiaatetta tai pedagogiikkaa soveltavien päiväkotien toiminnan jatkumista. • Valiokunta painottaa tilojen riittävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta. Sisäilmaongelmiin pitää puuttua tehokkaasti. • Tärkeää, että liikunta on huomioitu tavoitteissa ja myös yhteistyövelvoitteissa. Kasvattajien koulutuksessa tulee painottaa liikunnan merkitystä. • Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen toisen vaiheen uudistusta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja tulevan hallituksen toimesta vielä tarkasti analysoidaan yhteiskunnan tavoitteet ja lainsäädännön sisältö niin, että varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukaiset kasvatusperiaatteet toteutuvat.
  • 42. Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp lausuma Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva , kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.
  • 43. Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta 1 §Toimiala Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona Opetushallitus. Valtioneuvoston asetuksella säädetään Opetushallituksen toimialaan kuuluvasta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta (poist.) sekä muusta toiminnasta. 2 §Tehtävät Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seurata niiden järjestämistä. (Kuten HE)
  • 44. Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta 3 § Johtokunta Opetushallituksessa on koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koottu johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 § Organisaatio Opetushallituksessa voi olla toimintayksiköitä eri tehtäväkokonaisuuksia varten. Toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallituksessa on kuitenkin aina yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviä varten. Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään Opetushallituksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös Opetushallituksen johtamisesta, toimintayksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
  • 45. Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksen annetun lain muuttamisesta 1 § Toimiala Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten. Arviointikeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. 2 § Tehtävät Arviointikeskuksen tehtävänä on: 1) toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja 5 §:ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti; 3) tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa; 4) kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia; sekä (kuten HE)
  • 46. Varhaiskasvatuslain Il vaihe • Luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) ollut lausunnoilla 24.2. – 7.4.2015 • Lausuntokoonti osoitteesta: • http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/virei lla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/Lausuntoyhteenveto_varhaiskasvatuslaki .pdf • II-vaiheessa kumottaisiin nykyiset pykälät ja annettaisiin kokonaan uusi yhtenäinen ja selkeä varhaiskasvatuslaki. • Esitysluonnos pitää sisällään nykyisen varhaiskasvatuslain pykälät. Lisäksi kumottaisiin sosiaalihuoltolain kytkökset, osin siirtämällä tarvittavia pykäliä varhaiskasvatuslakiin. (Edelleen kuitenkin sovellettaisiin asiakasmaksulakia ja palvelusetelilakia) • Luonnoksessa on uusia tai muuttuvia säännöksiä koskien mm. lapsen tukea, tietosuojaa, salassapitoa, hallintoa, valvontaa ja oikeusturvakeinoja. Lisäksi ehdotukseen sisältyy uusia tai muuttuvia pykäliä yksityisten palvelujen tuottamisesta, omavalvontasuunnitelman laadinnasta myös kunnallisessa toiminnassa sekä vuorohoidon järjestämisestä. • Lain II-vaiheen etenemisestä ei tällä hetkellä päätöksiä
  • 47. Varhaiskasvatuslain Il vaihe • Lausunnoilla luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) • Esityksen otsikot • Varhaiskasvatuksen järjestäminen • Oikeus varhaiskasvatukseen ja osallisuus • Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa • Menettelysäännökset • Varhaiskasvatuksen suunnittelu, omavalvonta ja arviointi • Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset • Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus • Tietojen vaihto ja salassapito • Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus • Hallinto ja valvonta • Rahoitus ja asiakasmaksut • Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku
  • 48. Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -Hankkeen yhtenä päätoimena uudistetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta -> koskee myös varhaiskasvatusta Kärkihanke 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta -Hankkeen tavoitteena mm. varmistaa lastenkulttuuripalveluiden saatavuus koko maassa. Lastenkulttuuriverkoston toiminta laajennetaan koko maan kattavaksi siten, että jokaisella kunnalla on käytettävissä lastenkulttuurin osaaminen ja keskuksien tuottamat taide- ja kulttuuripalvelut. -Osana kärkihanketta edistetään lasten ja nuorten monilukutaitoja, vahvistetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuurialan toimijoiden rakenteita ja toimintakulttuuria monilukutaitojen oppimista tukevaksi.
  • 49. Määräraha varhaiskasvatuksen kehittämiseen – Määrärahavaraus budjettivuodelle 2016 – ”Parannetaan varhaiskasvatuksen pedagogista toimintakulttuuria ja –ympäristöä” – Vuosina 2016 – 2017 toteutettava – Täsmentyy syksyn 2015 kuluessa, lisätietoja tulee OKM:n sivuille
  • 50. Lastentarhanopettajakoulutuksen lisääminen • Osana opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa lisätään kertaluontoisesti yliopistoissa lastentarhanopettajien koulutusmäärää 120 opiskelijalla vuonna 2016. (3,3 milj. euroa / 2016) • Sopimuskaudella 2017-2020 tavoitteena lisätä LTO koulutettavien määrää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa • Eduskunta on vuodesta 2012 myöntänyt erillisen lisämäärärahan yliopistollisen LTO koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Lisämääräraha on vaihdellut vuosittain 1,5 – 1,7 miljoonan euron välillä. Tämä mahdollistanut vajaan 500 koulutuspaikan lisäyksen. • Ns. hakijasuman purun yhteydessä muutamissa yliopistoissa lisättiin 40 LTO opiskelijapaikkaa ja koulutukset alkoivat joko 2014 tai 2015.
  • 51. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet uudistetaan • Opetushallitus laatii ja päättää • Laatimisen rakennetta – ohjausryhmä – koordinaatioryhmä – teema-ryhmät – tutkimusyhteistyö – verkko-osallisuus – eri tahojen kuulemiset • Aikatauluista – aloitusseminaari 24.9.2015 – huhtikuussa 2016 järjestäjien palaute – elokuu 2016 virallinen lausuntokierros – Perusteet valmiit lokakuu 2016 – toiminnan järjestäjien noudatettava 1.8.2017 • Katso lisää http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedottee t/101/0/varhaiskasvatussuunnitelman_p erusteita_valmistellaan_opetushallituks essa
  • 52. Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen painopistealueet • Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta (VKNK) julkaissut elokuussa 2015 • VKNK-toiminta perustuu 28.12.2012 annettuun valtioneuvoston asetukseen varhaiskasvatuksen neuvottelukunnasta (1032/2012). • Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä • Tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jäsenet ovat hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, järjestöjen ja kuntakentän edustajia. • Laatinut varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen painopistealueet – tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen laatua ja linjata pitkän aikavälin kehittämisen ja tutkimuksen suuntaviivoja. – viisi painopistealueet ovat: varhaiskasvatuksen laadun, henkilöstön osaamisen, pedagogiikan, tutkimuksen ja ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittäminen. – kustakin painopistealueesta määritelty visio, perustelut ja toimenpide-ehdotukset • Katso lisää: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:19.
