Lonkaluento190913 #kopsy

www.helsinki.fi/yliopisto
Mietintätehtävä: Mieti edellisen luennon
teemoja. Mitä keskeistä opit?
• Attribuutiot, skriptit, minäkuva
• Järjestys ja lämpö, välittäminen oppilaista
• Suvin omat kokemukset opettajana kiinnostavia
• Taululle piirtäminen oli kivaa vaihtelua
• Luottakaa rakkauteen <3
• Kontrolli vs autonomia
• Cool-pete, englanti ja ihminen on nisäkäs
• Katsekontaktin tärkeys
• Vähemmän teoriaa, enemmän kokemusta?
• Oppiaineiden
1

MITÄ ON
KOULUKIUSAAMINEN?
LISÄMATERIAALIA

Mitä on koulukiusaaminen?
Professori Christina Salmivallin
mukaan
• Kiusaamisella tarkoitetaan, että sama
oppilas joutuu toistuvasti tahallisen
vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi
• Kiusaaminen on systemaattista vallan tai
voiman väärinkäyttöä

MIKÄ EROTTAA KIUSAAMISEN
MUUSTA AGGRESSIIVISESTA
KÄYTTÄYTYMISESTÄ?
• Osapuolten roolijako ja keskinäiset
voimasuhteet ovat hyvin selkeät
• Kiusaaja on aina jollain lailla ylivertaisessa
asemassa kiusattuun nähden: hänellä on
enemmän voimaa tai valtaa tai ehkä isompi
porukka takana tai joitain tällaisia ominaisuuksia,
joiden avulla hän saa yliotteen kiusatusta
• Sama henkilö on pilkanteon kohteena päivästä
toiseen ja on selkeästi alakynnessä näissä
tilanteissa.

Kiusaaminen ei ole yksilön
ongelma, vaan siinä on koko
yhteisö mukana
• Kiusaaminen koskettaa aina muitakin kuin vain
kiusaajaa ja kiusattua, uhria
• Kiusaajalla voi apuri, joka ei aloita kiusaamista
mutta menee helposti mukaan
• Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa
kiusaajaa
• Uhrilla voi olla puolestaan puolustaja, joka yrittää
lopettaa kiusaamisen
• Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyttelee
taustalla ja vaikenee. Samalla hän kuitenkin
huomaamattaan hyväksyy kiusaamisen.

MITEN LOPETTAA
KIUSAAMINEN?
• Jos kukaan ei toimi kiusaajan apurina, eikä kukaan vahvista
kiusaajan toimintaa, loppuu kiusaaminen hyvin äkkiä
• Kiusaaminen on siis monimutkainen ryhmäilmiö, jossa
kaikilla on jokin rooli
• Usein ongelmana on, että muut eivät uskalla puuttua asiaan,
koska pelkäävät itse vuorostaan joutuvansa kiusaamisen
kohteiksi
• Opettajan on tärkeää olla tietoinen näistä mekanismeista ja
puhua asiasta luokassa
• Jos koulutoverit kieltäytyvät olemasta ulkopuolisia ja
puuttuvat asiaan, ei kiusaamisen jatkumisella juuri ole
mahdollisuuksia – Kiva Koulu ja VerSo toimivia tapoja, jotka
kehittävät koko yhteisöä

Kiusaaminen ryhmäilmiönä
(Salmivalli)
• Pekkatöpöhäntä
• http://www.kivakoulu.fi/
• http://www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/

IHMISTEN
PEILAUTUMINEN
19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 8

TUNTEIDEN PEILAUTUMINEN
• Vauvasta asti ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten
kanssa. Äiti, isä tai muu hoitava aikuinen toimii lapselle ikään kuin
peilinä, josta hän havaitsee omien tunnekokemuksiensa heijastumia
• Onnistunut vuorovaikutus antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän
pystyy muiden avulla säätelemään omaa toimintaansa ja
hallitsemaan tunteitaan
• Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksellinen säätely muuttuu
asteittain lapsen omaksi psyykkiseksi itsesäätelyksi
• Peilautumisilmiöitä tapahtuu kuitenkin läpi koko elämän
• Jos ihmisen eheys tai itsetunto on uhattuna ja jos hänen aikaisempi
vuorovaikutushistoriansa ei ole kovin onnistunutta, saattaa hän eri
tavalla reagoida ali tai yli.
9

Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä
• Ihmisen aivot eivät toimi
kuin mikroprosessori, vaan
tunteet ja motivaatio
vaikuttavat!
• Aivot muotoutuvat koko
eliniän ja kehittyvät siihen,
mihin niitä käytetään
• On vaikeaa tietää, mikä on
oppimisen seurausta ja
mikä sen edellytys!
• Peilautuminen ja
vuorovaikutus tärkeitä 10

VUOROVAIKUTUKSEN BIOLOGISTA
TAUSTAA: PEILISOLUT
Apinan otsalohkoalueella F5
sijaitseva peilisolu reagoi sekä
apinan ottaessa itse rusinan
tarjottimelta että nähdessä
ihmisen tekevän saman.
Mukailtu Rizzolattin ym. (1996)
artikkelista.
Lähde: Hari, R (2007)
Ihmisaivojen
peilautumisjärjestelmät.
Duodecim 123:1565–73
11

Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen
peilautumisjärjestelmät.
Duodecim 123:1565–73
Emt. sivu 1571 12

J.T. BERGQVISTIN KAAVA
Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä!
• 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus”
• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu”
• 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisvirtaus”
• 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”hapantuminen tarttuu”
• 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”
13

Kaverit vaikuttavat paljon nuorten
opiskelusuunnitelmiin ja kouluun
sopeutumiseen
• Psykologian tohtori Noona Kiurun väitöstutkimuksen
mukaan sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin.
Heikosti kouluun sopeutuneissa kaveriporukoissa
koulutukselta ei odoteta kummoisia.
• Kaveriporukan nuorilla on usein samankaltainen
koulumenestys, koulutussuunnitelmat ja sosiaalisen tausta.
• Kouluväsymys on kaveriporukassa tarttuvaa, mutta samalla
tiivis kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan.
• Tytöillä ystäväpiiri vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin
poikia enemmän. Tytöt myös pärjäävät koulussa paremmin,
mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu-uupumuksesta.
14

Tulevaisuuden koulu?

• Monikulttuurisuuden haaste, maahanmuutto
• Teknologia, sosiaalinen media, diginatiivit vs –siirtolaiset, kaikki
näprää kännyä, motivoinnin haasteellisuus
• Rajalliset resurssit, suuret ryhmäkoot
• Erilaiset oppijat, perheiden pahoinvointi, aika ajaa peruskoulun ohi?
• Yhteiskunnan rakennemuutos, oppilaat käyttäytyvät kuin asiakkaat,
sosiaalinen muutos
• Vaikeus puuttua erilaisiin ongelmiin
• Vanhemmat, wilma, leipääntyminen, onko koulu ”cool”
• Kiitoksen antaminen ja saaminen
Mieti, millaisia erilaisia haasteita
on opettajilla nykyään?
19.09.13 16

• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla
• On muodostumassa kuilu koulun
tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan
käytäntöjen välillä
• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto, yhä
enemmän nuoria maahanmuuttajia
kouluissamme
• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele
yhteiskuntaa
• Paljon erilaisia projekteja ja hankkeita, jotka
vievät opettajien aikaa
Miksi opettajan toimenkuva
jatkuvasti muuttuu?
19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 17

• Yritys pitää yllä vanhoja
käytäntöjä ja samanaikaisesti
toteuttaa kaikki uudet
velvollisuudet!
• Jostain on pakko luopua tai jotain
on pakko muuttaa
• Velvollisuudentunto uuvuttaa sitä
enemmän, mitä monimutkaisempi
toimintaympäristö (Hakanen)
• Saat sen, mistä luovut?
Opettajan kaksoiskierre

KOULUTYÖ
• Yksinkertaiset, suljetut
oppikirjaongelmat
• Muutaman oppitunnin
pituiset prosessit
• Tietoa toistavat,
pelkistetyt tehtävät
• Yksilötehtävät, yksilön
arviointi
• Paperi ja kynä
TIETOTYÖ
• Monimutkaiset, avoimet
ongelmat
• Pitkäaikainen ponnistelu
• Tiedon luominen ja
kehittely
• Yhteisöllinen
tiedonluominen
• Teknologian välittämät
tehtävät
OPPIMISEN KOHTEET?
(Hakkarainen, 2012)

www.indoorenvironment.org
Valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään
tulevaisuuden yliopistoja ja kouluja
Prof Kirsti Lonka
tutkimusryhmineen 2011-2015
WP4 Task 1.1 Learning Environments

Älyllinen toiminta
hajautuu sekä
sosiaalisesti että
fysikaalisesti
(Tutkiva oppiminen)
Prof Kirsti
Lonka,
OKL21 19.09.13

Luomme uudenlaisia
tietokäytäntöjä
• Kollektiiviset tietokäytännöt, enemmän kuin henkilökohtaiset
uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Lonka, 2012)
• Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia,
sosiaalisia ja institutionaalisia rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja
sen luomiseen. Niihin liittyy tietoista pyrkimystä laajentaa
ihmisen älyllisiä resursseja. Tämä tapahtuu kehittämällä
käsitteellisiä luomuksia (epistemic artifacts), kuten
käsitekarttoja tai oppimistöitä (Hakkarainen, Lonka & Lipponen,
2004; Hakkarainen, 2009)
19.09.13
ProfKirstiLonka,OKL
22

Prof Kirsti
Lonka,
OKL23
Toukokuu 2012
Heinäkuu 2012
Testaus 7.8. 2012
19.09.13

Connecting
people and
ideas!

www.helsinki.fi/yliopisto25
Yhteisöllistä tiedonrakentelua
Flinga-sovelluksella! Tuo oma
laitteesi mukaan!
Prof Kirsti
Lonka,
OKL19.09.13

KOLLEKTIIVISTA
LUOVUUTTA
ISOSSA RYHMÄSSÄ
• Flinga-sovelluksen avulla osallistujat voivat
osallistua yhteisölliseen tiedon luomiseen
• e-oppimista voidaan jatkaa tai käynnistää
kasvokkain
• tärkeää rytmittää oppitunti tai kurssi siten,
että tilaa on sekä uudelle tiedolle että
reflektiolle ja vuorovaikutukselle
•Tärkeintä on pedagoginen suunnitelma!
SMART podium
26
Prof Kirsti
Lonka,
OKL19.09.13

Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm:
Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista,
kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista
mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista
(tai –seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista,
sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista,
videoista, äänitallenteista jne.
- Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on
suunniteltu tukemaan oppimista
- Keskeistä ei ole teknologia, vaan pedagogisesti
pätevä opettaja, joka osaa tukea oppimista ja
onnistumista.
TULEVAISUUDEN
OPPIMISYMPÄRISTÖT?
19.09.13 27

Oppilaan pedagoginen
hyvinvointi?
• Oppilaan pedagoginen hyvinvointi rakentuu koulun arjen
vuorovaikutustilanteissa, kohtaamisissa kavereiden ja opettajien
kanssa.
• Merkityksellistä oli kokemus itsestä hyväksyttynä ja osaavana
koululaisena.
• Hyvinvointia rakentaville tapahtumille tyypillistä oli osallisuuden,
kuulumisen ja pystyvyyden kokemus sekä aktiivisen toimijuuden
mahdollistuminen.
• Koko peruskouluaika on oppilaiden pedagogisen hyvinvoinnin
rakentumista ajatellen keskeinen.
Pyhältö, K., Soini, T., & Pietarinen, J. (2010) Pupils’ pedagogical well-
being in comprehensive school – Significant positive and negative
school experiences of Finnish nine graders’ European Journal of
Psychology of Education 24, 447-463
Prof Kirsti Lonka, OKL 19.09.13 28

Älylliset hyveet, joita kuka tahansa voi
kehittää
http://www.lucifereffect.com/heroism.htm
• Oman asiantuntijuuden syventäminen ja laajentaminen,
ponnistelu oman suorituskyvyn ylärajalla (muiden tuella)
• Sisu, sinnikkyys, sitkeys, peräänantamattomuus
(korvaamatonta)
• Optimismi, toivo, huumori
• Altruismi, myötäeläminen, empatia, rakkaus
• Tiedonrakkaus, viisaus, virtaus
• Nöyryys, autenttisuus, hyvälaatuinen täydellisyyden
tavoittelu (vrt. hyvä perfektionismi)
• Itseluottamus, minäpystyvyys
• Tulevien sukupolvien hyvinvointiin suuntautuva viisaus

PERUSASIAT OVAT
YKSINKERTAISIA:
KIRSTIN VIISI KOOTA
• Kunnioita!
• Kuuntele!
• Kiinnostu!
• Kannusta!
• Kiitä!
30

OPETTAJAN VIISAUS
”Että nauraa usein ja paljon;
että voittaa osakseen ajattelevien ihmisten arvostuksen
ja lasten kiintymyksen;
että osaa vilpittömästi arvostaa rehellistä kritiikkiä
ja kestää valheellisten ystävien petoksen;
että arvostaa kauneutta ja löytää toisista parhaat puolet;
että jättää maailman vähän paremmaksi
terveen lapsen kautta
tai puutarhatilkun kautta
tai parantuneen yhteisötekijän kautta;
että tietää että ainakin yksi elämä on hengittänyt helpommin
sen vuoksi että on elänyt –
sitä tarkoittaa onnistuminen.”
(Ralph Waldo Emerson) Teoksessa: E. Saarinen – K. Lonka (2000) MUODONMUUTOS.
Avauksia henkiseen kasvuun. WSOY

Lonkaluento190913 #kopsy

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (19)

Ähnlich wie Lonkaluento190913 #kopsy

Ähnlich wie Lonkaluento190913 #kopsy (20)

Lonkaluento190913 #kopsy