Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".

1. Tietoon perustuva kuntoutus – mikä
rooli implementaatiotutkimuksella on?
Mitä implementaatiotutkimus
on ja miten sitä hyödynnetään
kuntoutuksessa?
Riitta Seppänen-Järvelä
Hennariikka Heinijoki
Maarit Karhula

2. Miksi implementaatiotutkimusta
Tietoon perustuvan kuntoutuksen
vahvistaminen ► kehittäminen
Vaikuttavuusvaateet
Kustannuspaineet Kuntoutuksen järjestäjälle tärkeätä
tietoa palvelujen toimivuudesta
erityisesti muutostilanteessa (esim.
lakimuutokset, kehittämisestä
vakiintuneeksi palveluksi)
2

3. 3

4. Implementaatiotutkimus
Tutkimus
• Kohdistuu intervention /politiikan
/reformintoimeenpanoon ja toiminnan
toteutukseen.
• tutkii miten ja miksi interventio toimii
ympäristössään - miksi käyttöönotto ja
toteuttaminen onnistuvat jossakin
ympäristössä ja mutta eivät toisessa.
Implementation science
• tarkastellaan vaikuttavaksi osoitettujen
käytäntöjen käyttöönottoon ja tutkitun
tiedon toimeenpanoon ja vaikutusten
arviointiin liittyviä kysymyksiä.
• Intervention perustuminen vahvaan
vaikuttavuustutkimusnäyttöön.
• Kuntoutuspalvelut usein pohjautuvat
laajemmin tutkimuksen ja kehitystyön
tuloksiin, kokemuksiin, näkemyksiin ja
käytössä oleviin voimavaroihin.
Toimintamallin yhteenveto: toukokuu 2019
4

5. 5
Implementation
research
Implementation
science
Evaluation
• Policy evaluation
• Intervention evaluation
• Program evaluation
• Process evaluation
• Monitoring
• Impact evaluation
Translational research
tutkimus ♦ kuntoutustoiminta
Feasibility
Innovation dissemination research
Fidelity
Accectability

6. Implementaatiotutkimuksen
viitekehykset – mitä ne ovat?
Hennariikka Heinijoki
Tutkija, Kelan tutkimus

7. Miksi viitekehyksiä tulisi käyttää implementaatio
tutkimuksessa? (Damschroder, L. 2020, Morris ym. 2020, Romney ym. 2021 )
• Taustalla tarve lyhentää aikaa tutkimustiedon siirtymisessä käytäntöön
esimerkiksi Käypä Hoito –suositukset, näyttöön perustuva kuntoutus
Niiden avulla voidaan esimerkiksi:
• kuvata tutkimustiedon tai intervention toimeenpanon prosessi sekä siihen vaikuttavat tekijät
• suunnitella tarvittavia implementaatiostrategioita
• ymmärtää toimeenpanon vaikutuksia tuloksiin
• arvioida toimeenpanon onnistumista esimerkiksi eri tekijöiden kautta
• Viitekehykset antavat yhteisen kielen ja käsitteet niin että tutkimustietoa eri tutkimuksista
voidaan helpommin yhdistää ja arvioida
Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022
7

8. Miten malleja ja viitekehyksiä voidaan jaotella?
(Nilsen, P. 2015)
Implementaatiotutkimuksessa käytettyjä teorioita, malleja ja viitekehyksiä
voidaan luokitella eri tavoin:
1. prosessimallit
2. klassiset teoriat
3. implementaatioteoriat
4. determinanttiviitekehykset
5. arviointiviitekehykset
Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022
8

9. KTA – Knowledge to Action Framework
Graham ym. 2006
• Tiedon luomisen suppilo ja
käytäntöön saattamisen kehä
• Tiedon luominen ja käytäntöön
saattaminen keskustelevat
keskenään
• Käytetään usein ja hyvin erilaisin
tavoin (Field ym. 2014)

10. CFIR –The Consolidated Framework for
Implementation Research Damschroder ym. 2009
• Terveydenhuollon tarkoituksiin
kehitetty viitekehys
• Muodostuu viidestä osa-alueesta:
intervention piirteet, ulkoiset tekijät,
sisäiset tekijät, osallistuvien
henkilöiden piirteet sekä
implementaatioprosessi
• Suunnittelu-sitoutuminen-
toteuttaminen-reflektointi/arviointi
• Outcomes addendum -päivitys
(Damschroder 2022)