  • 53. VARES – varhaiskasvatuksen tiedontuotannon kehittämishanke • Tavoite – Kehittää palvelu, josta saa henkilöön perustuvaa (ID) toiminta- ja taloustietoa varhaiskasvatusalasta. Tieto on ajankohtaista ja yksityiskohtaista ja laadultaan yhtenäistä. – varhaiskasvatuksen valtakunnallinen tietokanta (masterdata) • Palvelun kautta voi hakea tai yhdistää tietoa seuraavista teemoista: – Lapset ja perheet – Varhaiskasvatusalan henkilökunta – Varhaiskasvatusalan koulutustiedot – Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot – Varhaiskasvatuksen kustannukset • Käyttäjiä: – Julkishallinnon organisaatiot (Ministeriöt, THL, Kela, TK, OPH) – Kunnat ja kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt
  • 54. Ehdotus toteutukseksi 1. Tietojen nouto palveluntarjoajan tietokannoista tietyin intervallein 2. Noudetun tiedon yhteentoimivuustyö 3. Tiedon asettaminen, säilöminen ja kuvailu tietovarantoon 4. Rajapinnat ja niiden hallintatyö 5. Eri toimijoiden tiedon jalostus omiin tarpeisiin Palveluntarjoajien tietovarannot (Kunta, yksityiset, seurakunnat) Masterdatapalvelin 1. 2. 3. 4. 5. OPH, mm Vipunen THL KELA OKM TKTK Kunta
  • 55. Vares-vaihe 1: Konseptitoteutus • Toimenpiteet syksy 2015 – 1. Konseptitoteutus • Miten palveluntarjoajien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää paremmin • Konseptitoteutuksessa selvitetään onko teknisesti ja semanttisesti mahdollista toteuttaa kuvatun kaltainen tietovarantorakenne ja tiedon noutamisen ja hakemisen mekanismit. • Näytedatan avulla selvitetään edellytyksiä: – Tiedon noudolle – Yhteensopivuudelle – Tiedon säilömiselle – 2. Juridinen selvitys • Mitä toteutuksessa tulee ottaa huomioon – Tiedon käsittelyä koskevat reunaehdot – Tiedonsaantioikeudet sekä tiedonantovelvollisuuksien mahdollisuudet – Tunnistettava mahdolliset lakimuutoksia vaativat toimenpiteet
  • 56. Vares: tähän mennessä tehty • Tavattu tai käyty keskustelua: – KELA:n varhaiskasvatuksen tietotuotannosta vastaavia henkilöitä – THL:n Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiaineiston vastaavat henkilöt – Kuntatieto-ohjelman edustajat (sovittu työnjaosta) – OPH:n varhaiskasvatuksen asiantuntijoita • Avattu keskusteluyhteydet – Tieto Oyj:n Effica/Lifecare-tuotteista vastaaviin henkilöihin – MukavaIT:n Päikky-tuotteesta vastaavaan yritykseen – Oulun ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta vastaaviin tahoihin • Tekeillä juuri nyt: – Näytedatan hankkiminen – Tarjouspyynnön toteutus konseptitoteutusta varten
  • 57. Muuta ajankohtaista • Esiopetus muuttunut velvoittavaksi 1.8.2015. • Turvapaikanhakijalapset varhaiskasvatuksessa – oikeus esi- ja perusopetukseen kuuluu turvapaikanhakijalapsille ja lapsille, jotka ovat saaneet turvapaikan – lapsilla oikeus myös osallistua varhaiskasvatukseen – kunnat voivat järjestää myös perusopetukseen valmistavaa koulutusta turvapaikanhakijoille. Valmistavan opetuksen lopullinen rahoitus on määräytynyt varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien keskiarvon mukaisesti. • Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla rahoituslain muutos, joka mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen myös oppilaista, joille järjestetään opetusta ajanjaksona, joka ei osu laissa säädettyihin laskentapäiviin. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana.
  • 58. VASUPROSESSIEN JOHTAMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA 27.10.2015 klo: 10.45-11.30 KT Sanna Parrila, Ediva Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari, Oulu 27.-28.10.2015
  • 59. LÄHTÖKOHTA • Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen • Varhaiskasvatus = lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka – ts. se tapa, jolla varhaiskasvatuksessa toteutuva opetus, kasvatus ja hoito järjestetään – keskeistä miten kasvattajat toimivat, millaiseen oppimis- ja kasvatusnäkemykseen toimintaperiaatteet pohjautuvat Sanna Parrila 2015 UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
  • 60. HALLINNOLLINEN MUUTOS • Varhaiskasvatuksen/päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta virallisesti opetuskulttuuriministeriön vastuulle • Varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona toimii Opetushallitus, joka vastaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta – ”Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään 1.8.2017” (OKM tiedote lain voimaantulosta 8.5.2015) • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä => valtakunnallinen vasu lakiperustaiseksi asiakirjaksi velvoittamaan kaikkia varhaiskasvatuspalveluja! – Vasu vastaa kysymykseen, miten varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa ts. julkituo varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet Sanna Parrila 2015 UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
  • 61. • Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat (9 a§, kokonaan uusi) • Varhaiskasvatuksen järjestäjän TULEE ARVIOIDA antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. (9 b§, kokonaan uusi) • Ulkopuolinen arviointi osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
  • 62. Valtakunnallinen vasu Sisältö: varhaiskasvatuksen määrittely, arvopohja, päämäärät ja toteuttamisen periaatteet Kuntavasut KuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasut Kuntavasut (noin 300 kpl ?) Yksikkövasu T U L K I N T A YksikkövasutYksikkövasutYksikkövasutYksikkövasutYksikkövasut KONKRETISOINTI / TULKINTA YksikkövasutYksikkövasut KONKRETISOINTI / TULKINTA RYHMÄ VASU - eri kunnilla hyvin erilaisia lapsen vasu lomakkeita - lomakkeen laatimiseen ei selkää sisällöllistä oheistusta - lomakkeen sisältö määrittää vahvasti käytyä keskustelua - onko sisällöllinen yhteys? Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu VALTAKUNNAN TASO KUNTATASO YKSIKKÖTASO RYHMÄTASO LAPSENTASO Sanna Parrila 2015 VASUPROSESSIEN MONTASOISUUS
  • 63. 7 a § (muutettu) • Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät. UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
  • 64. 7 b § (kokonaan uusi) ns. ”osallisuuspykälä” • Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. • Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. • Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
  • 65. 6§ (muutettu) • Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA Sanna Parrila 2015
  • 66. LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI LAPSIKOHTAISTEN VASUJEN LAATIMINEN RYHMÄN LASTEN VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOONTI RYHMÄ VASUN LAATIMINEN KUUKAUSI/ VIIKKOTASON SUUNNITELU PÄIVÄHOIDON ALOITUS JATKUVA ARVIOINTI, HAVAINNOINTI Sanna Parrila 2015 VASUPROSESSIN JOHTAMINEN - yksilötason suunnittelusta ryhmän toiminnan suunnitteluun VALTAKUNNAN VASU KUNTA VASU YKSIKKÖ VASU
  • 67. LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI ”Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävissä varhaiskasvatussuunnitelmissa” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 31) • ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan!!! • Lapsikohtaisen havainnoinnin tavoitteena pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle ja syventää näkemystä lapsesta ja hänen kehityksestään – mitkä asiat ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä – mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on – mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke) – mitkä asiat kiinnostavat, missä tuen tarvetta => edellyttää systemaattista havainnointia (esim. motoriikka ja päivittäistoiminnot, kielellinen kehitys ja ilmaisu, sosiaaliset taidot, leikin kehitys ym.) kts. www.ediva.fi/kehittamisvalikko => tarvitaan konkreettisia ja toimivia havainnointityökaluja ja arjen toimintamallien uudistamista jotta lapsikohtainen havainnointi ja dokumentointi mahdollistuu => tärkeää myös miettiä, miten tietoa käytetään => HAVAINNOINNIN KAUTTA TULISI LÖYTÄÄ VASTAUS SIIHEN, MITEN KASVATTAJIEN ON TOIMITTAVA KASVATTAJANA EDISTÄÄKSENI JUURI TÄMÄN LAPSEN OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA!!! Sanna Parrila 2015
  • 68. ☞ On keskeinen varhaiskasvatuksen ammattilaisen työmenetelmä ☞ On myös MITÄ SUUREMMASSA MÄÄRIN tietoisen, tavoitteellisen, suunnitelmallisen kasvatustoiminnan väline. ☞ Havainnoinnin tulisi olla systemaattista, jatkuvaa, kehittyvää ja dokumentointiin kytkeytyvää ☞ Havainnoinnin tavoitteena on saada tietoa ja käyttää havainnointitietoa systemaattisesti perhepäivähoidon toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä niin yksittäisen lapsen kuin lapsiryhmänkin osalta ☞ Lapsihavainnoinnin tavoitteena on pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle ja syventää kasvattajan näkemystä lapsesta ja hänen lähikehityksestään (lapsituntemuksen lisääntyminen) => mitkä asiat ovat juuri tämän lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä keskeisiä, mikä on lapsen asema vertaisryhmässä, löytääkö lapsi ympäristöstä itselleen mielekästä, oppimiseen haastavaa ja iloa tuottavaa toimintaa, mitä asioita lapsi opettelee, mikä kiinnostaa, missä toiminnoissa tarvitaan aikuisen ohjausta ja tukea ym. Lähde: Alila 2012 PEDAGOGINEN HAVAINNOINTI
