Verve järjesti yhteistyössä Edivan kanssa valtakunnallisen perhepäivähoidon kehittämisseminaarin 27.-28.10.2015 Oulussa. Ensimmäisenä seminaaripäivänä tarkasteltiin perhepäivähoidon ajankohtaiskysymyksiä uuden varhaiskasvatuslain kautta sekä syvennytään perhepäivähoidon johtamiseen uusimman tutkimuksen ja käytännön työmenetelmien kautta.
Toisen seminaaripäivän teemana oli työhyvinvointi ja positiivinen pedagogiikka.
Verven 50v teemaseminaari 1.10.2015 Mika Pantzarin esitys
Perhepaivahoito seminaariesitykset
1. SEMINAARIN LUENTOLYHENNELMÄT
Luentolyhennelmät ovat luettavissa seminaarin jälkeen
Verven verkkosivujen uutispalstalla osoitteessa www.verve.fi
www.verve.fi www.ediva.fi
OHJELMA TIISTAINA 27.10.2015
Pj. Sanna Parrila, Ediva
8.30
9.15
9.30
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Seminaarin avaus
Kehitysjohtaja, KT Sanna Parrila, Ediva
Varhaiskasvatuksen lakiuudistuksen vaikutukset
perhepäivähoitoon
Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto
opetus- ja kulttuuriministeriö
Yleisökysymyksiä ja keskustelua
10.45 Vasuprosessien johtaminen perhepäivähoidossa
Sanna Parrila, Ediva
11.30 Lounas
12.30 Pedagogisen johtamisen käytäntöjä ja työvälineitä
1. Vasupohjaiset ohjauskäynnit, Sanna Parrila, Ediva
2. Tiimityö ammatillisuuden vahvistajana
3. Pedagogiset illat perhepäivähoidon laadun kehittäjänä
Yleisökysymyksiä ja keskustelua
14.15 Kahvi
14.45 Johtajan jäljillä – perhepäivähoidon johtaminen osana
hajautetun organisaation kokonaisuutta
Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö,
KT Ulla Soukainen, Turun kaupunki
15.45 Seminaaripäivän yhteenveto
Sanna Parrila, Ediva
16.00 Päivän päätös
OHJELMA KESKIVIIKKONA 28.10.2015
8.30 Seminaaripäivän avaus
Konsultointitoiminnan johtaja,
FT Kirsi Koistinen, Verve
8.45 Millaisia tuloksia työhyvinvoinnin työkaluilla?
Kirsi Koistinen, Verve
9.30 Kahvi
10.00 Positiivisen pedagogiikan voima
Tohtorikoulutettava, KM Kaisa Vuorinen,
Helsingin yliopisto
11.00 Lounas
12.00 Workshop -työskentely
1. teema: Yksityisen perhepäivähoidon
valvonta ja ohjaus
2. teema: Työvuorolistojen laadinta – hyvät käytännöt
3. teema: Daisy – ohjelmisto perhepäivähoidossa
4. teema: Ikäjohtaminen ja työhyvinvointi
13.00 Workshop –työskentelyn koonti
- kunkin workshopin puheenjohtajat
13.45 Kahvi
14.15 Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden tarina
KT, YTM, tietokirjailija Anna-Leena Välimäki
15.00 Seminaarin päätössanat
Kirsi Koistinen, Verve
Perhepäivähoidon
VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISSEMINAARI 27.-28.10.2015, Oulu
2. Ajankohtaista varhaiskasvatuksessa opetus- ja
kulttuuriministeriössä
Perhepäivähoidon valtakunnallinen kehittämisseminaari
27.10.2015
Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto
3. Esityksen aiheita
• Kuviot koulutusjärjestelmästä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä
• Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa
• Varhaiskasvatusoikeuden muutos
• Päiväkodin henkilöstömitoituksen muutos
• Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulainsäädännön valmistelusta
• Varhaiskasvatuslain I vaihe, yleisesti ja pykäläkohdittain
• Varhaiskasvatuslain II vaihe
• Hallituksen kärkihankkeista
• Varhaiskasvatuksen muu kehittäminen
• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen
• Muuta ajankohtaista
5. 1.8.2015
Kansliapäällikkö
Opetus- ja kulttuuriministeri
Korkeakoulu- ja
tiedepolitiikan
osasto
Ylijohtaja
Strategia- ja
ohjausryhmä
Korkeakoulutus-
politiikan vastuualue
Tiedepolitiikan
vastuualue
Tietohallinnon
vastuualue
Yleissivistävän
koulutuksen ja
varhaiskasva-
tuksen osasto
Ylijohtaja
Strategia- ja
ohjausryhmä
Yleissivistävän
koulutuksen ja
varhaiskasvatuksen
vastuualue
Sisäinen tarkastus
Kulttuuri- ja
taidepolitiikan
osasto
Ylijohtaja
Strategia- ja
ohjausryhmä
Kulttuurin vastuualue
Taiteen vastuualue
Tekijänoikeuden ja
kulttuurin talouden
vastuualue
Nuoriso- ja
liikuntapolitiikan
osasto
Ylijohtaja
Strategia- ja
ohjausryhmä
Nuorisotyön ja
-politiikan vastuualue
Liikunnan vastuualue
Hallintoyksikkö
- Ministeriöpalveluiden
tulosalue
Talousyksikkö
- Tarkastustoimen
tulosalue
Tietohallinto-
yksikkö
Viestintäyksikkö
Kansainvälisten
asiain sihteeristö
Ammatillisen
koulutuksen
osasto
Ylijohtaja
6. Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän
hallitusohjelmassa 27.5.2015, poimintoja liitteestä
• Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun
toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai
hoitovapaalla tai kotihoidontuella.
• Oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa
työttömänä.
• Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluvun muutos
-> nostetaan yli 3v suhdelukua 1:7 => 1:8
• Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, että kuntien
maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.
Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja
kannustinloukkuongelmat
• Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevien lasten hoito
maksullisena kerhotoimintana.
7. Esitys varhaiskasvatusoikeuden muutoksesta
annettu
• Hallitus antoi esityksen varhaiskasvatusoikeuden muuttamisesta
eduskunnalle 22.10.2015
• Vastaava muutos tehtäisiin myös yksityisen hoidon tukeen
• Esitys käsitellään budjettilakina eli syyskaudella 2015
• Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, muutokset
varhaiskasvatusoikeuteen tulevat voimaan 1.8.2016
8. Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen
• Jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia
viikossa.
• Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen,
– mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka
opiskelevat päätoimisesti, toimivat päätoimisesti yrittäjänä tai ovat päätoimisesti
omassa työssä.
– jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia
taikka se on muutoin lapsen edun mukaista.
– vanhemman jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen 2
kuukauden ajan.
• Lapsella oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan
varhaiskasvatukseen:
– osa-aikatyö
– väliaikaiset työskentelyjaksot
– työmarkkinatoimenpiteet ja kuntoutus
9. Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen
• Vastuu 20 tuntia laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen
osoittamisesta on lähtökohtaisesti lapsen huoltajilla.
• Perheiden valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa saamaansa
palveluun turvataan. Kunnan tulee järjestää 20 tunnin laajuinen
varhaiskasvatus ainakin kahdella vaihtoehtoisella tavalla;
– joka päivä tapahtuvana osapäiväisenä varhaiskasvatuksena tai
– osaviikkoisena mallina, jolloin lapsi voi osallistua tiettyinä ennalta määriteltyinä
viikonpäivinä kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.
– kunta päättää lapsikohtaiset toiminta-ajat.
• Lapsen tarpeet huomioidaan. Mikäli lapsen oikeus
varhaiskasvatukseen muuttuu, taataan päiväkodissa olevan lapsen
oikeus samaan varhaiskasvatusyksikköön. Mahdollisuuksien mukaan
myös perhepäivähoidossa.
• Toiminta on järjestettävä siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet
voidaan saavuttaa myös 20 tunnin laajuisessa varhaiskasvatuksessa.
10. Muutokset yksityisen hoidon tukeen
• Lähtökohtana nykyinen alempi tuen taso eli hoitorahan määrä olisi
64, 16 euroa.
• Korkeampaa tukea eli 174,38 euroa vain edellytysten täyttyessä
(tukilaki 4 § 3 mom)
• Vanhemman tulisi tuen hakemuksessaan ilmoittaa oikeus laajempaan
varhaiskasvatukseen ja korkeampaan tukeen
• Lapsen tai perheen tuen tarpeen vuoksi laajempi
varhaiskasvatusoikeus (varhaiskasvatuslain 11 § a 4 momentti) tulisi
osoittaa Kelalle kunnan päätöksellä
11. Muutokset henkilöstömitoitukseen
päiväkodeissa
• Valtioneuvosto hyväksyi 22.10.2015 päivähoitoasetuksen (239/1973) 6
ja 8 § muutokset.
• Yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa muutetaan kasvattajien ja lasten
suhdelukua 1/7:stä 1/8:aan.
• Alle 3-vuotiaiden lasten ryhmien kasvattajien ja lasten suhdelukua ei
muuteta. Osapäivätoiminnan mitoitus myös ennallaan.
• Lisäksi tekninen korjaus => viittaus sosiaalihuollon ammatillisen
henkilöstön kelpoisuuksista annettuun lakiin (272/2005) 7 ja 8 §:ään,
sellaisina kuin ne ovat 1.1.2013.
• Muutokset voimaan 1.8.2016
12. Varhaiskasvatusoikeuden ja suhdeluvun muutosten
kustannusvaikutukset
• Varhaiskasvatusoikeuden muutos
- Subjektiivisen oikeuden muutoksen vuosittaisten
valtionosuusjärjestelmän mukaisten kokonaissäästöjen arvioidaan olevan
noin 62 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2017
alkaen.
- Tästä henkilöstömenojen vähennys 43 miljoonaa eli 69 %
• Henkilöstömitoituksen muutos
- Suhdeluvun muutoksen säästöarvio on yhteensä noin 67 miljoonaa
euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2019 alkaen.
- Henkilöstövähennys arviolta 1580 henkilöä
13. Lausuntokoonti varhaiskasvatusoikeuden ja
henkilöstömitoituksen muutoksesta
• Esitykset olleet yhtä aikaa lausunnolla 28.8.-25.9.2015.
• Lisäksi 25.9.2015 järjestettiin erillinen kuulemistilaisuus.
• Lausuntokoonti osoitteessa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka
/vireilla_koulutus/vaka/Lausuntokoonti_OKM_53_010_2015.pdf
14. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut
• Hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja
korotetaan siten, että kuntien maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa
euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan
tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat.
– Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva laki on
valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä
– Lisäksi toteutettava asiakasmaksulain edellyttämä indeksitarkistus
– Muutokset tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2016
15. Varhaiskasvatuslaki, vaihe I
• tullut voimaan 1.8.2015
• lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muutos, lain nimeksi
varhaiskasvatuslaki
• varhaiskasvatus määritelty:
”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista
kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu
erityisesti pedagogiikka”
• varhaiskasvatus käsitteenä korvaa päivähoidon
• varhaiskasvatuksen kattavat tavoitteet
• subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus
• korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä
• lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan
• monialaisen yhteistyön korostus varhaiskasvatusta järjestettäessä
• säädetään varhaiskasvatusympäristöstä sekä toimitilojen ja –välineiden
asianmukaisuudesta ja esteettömyyden huomioimisesta
• säädetään ruokailusta ja ravinnosta
16. Varhaiskasvatuslaki, vaihe I
• asiantuntijavirastoksi tuli THL:n sijaan Opetushallitus
=> laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjan, jotka tulee ottaa toiminnan järjestäjien
toimesta käyttöön viimeistään 1.8.2017.
• paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen tuli
velvoittavaksi
• varhaiskasvatuksen järjestäjälle velvoite arvioida antamaansa
varhaiskasvatusta ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin
• varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen
arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa
• enimmäisryhmäkoon säätäminen
• eduskunta edellyttänyt, että hallituksen tulee antaa selvitys
varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle vuoden 2017
keväällä.