11. TDF Theoretical Domains Framework
• Käyttäytymistieteiden eri
teorioita ja käsitteitä kokoava
viitekehys
• Kuvaa käyttäytymisen taustalla
olevat tekijät 14 eri osa-alueen
kautta
• Käytössä myös Michien ym.
2005 versio, jossa 12 eri osa-
aluetta

12. Yksi vai useampia viitekehyksiä?
(Birken ym. 2017; D&I Models in Health Research and practice -webtool)
• Tarve omalle viitekehykselle
esimerkiksi suunnitteluun ja
arviointiin
• Eri (tieteen)alojen kattaminen ja
tätä kautta laajempi käsitys
• Eri tyyppisten viitekehyksien
yhdistäminen esimerkiksi KTA ja
TDF
• Jonkin tietyn piirteen tai osion
tarkentaminen laajassa kuvassa
esimerkiksi CFIR ja TDF
• Useampi viitekehys voi myös tuoda
päällekkäisyyttä ja monimutkaistaa
prosessia
• Viitekehyksen tai –kehyksien
käytölle oltava perusteet
• -> automaattisesti useampi ei ole
parempi
KATSAUS:
Yksi viitekehys 85%.
Kaksi viitekehystä 14%
Kolme viitekehystä 1%)

13. Lähteet:
Atkins, J., Rafat Islam, R., O’Connor, D., Patey, A., Ivers, N., Foy, R., Duncan, E., Colquhoun, H., Grimshaw, J., Lawton, R. & Michie, S. 2017 A guide to using the
Theoretical Domains Framework of behaviour change to investigate implementation problems. Implementation Science 12 (77).
Birken, S.A., Powell, B.J., Presseau, J. et al. 2017. Combined use of the Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) and the Theoretical
Domains Framework (TDF): a systematic review. Implementation Sci 12, 2
CFIR: https://cfirguide.org/
Dissemination&Implementation models in Health Research and Practice- webtool: https://dissemination-implementation.org/index.aspx
Damschroder, L., Aron D., Keith R., Kirsh S., Alexander J. & Lowery J. 2009. Fostering implementation of health services research findings into practice: a
consolidated framework for advancing implementation science. Implement Science 4 (50).
Damschroder, L. 2020. Clarity out of chaos: use of theory in implementation science. Psychiatry Research 283. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.06.036
Graham ID, Logan J, Harrison MB, Straus SE, Tetroe J, Caswell W, Robinson N. 2006. Lost in knowledge translation: time for a map? J Contin Educ Health Prof
26(1):13-24. doi: 10.1002/chp.47
Morris, J.H., Bernhardsson, S., Bird, M-L., Connell, L.,Lynch, E. Jarvis, M., Kayes, N.M., Miller, K., Mudge, S. & Fisher, R. (2020). Implementation in rehabilitation: a
roadmap for practitioners and researchers, Disability and Rehabilitation, 42:22, 3265-3274, DOI: 10.1080/09638288.2019.1587013
Nilsen P. Making sense of implementation theories, models and frameworks. Implementation Science 2015; 10:53, DOI: 10.1186/s13012-015-0242-0.
Romney W, Bellows DM, Tavernite JP, Salbach N, Deutsch JE. 2021. Knowledge Translation Research to Promote Behavior Changes in Rehabilitation: Use of
Theoretical Frameworks and Tailored Interventions: A Scoping Review. Arch Phys Med Rehabil. 6 (21) doi: 10.1016/j.apmr.2021.01.076.
Straus, S. E., Tetroe, J., & Graham, I. (2009). Defining knowledge translation. CMAJ : Canadian Medical Association journal = journal de l'Association medicale
canadienne, 181(3-4), 165–168. https://doi.org/10.1503/cmaj.081229

14. Kiitos!
Hennariikka Heinijoki
Tutkija
Kelan tutkimusyksikkö
hennariikka.heinijoki@kela.fi

15. Miten implementaatiotutkimuksen
viitekehystä hyödynnetään Kelan
kuntoutuksen tutkimuksessa?
Maarit Karhula
Projektipäällikkö, Kela tutkimus