  • 69. PERHEPÄIVÄHOITAJAN ASIANTUNTIJUUS  Perustuu varhaislapsuuden kasvun, kehityksen ja oppimisen tuntemukseen yleisellä tasolla  Koulutuksen kautta saatu tieto on kuitenkin ikäspesifiä. Tällainen ikäspesifi asiantuntemus on olemassa hoitopaikassa jo ennen lapsen tuloa  Lapsen lähdettyä se jää päivähoitopaikkaan entistä rikkaampana odottamaan seuraavien lasten tuloa  Kun kasvattajalla on riittävä varmuus, ja hän luottaa omiin työskentelytapoihinsa, on työskentely vanhempien kanssa joustavampaa  Kasvattajan täytyy myös olla ylpeä omasta ammatistaan VANHEMPIEN ASIANTUNTIJUUS  yksilöspesifi asiantuntijuus, joka kohdentuu ensisijaisesti omaan lapseen, lapsen persoonallisuus, arkitottumukset, vahvuudet, heikkoudet , pelot, iloa tuottavat asiat, mielenkiinnonkohteet jne. VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN VASUPROSESSIIN -molempien asiantuntijuutta tarvitaan
  • 70. Mitä lapsen arkitoimintojen sujumisesta voisi havainnoida ja kirjata? • ruokailun sujuminen, ruokailuvälineiden käyttäminen, suostuuko maistamaan, mieliruokia… • päiväunet; unen tarve, tavat, tottumukset ja tarpeet, lapsen suhtautuminen päiväunille menemiseen, heräämisen • pukeutuminen, wc-toimet; taidot ja osaaminen, halu tehdä itse, halu oppia, avun pyytäminen… • toiminnoista toiseen siirtymät, sopeutuminen esim. leikin lopettamiseen, seuraavaan toimintoon ryhtyminen, avun ja ohjauksen tarve LAPSEN VASUUN KIRJATAAN: Mitä tärkeää huomioida ja miten toimitaan, jotta lapsen hyvinvointi ja oppiminen edistyisi? MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… PERUSHOITOTILANTEET / ARKITOIMINNOT
  • 71. Mitä sosiaalisista taidoista ja tunne-elämästä/itsesäätelytaidoista voisi havainnoida ja kirjata?  lapsen toimintaa arjen tilanteissa, tilanteen ”vaatimusten” mukaisesti  lapsen tapa / kyky säädellä tunteitaan, halujaan, impulssejaan, motivoitumistaan, suorituksiaan, tarkkaavaisuuttaan, ajatuksiaan ...  tunteiden ilmaiseminen, tunnistaminen, nimeäminen  pettymysten sietokyky /suhtautuminen pettymyksiin  vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa; avun pyytäminen, auttaminen, lelujen jakaminen, kohteliaisuustapojen oppiminen …  toisten huomioiminen, empaattisuus, suhtautuminen rajoihin ja sääntöihin, ristiriitojen ratkaisu … LAPSEN VASUUN KIRJATAAN: Mitä tärkeää huomioida ja miten toimitaan, jotta lapsen hyvinvointi ja oppiminen edistyisi? Tärkeää myös tietää, mitä voi vaatia missäkin iässä? MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… SOSIAALISET TAIDOT JA TUNNE-ELÄMÄ
  • 72. MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… KIELI JA VUOROVAIKUTUS Mitä voisin havainnoida ja kirjata? • vuorovaikutus: katsekontakti, eleet, ilmeet, kehonkieli, ottaako lapsi kontaktia vaikka sanoja ei vielä olisi • ymmärtääkö lapsi arkipäivään liittyviä sanallisia ohjeita, entä vihjeen kera; isompien lasten kohdalla myös abstraktit käsitteet • puhe: sanojen, lauseiden tuottaminen, puheen selkeys, ymmärrettävyys, kertooko lapsi asioita, tapahtumia omasta elämästä / kuvasta • jaksaako kuunnella satuja, onko kiinnostunut kirjoista, kirjaimista ym. • äänenkäyttö: voimakas, hiljainen tapa käyttää ääntä, änkyttääkö lapsi, kulkeeko lapsen ajatus nopeampaa kuin puhe • HUOM! Kirjausten painopiste lapsen vahvuuksissa, havainnot suhteessa lapsen kehitystasoon: mitä voi odottaa missäkin vaiheessa? LAPSEN VASUUN KIRJATAAN: Miten lapsen kielen kehitystä edistetään päivittäin osana hoitopäivän arkea?
  • 73. MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI, MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI… LEIKKI Mitä voisin havainnoida ja kirjata? • leikin kehitysvaihe: onko rooleihin eläytymistä ja yhteisleikkiä muiden kanssa, vai esittävää esineleikkiä rinnakkain, käyttääkö eri toimintojen ketjuttamista, kykeneekö käyttämään korvaavia esineitä, mielikuvituksen käyttö… • leikkiteemat ja mielileikit: leikkiikö usein samaa leikkiä vai vaihteleeko leikkiteemat, minkälaisia leikkejä ja kenen kanssa leikkii mieluiten… • leikin aloitus: toimiiko lapsi leikin suhteen aloitteellisesti, meneekö muiden mukaan vai pyytääkö muita omaan leikkiinsä, pyytääkö kasvattajaa mukaan… • leikin kesto ja keskittyminen: kauanko leikki yleensä kestää, syventyykö / sitoutuuko lapsi leikkiin, vaihtaako leikkiä usein • leikin sujuminen: miten lapsi tulee toimeen muiden kanssa, minkälaisia rooleja lapsi leikeissä ottaa, onko vetäytyjä, johtaja…, tarvitaanko aikuista leikin kannattelijaksi tai sovittelijaksi….
  • 74. • tavoitteita on helpompi löytää, jos havainnointi on ollut riittävän systemaattista => antaa perustan tavoitteille, antaa varmuutta vanhempien kanssa tehtävälle yhteiselle suunnittelulle, meillä on riittävästi sanottavaa • havainnoinnissa ja tavoitteen asettelussa esim. leikin kehitys pilkotaan pienempiin osiin ... leikin aloitus, leikkiin mukaan meneminen, leikki yksin, leikki yhden kaverin kanssa, leikki pienessä ryhmässä, leikkiteemojen laajentaminen jne. => valitaan niistä konkreettinen tavoite, johon halutaan panostaa ja jota lapsi juuri sillä hetkellä tarvitsee leikin kehityksen etenemiseksi • kirjaukset arkikielisiä ja konkreettisia, ei tarvitse hakea mitään ” hienoa" • kirjauksia sekä hyvinvoinnin että oppimisen edistämiseen • tavoitteet asetetaan kasvattajille ja kasvuympäristölle, joten aina tavoitteen perään on hyvä kirjata arkikielisesti miten asian suhteen konkreettisesti toimitaan • ”vähemmän on enemmän” => ei tarvitse kirjata romaania, vaan keskeisimmät asiat lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen suhteen MITÄ JA MITEN LAPSEN VASUUN KIRJATAAN – TAVOITTEIDEN KONKREETTISUUS Sanna Parrila 2015
  • 75. • Lasten vasujen kautta muodostuu kokonaiskuva perheiden kasvatuskäytännöistä, lapsista persoonina sekä lasten yksilöllisistä kasvun ja oppimisen tarpeista (eroista ja yhtenäisyyksistä) • Lapsen vasut pohjana ryhmäkohtaiselle vasulle/ryhmän toimintasuunnitelmalle, jossa lasten vasut ”vedetään yhteen” RYHMÄVASU LAPSI 1 vasu LAPSI 2 vasu LAPSI 3 vasu LAPSI 4 vasu RYHMÄVASUN LAATIMINEN Sanna Parrila 2012 VALTAKUNNAN VASU KUNTA VASU YKSIKKÖ VASU Sanna Parrila 2015
  • 76. • tarkoituksena auttaa perhepäivähoitajaa suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään työtään valtakunnallisen vasun periaatteiden ja lapsiryhmän lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti • ryhmävasun sisällöllinen vastaavuus valtakunnan vasuun keskeistä • sisältöä voidaan työstää: – lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa – tiimin keskinäisissä suunnittelukokouksissa esim. heti toimintakauden alussa => keskeisintä yhteinen keskustelu ja yhteisistä toimintaperiaatteista sopiminen, ”käyttäminen tärkeämpää kuin täyttäminen” – vanhempainilloissa – henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa • sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin • kuukausisuunnittelun, arjen määrittymisen, toiminnan arvioinnin ja kehittämisen perusta Sanna Parrila 2015 RYHMÄVASUN LAATIMINEN
  • 77. Ryhmävasun sisällöllisiä kriteereitä: • kirjaukset ovat riittävän konkreettisia ja niistä saa selkeän kuvan minkälaisiin sopimuksiin ja toimintaperiaatteisiin ryhmän toiminta perustuu (käyttöohjeet, joiden pohjalta myös vieras tietäisi, miten tässä ryhmässä on tapana toimia) • ne asiat, mitkä lapsen arjessa eniten toistuvat ovat parhaiten auki kirjoitettu ja suunniteltu • kirjaukset perustuvat valtakunnallisen vasun periaatteiden konkretisointiin (= sisällöllinen yhteys) • kirjauksissa näkyy myös vanhempien ääni ja lasten yksilölliset tarpeet • kirjauksissa konkretisoituu toiminnan tasolla, miten kasvattaja toteuttaa työtään arjessa niin, että se vastaa valtakunnallisen vasun periaatteita ja huomioi juuri kyseisen lapsiryhmän tarpeet • kirjauksissa vältetään termejä ”pyrin” ym. • kirjausten tulee olla arvioitavissa olevia ja sisältää tavoitteellisuutta! • Ei pelkkää nykyisen toteamista • ryhmävasussa parhaimmillaan yhdistyy kasvattaja varhaiskasvatuksessa – periaatteen ”suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen” vaade • Perhepäivähoidon ryhmävasu –lomake (tyhjä) RYHMÄVASUN LAATIMINEN Sanna Parrila 2015
  • 78. LEIKKI: Mitä sanoo valtakunnallinen vasu? (tiivistetysti) - lasten leikin kehittyminen ja rikkaus suuresti kiinni kasvattajien toiminnasta ja asenteesta - leikin tukeminen ja leikkiympäristön tarkoituksenmukainen suunnittelu edellyttää leikin huolellista havainnointia ja tietoisuutta lasten leikin kehitysvaiheesta ja mielenkiinnonkohteista - leikin tukemisessa keskeistä kyky vastata tarkoituksenmukaisesti lasten epäsuoriin ja suoriin leikkialoitteisiin - onnistunut leikki edellyttää usein epäsuoraa tai suoraa ohjausta - tärkeä osa leikin tukemisessa on leikkiympäristön tietoinen ja suunnitelmallinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen lasten tarpeiden ja leikin kehitysvaiheiden mukaisesti Sanna Parrila 2015 RYHMÄVASUN LAATIMINEN LEIKKI, LIIKKUMINEN, TUTKIMINEN, TAITELLINEN ILMAISU JA KOKEMINEN TOIMINNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN KESKIÖSSÄ!