17. Taustat ja eteneminen
• Taustalla pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja varhaiskasvatuksen
siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja
kulttuuriministeriöön (1.1.2013) sekä hallituksen rakennepoliittinen
ohjelma (29.8.2013)
• Tavoitteena varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön
kokonaisuudistus
• Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän
esitykset pohjana. Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014. (OKM
2014:11)
• Lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain ottaen huomioon
valtion talousarvio ja kehykset
18. Varhaiskasvatuslain l vaihe
• Ensimmäisenä vaiheena kohti uutta varhaiskasvatuslakia hallitus antoi 18.12. 2014 HE:n
eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi (HE 341/2014).
• StVL 20/2014 vp,
• SiVM 29/2014 vp - > muutoksia hallituksen esitykseen, muutokset dioissa kursiivilla
• Lakiesitys ja siihen liittyvä eduskunnan lausunto hyväksyttiin eduskunnassa viimeisenä
istuntopäivänä 14.3.2015
• Eduskunnan vastaus EV 357/2014 vp, presidentti vahvisti lainmuutokset 8.5.2015
• Esityksen perusteella muutettiin lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimike, 1, 2 a,
2 b, 6, 7 a ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 11 a §. Lisäksi lakiin lisättiin uusi 5 a, 7 b, 9 a, 9 b
ja 11 e §.
• Muilta osin päivähoitolaki ja asetus jäivät edelleen voimaan. Myös sosiaalihuollon
säädöksiä sovelletaan kuten aiemmin.
• Muutoksia myös Opetushallituksesta annettuun lakiin (182/1991) 1 - 4 pykäliin ja
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettuun lakiin (1295/2013) pykäliin 1 ja 2
• Uudistuvat säännökset astuivat voimaan 1.8.2015. Lakiin perustuviin suunnitelmiin sisältyy
siirtymäsäännöksiä.
19. Edelleen sovellettavat sosiaalihuollon
säädökset
• laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005),
• laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
(734/1992),
• laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
(812/2000),
• laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011),
• laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä
(569/2009) sekä
• laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001).
20. Varhaiskasvatuksen käsite ja määritelmä sekä lain
soveltamisala
• Laki lasten päivähoidosta -> lain nimike Varhaiskasvatuslaki
• Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen (1§).
• ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista
kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa
painottuu erityisesti pedagogiikka” (1§).
• Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan
järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa,
perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (1§).
• Otetaan käyttöön käsite varhaiskasvatus. -> 1 §:n mukaan jäljempänä tässä
laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta.
21. Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan
Uudistettu 2 a §, 1-10 kohtaa, ”..varhaiskasvatuksen tavoitteena on
1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua,
kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;
2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja
koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;
3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa
monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset
oppimiskokemukset;
4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen
varhaiskasvatusympäristö;
5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät
vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
22. Varhaiskasvatuksen tavoitteet
6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen,
edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa
yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja
katsomuksellista taustaa;
7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea
varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;
8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista
vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan,
toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin
asioihin;
10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa
lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi
sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.”
23. Ravinto ja ruokailun järjestäminen
• Uudistettu 2 b §:ää
• ”Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen
ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin
päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta
muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.”
• Ei koske kliinisiä ravintovalmisteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain
nojalla eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa
kodissaan.
• Perusteluissa kiinnitetty huomiota siihen, että ruokaa tarjottava riittävän usein
hoitopäivän pituudesta riippuen.
• Ravitsemussuositukset antavat tarkempia ohjeita ruokailusta. -> Lapsi, perhe
ja ruoka – Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien
ravitsemussuositus. STM 2004:11.
24. Enimmäisryhmäkoko päiväkodeissa
• Uusi 5 a §
• ”Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö
järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan
saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään
kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.”
• Edelleen sovelletaan myös päivähoitoasetuksessa määriteltyjä suhdelukuja.
• Ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä esim. 3 vuotta täyttäneitä max 21 ja alle
3-vuotiaita max 12 kokopäivähoidossa.
• Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia
pienryhmiä. Voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä
tapahtumia ja retkiä.
25. Varhaiskasvatusympäristö
• Uudistettu 6 §:ää
”Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä
terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja
toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava
esteettömyys.”
• Perusteluissa todettu, että varhaiskasvatusympäristö kattaisi rakennetut tilat
ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaisi niin fyysisen,
psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön -> esim. kiusaamisen ehkäisy
• Tilat ja ympäristö eivät saisi vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta.
• Otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.
26. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
• Uudistettu 7 a §
”Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava
henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja
hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava
tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista
ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.
Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja
niiden toteuttaminen.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen
vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa
lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on
selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen
kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat
tahot.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma
on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava,
jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.”
27. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perusteluja
• Säännös korvaa viittauksen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja
oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) sekä päivähoitolain 7 a §:ssä
säädetyn kuntoutussuunnitelman.
• Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet sekä monialainen osaaminen.
• Sivistysvaliokunta kiinni huomiota siihen, että arvioinnin kohteena tulisi olla
varhaiskasvatustoiminnan mahdollisimman laadukas toteuttaminen ja puitteet,
ei yksittäisten lasten eritahtinen oppiminen ja kehitys.
• Suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja
niiden toteuttaminen.
• Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut
asiat.
• Lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin 9 §:ssä
säädetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.
28. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perustelut
jatkuvat
• Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien tai muiden
huoltajien kanssa.
• Laatiminen perustuisi tarvittavaan monialaiseen osaamiseen – muut
viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot.
• Päiväkodissa suunnitelman laatimisesta vastaisi lastentarhaopettajan
kelpoisuuden omaava henkilö – ensisijaisesti kasvatustieteen kandidaatti.
• Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta
suunnitelmaa tehtäessä.
• Lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen lapselta itseltään on selvitettävä hänen
mielipiteitään ja toivomuksiaan.
• Suunnitelma laaditaan asiakassuhteen alkuvaiheessa ja tarkistetaan tarpeen
mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
• Voimaantulosäännös SiVM 29/2014vp -> Uusien perusteiden pohjalta
laadittuja lapsikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan viimeistään
1.8.2017 lähtien. Sitä ennen sovelletaan ja laaditaan nykyisiä kunnissa
käytössä olevia lapsikohtaisia suunnitelmia.
29. Lasten ja vanhempien osallisuus
• Uusi 7 b §
”Lapsen varhaiskasvatusta toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja
toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä
edellyttämällä tavalla.”
”Myös lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus
osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun,
toteuttamiseen ja arviointiin.”
”Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä
järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen
suunnitteluun ja arviointiin.”
30. Opetushallitus asiantuntijavirastoksi
• Uudistettu 9 §
”Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus,
josta säädetään Opetushallituksesta annetussa laissa (182/1991).”
”Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen
varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista
toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen
tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen
toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen
vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta
yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus
valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.”
31. Opetushallitus asiantuntijavirastoksi, perusteluista
• Asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta
Opetushallitukselle.
• Varhaiskasvatuksen tilastoviranomaisena on jatkossa Tilastokeskus.
• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee toiminnan järjestäjiä
velvoittavat.
• Perusteiden laatiminen tulisi tapahtua avoimesti ja valmistelussa tulisi
huomioida monialainen osaaminen, esim. OPH:n ja THL:n yhteistyö olisi
edelleen tärkeää.
• Perusteet pohjautuvat tähän lakiin eikä niissä voida määrätä lakiin
perustamattomista uusista velvoitteista.
- > Muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 §:iin.
32. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat
Uusi 9 a §
”Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten
varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia.
Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti
ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen
järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita
täydentävät seikat.”
”Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen,
opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa
hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.”
33. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, perusteluja
• HE:stä poiketen myös paikallisten suunnitelmien laatiminen velvoittavaksi (SiVM
29/2014).
• SiV näkemyksen mukaan Perusteet ja lapsikohtaiset suunnitelmat eivät ohjaa riittävällä
tavalla paikallista työtä ja varmista varhaiskasvatuksen yhdenvertaista saatavuutta ja
laatua. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja
läpinäkyvyyttä sekä toimii paikallisen ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Paikallinen
suunnitelma toimisi myös 9 b §:n mukaisen arvioinnin pohjana.
• Jo nykyisin lähes kaikki kunnat ovat laatineet paikallisen suunnitelman
suositusluonteisten Perusteiden pohjalta, joten tehtävää ei voida pitää kokonaan
uutena.
• Myös yksityisen palvelun tuottajan tulee laatia paikallinen suunnitelma.
• Säännös jättää toiminnan järjestäjille laajan harkintavallan siitä, miten ja missä
muodossa paikallinen suunnitelma laaditaan ja hyväksytään.
34. Varhaiskasvatuksen arviointi
• Uusi 9 b §
”Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen
toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen
hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä.”
”Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta
sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.”
”Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta
koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).”
”Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.”
”Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja
sen kehittämisestä.”
35. Varhaiskasvatuksen arviointi, perusteluja
• Toiminnan järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua
ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
• Ulkopuolista arviointia voisi suorittaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tai muu
taho.
• Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014. Se on
koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka
tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten.
• Arvioinnissa käytettävät menettelytavat ovat varhaiskasvatuksen järjestäjän
päätettävissä. Arvioinnin oltava kuitenkin suunnitelmallista ja säännöllistä ja lapsille ja
vanhemmille annettava mahdollisuus osallistua.
• Keskeiset tulokset tulee julkistaa järjestäjän päättämällä tavalla.
-> Muutoksia Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 – 2 §:iin.
36. Lapsen etu huomioon
• Uudistettu 11 §
”Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan
järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin
kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja
järjestettäessä on huomioitava lapsen etu.”
• Lisätty 1 momenttiin lause: ”Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on
huomioitava lapsen etu.”
• Perusteluissa todetaan mm., että lapsen edun huomioiminen perustuu
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3
artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka
koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
37. Subjektiivinen oikeus, uudistettu 11 a §, HUOM! nyt
esitetty muutosta!
”Sen lisäksi, mitä 11 §:ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta
kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan
suorittaa sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista
vanhempainrahaa, ei kuitenkaan aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n 1
momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa, ja että
lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna
oppivelvollisena perusopetukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi
ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen
esiopetukseen tai kun lapsi perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen
vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien
mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa.”
”Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan
järjestämää 1 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen hoidon tai varhaiskasvatuksen
järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen
tukeen sanotussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla.”
”Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen
varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee
paikan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemisesta sekä
määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle
varhaiskasvatuspaikkaa.”
”Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa
sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Isyysrahajaksoista johtuvasta
poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua
aloittamispäivää.”
38. Subjektiivinen oikeus, perusteluja
• Uudistettu 11 a §:ää –> oikeus kuitenkin säilyy nykyisen laajuisena
• Esityksen 1 §:ssä säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen.
• Vastaavasti 11 a §:ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä,
että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Laissa ei enää säädettäisi
vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada päivähoitopaikka, vaan
kunnan olisi nykyistä vastaavasti huolehdittava siitä, että lapsi saa
varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa
tarkoitetussa paikassa.
• Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muuttuisi suhteessa
voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa.
39. Monialainen yhteistyö
Uusi 11 e §
”Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä
opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta,
neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden
tarvittavien tahojen kanssa.”
• Säännös korostaa eri toimialojen ja palvelujen välisen yhteistyön tärkeyttä.
• Perustelujen mukaan muita tahoja voisivat olla esimerkiksi yksityiset palvelun
tuottajat tai kerhotoimintaa järjestävä seurakunta tai järjestö.
• Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitten yhteistyörakenteiden luomista.
• Lastensuojelulaki (417/2007), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä
sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) sisältävät velvoitteita viranomaisten välisestä
yhteistyöstä.
40. Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle
• Valiokunta painottaa, että Suomessa varhaiskasvatuksen toteuttamisen
tärkeänä periaatteena on ns. educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito
muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on tärkeä
pienten lasten kasvun tukemisessa.
• Valiokunta korostaa, että lasten tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että
varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla
syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee
ottaa korostuneesti huomioon myös varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa.
Monikulttuurisuus on monen lapsen arjessa mukana. Valiokunta painottaa
myös sukupuolisensitiivisen kasvatuksen merkitystä.
• Varhaiskasvatuksen tavoitteita koskeva säännös erittäin tärkeä.
• Jatkovalmistelussa on otettava tarkemmin kantaa mm. perhepäivähoidossa ja
osa- ja vuorohoidossa olevien lasten varhaiskasvatukseen sekä erityisen tuen
tarpeessa olevien lasten varhaiskasvatukseen.
41. Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle, jatkuu
• Lasten oikeus varhaiskasvatukseen asettaa toiminnan sisältöön,
yhteistyömuotojen kehittämiseen päiväkotien eri ammattiryhmien kesken ja
kaiken henkilökunnan osaamistason kehittämiseen erityisiä vaatimuksia.
Valiokunta korostaa henkilökunnan koulutustarvetta ja tarvetta tarkastella
uudelleen eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattihenkilöiden tarvetta
varhaiskasvatuksessa ja sen mukaisia koulutusratkaisuja.
• Ryhmäkokosäännöksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, ettei se
jatkossakaan johda siihen, että se jäykistää toimintamalleja, estää
kokeilutoimintaa tai vaikeuttaa erityistä kasvatusperiaatetta tai pedagogiikkaa
soveltavien päiväkotien toiminnan jatkumista.
• Valiokunta painottaa tilojen riittävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta.
Sisäilmaongelmiin pitää puuttua tehokkaasti.
• Tärkeää, että liikunta on huomioitu tavoitteissa ja myös yhteistyövelvoitteissa.
Kasvattajien koulutuksessa tulee painottaa liikunnan merkitystä.
• Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen toisen vaiheen uudistusta opetus- ja
kulttuuriministeriössä ja tulevan hallituksen toimesta vielä tarkasti
analysoidaan yhteiskunnan tavoitteet ja lainsäädännön sisältö niin, että
varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukaiset kasvatusperiaatteet toteutuvat.
42. Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp
lausuma
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain
kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy
varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin
laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan
lasten kokonaisvaltainen hoiva , kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa
asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.
43. Laki Opetushallituksesta annetun lain
muuttamisesta
1 §Toimiala
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on opetus- ja
kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona Opetushallitus.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään Opetushallituksen toimialaan kuuluvasta
koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta (poist.) sekä muusta toiminnasta.
2 §Tehtävät
Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja
varhaiskasvatuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
tuloksellisuutta sekä seurata niiden järjestämistä.
(Kuten HE)
44. Laki Opetushallituksesta annetun lain
muuttamisesta
3 § Johtokunta
Opetushallituksessa on koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koottu
johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
4 § Organisaatio
Opetushallituksessa voi olla toimintayksiköitä eri tehtäväkokonaisuuksia varten.
Toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallituksessa on
kuitenkin aina yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviä varten.
Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään Opetushallituksen työjärjestyksessä.
Työjärjestyksessä määrätään myös Opetushallituksen johtamisesta, toimintayksiköiden
tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen
virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
45. Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksen
annetun lain muuttamisesta
1 § Toimiala
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana
asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus
tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
kehittämistä varten.
Arviointikeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
2 § Tehtävät
Arviointikeskuksen tehtävänä on: 1) toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä
varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan
liittyviä arviointeja 5 §:ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti;
3) tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja
arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa;
4) kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia; sekä (kuten HE)
46. Varhaiskasvatuslain Il vaihe
• Luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38
§:n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) ollut lausunnoilla 24.2. – 7.4.2015
• Lausuntokoonti osoitteesta:
• http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/virei
lla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/Lausuntoyhteenveto_varhaiskasvatuslaki
.pdf
• II-vaiheessa kumottaisiin nykyiset pykälät ja annettaisiin kokonaan uusi
yhtenäinen ja selkeä varhaiskasvatuslaki.
• Esitysluonnos pitää sisällään nykyisen varhaiskasvatuslain pykälät. Lisäksi
kumottaisiin sosiaalihuoltolain kytkökset, osin siirtämällä tarvittavia pykäliä
varhaiskasvatuslakiin. (Edelleen kuitenkin sovellettaisiin asiakasmaksulakia
ja palvelusetelilakia)
• Luonnoksessa on uusia tai muuttuvia säännöksiä koskien mm. lapsen tukea,
tietosuojaa, salassapitoa, hallintoa, valvontaa ja oikeusturvakeinoja. Lisäksi
ehdotukseen sisältyy uusia tai muuttuvia pykäliä yksityisten palvelujen
tuottamisesta, omavalvontasuunnitelman laadinnasta myös kunnallisessa
toiminnassa sekä vuorohoidon järjestämisestä.
• Lain II-vaiheen etenemisestä ei tällä hetkellä päätöksiä
47. Varhaiskasvatuslain Il vaihe
• Lausunnoilla luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja
arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta (OKM 15/010/2015)
• Esityksen otsikot
• Varhaiskasvatuksen järjestäminen
• Oikeus varhaiskasvatukseen ja osallisuus
• Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
• Menettelysäännökset
• Varhaiskasvatuksen suunnittelu, omavalvonta ja arviointi
• Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset
• Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus
• Tietojen vaihto ja salassapito
• Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus
• Hallinto ja valvonta
• Rahoitus ja asiakasmaksut
• Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku
48. Hallituksen osaamisen ja koulutuksen
kärkihankkeet
Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit
peruskouluihin
-Hankkeen yhtenä päätoimena uudistetaan opettajien perus- ja
täydennyskoulutusta -> koskee myös varhaiskasvatusta
Kärkihanke 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta
-Hankkeen tavoitteena mm. varmistaa lastenkulttuuripalveluiden saatavuus
koko maassa. Lastenkulttuuriverkoston toiminta laajennetaan koko maan
kattavaksi siten, että jokaisella kunnalla on käytettävissä lastenkulttuurin
osaaminen ja keskuksien tuottamat taide- ja kulttuuripalvelut.
-Osana kärkihanketta edistetään lasten ja nuorten monilukutaitoja,
vahvistetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja
kulttuurialan toimijoiden rakenteita ja toimintakulttuuria monilukutaitojen
oppimista tukevaksi.
49. Määräraha varhaiskasvatuksen
kehittämiseen
– Määrärahavaraus budjettivuodelle 2016
– ”Parannetaan varhaiskasvatuksen pedagogista toimintakulttuuria ja
–ympäristöä”
– Vuosina 2016 – 2017 toteutettava
– Täsmentyy syksyn 2015 kuluessa, lisätietoja tulee OKM:n sivuille
50. Lastentarhanopettajakoulutuksen lisääminen
• Osana opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa lisätään
kertaluontoisesti yliopistoissa lastentarhanopettajien
koulutusmäärää 120 opiskelijalla vuonna 2016. (3,3 milj. euroa /
2016)
• Sopimuskaudella 2017-2020 tavoitteena lisätä LTO koulutettavien
määrää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
• Eduskunta on vuodesta 2012 myöntänyt erillisen lisämäärärahan
yliopistollisen LTO koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Lisämääräraha
on vaihdellut vuosittain 1,5 – 1,7 miljoonan euron välillä. Tämä
mahdollistanut vajaan 500 koulutuspaikan lisäyksen.
• Ns. hakijasuman purun yhteydessä muutamissa yliopistoissa
lisättiin 40 LTO opiskelijapaikkaa ja koulutukset alkoivat joko 2014
tai 2015.
51. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
uudistetaan
• Opetushallitus laatii ja päättää
• Laatimisen rakennetta
– ohjausryhmä
– koordinaatioryhmä
– teema-ryhmät
– tutkimusyhteistyö
– verkko-osallisuus
– eri tahojen kuulemiset
• Aikatauluista
– aloitusseminaari 24.9.2015
– huhtikuussa 2016 järjestäjien
palaute
– elokuu 2016 virallinen
lausuntokierros
– Perusteet valmiit lokakuu 2016
– toiminnan järjestäjien noudatettava
1.8.2017
• Katso lisää
http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedottee
t/101/0/varhaiskasvatussuunnitelman_p
erusteita_valmistellaan_opetushallituks
essa
52. Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja
kehittämisen painopistealueet
• Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta (VKNK) julkaissut elokuussa 2015
• VKNK-toiminta perustuu 28.12.2012 annettuun valtioneuvoston asetukseen
varhaiskasvatuksen neuvottelukunnasta (1032/2012).
• Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä
• Tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä.
Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jäsenet ovat hallinnon, tutkimuksen,
koulutuksen, järjestöjen ja kuntakentän edustajia.
• Laatinut varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen painopistealueet
– tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen laatua ja linjata pitkän aikavälin kehittämisen ja
tutkimuksen suuntaviivoja.
– viisi painopistealueet ovat: varhaiskasvatuksen laadun, henkilöstön osaamisen,
pedagogiikan, tutkimuksen ja ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittäminen.
– kustakin painopistealueesta määritelty visio, perustelut ja toimenpide-ehdotukset
• Katso lisää: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:19.
53. VARES – varhaiskasvatuksen tiedontuotannon
kehittämishanke
• Tavoite
– Kehittää palvelu, josta saa henkilöön perustuvaa (ID) toiminta- ja taloustietoa
varhaiskasvatusalasta. Tieto on ajankohtaista ja yksityiskohtaista ja laadultaan
yhtenäistä.
– varhaiskasvatuksen valtakunnallinen tietokanta (masterdata)
• Palvelun kautta voi hakea tai yhdistää tietoa seuraavista teemoista:
– Lapset ja perheet
– Varhaiskasvatusalan henkilökunta
– Varhaiskasvatusalan koulutustiedot
– Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot
– Varhaiskasvatuksen kustannukset
• Käyttäjiä:
– Julkishallinnon organisaatiot (Ministeriöt, THL, Kela, TK, OPH)
– Kunnat ja kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt
54. Ehdotus toteutukseksi
1. Tietojen nouto palveluntarjoajan tietokannoista tietyin intervallein
2. Noudetun tiedon yhteentoimivuustyö
3. Tiedon asettaminen, säilöminen ja kuvailu tietovarantoon
4. Rajapinnat ja niiden hallintatyö
5. Eri toimijoiden tiedon jalostus omiin tarpeisiin
Palveluntarjoajien tietovarannot
(Kunta, yksityiset, seurakunnat) Masterdatapalvelin
1.
2. 3. 4. 5.
OPH, mm
Vipunen
THL
KELA
OKM TKTK
Kunta
55. Vares-vaihe 1: Konseptitoteutus
• Toimenpiteet syksy 2015
– 1. Konseptitoteutus
• Miten palveluntarjoajien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää paremmin
• Konseptitoteutuksessa selvitetään onko teknisesti ja semanttisesti mahdollista
toteuttaa kuvatun kaltainen tietovarantorakenne ja tiedon noutamisen ja hakemisen
mekanismit.
• Näytedatan avulla selvitetään edellytyksiä:
– Tiedon noudolle
– Yhteensopivuudelle
– Tiedon säilömiselle
– 2. Juridinen selvitys
• Mitä toteutuksessa tulee ottaa huomioon
– Tiedon käsittelyä koskevat reunaehdot
– Tiedonsaantioikeudet sekä tiedonantovelvollisuuksien mahdollisuudet
– Tunnistettava mahdolliset lakimuutoksia vaativat toimenpiteet
56. Vares: tähän mennessä tehty
• Tavattu tai käyty keskustelua:
– KELA:n varhaiskasvatuksen tietotuotannosta vastaavia henkilöitä
– THL:n Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiaineiston vastaavat henkilöt
– Kuntatieto-ohjelman edustajat (sovittu työnjaosta)
– OPH:n varhaiskasvatuksen asiantuntijoita
• Avattu keskusteluyhteydet
– Tieto Oyj:n Effica/Lifecare-tuotteista vastaaviin henkilöihin
– MukavaIT:n Päikky-tuotteesta vastaavaan yritykseen
– Oulun ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta vastaaviin tahoihin
• Tekeillä juuri nyt:
– Näytedatan hankkiminen
– Tarjouspyynnön toteutus konseptitoteutusta varten
57. Muuta ajankohtaista
• Esiopetus muuttunut velvoittavaksi 1.8.2015.
• Turvapaikanhakijalapset varhaiskasvatuksessa
– oikeus esi- ja perusopetukseen kuuluu turvapaikanhakijalapsille ja lapsille, jotka
ovat saaneet turvapaikan
– lapsilla oikeus myös osallistua varhaiskasvatukseen
– kunnat voivat järjestää myös perusopetukseen valmistavaa koulutusta
turvapaikanhakijoille. Valmistavan opetuksen lopullinen rahoitus on määräytynyt
varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien keskiarvon
mukaisesti.
• Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla rahoituslain muutos, joka
mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen myös oppilaista, joille järjestetään
opetusta ajanjaksona, joka ei osu laissa säädettyihin laskentapäiviin. Esitys on
tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana.
59. LÄHTÖKOHTA
• Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen
• Varhaiskasvatus = lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti
pedagogiikka
– ts. se tapa, jolla varhaiskasvatuksessa toteutuva opetus, kasvatus ja hoito
järjestetään
– keskeistä miten kasvattajat toimivat, millaiseen oppimis- ja kasvatusnäkemykseen
toimintaperiaatteet pohjautuvat
Sanna Parrila 2015
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS
VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
60. HALLINNOLLINEN MUUTOS
• Varhaiskasvatuksen/päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta
virallisesti opetuskulttuuriministeriön vastuulle
• Varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona toimii Opetushallitus, joka
vastaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta
– ”Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja
lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään
1.8.2017” (OKM tiedote lain voimaantulosta 8.5.2015)
• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään
varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä =>
valtakunnallinen vasu lakiperustaiseksi asiakirjaksi velvoittamaan kaikkia
varhaiskasvatuspalveluja!
– Vasu vastaa kysymykseen, miten varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa ts.
julkituo varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet
Sanna Parrila 2015
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS
VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
61. • Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii
valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta
paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia
palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja
niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut
varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset
valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat (9
a§, kokonaan uusi)
• Varhaiskasvatuksen järjestäjän TULEE ARVIOIDA antamaansa
varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa
arviointiin. (9 b§, kokonaan uusi)
• Ulkopuolinen arviointi osaksi Kansallisen koulutuksen
arviointikeskuksen toimintaa
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS
VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
Sanna Parrila 2015
62. Valtakunnallinen vasu
Sisältö: varhaiskasvatuksen määrittely, arvopohja, päämäärät ja
toteuttamisen periaatteet
Kuntavasut
KuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasutKuntavasut
Kuntavasut
(noin 300 kpl ?)
Yksikkövasu
T
U
L
K
I
N
T
A
YksikkövasutYksikkövasutYksikkövasutYksikkövasutYksikkövasut
KONKRETISOINTI / TULKINTA
YksikkövasutYksikkövasut
KONKRETISOINTI / TULKINTA
RYHMÄ
VASU
- eri kunnilla hyvin erilaisia
lapsen vasu lomakkeita
- lomakkeen laatimiseen ei
selkää sisällöllistä oheistusta
- lomakkeen sisältö määrittää
vahvasti käytyä keskustelua
- onko sisällöllinen yhteys?
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
Lapsen
vasu
VALTAKUNNAN
TASO
KUNTATASO
YKSIKKÖTASO
RYHMÄTASO
LAPSENTASO
Sanna Parrila 2015
VASUPROSESSIEN MONTASOISUUS
63. 7 a § (muutettu)
• Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen
varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen
varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia
tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi
suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden
toteuttaminen.
• Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen
vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa
lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä
ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja
oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot.
• Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on
tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen
tarpeet sitä edellyttävät.
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS
VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
Sanna Parrila 2015
64. 7 b § (kokonaan uusi) ns. ”osallisuuspykälä”
• Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja
arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja
otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä
tavalla.
• Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus
osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun,
toteuttamiseen ja arviointiin.
• Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on
toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua
varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS
VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
Sanna Parrila 2015
65. 6§ (muutettu)
• Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä
sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon
ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja
niissä on huomioitava esteettömyys.
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI HAASTAA MYÖS
VASUPROSESSIEN JOHTAMISTA
Sanna Parrila 2015
66. LAPSIKOHTAINEN
HAVAINNOINTI LAPSIKOHTAISTEN VASUJEN
LAATIMINEN
RYHMÄN LASTEN VASUISTA
NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN
JA TARPEIDEN KOONTI
RYHMÄ VASUN
LAATIMINEN
KUUKAUSI/ VIIKKOTASON
SUUNNITELU
PÄIVÄHOIDON ALOITUS
JATKUVA
ARVIOINTI,
HAVAINNOINTI
Sanna Parrila 2015
VASUPROSESSIN JOHTAMINEN
- yksilötason suunnittelusta ryhmän toiminnan suunnitteluun
VALTAKUNNAN VASU
KUNTA VASU
YKSIKKÖ VASU
67. LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI
”Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa
havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävissä
varhaiskasvatussuunnitelmissa”
(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 31)
• ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan!!!
• Lapsikohtaisen havainnoinnin tavoitteena pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle ja syventää
näkemystä lapsesta ja hänen kehityksestään
– mitkä asiat ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä
– mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on
– mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke)
– mitkä asiat kiinnostavat, missä tuen tarvetta
=> edellyttää systemaattista havainnointia (esim. motoriikka ja päivittäistoiminnot, kielellinen
kehitys ja ilmaisu, sosiaaliset taidot, leikin kehitys ym.) kts. www.ediva.fi/kehittamisvalikko
=> tarvitaan konkreettisia ja toimivia havainnointityökaluja ja arjen toimintamallien uudistamista
jotta lapsikohtainen havainnointi ja dokumentointi mahdollistuu
=> tärkeää myös miettiä, miten tietoa käytetään
=> HAVAINNOINNIN KAUTTA TULISI LÖYTÄÄ VASTAUS SIIHEN, MITEN KASVATTAJIEN ON
TOIMITTAVA KASVATTAJANA EDISTÄÄKSENI JUURI TÄMÄN LAPSEN OPPIMISTA JA
HYVINVOINTIA!!!
Sanna Parrila 2015
68. ☞ On keskeinen varhaiskasvatuksen ammattilaisen työmenetelmä
☞ On myös MITÄ SUUREMMASSA MÄÄRIN tietoisen, tavoitteellisen, suunnitelmallisen
kasvatustoiminnan väline.
☞ Havainnoinnin tulisi olla systemaattista, jatkuvaa, kehittyvää ja dokumentointiin
kytkeytyvää
☞ Havainnoinnin tavoitteena on saada tietoa ja käyttää havainnointitietoa
systemaattisesti perhepäivähoidon toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa,
arvioinnissa ja kehittämisessä niin yksittäisen lapsen kuin lapsiryhmänkin osalta
☞ Lapsihavainnoinnin tavoitteena on pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle ja syventää
kasvattajan näkemystä lapsesta ja hänen lähikehityksestään (lapsituntemuksen
lisääntyminen) => mitkä asiat ovat juuri tämän lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen
edistämisessä keskeisiä, mikä on lapsen asema vertaisryhmässä, löytääkö lapsi
ympäristöstä itselleen mielekästä, oppimiseen haastavaa ja iloa tuottavaa toimintaa, mitä
asioita lapsi opettelee, mikä kiinnostaa, missä toiminnoissa tarvitaan aikuisen ohjausta ja
tukea ym.
Lähde: Alila 2012
PEDAGOGINEN HAVAINNOINTI
69. PERHEPÄIVÄHOITAJAN ASIANTUNTIJUUS
Perustuu varhaislapsuuden kasvun, kehityksen ja oppimisen
tuntemukseen yleisellä tasolla
Koulutuksen kautta saatu tieto on kuitenkin ikäspesifiä. Tällainen ikäspesifi
asiantuntemus on olemassa hoitopaikassa jo ennen lapsen tuloa
Lapsen lähdettyä se jää päivähoitopaikkaan entistä rikkaampana
odottamaan seuraavien lasten tuloa
Kun kasvattajalla on riittävä varmuus, ja hän luottaa omiin
työskentelytapoihinsa, on työskentely vanhempien kanssa joustavampaa
Kasvattajan täytyy myös olla ylpeä omasta ammatistaan
VANHEMPIEN ASIANTUNTIJUUS
yksilöspesifi asiantuntijuus, joka kohdentuu ensisijaisesti omaan lapseen,
lapsen persoonallisuus, arkitottumukset, vahvuudet, heikkoudet , pelot,
iloa tuottavat asiat, mielenkiinnonkohteet jne.
VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN VASUPROSESSIIN
-molempien asiantuntijuutta tarvitaan
70. Mitä lapsen arkitoimintojen sujumisesta voisi havainnoida ja kirjata?
• ruokailun sujuminen, ruokailuvälineiden käyttäminen, suostuuko
maistamaan, mieliruokia…
• päiväunet; unen tarve, tavat, tottumukset ja tarpeet, lapsen
suhtautuminen päiväunille menemiseen, heräämisen
• pukeutuminen, wc-toimet; taidot ja osaaminen, halu tehdä itse, halu
oppia, avun pyytäminen…
• toiminnoista toiseen siirtymät, sopeutuminen esim. leikin
lopettamiseen, seuraavaan toimintoon ryhtyminen, avun ja
ohjauksen tarve
LAPSEN VASUUN KIRJATAAN:
Mitä tärkeää huomioida ja miten toimitaan, jotta lapsen hyvinvointi
ja oppiminen edistyisi?
MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI,
MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI…
PERUSHOITOTILANTEET / ARKITOIMINNOT
71. Mitä sosiaalisista taidoista ja tunne-elämästä/itsesäätelytaidoista voisi
havainnoida ja kirjata?
lapsen toimintaa arjen tilanteissa, tilanteen ”vaatimusten” mukaisesti
lapsen tapa / kyky säädellä tunteitaan, halujaan, impulssejaan,
motivoitumistaan, suorituksiaan, tarkkaavaisuuttaan, ajatuksiaan ...
tunteiden ilmaiseminen, tunnistaminen, nimeäminen
pettymysten sietokyky /suhtautuminen pettymyksiin
vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa; avun pyytäminen, auttaminen,
lelujen jakaminen, kohteliaisuustapojen oppiminen …
toisten huomioiminen, empaattisuus, suhtautuminen rajoihin ja
sääntöihin, ristiriitojen ratkaisu …
LAPSEN VASUUN KIRJATAAN:
Mitä tärkeää huomioida ja miten toimitaan, jotta lapsen hyvinvointi ja
oppiminen edistyisi? Tärkeää myös tietää, mitä voi vaatia missäkin iässä?
MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI,
MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI…
SOSIAALISET TAIDOT JA TUNNE-ELÄMÄ
72. MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI,
MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI…
KIELI JA VUOROVAIKUTUS
Mitä voisin havainnoida ja kirjata?
• vuorovaikutus: katsekontakti, eleet, ilmeet, kehonkieli, ottaako lapsi kontaktia
vaikka sanoja ei vielä olisi
• ymmärtääkö lapsi arkipäivään liittyviä sanallisia ohjeita, entä vihjeen kera;
isompien lasten kohdalla myös abstraktit käsitteet
• puhe: sanojen, lauseiden tuottaminen, puheen selkeys, ymmärrettävyys,
kertooko lapsi asioita, tapahtumia omasta elämästä / kuvasta
• jaksaako kuunnella satuja, onko kiinnostunut kirjoista, kirjaimista ym.
• äänenkäyttö: voimakas, hiljainen tapa käyttää ääntä, änkyttääkö lapsi,
kulkeeko lapsen ajatus nopeampaa kuin puhe
• HUOM! Kirjausten painopiste lapsen vahvuuksissa, havainnot suhteessa lapsen
kehitystasoon: mitä voi odottaa missäkin vaiheessa?
LAPSEN VASUUN KIRJATAAN:
Miten lapsen kielen kehitystä edistetään päivittäin osana hoitopäivän arkea?
73. MITEN ASIAKIRJOIHIN KIRJATAAN RAKENTAVASTI,
MYÖNTEISESTI, AMMATILLISESTI…
LEIKKI
Mitä voisin havainnoida ja kirjata?
• leikin kehitysvaihe: onko rooleihin eläytymistä ja yhteisleikkiä muiden kanssa,
vai esittävää esineleikkiä rinnakkain, käyttääkö eri toimintojen ketjuttamista,
kykeneekö käyttämään korvaavia esineitä, mielikuvituksen käyttö…
• leikkiteemat ja mielileikit: leikkiikö usein samaa leikkiä vai vaihteleeko
leikkiteemat, minkälaisia leikkejä ja kenen kanssa leikkii mieluiten…
• leikin aloitus: toimiiko lapsi leikin suhteen aloitteellisesti, meneekö muiden
mukaan vai pyytääkö muita omaan leikkiinsä, pyytääkö kasvattajaa mukaan…
• leikin kesto ja keskittyminen: kauanko leikki yleensä kestää, syventyykö /
sitoutuuko lapsi leikkiin, vaihtaako leikkiä usein
• leikin sujuminen: miten lapsi tulee toimeen muiden kanssa, minkälaisia rooleja
lapsi leikeissä ottaa, onko vetäytyjä, johtaja…, tarvitaanko aikuista leikin
kannattelijaksi tai sovittelijaksi….
74. • tavoitteita on helpompi löytää, jos havainnointi on ollut riittävän systemaattista
=> antaa perustan tavoitteille, antaa varmuutta vanhempien kanssa tehtävälle
yhteiselle suunnittelulle, meillä on riittävästi sanottavaa
• havainnoinnissa ja tavoitteen asettelussa esim. leikin kehitys pilkotaan
pienempiin osiin ... leikin aloitus, leikkiin mukaan meneminen, leikki yksin, leikki
yhden kaverin kanssa, leikki pienessä ryhmässä, leikkiteemojen laajentaminen
jne. => valitaan niistä konkreettinen tavoite, johon halutaan panostaa ja jota
lapsi juuri sillä hetkellä tarvitsee leikin kehityksen etenemiseksi
• kirjaukset arkikielisiä ja konkreettisia, ei tarvitse hakea mitään ” hienoa"
• kirjauksia sekä hyvinvoinnin että oppimisen edistämiseen
• tavoitteet asetetaan kasvattajille ja kasvuympäristölle, joten aina tavoitteen
perään on hyvä kirjata arkikielisesti miten asian suhteen konkreettisesti
toimitaan
• ”vähemmän on enemmän” => ei tarvitse kirjata romaania, vaan keskeisimmät
asiat lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen suhteen
MITÄ JA MITEN LAPSEN VASUUN KIRJATAAN –
TAVOITTEIDEN KONKREETTISUUS
Sanna Parrila 2015
75. • Lasten vasujen kautta muodostuu kokonaiskuva perheiden kasvatuskäytännöistä,
lapsista persoonina sekä lasten yksilöllisistä kasvun ja oppimisen tarpeista (eroista ja
yhtenäisyyksistä)
• Lapsen vasut pohjana ryhmäkohtaiselle vasulle/ryhmän toimintasuunnitelmalle, jossa
lasten vasut ”vedetään yhteen”
RYHMÄVASU
LAPSI 1
vasu
LAPSI 2
vasu
LAPSI 3
vasu LAPSI 4
vasu
RYHMÄVASUN LAATIMINEN
Sanna Parrila 2012
VALTAKUNNAN VASU
KUNTA VASU
YKSIKKÖ VASU
Sanna Parrila 2015
76. • tarkoituksena auttaa perhepäivähoitajaa suunnittelemaan, toteuttamaan,
arvioimaan ja kehittämään työtään valtakunnallisen vasun periaatteiden ja
lapsiryhmän lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
• ryhmävasun sisällöllinen vastaavuus valtakunnan vasuun keskeistä
• sisältöä voidaan työstää:
– lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa
– tiimin keskinäisissä suunnittelukokouksissa esim. heti toimintakauden
alussa => keskeisintä yhteinen keskustelu ja yhteisistä
toimintaperiaatteista sopiminen, ”käyttäminen tärkeämpää kuin
täyttäminen”
– vanhempainilloissa
– henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa
• sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa
vasun keskeisiin periaatteisiin
• kuukausisuunnittelun, arjen määrittymisen, toiminnan arvioinnin ja
kehittämisen perusta
Sanna Parrila 2015
RYHMÄVASUN LAATIMINEN
77. Ryhmävasun sisällöllisiä kriteereitä:
• kirjaukset ovat riittävän konkreettisia ja niistä saa selkeän kuvan minkälaisiin
sopimuksiin ja toimintaperiaatteisiin ryhmän toiminta perustuu (käyttöohjeet,
joiden pohjalta myös vieras tietäisi, miten tässä ryhmässä on tapana toimia)
• ne asiat, mitkä lapsen arjessa eniten toistuvat ovat parhaiten auki kirjoitettu ja
suunniteltu
• kirjaukset perustuvat valtakunnallisen vasun periaatteiden konkretisointiin (=
sisällöllinen yhteys)
• kirjauksissa näkyy myös vanhempien ääni ja lasten yksilölliset tarpeet
• kirjauksissa konkretisoituu toiminnan tasolla, miten kasvattaja toteuttaa työtään
arjessa niin, että se vastaa valtakunnallisen vasun periaatteita ja huomioi juuri
kyseisen lapsiryhmän tarpeet
• kirjauksissa vältetään termejä ”pyrin” ym.
• kirjausten tulee olla arvioitavissa olevia ja sisältää tavoitteellisuutta!
• Ei pelkkää nykyisen toteamista
• ryhmävasussa parhaimmillaan yhdistyy kasvattaja varhaiskasvatuksessa –
periaatteen ”suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen” vaade
• Perhepäivähoidon ryhmävasu –lomake (tyhjä)
RYHMÄVASUN LAATIMINEN
Sanna Parrila 2015
78. LEIKKI: Mitä sanoo valtakunnallinen vasu? (tiivistetysti)
- lasten leikin kehittyminen ja rikkaus suuresti kiinni
kasvattajien toiminnasta ja asenteesta
- leikin tukeminen ja leikkiympäristön tarkoituksenmukainen
suunnittelu edellyttää leikin huolellista havainnointia ja
tietoisuutta lasten leikin kehitysvaiheesta ja
mielenkiinnonkohteista
- leikin tukemisessa keskeistä kyky vastata
tarkoituksenmukaisesti lasten epäsuoriin ja suoriin
leikkialoitteisiin
- onnistunut leikki edellyttää usein epäsuoraa tai suoraa
ohjausta
- tärkeä osa leikin tukemisessa on leikkiympäristön tietoinen ja
suunnitelmallinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen
lasten tarpeiden ja leikin kehitysvaiheiden mukaisesti
Sanna Parrila 2015
RYHMÄVASUN LAATIMINEN
LEIKKI, LIIKKUMINEN, TUTKIMINEN, TAITELLINEN ILMAISU JA KOKEMINEN TOIMINNAN JA
TOIMINTAYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN KESKIÖSSÄ!
79. Leikkiminen
leikin havainnointi ja tiedon vaihto
vanhempien kanssa
missä leikin kehitysvaiheessa eri lapset
ovat ja miten huomioin sen leikin
ohjaamisessa ja leikkiympäristön
suunnittelussa?
mitä tiloja saa käyttää, mitä ei ja miksi?
leikkiympäristön uudistaminen ja arviointi
lasten osallisuus ympäristön
suunnittelussa ja uudistamisessa
leikin osuus päiväjärjestyksessä
(pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen)
miten ohjaan ja rikastutan lasten leikkiä?
Milla taitava leikkijä ja leikkii jo kuvitteellisia
leikkejä. Aleksilla myös
mielikuvitusleikkejä. Joskus koko
porukka Millan johdattamana koti- ja
tai eläinleikissä. Joskus Millalla ja
Aleksilla omat mielikuvitusleikit. Milla
kiinnostunut eläimistä ja niiden
hoitamisesta.
Juho ja Veera vasta harjoittelee
kuvitteluleikkejä. Juho kiinnostunut
rakentamaan dubloilla ja siinä joskus
Aleksi mukana. Veera hoitelee nukkeja
ja leikkii kotileikkiä mielellään. Haluaa
jonkun mukaan leikkiinsä. Ei pitkään
leiki yksin.
Jokaisella lapsella oma vihko, johon kirjaan
vähintään kerran kahdessa viikossa
havaintoja leikkitilanteista. Samaan vihkoon
myös kirjauksia lasten kysymyksistä,
pohdinnoista, sutkautuksista ym. Vihko käy
välillä kotona. Hyödynnän havaintoja leikin
ohjauksessa ja rikastuttamisessa.
Lapset saa käyttää leikkeihinsä eteistä,
leikkihuonetta ja olohuonetta.
Leikkihuoneessa yleensä kotileikki, eläinleikit.
Olohuoneessa barbileikit, eteisessä
autoleikki. Tyynyjä ja vilttejä saa käyttää
majojen rakentamiseen. Isommille tarpeen
mukaan leikkirauha, ottamalla pienet omiin
puuhiin. Lapsen saa tuoda hoitoon omia
leluja mutta vain yhden kerrallaan. Lasten
kanssa ideoidaan ja rakennetaan yhdessä
”isompia” leikkejä. Tuon lasten tarpeiden
mukaan leikkeihin jotakin uutta virikettä sekä
ulos että sisälle vähintään kerran
kuukaudessa. Ulkoleikeissä hyödynnetään
lähimetsää ja metsän materiaaleja. Ulkoilun
aikana leikitään myös muiden hoitajien lasten
kanssa puistossa. Olen mukana lasten
leikeissä sekä sisällä että ulkona aina
tilanteen mukaan. Kannattelen mukana
leikkimällä erityisesti pienempien leikkiä.
ESIMERKKI TÄYTETYSTÄ RYHMÄVASUSTA
Sanna Parrila 2015
80. 5.KUUKAUSI/VIIKKOTASON SUUNNITTELU
pohjana ajankohtaiset havainnot lapsista ja lapsiryhmästä sekä
ryhmävasuun kirjattujen periaatteiden toteutumisen arviointi
painopisteet vaihtelevat, mikä toteutuu hyvin, mitä tulee ehkä painottaa
tulevan kuukauden / viikon aikana (kuukausisuunnittelun pohja)
varhaiskasvatusympäristön, vertaisvuorovaikutuksen ja kasvattajan oman
toiminnan jatkuva arviointi ja muokkaaminen => tavoitteena jokaisen lapsen
hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen
tärkeää myös kiinnittää huomio, minkälaisen kuvan annamme vanhemmille
varhaiskasvatuksesta kuukausi/viikkotason suunnitelmilla ja tiedotteilla =>
hyvässä varhaiskasvatuksessa oleellisinta eivät yksittäiset tapahtumat, vaan
arjen pedagogiikka kokonaisuudessaan
81. UUTTA EDIVASSA!
Ediva on avannut kehittämisvalikon ( www.ediva.fi ), johon on koottu mittava määrä
erilaista varhaiskasvatuksen suunnitteluun, arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen
liittyvää työvälineistöä. Kehittämisvalikossa on omat sisältönsä perhepäivähoitoon ja
muuhun varhaiskasvatukseen. Valikkoon pääsee omilla tunnuksilla ja salasanoilla,
jotka antavat myös käyttöoikeuden kaikkeen valikossa julkaistuun materiaaliin.
KYSY LISÄÄ: sanna.parrila@ediva.fi, 040-5043678
83. MITÄ ON PEDAGOGINEN JOHTAMINEN
pedagoginen johtaminen on perhepäivähoidon laadun avaintekijä, jonka
tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti henkilöstön
oppimista ja perhepäivähoitopedagogiikan kehittämistä varhaiskasvatuslain
ja vasun edellyttämässä suunnassa => VASUPROSESSIN JOHTAMINEN
konkreettista toimintaa
edellyttää toteuttajaltaan monenlaista osaamista ja monenlaiseen rooliin
asettumista (suunnan näyttäjä, valmentaja, arvioija, tukija)
proaktiivista reaktiivisen johtamisen sijaan (Pennanen 2007)
tärkeää tiedostaa mistä mihin varhaiskasvatus on kehittymässä ja miten
oma henkilöstö sijoittuu tähän muutokseen, tulevan visiointi, nykyisen
arviointi => arjen toiminnasta nousevien oppimistarpeiden tunnistaminen
ja niihin reagoiminen
kehittävää oppimista, pintaoppimisen ja selviytymisoppimisen sijaan
henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin arjen
pedagogiikkaa: MITÄ, MIKSI ja MITEN syvemmän ymmärryksen muodostaminen
toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan kehittämistarpeista
Sanna Parrila 2015
84. PEDAGOGISEN JOHTAJAN MONINAISET ROOLIT
VALMENTAJA
- kyky innostaa,
synnyttää tahtotila,
ohjata oppimaan…
SUUNNAN NÄYTTÄJÄ
- taito tehdä työn tarkoitus,
periaatteet ja tavoitteet näkyviksi,
tiedottaa, ”pitää laiva kurssissa”,
tehdä päätöksiä
TUKIJA
- ryhmädynamiikan hallinta,
emotionaalinen kyvykkyys, kyky
ratkoa ristiriitatilanteita…
ARVIOIJA
- kyky reflektoida,
kyseenalaistaa,
antaa palautetta,
toimia peilinä…
Hyvät
vuorovaikutustaidot
Sanna Parrila 2015
85. PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITTELU
- toimintavuosi
Nykytilan arviointi: mitä
vahvuuksia, mitä oppimisen
haasteita
Pedagogisen johtamisen
tavoite / painopistealue
”punainen lanka”
Rakenteet, sisällöt,
menetelmät ja aikataulu
(oppija-analyysi)
Arviointi
D
O
K
U
M
E
N
T
O
I
N
T
I
Mihin
keskitytään?
PEDAGOGISEN
JOHTAMISEN
SUUNNITELMA
Sanna Parrila 2015
86. PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MENETELMÄLLINEN NELIKENTTÄ
ETÄOHJAUS LÄHIOHJAUS
RYHMÄ/TIIMIOHJAUS
YKSILÖOHJAUS
Hoitajatiimit, erilaiset
tiimikohtaiset
oppimistehtävät (oman
työn havainnointi,
arviointi, ryhmävasun
laatiminen…)
Koulutukset, tiimipalaverit, pedagogiset
illat…
Kehityskeskustelut, yksilökohtaiset
pedagogiset keskustelut, ohjauskäynnit….
Erilaiset oppimistehtävät
(oman työn havainnointi,
arviointi…)
POHDITTAVAA: Oma oppimiskäsitykseni? Mitä on oppiminen?
Sanna Parrila 2015
87. • kohdentaa tarkastelemaan systemaattisemmin jonkin tietyn vasun
periaatteen toteutumista perhepäivähoidossa / hoitajan työssä ja
työympäristössä
• esim. yhteiseksi perhepäivähoitopedagogiikan kehittämisen kohteeksi
valittu vasupohjainen teema
• samaa teemaa tärkeää työstää myös muiden pedagogisen johtamisen
menetelmien kautta
• Menetelmäesimerkkejä:
• AES-aikuisen sitoutuminen vuorovaikukseen
• Varhaiskasvatusympäristön arviointilomake
• Leikin arviointilomake
• Ryhmävasu ohjauskäynnit perustana
VASUPOHJAISET OHJAUSKÄYNNIT
Sanna Parrila 2015
88. • työn yksinäisyys ja työyhteisön puute keskeinen omaa
jaksamista ja työhyvinvointia heikentävä tekijä (esim.
Parrila 2002)
• yhteistyö muiden hoitajien kanssa selkeässä yhteydessä
hoitajan ammatillisuuteen ja ammatti-identiteettiin;
aktiivisesti yhteistyötä tekevät hoitajat
ovat sitoutuneempia työhönsä ja oman työnsä
kehittämiseen,
arvostavat omaa työtään,
toteuttavat työtään suunnitelmallisesti ja
tavoitteellisesti (Doherty ym. 2000, vrt. myös
Sarjala 2004, Ranta-Nilkku 2009)
• Tiimityön tarkoitus ja tavoite kirkkaaksi: yhteinen toiminta,
yhteinen oppiminen, työhyvinvoinni edistäminen vai sekä
että?
Sanna Parrila 22.11.2013
TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA
Sanna Parrila 2015
89. perhepäivähoitajan työhön on kohdistunut suuria muutoshaasteita 2000-
luvulla, kenenkään ei pitäisi jäädä näiden haasteiden eteen yksin
yhteinen oppiminen ja työn kehittäminen
oppiminen ja uusiutuminen edellyttää mahdollisuutta peilata omia
ajatuksia ja toimintamalleja yhdessä toisten kanssa
tutkimusten mukaan tiimi tukee yhteisöllistä oppimista tarjoamalla:
mahdollisuuden nähdä ja kuulla vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja toimia,
areenan, joka auttaa sanallistamaan ja tekemään näkyväksi omia työhön
liittyviä perusolettamuksia ja toimintamalleja,
peilin, jonka avulla voi kyseenalaistaa, pohtia ja uudelleen arvioida omia
arvoja, asenteita ja toimintamalleja
oppivan tiimin lähtökohtana on ymmärtäminen ja ajattelu: työtä ei vain
tehdä, vaan koko ajan yhdessä mietitään miksi toimitaan kuten toimitaan
ja voisiko asiat tehdä paremmin => jatkuva oppiminen => työmotivaatio
Sanna Parrila 22.11.2013
TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA
Sanna Parrila 2015
90. Tiimioppiminen lähtee
liikkeelle yksilöiden
pohdinnoista…
Oppiminen työssä:
kokemuksesta oppiminen,
arkityön pohdinta, mitä,
miksi…
Omien pohdintojen,
arkikokemusten ja
arjessa havaittujen
ongelmatilanteiden
jakaminen: yhteinen
keskustelu, reflektointi…
Uuden kokeilua,
soveltamista omaan
työhön.
Uusien
/vaihtoehtoisten
ajattelu- ja
toimintamallien
suunnittelu ja
ideointi.
Sanna Parrila 22.11.2013
TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA
Sanna Parrila 2015
91. oppiminen on mielekästä ja motivoivaa silloin kun oppimisen kohde nousee
omasta työstä
VASUPOHJAINEN
AMMATILLISUUS
KUNKIN TIIMIN
JÄSENEN LAPSIRYHMÄ
Mitä yksilöllisiä ja
yhteisiä oppimisen
haasteita?
Sanna Parrila 22.11.2013
TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA
Sanna Parrila 2015
92. • Yhdessä oppivan perhepäivähoitotiimin toimiva koko 5-7 henkeä
• Tiimeihin jakamisessa mahdollisuuksien mukaan huomioon tiimin jäsenten
erilaiset osaamisprofiilit => vahvuudet monipuolisesti käyttöön
• Tiimityön tarkoitus ja vastuut kirkkaaksi (vrt. varhaiskasvatuksen
ydintarkoitus)
• Kaikkien tiiminjäsenten vastuuttaminen tiimin vuorovaikutussuhteiden
muodostumisesta ja yhteiseen oppimiseen sitoutumisesta
• Tiimeille selkeitä tehtäviä, joiden tavoitteena edistää sekä oppimista että
tiimiytymistä
• Tiimien on myös tärkeää saada jatkuvaa palautetta toiminnastaan ja
oppimisestaan
• Tiimejä tulee valmentaa ja ohjata sekä etäältä että läheltä =>
itseohjautuvuuden asteittainen lisääntyminen
• Tiimisopimus ja ryhmävasut tiimityötä ohjaavana työvälineenä
CASE: Tiimityö Siilinjärvellä (Arja Inkiläinen)
Sanna Parrila 22.11.2013
TIIMITYÖ AMMATILLISUUDEN VAHVISTAJANA
Sanna Parrila 2015
93. PEDAGOGISET ILLAT PERHEPÄIVÄHOIDON
LAADUN KEHITTÄJINÄ
• mahdollistaa omien näkemysten ja työkäytäntöjen peilaamisen tietyn
rajatun pedagogisen teeman ympärillä
• etukäteisvalmistelu keskeistä; ei vain tupsahdeta paikalle vaan pohditaan
illan teemaa ja käytäntöjä oman työn ja annetun materiaalin pohjalta jo
ennakkoon
• pienryhmissä keskusteleminen tarjoaa mahdollisuuden sanoittaa,
kyseenalaistaa, pohtia ja uudelleen arvioida omia arvoja, asenteita ja
toimintamalleja
• Tavoitteena:
• käynnistää/mahdollistaa yhteinen oppiminen ja oivaltaminen =>
ammatillisuuden vahvistuminen vasupohjaisen varhaiskasvatuksen suunnassa
• tehdä oppiminen ja kehittäminen ”ihmisen kokoiseksi”
• vahvistaa yhteistä ymmärrystä vasupohjaisesta perhepäivähoitopedagogiikasta
ts. miten perhepäivähoitotyötä tulisi toteuttaa, jotta se parhaalla mahdollisella
tavalla edistäisi jokaisen lapsiryhmän lapsen hyvinvointia ja oppimista
• toimii pohjatyönä ryhmävasuille
Sanna Parrila 2015
94. Rutista, rapsuta, rakasta.
Silitä pientä päätä.
Lähelle ota, lämmitä,
älä suukkojasi säästä.
Ole tuhlari hellien sanojen,
kosketa poskea, kättä.
Hoivaa helli ja hyväile.
Ota syliin empimättä.
Katriina Ahonen 2001
Kiisseliviikset
95. Johtajan jäljillä – perhepäivähoidon
johtaminen osana hajautetun
organisaation kokonaisuutta
Perhepäivähoidon valtakunnallinen
seminaari 27.-28.10.2015 Oulu
Palvelupäällikkö, KT Ulla Soukainen
96. Tutkimuksen esittely
Aineisto
– Haastattelu 11 hlö
– Lomakeaineisto, n = 223, palautusprosentti 87
– Valtakunnallinen lomakeaineisto n = 112, palautusprosentti 70
Tutkimuskysymykset
1. Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen
organisaatioiden johtamisen erityispiirteet?
2. Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa
organisaatiossa työskentelyn?
3. Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän
yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista?
4. Millaiseksi esimiehet ja työntekijät kokevat esimieheltään
saadun tuen?
Ulla Soukainen
97. Johtamisen kontekstuaalisuus
Hajautetun ryhmän haasteita (Vartiainen ym.)
• Maantieteellinen hajautuneisuus
• Erilaiset kulttuuritaustat
• Eriävät toimintamallit
• Ryhmäsamaistuminen
• Ryhmän heikko yhtenäisyys
• Kommunikaation köyhyys
• Heikko koordinointi
Ulla Soukainen
98. Johtamisen merkitys hajautetussa
organisaatiossa
• Hajautetun ryhmän kehittyminen ei etene perinteisten
vaihemallien mukaisesti.
• Miten luoda nopeasti tuloksekas hajautettu työryhmä?
Hajautetun organisaation johdolta edellytetään
• luottavaisuutta
• jämäkkyyttä
• määrätietoisuutta
• tulosorientoitunutta johtamistyyliä
• huomaavaisuutta ja huomioon ottamista
• motivointia
• sitouttamista
• osallistamista
Ulla Soukainen
100. Muuta… (Vartiainen ym.)
• Vahvaa ammattitaitoa ja substanssiosaamista
vaaditaan sekä hajautetun ryhmän jäseniltä
että vetäjältä.
• Yhdenmukaiset dokumentointikäytännöt ja
yrityksen yhteinen käsitteistö helpottavat
jaetun tiedon ymmärtämistä.
• Organisaation ylimmän johdon tuki.
Ulla Soukainen
101. LMX-teoria
• Leader-member-exchange –teoria eli
johtamisen vaihtoteoria
– Jokainen esimies-alaissuhde on ainutlaatuinen
– Jokainen esimies-alaissuhde on vaihtosuhde
– Jokaisella esimiehellä on sekä sisäpiiriin että
ulkopiiriin kuuluvia alaisia
– Esimies-alaissuhde on vähitellen kehittyvä
Ulla Soukainen
103. Karasek ja Theorell: Työn vaatimusten,
hallinnan ja tuen malli (JDCS-malli)
Ulla Soukainen
104. Antonovsky ja elämänhallinta
Koherenssin tunteen kolme osatekijää
• Ymmärrettävyys: työntekijät tiedostavat
työskentelevänsä hajautetussa organisaatiossa
esimiehelle ei aseteta epärealistisia odotuksia
• Hallittavuus: perehdytyksen merkitys esim.
toiseen työpisteeseen siirtymisen yhteydessä
• Mielekkyys: eri työpisteiden henkilöstön
osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen koko
yksikköön
Ulla Soukainen
105. Paripohdintaa
• Minkälainen käytäntö Sinulla/ esimiehelläsi on
ohjauskäyntien suhteen?
– Milloin/ kuinka usein?
– Mitkä sisällöt?
• Mikä pohdituttaa?
Ulla Soukainen
106. Tuloksia
• Haastatteluaineiston luokitus: rakenne ja substanssi
• Hajautetun organisaation johtaminen on ”työlästä”,
mutta vertailtaessa yhden yksikön johtajien ja
hajautettujen organisaation johtajien vastauksia,
tilastollinen ero syntyi ainoastaan seuraavissa kohdissa:
– Yhden yksikön johtajat kokivat enemmän työn iloa
– Yhden yksikön johtajat kokivat pystyvänsä huolehtimaan
lasten ja henkilöstön turvallisuudesta
– Yhden yksikön johtajat kokivat tekevänsä enemmän
toimistosihteerille sopivia töitä
Ulla Soukainen
107. Rakenne
• Ajan ja työn hallinta
• Kollegiaalinen tuki
• Erilaisten toimintamuotojen tai –paikkojen
samanaikainen johtaminen
• Viestintä
• Vastuu ja hyvät alaistaidot
• Erilaiset koulutustaustat
• Toimintamalleista sopiminen
• Yhteistyöverkostot
Ulla Soukainen
109. Tuloksia jatkuu
• Henkilöstö ei tiedostanut työskentelevänsä
hajautetussa organisaatiossa.
• Esimiesten mielestä laadunarviointia tehtiin enemmän
kuin työntekijöiden mielestä, ja tällöinkin
erillisyksikössä työskentelevien mielestä enemmän kuin
ns. toimistoyksikössä työskentelevien
• Työntekijät kaipasivat tukea seuraavissa asioissa:
yhteistyö ja vuorovaikutus, pedagoginen ohjaus,
kehittäminen, resurssit
• Esimiehet kokivat saavansa eniten tukea
esimieskollegoilta
Ulla Soukainen
113. Esimiestyön ydin
(Viikkokoutsi 16.3.15 Jalava & Tonteri)
• ”Esimiestyö eroaa olennaisesti ammattilaistyöstä
siinä, että esimies ei saa aikaan tuloksia olemalla
hyvä alansa ammattilainen – opettaja tai insinööri
– ja tekemällä paljon työtä. Esimiestyön ydin on
siinä, että hän saa aikaan toimimalla niin, että
työntekijät saavat aikaan.”
– Positiivinen energisyys
– Ihmisten osallistaminen
– Valmentaminen
Ulla Soukainen
114. Lähteet
• Antonovsky, A. 1993. The structure and properties of the sence of
coherence scale. Social science & medicine, 36, 725-733.
• Fisher, K. & Fisher, M.D. 2001. The Distance Manager. USA:
McGraw-Hill.
• Jalava&Tonteri 16.3.2015. http://www.jalava-
tonteri.fi/viikkokoutsi.htm
• Karasek, R. & Therorell, T. 1990. Healthy Work. Stress, Productivity,
and Reconstruction of Working Life. USA: Basic Books.
• Keskinen, S. 2005a. Alaistaito – luottamus, sitoutuminen ja sopimus.
Vammala: Kunnallisalan kehittämissäätiö.
• Keskinen, S. 2005b. Tutkimus alaistaidoista kunnissa. Kunnallisalan
kehittämissäätiön Polemiasarja.
• Soukainen, U. 2015. Johtajan jäljillä. Varhaiskasvatuksen johtaminen
hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen
näkökulmasta. Turku: Painosalama Oy.
• Vartiainen, M., Kokko, N. & Hakonen, M. 2004. Hallitse hajautettu
organisaatio. Paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen.
Helsinki: Talentum.
Ulla Soukainen
116. ”Tänä kommentoiti radios THL:n hyvinvointitutkimust
ihmiste töisjaksamisest. Yli 800 000 työntekijä koki et
jaksamine o tiukas eikä usko selviäväns töistäns
eläkeikkäs asti. Kamala kuultava. Jotta tarttis ilmeisest
tehr. Kaikkie meiä töis kaikki muuttu nin pirkalast koko aja ,
mut ihmise biologia muuttuu hittast. Mut ihmiset tykkä käyr
töis. Eile mä tuli prolepötkyläl koti ja kuuli takan istuva kaht
nuart miäst. Toine kerto et koht alkaa aamuvuarot.Töis
pitäs olla kello kuus. Toine kysys et mil sä pääset töihi.
"Noo kello 4.20 lähte eka bussi. Eli herät pitä pual neljä.
Hyvä asenne nuarisol. Tosvaarita jo innostust ja jaksamist”
(FB, tarinoita tamperelaisesta työmoraalista 27.10.2015)
117. Työpaikka, jossa sairauspoissaolot meinasivat karata
käsistä(Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö;
PHSPS, 100 hengen organisaatio)
Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 2893 päivää - 24 pv/hlö
Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 1530 päivää - 13 pv/hlö
Vähennys oli 1362 päivää/v
Sairauspoissaolojen vähentymisellä säästettiin 400 000 €
Työntekijöiden vaihtuvuus väheni saman ajanjaksona merkittävästi
Mitä tapahtui? Miten edellä mainittu oli mahdollista?
118. Miten vähentää sairauspoissaoloja; miten
tukea työhyvinvointia? Yleisesti esitettyjä
ratkaisuja:
Resurssien lisääminen, työntekijöitä
lisää…
Virkistystä henkilöstölle…
Esimiehille koulutusta….
Mitä muuta…
119. 2.11.20155
Onko teidän työpaikallenne
Työn sujumisen ja motivoitumisen
ongelmia….
Terveyshuolia….
Toistuvia sairaslomia….liikaa sairauslomia
Ikääntyviä työntekijöitä, eri-ikäisiä
Työntekijöitä, joille työ ei aina maita
Mistä apu ja tuki?
120. Mitä PHSPS:ssä tehtiin?
kehittämishanke, jolla lähdettiin määrätietoisesti
kehittämään työtä = työhyvinvointia
kehittämiseen osallistui koko organisaatio
kehittämisryhmä; ohjaajia jokaisesta yksiköstä, joista tuli
sisäisiä kehittäjiä
esimiesryhmä, joka etsi uusia käytäntöjä johtamiseen
Yhteisiä työseminaareja
-> muodostui uusi, yhteinen kulttuuri nostaa arjen asioita
yhteiseen käsittelyyn ja ratkaista niitä
121. 5 vinkkiä työhyvinvoinnin tukemiseen
1. Työkyky/työhyvinvointi lähtee työstä – työ yhteiseen
tarkasteluun
2. Työhyvinvoinnin haasteet ja ratkaisut ovat aina paikallisia
– tunnistettava oman työpaikan kehitysvaihe ja tarpeet
3. Tunnista häiriöt –arki esiin! Tutkittava, miten työ sujuu!
4. Työhyvinvointi on myös yksilöllistä – työntekijöiden
innostuksen lähteet esiin
5. Yhteinen, paikallinen työhyvinvoinnin työkalupakki
122. 2.11.20158
”Ihmiset eivät niinkään uuvu työn
runsauteen, vaan päämäärän
epäselvyyteen ja sen seurauksena
tapahtuvaan priorisointikyvyttömyyteen.”
(Theorell & Kasarek 1996, Martela ja Jarenko 2014, Juusti
2014)
123.
124.
125.
126.
127.
128.
129.
130.
131.
132.
133.
134.
135.
136.
137.
138.
139. • Kognitiivinen taito Esim.
matematiikan tehtävän ratkaiseminen
Ei-kognitiivinen taito Esim.
itsesäätely
147. Workshopin tavoitteet
Jakaa työryhmän jäsenten kesken hyviä käytäntöjä
Löytää uusia käytäntöjä
Kehittää jo olemassa olevia käytäntöjä
Asiasisällön tuottaa ryhmä itse
148. Käsiteltävät aiheet
1. Yksityisen perhepäivähoidon valvontakäytännöt
2. Yksityisen perhepäivähoidon ohjauskäytännöt
3. Ryhmävasun ja lapsen vasun ohjaus
4. Varahoidon järjestäminen
149. 1. Valvontakäytännöt
Joissain kunnissa laadittu yksityisen perhepäivähoidon
valvonnan käsikirja (Vantaa)
Valvontaan liittyy; yrittäjän rekisteröinti, hoitajan kodin
tarkastuskäynti, turvallisuusohjeet, hoitajan haastattelu ja
soveltuvuuden arviointi, rikosrekisteriotteen tarkistaminen,
ennakkoperintärekisteri, pphoitajan vastuuvakuutus ja lasten
lukumäärä sekä läsnäolot (dokumentointi)
Valvontakäynti tehdään, kun kunnan viranomaiselle tulee
valitus/reklamaatio toiminnasta
Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan valvontakäynnillä
150. Valvontakäytännöt jatkuu…
Valvovalle viranomaiselle tulee ilmoittaa lapsiryhmässä
tapahtuvat muutokset (Espoo)
Valvonta lasten lukumäärän suhteen – esim.
palvelusetelipäätösten ja effica-järjestelmän pohjalta
Hoidossa olevien lasten läsnäoloja seurataan esim.
maksatusjärjestelmän kautta ja effica-päiväkirjan kautta
Kunnassa laadittu laatukäsikirja ja laatukriteerit
151. 2. Ohjauskäytännöt
Pedagoginen ilta kerran vuodessa tai tarpeen mukaan
Ohjausta sähköpostitse, puhelimessa, kirjeitse
Yhteiset koulutukset kunnallisen pph:n kanssa
Yksityisillä pphoitajilla oma sähköpostirinki, jossa
keskustellaan käytännön asioista
Ohjauskäynnillä nostetaan esiin esim. hoitajan
jaksaminen, toiminta- ja oppimisympäristön toimivuus,
yhteistyö vanhempien kanssa jne.
Kelton/Veon tuen tarjoaminen tarvittaessa
152. 3. Ryhmävasun ja lapsen vasun laadinnan
ohjaus
Varhaiskasvatuslaki edellyttää lapsen vasun laatimista myös
yksityisessä perhepäivähoidossa
Perhepäivähoitaja laatii lapsiryhmälleen ryhmävasun eli
toimintasuunnitelman ja laatii lapsen oman vasun yhdessä
lapsen vanhempien kanssa
Perhepäivähoidolle yhteinen vasu
Ohjaukseen tulisi saada enemmän aikaresurssia
Ohjaus- ja valvontakäynti yksi kerta/vuosi, jolloin vasut
tarkistetaan
Perhepäivähoitajille järjestettävä koulutus/pedagoginen ilta
ryhmävasun laadinnasta ja käyttöönotosta yhdessä
kunnallisten perhepäivähoitajien kanssa
153. 4. Varahoidon järjestäminen
Yksityisen perhepäivähoidon varahoitojärjestelyt vaihtelivat
kunnittain
Yksityiset pphoitajat järjestävät yleensä itse esim. ostamalla
varahoitoa yksityisestä päiväkodista (Nurmijärvi)
Varahoito voidaan järjestää myös kunnallisessa päiväkodissa
tilapäishoidon järjestelyillä enintään 5 pv/kk (Jyväskylä, Oulu,
Suonenjoki, Kokkola)
Asiakasperheillä omia verkostoja, joita käytetään, kun
varahoitoa tarvitaan. Varahoito sovitaan jo hoitosopimuksen
laatimisen yhteydessä vanhempien kanssa
154. Varahoidon järjestäminen jatkuu…
Yksityiset perhepäivähoitajat ja yksityiset päiväkodit hoitavat
varahoitojärjestelyt keskenään ja sopivat hoitopaikan hinnasta
(Joensuu)
Mikäli varahoidon tarve yli kuukauden, sijoitus katkaistaan ja
lapsi sijoitetaan kunnalliseen päivähoitoon
Perhepäivähoitajat sopivat keskenään ja mahdollisesti
käyttävät yksityistä ryhmistä. Perhepäivähoitaja maksaa
varahoidon kustannukset (Lahti)
Tilapäinen yksityinen perhepäivähoitaja varahoitajana (Turku ja
Nurmijärvi)
Pphoitajat järjestävät itse varahoidon (Kallio, Turku, Vantaa,
Espoo, Nurmijärvi)
155. Varahoidon järjestäminen jatkuu...
Vantaalla toimii 3-4 Hoitoapupalvelupistettä (HAPPI),
johon yksityisessä pph:ssa olevat lapset tai kuka tahansa
kuntalainen voi viedä lapsensa hoitoon max kertaa/kk,
klo 7-15 välillä. Hoitopäivän hinta 35 euroa (kts. Vantaan
nettisivut).
Yleensä kunnissa ei varahoitoa järjestetä kunnalliseen
päivähoitoon heinäkuussa.
156. Yhteenvetoa
Miten yksityisen perhepäivähoidon valvonta ja ohjaus toteutuu?
- Vaihtelee yksityisen perhepäivähoidon laajuudesta ja
rahoitusmuodosta riippuen
- Eri kunnilla ja kaupungeilla käytännöt vaihtelevat valvontakäyntien
määrän ja valvontalomakkeiden sisällön suhteen
- Yhteistä kunnille valvonta eri dokumenttien kautta –
omavalvontasuunnitelma, ryhmävasu, lasten lukumäärä ja läsnäolot.
- Kaikissa kunnissa ei vielä vaadita yksityiseltä perhepäivähoitajalta
koulutusta
- Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen todettu kuitenkin näkyvän
laadukkaana toimintana
- Missä menee raja ohjaukselle? Yksityiset perhepäivähoitajat ovat
yrittäjiä!
157. Kun työ tulee
hymyillen kotiin
- Suomalaisen
perhepäivähoidon
tarina
Anna-Leena Välimäki
KT, YTM, Tietokirjailija
28.10.2015
aleenavalimaki@gmail.com
0443244965
158. Elämää on ymmärrettävä taaksepäin,
mutta sitä on elettävä eteenpäin
On mielenkiintoista tietää, mitä asioiden takana on. Miten tähän
on tultu
Historian tuntemus haastaa katsomaan eteenpäin ja
huomaamaan huimatkin innovaatiot
Historian tuntemus on juuri nyt entistä tärkeämpää. On
historiallinen taitekohta.
Vuonna 2013 tuli päivähoitolain säätämisestä 40 vuotta. Vuonna
2016 tulee 50 vuotta kunnallisen perhepäivähoidon alkamisesta
Perhepäivähoidolla on myös oma historiansa, jota ei ole
kirjoitettu kokonaisuutena. Siinä on tärkeää sekä faktatieto että
kokemustieto
Perhepäivähoidon alun historiaa ei ole myöskään kunnissa
useinkaan tehty
159. Kentän ääni mukaan
2013-2015 aikana olen kiertänyt maata lähes 30
kunnassa. Lisäksi erilaisia ryhmiä ja henkilöitä
n. 100 haastattelusessiota
n 230 henkilöä niissä mukana
perhepäivähoitajia (ennen ja nyt)
ohjaajia (ennen ja nyt)
hallintoa (ennen ja nyt) (Kunnissa, lääneissä,
valtakunnan tasolla)
lasten vanhempia (ennen ja nyt)
perhepäivähoitajan lapsia - nyt aikuisia
itse lapsena perhepäivähoidossa olleita
järjestöjen edustajia
erilaisia asiantuntijoita
Puhelinhaastatteluita
160. 19.12.2014 Lasten päivähoito 2013 – Tilastoraportti 33/2014 4
Kunnallisessa päivähoidossa ja yksityisen hoidon
tuella hoidetut lapset vuosina 1985–2013
Lähde: Lasten päivähoito, SOTKAnet [www.sotkanet.fi)
*) Vuodesta 1996 alkaen subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille lapsille.
**) Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta tuli voimaan 1.8.1997
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
200 000
220 000
240 000
1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Päiväkotihoito Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki **)
*)
161. Lasten päivähoito 1975-2006
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000 1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
Day care centre Family day care
Number of children
162.
163. Perhepäivähoidon historiallis-
teoreettinen asemointi
Olen väitöskirjassani nimennyt neljä lastenhoitokäsitystä
I Perinteinen lastenhoitokäsitys
II kasvatuksellis-opetuksellinen lastenhoitokäsitys
III sosiaalis-hoidollinen lastenhoitokäsitys
IV valtion lastenhoitokäsitys, jossa 2015-luvulle tultaessa voidaan erottaa
kymmenen eri vaihetta
1.Uudet kansainväliset hoitomuotoideat Suomeen 1861-1912
2.Valtion ensimmäiset hoitojärjestelysäädökset 1913-1927
3.Päivähoito lastensuojelun piiriin 1928-1936
4.Sotien välisen ajan hiljaiseloa1937-1946
5.Kamppailu päivähoidosta ja päivähoitolaista 1947-1972
6.Valtiojohtoinen vaihe, valtion haltuunottovaihe 1973-1989
7.Hyvinvointivaltion täyttymys, kriisi ja uuden alun murros 1990-1996
8. vaihe on 2000-luku: sisältöjen uudistamistyö(Linjaukset,
Vasu,Ammattitutkinnot), 100 vuoden historia sosiaali-ja terveystoimessa
päättyy- osittain. Tuet jäävät
9.vaihe 2013 lähtien on hallinnonalan siirtymisen myötä uusi agenda ,
hallituksen omat linjaukset, varhaiskasvatuslain laatiminen. Välivaihe
10. Varhaiskasvatuslaki ja sitä täydentävät ohjeet. Ensimmäinen vaihe
1.8.2015.
Perhepäivä-
hoito 5-kohdasta
lähtien mukana
PPH
164.
165. Perhepäivähoidon alkuja
Kansainvälisiä ”kaikuja” (Englanti, Usa,
Ruotsi, Norja…)
Startti Suomessa
(1951) Päiväkotikomitea, kiinnitti huomiota
pph ”Yliherkille, heikoille tai muuten
joukkokäsittelyyn vaikeasti soveltuville
lapsille”
(1964) Valtakunnallinen seminaari ja
kehittämispuheen alkaminen (MLL)
166.
167.
168. Ensimmäiset konkreettiset alut
vuosina 1966-1969
KOTKA, Lastensuojelullinen intressi.
Kuntatoimija
MYLLYPURO, Uuden asuinalueen
kansalaisaktiivisuus. Ohjauksen merkitys.
Toimijana kansalaisjärjestö MLL
OPISKELIJAT, Omaehtoinen ratkaisu
kolmiperhehoitona. Toimijana
Opiskelijoiden lastenhoitosäätiö
169. Suomalaisen perhepäivähoidon
50 vuoden virstanpylväitä
1964-2014
1964-1972
MLL toimi valtakunnallisena perhepäivähoidon puolestapuhujana,
kehittäjänä ja kouluttajana (Malliohjesääntö, pph-kurssit 35-75 tuntia)
Ensimmäiset kuntatoimijat 1966->
Tehtiin paljon selvityksiä
Toiminnan asteet perhepäivähoidossa
Päivähoidon ja perhepäivähoidon tilanne juuri ennen päivähoitolakia
1973-1983
Päivähoitolaki, jossa perhepäivähoito tasaveroisena hoitomuotona
Käsitteet selkiytettiin niin päiväkodin kuin perhepäivähoidon osalta
Kokeilutoimintaa tukeva ns. kokeilupykälä ei koskenut perhepäivähoitoa
Valtavan kasvun kausi
Uudet ammatit: perhepäivähoitaja ja perhepäivähoidon ohjaaja
Kurssimainen koulutus 150 tuntia
Valtionapu tuli päivähoitolain kautta kuntien kantokykyluokituksen mukaan
Kunnat laativat päivähoitosuunnitelmia, joiden hyväksynnän perusteella
voitiin palkata hoitajia
Leikkivälinelainaamot
Lasten hoitopaikat anottiin ja myönnettiin vuosittain
170. Suomalaisen perhepäivähoidon 50
vuoden virstanpylväitä
1984-1990
Valtionosuusuudistus, ns. Valtava.
Oikeutta ja velvollisuutta: Kotihoidon tuki, subjektiivisen
päivähoito-oikeuden 1. vaihe ja työsopimuslaki. Uusi tilanne
kunnille ja perheille
Perhepäivähoitajien koulutus piteni 250 tuntiin
Perhepäivähoitajien määrä alkaa vähenemään
Perustetaan ryhmiksiä
Palvelujulistus, vapaakuntakokeilu
1991-1996
Tuli lama ja se tuntui erityisesti perhepäivähoidossa
subjektiivinen päivähoito laajeni kaikille alle kouluikäisille
1997-2000
Kehittämishankkeet (stm) alkavat. Oppiva 1996-1997
Ammattitutkinto 2000
Yksityisen hoidon tuki
STM:n paimenkirje pph:n ryhmäkoosta 2000
171. Suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden
virstanpylväitä
2001-2003
Kehittämishanke Akseli 2001-2003
Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen linjaukset 2002
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 ja Vasutyö
kunnissa
2004-2012
Kehittämishankkeita Perho 2004-2006, Pirtsakka 2006-2007,
Perhoke 2007-2009
STM:n paimenkirje ryhmäkoosta 2004
Ammattitutkinnon uusitut perusteet 2006
Työaikalaki 2011
Varahoito uusiksi
2013-2015->
Hallinnonalamuutos vuoden 2013 alussa
Ammattitutkinnon uusitut perusteet 2013
Varhaiskasvatuslaki tulossa. 1. vaihe 1.8.2015 alkaen
Laki kotihoidon tuen muutoksesta harkinnassa (6+6)
Osittainen hoitoraha
172. Perhepäivähoidon omaleimaiselle,
kokemuksen ja koulutuksen hiomalle
varhaiskasvatukselle on ominaista..
Kokonaisvaltaisuus (hoito-kasvatus-opetus)
Yksilöllisyys, jokaisen lapsen tunteminen
Pieni perusryhmä, suurenee välillä
Leikki ja leikin rauha
Työkasvatus
Omatoimisuuden tukeminen
Vertaisopetus ja –oppiminen
Kaikkien kanssa ehditään keskustella
Säännöllinen päivärytmi, joka joustaa