16. Muutos-hankkeiden tutkimukset
Täsmätietoa täsmätarpeisiin!
Muutos III –hanke:
Miten toimivat kuntoutuspalvelut, joiden sisällössä
tai rakenteessa on tapahtunut muutos?
Ammatilliset KIILA –kuntoutus ja
Taito-kuntoutus
Kuinka uudet, kehitetyt kuntoutuspalvelut toimivat
vakiintuneena kuntoutuspalveluna?
LAKU-perhekuntoutus
Etäkuntoutus
Muutos II –hanke:
Miten kuntoutukseen ohjaamisen ja hakemisen
uudet muodot toimivat?
Nuotti-valmennus
Miten kuntoutuspalveluiden järjestäminen
rekisteröitymismenettelyllä toimii?
Rekku-tutkimus:
1) Oma väylä –kuntoutuksen ja
Sydänkuntoutuskurssien toteutus ja toimeenpano
2) Hinnat ja markkinat
kuntoutuspalveluiden
toteutumisesta
eri toimijoiden kokemista
hyödyistä ja vaikutuksista

17. Muutos II-hanke, Rekku-tutkimus
Sydänkuntoutuskurssien ja
Oma väylä -kuntoutuksen toteutus ja toimeenpano –tutkimus
Mikä on implementaatiotutkimuksen viitekehys anti Rekku-
tutkimuksessa?
Työryhmä:
Maarit Karhula, Sari Saukkonen, Hennariikka Heinijoki, Xamk
Riitta Seppänen-Järvelä, Ismo Ukkola, Kela

18. Rekisteröityminen ja sopimuksen teko
-Miten palveluntuottajat kokevat rekisteröitymis- ja sopimustenhallintaprosessin?
-Millä perusteilla he rekisteröityvät palveluntuottajaksi tai jäävät pois?
Kuntoutukseen hakeutuminen
-Kuinka asiakkaan palvelutuottajan valinta toteutuu?
-Kuinka kuntoutukseen pääsy (haku, odottaminen) toteutuu?
Kuntoutuksen toteutuminen
-Kuinka palvelukuvauksessa määritellyt ’hyvät kuntoutuskäytännöt’, kuten asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus, toteutuvat?
-Miten palveluntuottajat hyödyntävät Kelan tarjoamaa kuntoutusta koskevaa tietoa palvelujen toteuttamisessa?
-Miten uudet palvelukuvaukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen?
-Kuinka palveluntuottajat hyödyntävät osaamistaan ja resurssejaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti?
Kuntoutumisen seuranta
-Kuinka uusimuotoisissa palvelukuvauksissa määritelty kuntoutumisen seuranta toimii ja millainen merkitys sillä on asiakkaalle?
Asiakaspalautesovelluksen toimivuus
-Miten asiakkaat ja palveluntuottajat kokevat asiakaspalautesovelluksen toimivuuden ja hyödynnettävyyden?
-Miten asiakaspalautesovelluksen tuottama tieto vaikuttaa kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen?
Tutkimuksen tavoitteet

19. Kuntoutuksen toteuttaminen I
(kysely)
Loppuvuosi 2021
Kuntoutuksen toteuttaminen
II (kysely)
Loppuvuosi 2022
Rekisteröityminen I (alkukyselyt)
Vuonna 2021 – 2022
a) Kun palveluntuottaja on
rekisteröitynyt palveluntuottajaksi
Kuntoutuksen toteuttaminen
(ryhmähaastattelu)
Alkusyksy 2022
Rekisteröityminen II (loppukysely)
Vuonna 2021-2023
b) Kun palveluntuottaja
mahdollisesti poistuu rekisteristä
Asiakkaat
Palveluntuottajan valinta ja
kuntoutukseen pääsy (alkukysely)
2021-2022
Kuntoutuksen alkuvaihe
Kuntoutuksen toteutuminen
(Sydän –kuntoutuskurssit:
ryhmähaastattelu
Oma väylä: yksilöhaastattelut)
Alkusyksy 2022
Kuntoutuksen toteutuminen
(loppukysely)
2021-2022
Kuntoutuksen päätösvaihe
Asiakaspalautesovellus –
mobiilikysely
2021-2022
a) Kuntoutuksen keskivaihe
b) Kuntoutuksen päätösvaihe
Palveluntuottajat
hallintohenkilöt kuntoutusta toteuttavat
ammattilaiset
Kuntoutuksen seuranta
(seurantakysely) Syksy 2022
Tiedonkeruu eri toimijoilta