  • 79. Leikkiminen  leikin havainnointi ja tiedon vaihto vanhempien kanssa  missä leikin kehitysvaiheessa eri lapset ovat ja miten huomioin sen leikin ohjaamisessa ja leikkiympäristön suunnittelussa?  mitä tiloja saa käyttää, mitä ei ja miksi?  leikkiympäristön uudistaminen ja arviointi  lasten osallisuus ympäristön suunnittelussa ja uudistamisessa  leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen)  miten ohjaan ja rikastutan lasten leikkiä? Milla taitava leikkijä ja leikkii jo kuvitteellisia leikkejä. Aleksilla myös mielikuvitusleikkejä. Joskus koko porukka Millan johdattamana koti- ja tai eläinleikissä. Joskus Millalla ja Aleksilla omat mielikuvitusleikit. Milla kiinnostunut eläimistä ja niiden hoitamisesta. Juho ja Veera vasta harjoittelee kuvitteluleikkejä. Juho kiinnostunut rakentamaan dubloilla ja siinä joskus Aleksi mukana. Veera hoitelee nukkeja ja leikkii kotileikkiä mielellään. Haluaa jonkun mukaan leikkiinsä. Ei pitkään leiki yksin. Jokaisella lapsella oma vihko, johon kirjaan vähintään kerran kahdessa viikossa havaintoja leikkitilanteista. Samaan vihkoon myös kirjauksia lasten kysymyksistä, pohdinnoista, sutkautuksista ym. Vihko käy välillä kotona. Hyödynnän havaintoja leikin ohjauksessa ja rikastuttamisessa. Lapset saa käyttää leikkeihinsä eteistä, leikkihuonetta ja olohuonetta. Leikkihuoneessa yleensä kotileikki, eläinleikit. Olohuoneessa barbileikit, eteisessä autoleikki. Tyynyjä ja vilttejä saa käyttää majojen rakentamiseen. Isommille tarpeen mukaan leikkirauha, ottamalla pienet omiin puuhiin. Lapsen saa tuoda hoitoon omia leluja mutta vain yhden kerrallaan. Lasten kanssa ideoidaan ja rakennetaan yhdessä ”isompia” leikkejä. Tuon lasten tarpeiden mukaan leikkeihin jotakin uutta virikettä sekä ulos että sisälle vähintään kerran kuukaudessa. Ulkoleikeissä hyödynnetään lähimetsää ja metsän materiaaleja. Ulkoilun aikana leikitään myös muiden hoitajien lasten kanssa puistossa. Olen mukana lasten leikeissä sekä sisällä että ulkona aina tilanteen mukaan. Kannattelen mukana leikkimällä erityisesti pienempien leikkiä. ESIMERKKI TÄYTETYSTÄ RYHMÄVASUSTA Sanna Parrila 2015
  • 80. 5.KUUKAUSI/VIIKKOTASON SUUNNITTELU  pohjana ajankohtaiset havainnot lapsista ja lapsiryhmästä sekä ryhmävasuun kirjattujen periaatteiden toteutumisen arviointi  painopisteet vaihtelevat, mikä toteutuu hyvin, mitä tulee ehkä painottaa tulevan kuukauden / viikon aikana (kuukausisuunnittelun pohja)  varhaiskasvatusympäristön, vertaisvuorovaikutuksen ja kasvattajan oman toiminnan jatkuva arviointi ja muokkaaminen => tavoitteena jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen  tärkeää myös kiinnittää huomio, minkälaisen kuvan annamme vanhemmille varhaiskasvatuksesta kuukausi/viikkotason suunnitelmilla ja tiedotteilla => hyvässä varhaiskasvatuksessa oleellisinta eivät yksittäiset tapahtumat, vaan arjen pedagogiikka kokonaisuudessaan
  • 81. UUTTA EDIVASSA! Ediva on avannut kehittämisvalikon ( www.ediva.fi ), johon on koottu mittava määrä erilaista varhaiskasvatuksen suunnitteluun, arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen liittyvää työvälineistöä. Kehittämisvalikossa on omat sisältönsä perhepäivähoitoon ja muuhun varhaiskasvatukseen. Valikkoon pääsee omilla tunnuksilla ja salasanoilla, jotka antavat myös käyttöoikeuden kaikkeen valikossa julkaistuun materiaaliin. KYSY LISÄÄ: sanna.parrila@ediva.fi, 040-5043678
  • 82. 27.10.2015 klo: 12.30 -14.15 KT Sanna Parrila, Ediva Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari, Oulu 27.-28.10.2015 Vasupohjaiset ohjauskäynnit Tiimityö ammatillisuuden vahvistajana Pedagogiset illat perhepäivähoidon laadun kehittäjänä Yleisökysymyksiä ja keskustelua PEDAGOGISEN JOHTAMISEN KÄYTÄNTÖJÄ JA TYÖVÄLINEITÄ
  • 83. MITÄ ON PEDAGOGINEN JOHTAMINEN  pedagoginen johtaminen on perhepäivähoidon laadun avaintekijä, jonka tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti henkilöstön oppimista ja perhepäivähoitopedagogiikan kehittämistä varhaiskasvatuslain ja vasun edellyttämässä suunnassa => VASUPROSESSIN JOHTAMINEN  konkreettista toimintaa  edellyttää toteuttajaltaan monenlaista osaamista ja monenlaiseen rooliin asettumista (suunnan näyttäjä, valmentaja, arvioija, tukija)  proaktiivista reaktiivisen johtamisen sijaan (Pennanen 2007)  tärkeää tiedostaa mistä mihin varhaiskasvatus on kehittymässä ja miten oma henkilöstö sijoittuu tähän muutokseen, tulevan visiointi, nykyisen arviointi => arjen toiminnasta nousevien oppimistarpeiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen  kehittävää oppimista, pintaoppimisen ja selviytymisoppimisen sijaan henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin arjen pedagogiikkaa: MITÄ, MIKSI ja MITEN  syvemmän ymmärryksen muodostaminen toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan kehittämistarpeista Sanna Parrila 2015
  • 84. PEDAGOGISEN JOHTAJAN MONINAISET ROOLIT VALMENTAJA - kyky innostaa, synnyttää tahtotila, ohjata oppimaan… SUUNNAN NÄYTTÄJÄ - taito tehdä työn tarkoitus, periaatteet ja tavoitteet näkyviksi, tiedottaa, ”pitää laiva kurssissa”, tehdä päätöksiä TUKIJA - ryhmädynamiikan hallinta, emotionaalinen kyvykkyys, kyky ratkoa ristiriitatilanteita… ARVIOIJA - kyky reflektoida, kyseenalaistaa, antaa palautetta, toimia peilinä… Hyvät vuorovaikutustaidot Sanna Parrila 2015
  • 85. PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITTELU - toimintavuosi Nykytilan arviointi: mitä vahvuuksia, mitä oppimisen haasteita Pedagogisen johtamisen tavoite / painopistealue ”punainen lanka” Rakenteet, sisällöt, menetelmät ja aikataulu (oppija-analyysi) Arviointi D O K U M E N T O I N T I Mihin keskitytään? PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA Sanna Parrila 2015
  • 86. PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MENETELMÄLLINEN NELIKENTTÄ ETÄOHJAUS LÄHIOHJAUS RYHMÄ/TIIMIOHJAUS YKSILÖOHJAUS Hoitajatiimit, erilaiset tiimikohtaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi, ryhmävasun laatiminen…) Koulutukset, tiimipalaverit, pedagogiset illat… Kehityskeskustelut, yksilökohtaiset pedagogiset keskustelut, ohjauskäynnit…. Erilaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi…) POHDITTAVAA: Oma oppimiskäsitykseni? Mitä on oppiminen? Sanna Parrila 2015
  • 87. • kohdentaa tarkastelemaan systemaattisemmin jonkin tietyn vasun periaatteen toteutumista perhepäivähoidossa / hoitajan työssä ja työympäristössä • esim. yhteiseksi perhepäivähoitopedagogiikan kehittämisen kohteeksi valittu vasupohjainen teema • samaa teemaa tärkeää työstää myös muiden pedagogisen johtamisen menetelmien kautta • Menetelmäesimerkkejä: • AES-aikuisen sitoutuminen vuorovaikukseen • Varhaiskasvatusympäristön arviointilomake • Leikin arviointilomake • Ryhmävasu ohjauskäynnit perustana VASUPOHJAISET OHJAUSKÄYNNIT Sanna Parrila 2015
  • 88. • työn yksinäisyys ja työyhteisön puute keskeinen omaa jaksamista ja työhyvinvointia heikentävä tekijä (esim. Parrila 2002) • yhteistyö muiden hoitajien kanssa selkeässä yhteydessä hoitajan ammatillisuuteen ja ammatti-identiteettiin; aktiivisesti yhteistyötä tekevät hoitajat ovat sitoutuneempia työhönsä ja oman työnsä kehittämiseen, arvostavat omaa työtään, toteuttavat työtään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti (Doherty ym. 2000, vrt. myös Sarjala 2004, Ranta-Nilkku 2009) • Tiimityön tarkoitus ja tavoite kirkkaaksi: yhteinen toiminta, yhteinen oppiminen, työhyvinvoinni edistäminen vai sekä että? Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
  • 89.  perhepäivähoitajan työhön on kohdistunut suuria muutoshaasteita 2000- luvulla, kenenkään ei pitäisi jäädä näiden haasteiden eteen yksin  yhteinen oppiminen ja työn kehittäminen  oppiminen ja uusiutuminen edellyttää mahdollisuutta peilata omia ajatuksia ja toimintamalleja yhdessä toisten kanssa  tutkimusten mukaan tiimi tukee yhteisöllistä oppimista tarjoamalla:  mahdollisuuden nähdä ja kuulla vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja toimia,  areenan, joka auttaa sanallistamaan ja tekemään näkyväksi omia työhön liittyviä perusolettamuksia ja toimintamalleja,  peilin, jonka avulla voi kyseenalaistaa, pohtia ja uudelleen arvioida omia arvoja, asenteita ja toimintamalleja  oppivan tiimin lähtökohtana on ymmärtäminen ja ajattelu: työtä ei vain tehdä, vaan koko ajan yhdessä mietitään miksi toimitaan kuten toimitaan ja voisiko asiat tehdä paremmin => jatkuva oppiminen => työmotivaatio Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
  • 90. Tiimioppiminen lähtee liikkeelle yksilöiden pohdinnoista… Oppiminen työssä: kokemuksesta oppiminen, arkityön pohdinta, mitä, miksi… Omien pohdintojen, arkikokemusten ja arjessa havaittujen ongelmatilanteiden jakaminen: yhteinen keskustelu, reflektointi… Uuden kokeilua, soveltamista omaan työhön. Uusien /vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintamallien suunnittelu ja ideointi. Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
  • 91.  oppiminen on mielekästä ja motivoivaa silloin kun oppimisen kohde nousee omasta työstä VASUPOHJAINEN AMMATILLISUUS KUNKIN TIIMIN JÄSENEN LAPSIRYHMÄ Mitä yksilöllisiä ja yhteisiä oppimisen haasteita? Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
  • 92. • Yhdessä oppivan perhepäivähoitotiimin toimiva koko 5-7 henkeä • Tiimeihin jakamisessa mahdollisuuksien mukaan huomioon tiimin jäsenten erilaiset osaamisprofiilit => vahvuudet monipuolisesti käyttöön • Tiimityön tarkoitus ja vastuut kirkkaaksi (vrt. varhaiskasvatuksen ydintarkoitus) • Kaikkien tiiminjäsenten vastuuttaminen tiimin vuorovaikutussuhteiden muodostumisesta ja yhteiseen oppimiseen sitoutumisesta • Tiimeille selkeitä tehtäviä, joiden tavoitteena edistää sekä oppimista että tiimiytymistä • Tiimien on myös tärkeää saada jatkuvaa palautetta toiminnastaan ja oppimisestaan • Tiimejä tulee valmentaa ja ohjata sekä etäältä että läheltä => itseohjautuvuuden asteittainen lisääntyminen • Tiimisopimus ja ryhmävasut tiimityötä ohjaavana työvälineenä CASE: Tiimityö Siilinjärvellä (Arja Inkiläinen) Sanna Parrila 22.11.2013 TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA Sanna Parrila 2015
  • 93. PEDAGOGISET ILLAT PERHEPÄIVÄHOIDON LAADUN KEHITTÄJINÄ • mahdollistaa omien näkemysten ja työkäytäntöjen peilaamisen tietyn rajatun pedagogisen teeman ympärillä • etukäteisvalmistelu keskeistä; ei vain tupsahdeta paikalle vaan pohditaan illan teemaa ja käytäntöjä oman työn ja annetun materiaalin pohjalta jo ennakkoon • pienryhmissä keskusteleminen tarjoaa mahdollisuuden sanoittaa, kyseenalaistaa, pohtia ja uudelleen arvioida omia arvoja, asenteita ja toimintamalleja • Tavoitteena: • käynnistää/mahdollistaa yhteinen oppiminen ja oivaltaminen => ammatillisuuden vahvistuminen vasupohjaisen varhaiskasvatuksen suunnassa • tehdä oppiminen ja kehittäminen ”ihmisen kokoiseksi” • vahvistaa yhteistä ymmärrystä vasupohjaisesta perhepäivähoitopedagogiikasta ts. miten perhepäivähoitotyötä tulisi toteuttaa, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi jokaisen lapsiryhmän lapsen hyvinvointia ja oppimista • toimii pohjatyönä ryhmävasuille Sanna Parrila 2015
  • 94. Rutista, rapsuta, rakasta. Silitä pientä päätä. Lähelle ota, lämmitä, älä suukkojasi säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä. Hoivaa helli ja hyväile. Ota syliin empimättä. Katriina Ahonen 2001 Kiisseliviikset
  • 95. Johtajan jäljillä – perhepäivähoidon johtaminen osana hajautetun organisaation kokonaisuutta Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari 27.-28.10.2015 Oulu Palvelupäällikkö, KT Ulla Soukainen
  • 96. Tutkimuksen esittely Aineisto – Haastattelu 11 hlö – Lomakeaineisto, n = 223, palautusprosentti 87 – Valtakunnallinen lomakeaineisto n = 112, palautusprosentti 70 Tutkimuskysymykset 1. Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden johtamisen erityispiirteet? 2. Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa organisaatiossa työskentelyn? 3. Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista? 4. Millaiseksi esimiehet ja työntekijät kokevat esimieheltään saadun tuen? Ulla Soukainen
  • 97. Johtamisen kontekstuaalisuus Hajautetun ryhmän haasteita (Vartiainen ym.) • Maantieteellinen hajautuneisuus • Erilaiset kulttuuritaustat • Eriävät toimintamallit • Ryhmäsamaistuminen • Ryhmän heikko yhtenäisyys • Kommunikaation köyhyys • Heikko koordinointi Ulla Soukainen
  • 98. Johtamisen merkitys hajautetussa organisaatiossa • Hajautetun ryhmän kehittyminen ei etene perinteisten vaihemallien mukaisesti. • Miten luoda nopeasti tuloksekas hajautettu työryhmä? Hajautetun organisaation johdolta edellytetään • luottavaisuutta • jämäkkyyttä • määrätietoisuutta • tulosorientoitunutta johtamistyyliä • huomaavaisuutta ja huomioon ottamista • motivointia • sitouttamista • osallistamista Ulla Soukainen
  • 99. Henkilöstöltä vaaditaan • Itsenäistä työskentelytaitoa • Luotettavuutta • Vastuunottokykyä • Ammattitaitoa • Ryhmätyötaitoja • Projektinhallintataitoja • Teknologian käyttötaitoja • Itsensä johtamisen taitoja • Rajojenhallintataitoa • Sosiaalisia taitoja • Toimivat sosiaaliset verkostosuhteet (Fisher & Fisher 2001) • Alaistaitojen merkitys (Keskinen 2005a, b; Soukainen 2015) Ulla Soukainen
  • 100. Muuta… (Vartiainen ym.) • Vahvaa ammattitaitoa ja substanssiosaamista vaaditaan sekä hajautetun ryhmän jäseniltä että vetäjältä. • Yhdenmukaiset dokumentointikäytännöt ja yrityksen yhteinen käsitteistö helpottavat jaetun tiedon ymmärtämistä. • Organisaation ylimmän johdon tuki. Ulla Soukainen
  • 101. LMX-teoria • Leader-member-exchange –teoria eli johtamisen vaihtoteoria – Jokainen esimies-alaissuhde on ainutlaatuinen – Jokainen esimies-alaissuhde on vaihtosuhde – Jokaisella esimiehellä on sekä sisäpiiriin että ulkopiiriin kuuluvia alaisia – Esimies-alaissuhde on vähitellen kehittyvä Ulla Soukainen
  • 102. LMX-suhteen laadun yhteys työntekijän kokemaan tukeen Ulla Soukainen
  • 103. Karasek ja Theorell: Työn vaatimusten, hallinnan ja tuen malli (JDCS-malli) Ulla Soukainen
  • 104. Antonovsky ja elämänhallinta Koherenssin tunteen kolme osatekijää • Ymmärrettävyys: työntekijät tiedostavat työskentelevänsä hajautetussa organisaatiossa  esimiehelle ei aseteta epärealistisia odotuksia • Hallittavuus: perehdytyksen merkitys esim. toiseen työpisteeseen siirtymisen yhteydessä • Mielekkyys: eri työpisteiden henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen koko yksikköön Ulla Soukainen
  • 105. Paripohdintaa • Minkälainen käytäntö Sinulla/ esimiehelläsi on ohjauskäyntien suhteen? – Milloin/ kuinka usein? – Mitkä sisällöt? • Mikä pohdituttaa? Ulla Soukainen
  • 106. Tuloksia • Haastatteluaineiston luokitus: rakenne ja substanssi • Hajautetun organisaation johtaminen on ”työlästä”, mutta vertailtaessa yhden yksikön johtajien ja hajautettujen organisaation johtajien vastauksia, tilastollinen ero syntyi ainoastaan seuraavissa kohdissa: – Yhden yksikön johtajat kokivat enemmän työn iloa – Yhden yksikön johtajat kokivat pystyvänsä huolehtimaan lasten ja henkilöstön turvallisuudesta – Yhden yksikön johtajat kokivat tekevänsä enemmän toimistosihteerille sopivia töitä Ulla Soukainen
  • 107. Rakenne • Ajan ja työn hallinta • Kollegiaalinen tuki • Erilaisten toimintamuotojen tai –paikkojen samanaikainen johtaminen • Viestintä • Vastuu ja hyvät alaistaidot • Erilaiset koulutustaustat • Toimintamalleista sopiminen • Yhteistyöverkostot Ulla Soukainen
  • 108. Substanssi • Henkilöstöhallinto, työorganisaation johtaminen • Resurssit • Palveluorganisaation johtaminen • Asiakasnäkökulma • Pedagoginen johtaminen • Osaamisen johtaminen • Arviointi • Kehittäminen Ulla Soukainen
  • 109. Tuloksia jatkuu • Henkilöstö ei tiedostanut työskentelevänsä hajautetussa organisaatiossa. • Esimiesten mielestä laadunarviointia tehtiin enemmän kuin työntekijöiden mielestä, ja tällöinkin erillisyksikössä työskentelevien mielestä enemmän kuin ns. toimistoyksikössä työskentelevien • Työntekijät kaipasivat tukea seuraavissa asioissa: yhteistyö ja vuorovaikutus, pedagoginen ohjaus, kehittäminen, resurssit • Esimiehet kokivat saavansa eniten tukea esimieskollegoilta Ulla Soukainen
  • 111. Pedagogisen johtamisen malli 2015 Ulla Soukainen
  • 113. Esimiestyön ydin (Viikkokoutsi 16.3.15 Jalava & Tonteri) • ”Esimiestyö eroaa olennaisesti ammattilaistyöstä siinä, että esimies ei saa aikaan tuloksia olemalla hyvä alansa ammattilainen – opettaja tai insinööri – ja tekemällä paljon työtä. Esimiestyön ydin on siinä, että hän saa aikaan toimimalla niin, että työntekijät saavat aikaan.” – Positiivinen energisyys – Ihmisten osallistaminen – Valmentaminen Ulla Soukainen
  • 114. Lähteet • Antonovsky, A. 1993. The structure and properties of the sence of coherence scale. Social science & medicine, 36, 725-733. • Fisher, K. & Fisher, M.D. 2001. The Distance Manager. USA: McGraw-Hill. • Jalava&Tonteri 16.3.2015. http://www.jalava- tonteri.fi/viikkokoutsi.htm • Karasek, R. & Therorell, T. 1990. Healthy Work. Stress, Productivity, and Reconstruction of Working Life. USA: Basic Books. • Keskinen, S. 2005a. Alaistaito – luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Vammala: Kunnallisalan kehittämissäätiö. • Keskinen, S. 2005b. Tutkimus alaistaidoista kunnissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemiasarja. • Soukainen, U. 2015. Johtajan jäljillä. Varhaiskasvatuksen johtaminen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta. Turku: Painosalama Oy. • Vartiainen, M., Kokko, N. & Hakonen, M. 2004. Hallitse hajautettu organisaatio. Paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Helsinki: Talentum. Ulla Soukainen
  • 116. ”Tänä kommentoiti radios THL:n hyvinvointitutkimust ihmiste töisjaksamisest. Yli 800 000 työntekijä koki et jaksamine o tiukas eikä usko selviäväns töistäns eläkeikkäs asti. Kamala kuultava. Jotta tarttis ilmeisest tehr. Kaikkie meiä töis kaikki muuttu nin pirkalast koko aja , mut ihmise biologia muuttuu hittast. Mut ihmiset tykkä käyr töis. Eile mä tuli prolepötkyläl koti ja kuuli takan istuva kaht nuart miäst. Toine kerto et koht alkaa aamuvuarot.Töis pitäs olla kello kuus. Toine kysys et mil sä pääset töihi. "Noo kello 4.20 lähte eka bussi. Eli herät pitä pual neljä. Hyvä asenne nuarisol. Tosvaarita jo innostust ja jaksamist” (FB, tarinoita tamperelaisesta työmoraalista 27.10.2015)
  • 117. Työpaikka, jossa sairauspoissaolot meinasivat karata käsistä(Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö; PHSPS, 100 hengen organisaatio)  Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 2893 päivää - 24 pv/hlö  Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 1530 päivää - 13 pv/hlö  Vähennys oli 1362 päivää/v  Sairauspoissaolojen vähentymisellä säästettiin 400 000 €  Työntekijöiden vaihtuvuus väheni saman ajanjaksona merkittävästi Mitä tapahtui? Miten edellä mainittu oli mahdollista?
  • 118. Miten vähentää sairauspoissaoloja; miten tukea työhyvinvointia? Yleisesti esitettyjä ratkaisuja:  Resurssien lisääminen, työntekijöitä lisää…  Virkistystä henkilöstölle…  Esimiehille koulutusta….  Mitä muuta…
  • 119. 2.11.20155 Onko teidän työpaikallenne  Työn sujumisen ja motivoitumisen ongelmia….  Terveyshuolia….  Toistuvia sairaslomia….liikaa sairauslomia  Ikääntyviä työntekijöitä, eri-ikäisiä  Työntekijöitä, joille työ ei aina maita Mistä apu ja tuki?
  • 120. Mitä PHSPS:ssä tehtiin?  kehittämishanke, jolla lähdettiin määrätietoisesti kehittämään työtä = työhyvinvointia  kehittämiseen osallistui koko organisaatio  kehittämisryhmä; ohjaajia jokaisesta yksiköstä, joista tuli sisäisiä kehittäjiä  esimiesryhmä, joka etsi uusia käytäntöjä johtamiseen  Yhteisiä työseminaareja -> muodostui uusi, yhteinen kulttuuri nostaa arjen asioita yhteiseen käsittelyyn ja ratkaista niitä
  • 121. 5 vinkkiä työhyvinvoinnin tukemiseen 1. Työkyky/työhyvinvointi lähtee työstä – työ yhteiseen tarkasteluun 2. Työhyvinvoinnin haasteet ja ratkaisut ovat aina paikallisia – tunnistettava oman työpaikan kehitysvaihe ja tarpeet 3. Tunnista häiriöt –arki esiin! Tutkittava, miten työ sujuu! 4. Työhyvinvointi on myös yksilöllistä – työntekijöiden innostuksen lähteet esiin 5. Yhteinen, paikallinen työhyvinvoinnin työkalupakki
  • 122. 2.11.20158 ”Ihmiset eivät niinkään uuvu työn runsauteen, vaan päämäärän epäselvyyteen ja sen seurauksena tapahtuvaan priorisointikyvyttömyyteen.” (Theorell & Kasarek 1996, Martela ja Jarenko 2014, Juusti 2014)
  • 123.
  • 124.
  • 125.
  • 126.
  • 127.
  • 128.
  • 129.
  • 130.
  • 131.
  • 132.
  • 133.
  • 134.
  • 135.
  • 136.
  • 137.
  • 138.
  • 139. • Kognitiivinen taito Esim. matematiikan tehtävän ratkaiseminen Ei-kognitiivinen taito Esim. itsesäätely
  • 140.
  • 141.
  • 142.
  • 143.
  • 144.
  • 145.
  • 146. Yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus/workshop 28.10.2015
  • 147. Workshopin tavoitteet  Jakaa työryhmän jäsenten kesken hyviä käytäntöjä  Löytää uusia käytäntöjä  Kehittää jo olemassa olevia käytäntöjä  Asiasisällön tuottaa ryhmä itse
  • 148. Käsiteltävät aiheet 1. Yksityisen perhepäivähoidon valvontakäytännöt 2. Yksityisen perhepäivähoidon ohjauskäytännöt 3. Ryhmävasun ja lapsen vasun ohjaus 4. Varahoidon järjestäminen
  • 149. 1. Valvontakäytännöt  Joissain kunnissa laadittu yksityisen perhepäivähoidon valvonnan käsikirja (Vantaa)  Valvontaan liittyy; yrittäjän rekisteröinti, hoitajan kodin tarkastuskäynti, turvallisuusohjeet, hoitajan haastattelu ja soveltuvuuden arviointi, rikosrekisteriotteen tarkistaminen, ennakkoperintärekisteri, pphoitajan vastuuvakuutus ja lasten lukumäärä sekä läsnäolot (dokumentointi)  Valvontakäynti tehdään, kun kunnan viranomaiselle tulee valitus/reklamaatio toiminnasta  Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan valvontakäynnillä
  • 150. Valvontakäytännöt jatkuu…  Valvovalle viranomaiselle tulee ilmoittaa lapsiryhmässä tapahtuvat muutokset (Espoo)  Valvonta lasten lukumäärän suhteen – esim. palvelusetelipäätösten ja effica-järjestelmän pohjalta  Hoidossa olevien lasten läsnäoloja seurataan esim. maksatusjärjestelmän kautta ja effica-päiväkirjan kautta  Kunnassa laadittu laatukäsikirja ja laatukriteerit
  • 151. 2. Ohjauskäytännöt  Pedagoginen ilta kerran vuodessa tai tarpeen mukaan  Ohjausta sähköpostitse, puhelimessa, kirjeitse  Yhteiset koulutukset kunnallisen pph:n kanssa  Yksityisillä pphoitajilla oma sähköpostirinki, jossa keskustellaan käytännön asioista  Ohjauskäynnillä nostetaan esiin esim. hoitajan jaksaminen, toiminta- ja oppimisympäristön toimivuus, yhteistyö vanhempien kanssa jne.  Kelton/Veon tuen tarjoaminen tarvittaessa
  • 152. 3. Ryhmävasun ja lapsen vasun laadinnan ohjaus  Varhaiskasvatuslaki edellyttää lapsen vasun laatimista myös yksityisessä perhepäivähoidossa  Perhepäivähoitaja laatii lapsiryhmälleen ryhmävasun eli toimintasuunnitelman ja laatii lapsen oman vasun yhdessä lapsen vanhempien kanssa  Perhepäivähoidolle yhteinen vasu  Ohjaukseen tulisi saada enemmän aikaresurssia  Ohjaus- ja valvontakäynti yksi kerta/vuosi, jolloin vasut tarkistetaan  Perhepäivähoitajille järjestettävä koulutus/pedagoginen ilta ryhmävasun laadinnasta ja käyttöönotosta yhdessä kunnallisten perhepäivähoitajien kanssa
  • 153. 4. Varahoidon järjestäminen  Yksityisen perhepäivähoidon varahoitojärjestelyt vaihtelivat kunnittain  Yksityiset pphoitajat järjestävät yleensä itse esim. ostamalla varahoitoa yksityisestä päiväkodista (Nurmijärvi)  Varahoito voidaan järjestää myös kunnallisessa päiväkodissa tilapäishoidon järjestelyillä enintään 5 pv/kk (Jyväskylä, Oulu, Suonenjoki, Kokkola)  Asiakasperheillä omia verkostoja, joita käytetään, kun varahoitoa tarvitaan. Varahoito sovitaan jo hoitosopimuksen laatimisen yhteydessä vanhempien kanssa
  • 154. Varahoidon järjestäminen jatkuu…  Yksityiset perhepäivähoitajat ja yksityiset päiväkodit hoitavat varahoitojärjestelyt keskenään ja sopivat hoitopaikan hinnasta (Joensuu)  Mikäli varahoidon tarve yli kuukauden, sijoitus katkaistaan ja lapsi sijoitetaan kunnalliseen päivähoitoon  Perhepäivähoitajat sopivat keskenään ja mahdollisesti käyttävät yksityistä ryhmistä. Perhepäivähoitaja maksaa varahoidon kustannukset (Lahti)  Tilapäinen yksityinen perhepäivähoitaja varahoitajana (Turku ja Nurmijärvi)  Pphoitajat järjestävät itse varahoidon (Kallio, Turku, Vantaa, Espoo, Nurmijärvi)
  • 155. Varahoidon järjestäminen jatkuu...  Vantaalla toimii 3-4 Hoitoapupalvelupistettä (HAPPI), johon yksityisessä pph:ssa olevat lapset tai kuka tahansa kuntalainen voi viedä lapsensa hoitoon max kertaa/kk, klo 7-15 välillä. Hoitopäivän hinta 35 euroa (kts. Vantaan nettisivut).  Yleensä kunnissa ei varahoitoa järjestetä kunnalliseen päivähoitoon heinäkuussa.
  • 156. Yhteenvetoa  Miten yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus toteutuu? - Vaihtelee yksityisen perhepäivähoidon laajuudesta ja rahoitusmuodosta riippuen - Eri kunnilla ja kaupungeilla käytännöt vaihtelevat valvontakäyntien määrän ja valvontalomakkeiden sisällön suhteen - Yhteistä kunnille valvonta eri dokumenttien kautta – omavalvontasuunnitelma, ryhmävasu, lasten lukumäärä ja läsnäolot. - Kaikissa kunnissa ei vielä vaadita yksityiseltä perhepäivähoitajalta koulutusta - Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen todettu kuitenkin näkyvän laadukkaana toimintana - Missä menee raja ohjaukselle? Yksityiset perhepäivähoitajat ovat yrittäjiä!
  • 157. Kun työ tulee hymyillen kotiin - Suomalaisen perhepäivähoidon tarina Anna-Leena Välimäki KT, YTM, Tietokirjailija 28.10.2015 aleenavalimaki@gmail.com 0443244965
  • 158. Elämää on ymmärrettävä taaksepäin, mutta sitä on elettävä eteenpäin  On mielenkiintoista tietää, mitä asioiden takana on. Miten tähän on tultu  Historian tuntemus haastaa katsomaan eteenpäin ja huomaamaan huimatkin innovaatiot  Historian tuntemus on juuri nyt entistä tärkeämpää. On historiallinen taitekohta.  Vuonna 2013 tuli päivähoitolain säätämisestä 40 vuotta. Vuonna 2016 tulee 50 vuotta kunnallisen perhepäivähoidon alkamisesta  Perhepäivähoidolla on myös oma historiansa, jota ei ole kirjoitettu kokonaisuutena. Siinä on tärkeää sekä faktatieto että kokemustieto  Perhepäivähoidon alun historiaa ei ole myöskään kunnissa useinkaan tehty
  • 159. Kentän ääni mukaan  2013-2015 aikana olen kiertänyt maata lähes 30 kunnassa. Lisäksi erilaisia ryhmiä ja henkilöitä  n. 100 haastattelusessiota  n 230 henkilöä niissä mukana  perhepäivähoitajia (ennen ja nyt)  ohjaajia (ennen ja nyt)  hallintoa (ennen ja nyt) (Kunnissa, lääneissä, valtakunnan tasolla)  lasten vanhempia (ennen ja nyt)  perhepäivähoitajan lapsia - nyt aikuisia  itse lapsena perhepäivähoidossa olleita  järjestöjen edustajia  erilaisia asiantuntijoita  Puhelinhaastatteluita 
  • 160. 19.12.2014 Lasten päivähoito 2013 – Tilastoraportti 33/2014 4 Kunnallisessa päivähoidossa ja yksityisen hoidon tuella hoidetut lapset vuosina 1985–2013 Lähde: Lasten päivähoito, SOTKAnet [www.sotkanet.fi) *) Vuodesta 1996 alkaen subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille lapsille. **) Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta tuli voimaan 1.8.1997 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 200 000 220 000 240 000 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Päiväkotihoito Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki **) *)
  • 161. Lasten päivähoito 1975-2006 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Day care centre Family day care Number of children
  • 162.
  • 163. Perhepäivähoidon historiallis- teoreettinen asemointi  Olen väitöskirjassani nimennyt neljä lastenhoitokäsitystä  I Perinteinen lastenhoitokäsitys  II kasvatuksellis-opetuksellinen lastenhoitokäsitys  III sosiaalis-hoidollinen lastenhoitokäsitys  IV valtion lastenhoitokäsitys, jossa 2015-luvulle tultaessa voidaan erottaa kymmenen eri vaihetta  1.Uudet kansainväliset hoitomuotoideat Suomeen 1861-1912  2.Valtion ensimmäiset hoitojärjestelysäädökset 1913-1927  3.Päivähoito lastensuojelun piiriin 1928-1936  4.Sotien välisen ajan hiljaiseloa1937-1946  5.Kamppailu päivähoidosta ja päivähoitolaista 1947-1972  6.Valtiojohtoinen vaihe, valtion haltuunottovaihe 1973-1989  7.Hyvinvointivaltion täyttymys, kriisi ja uuden alun murros 1990-1996  8. vaihe on 2000-luku: sisältöjen uudistamistyö(Linjaukset, Vasu,Ammattitutkinnot), 100 vuoden historia sosiaali-ja terveystoimessa päättyy- osittain. Tuet jäävät  9.vaihe 2013 lähtien on hallinnonalan siirtymisen myötä uusi agenda , hallituksen omat linjaukset, varhaiskasvatuslain laatiminen. Välivaihe  10. Varhaiskasvatuslaki ja sitä täydentävät ohjeet. Ensimmäinen vaihe 1.8.2015. Perhepäivä- hoito 5-kohdasta lähtien mukana PPH
  • 164.
  • 165. Perhepäivähoidon alkuja  Kansainvälisiä ”kaikuja” (Englanti, Usa, Ruotsi, Norja…)  Startti Suomessa  (1951) Päiväkotikomitea, kiinnitti huomiota pph ”Yliherkille, heikoille tai muuten joukkokäsittelyyn vaikeasti soveltuville lapsille”  (1964) Valtakunnallinen seminaari ja kehittämispuheen alkaminen (MLL)
  • 166.
  • 167.
  • 168. Ensimmäiset konkreettiset alut vuosina 1966-1969  KOTKA, Lastensuojelullinen intressi. Kuntatoimija  MYLLYPURO, Uuden asuinalueen kansalaisaktiivisuus. Ohjauksen merkitys. Toimijana kansalaisjärjestö MLL  OPISKELIJAT, Omaehtoinen ratkaisu kolmiperhehoitona. Toimijana Opiskelijoiden lastenhoitosäätiö
  • 169. Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden virstanpylväitä  1964-2014  1964-1972  MLL toimi valtakunnallisena perhepäivähoidon puolestapuhujana, kehittäjänä ja kouluttajana (Malliohjesääntö, pph-kurssit 35-75 tuntia)  Ensimmäiset kuntatoimijat 1966->  Tehtiin paljon selvityksiä  Toiminnan asteet perhepäivähoidossa  Päivähoidon ja perhepäivähoidon tilanne juuri ennen päivähoitolakia   1973-1983  Päivähoitolaki, jossa perhepäivähoito tasaveroisena hoitomuotona  Käsitteet selkiytettiin niin päiväkodin kuin perhepäivähoidon osalta  Kokeilutoimintaa tukeva ns. kokeilupykälä ei koskenut perhepäivähoitoa  Valtavan kasvun kausi  Uudet ammatit: perhepäivähoitaja ja perhepäivähoidon ohjaaja  Kurssimainen koulutus 150 tuntia  Valtionapu tuli päivähoitolain kautta kuntien kantokykyluokituksen mukaan  Kunnat laativat päivähoitosuunnitelmia, joiden hyväksynnän perusteella voitiin palkata hoitajia  Leikkivälinelainaamot  Lasten hoitopaikat anottiin ja myönnettiin vuosittain
  • 170. Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden virstanpylväitä  1984-1990  Valtionosuusuudistus, ns. Valtava.  Oikeutta ja velvollisuutta: Kotihoidon tuki, subjektiivisen päivähoito-oikeuden 1. vaihe ja työsopimuslaki. Uusi tilanne kunnille ja perheille  Perhepäivähoitajien koulutus piteni 250 tuntiin  Perhepäivähoitajien määrä alkaa vähenemään  Perustetaan ryhmiksiä  Palvelujulistus, vapaakuntakokeilu  1991-1996  Tuli lama ja se tuntui erityisesti perhepäivähoidossa  subjektiivinen päivähoito laajeni kaikille alle kouluikäisille   1997-2000  Kehittämishankkeet (stm) alkavat. Oppiva 1996-1997  Ammattitutkinto 2000  Yksityisen hoidon tuki  STM:n paimenkirje pph:n ryhmäkoosta 2000
  • 171. Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden virstanpylväitä  2001-2003  Kehittämishanke Akseli 2001-2003  Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen linjaukset 2002  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 ja Vasutyö kunnissa  2004-2012  Kehittämishankkeita Perho 2004-2006, Pirtsakka 2006-2007, Perhoke 2007-2009  STM:n paimenkirje ryhmäkoosta 2004  Ammattitutkinnon uusitut perusteet 2006  Työaikalaki 2011  Varahoito uusiksi  2013-2015->  Hallinnonalamuutos vuoden 2013 alussa  Ammattitutkinnon uusitut perusteet 2013  Varhaiskasvatuslaki tulossa. 1. vaihe 1.8.2015 alkaen  Laki kotihoidon tuen muutoksesta harkinnassa (6+6)  Osittainen hoitoraha
  • 172. Perhepäivähoidon omaleimaiselle, kokemuksen ja koulutuksen hiomalle varhaiskasvatukselle on ominaista..  Kokonaisvaltaisuus (hoito-kasvatus-opetus)  Yksilöllisyys, jokaisen lapsen tunteminen  Pieni perusryhmä, suurenee välillä  Leikki ja leikin rauha  Työkasvatus  Omatoimisuuden tukeminen  Vertaisopetus ja –oppiminen  Kaikkien kanssa ehditään keskustella  Säännöllinen päivärytmi, joka joustaa