20. CFIR: Damschroder LJ, Aron DC, Keith RE, Kirsh SR,
Alexander JA, Lowery JC. Fostering implementation of
health services research findings into practice:
a consolidated framework for advancing
implementation science. Implement Sci. 2009;4:50.
(Determinanttiviitekehys)
RE-AIM: Glasgow RE, Vogt TM, Boles SM. Evaluating
the public health impact of health promotion
interventions: the RE-AIM framework. Am J Public
Health.1999;89:1322–7.
(Arviointiviitekehys)
Wierengan ym. (2013, 2014) kehittämä
viitekehys, joka pohjautuu kahteen eri
näkökulmaiseen viitekehykseen:
CFIR – Mitkä tekijät edistävät tai estävät
intervention toteutumista?
RE-AIM – Mitä tekijöitä tulisi arvioida
interventioissa?
Wierenga D, Engbers LH, van Empelen P, Hildebrandt VH & van Mechelen W. 2012. The design
of a real-time formative evaluation of the implementation process of lifestyle interventions at
two worksites using a 7-step strategy (BRAVO@Work). BMC Public Health, 12:619
Wierenga D, Engbers LH, Empelen PV, Duijts S, Hildebrandt VH, Mechelen WV. 2013. What is
actually measured in process evaluations for worksite health promotion programs: a
systematic review. BMC Public Health, 13: 1190.

21. Rekisteröityminen ja sopimuksen
teko
-Miten palveluntuottajat kokevat
rekisteröitymis- ja
sopimustenhallintaprosessin?
-Millä perusteilla he rekisteröityvät
palveluntuottajaksi tai jäävät pois?
Kuntoutukseen
hakeutuminen
-Kuinka asiakkaan
palvelutuottajan valinta
toteutuu?
-Kuinka kuntoutukseen
pääsy (haku,
odottaminen)
toteutuu?
Kuntoutuksen toteutuminen
-Kuinka palvelukuvauksessa määritellyt ’hyvät kuntoutuskäytännöt’, kuten asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus, toteutuvat?
-Miten palveluntuottajat hyödyntävät Kelan tarjoamaa kuntoutusta koskevaa tietoa palvelujen toteuttamisessa?
-Miten uudet palvelukuvaukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen?
-Kuinka palveluntuottajat hyödyntävät osaamistaan ja resurssejaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti?
Kuntoutumisen seuranta
-Kuinka uusimuotoisissa
palvelukuvauksissa määritelty
kuntoutumisen seuranta toimii
ja millainen merkitys sillä on
asiakkaalle?
Asiakaspalautesovelluksen toimivuus
-Miten asiakkaat ja palveluntuottajat kokevat asiakaspalautesovelluksen
toimivuuden ja hyödynnettävyyden?
-Miten asiakaspalautesovelluksen tuottama tieto vaikuttaa kuntoutuspalveluiden
sisältöön ja toteuttamiseen?
Asiakaskyselyt
Palveluntuottajat, hallinto:
rekisteröityminen, kysely
Palveluntuottajat, hallinto:
organisoituminen
Palveluntuottajien
haastattelut
Asiakaskyselyt
Asiakaskyselyt
Asiakaskyselyt
Asiakkaiden
haastattelu Asiakkaiden
haastattelu
Asiakkaiden
haastattelu
Palveluntuottajien
haastattelut
Palveluntuottajien
haastattelut
Palveluntuottajat,
kysely
(moniammatillinen
tiimi)
Palveluntuottajat,
kysely
(moniammatillinen
tiimi)
Palveluntuottajat,
kysely
(moniammatillinen
tiimi)
Palveluntuottajien
haastattelut
Mobiilikysely-
aineisto

22. Ohjaa tarkastelemaan
kuntoutumisen edistymistä /
kuntoutuksen tuloksia ja niihin
vaikuttavia tekijöitä
Ohjaa
tarkastelemaan
kuntoutuksen
toteuttamista ja eri
tekijöiden
vaikutuksia
toteuttamiseen
Raamit eri
näkökulmien ja
aineistojen
yhdistämiselle ja niistä
tehtäville tulkinnoille
Mahdollistaa ymmärryksen
syntymisen toteuttamisen
strategioista kuntoutuksen
eri vaiheissa
Tuottaa ymmärrystä
eri tekijöiden
roolista
toteuttamisprosessin
eri vaiheissa
Kokonaisnäkemys
kuntoutuksen
toteuttamisesta

23. Kiitos!
Riitta Seppänen-Järvelä
Hennariikka Heinijoki
Maarit Karhula
Kelan tutkimusyksikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi