2. Johdanto
• Suomessa hajanainen ja osin sekava kuntoutusjärjestelmä
• Vastuu usealla taholla, tuotanto hajautettu, tehtävät osin päällekkäisiä
• Kuntoutuspalveluihin pääsy vaihtelee osajärjestelmien välillä
• Kuntoutuksen eri osajärjestelmillä eri kriteerit, vastuualueet ja kohderyhmät
• Kuntoutujien kokonaismäärästä vaikea saada luotettavaa tietoa
• Valtioneuvoston kuntoutusselonteko (STM 2002), Rissanen & Pulkki (2013) ja Pulkki ym.
(2011a; 2011b)
• Myös kuntoutukseen osallistuneiden sosioekonomisista tietoa heikosti
• Tarkasteluja tehty jossain osajärjestelmissä esim. Kela (Ristikari ym. 2016; Suoyrjö ym.
2007; Saltychev ym. 2011), työeläkekuntoutus (Laaksonen ym. 2019), fysioterapia
(Hakulinen 2004)
3. Tavoite
• Selvittää kuntoutukseen osallistumisen yleisyyttä kaiken kaikkiaan ja eri
osajärjestelmissä
• Tarkastella kuntoutukseen osallistumisen eroja sosioekonomisen taustan
mukaan
• Tutkimusväestö: kaikki 25-64-vuotiaat Oulun asukkaat vuonna 2018
(N=192 844)
4. Muuttujat
Vaste: Kuntoutukseen osallistuminen
• Osallistunut vähintään yhden kerran
johonkin tarkastelluista toimenpiteistä
vähintään yhdessä osajärjestelmässä
vuoden 2018 aikana
• Julkisen terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus
(Oulun kaupunki ja THL:n hoitoilmoitusrekistit)
• Kelan kuntoutus (Kela)
• Työeläkekuntoutus (ETK)
• Työterveyshuollon fysioterapia (4 suurinta
työterveyshuoltoyritystä)
• Kelan korvaama yksityinen fysioterapia (Kela)
Sosioekonomiset tekijät vuoden 2017 lopusta
• Koulutus: korkea-aste, keskiaste, perusaste
• Ammattiasema: yl. toimihlö, al. toimihlö.,
työntekijä, yrittäjä, työtön, opiskelija, muu
• Opiskelijoille haettu takautuvasti vuoden 2016
lopusta
• Tulot: tuloneljännekset
Muut vakioitavat tekijät
• ikä, sukupuoli, siviilisääty, lääkkeiden
erityiskorvausoikeus, sairauspoissaolot
5. Kuntoutukseen osallistuneet eri osajärjestelmissä
1 000:ta henkeä kohti, 25-64-vuotiaat oululaiset
0 50 100 150 200
Kaikki kuntoutus yhteensä
Julkisten terveyspalveluiden kuntoutus
Kelan kuntoutus
Työeläkekuntoutus
Työterveyshuollon fysioterapia
Yksityinen fysioterapia
6.
7. KOULUTUS
Korkea-aste*
Keskiaste
Perusaste
AMMATTIASEMA
Ylempi toimihlö*
Alempi toimihlö
Työntekijä
Yrittäjä
Työtön
Opiskelija
Muu
TULOT
Ylin neljännes*
2. ylin neljännes
2. alin neljännes
Alin neljännes
KOULUTUS
Korkea-aste*
Keskiaste
Perusaste
AMMATTIASEMA
Ylempi toimihlö*
Alempi toimihlö
Työntekijä
Yrittäjä
Työtön
Opiskelija
Muu
TULOT
Ylin neljännes*
2. ylin neljännes
2. alin neljännes
Alin neljännes
0,25 0,5 1,0 2,0 4,0 8,0 16,0
0,25 0,5 1,0 2,0 4,0 8,0 16,0 0,25 0,5 1,0 2,0 4,0 8,0 16,0
Julkinen terv.palv.järjestelmä Kelan kuntoutus Työeläkekuntoutus
TTH:n fysioterapia Yksityinen fysioterapia
*Vertailuryhmä saa arvon 1
Mallissa vakioitu ikä,
sukupuoli, muut
sosioekonomiset tekijät,
siviilisääty,
erityiskorvattavat lääkkeet
ja sairauspäivärahapäivät
Kuntoutukseen
osallistuminen
sosioekonomisen
aseman mukaan eri
osajärjestelmissä
25-64-vuotiailla
oululaisilla vuonna
2018,
ristitulosuhteet
(odds ratio)
8. KOULUTUS
Korkea-aste*
Keskiaste
Perusaste
AMMATTIASEMA
Ylempi toimihlö*
Alempi toimihlö
Työntekijä
Yrittäjä
Työtön
Opiskelija
Muu
TULOT
Ylin neljännes*
2. ylin neljännes
2. alin neljännes
Alin neljännes
KOULUTUS
Korkea-aste*
Keskiaste
Perusaste
AMMATTIASEMA
Ylempi toimihlö*
Alempi toimihlö
Työntekijä
Yrittäjä
Työtön
Opiskelija
Muu
TULOT
Ylin neljännes*
2. ylin neljännes
2. alin neljännes
Alin neljännes
0,25 0,5 1,0 2,0 4,0 8,0 0,25 0,5 1,0 2,0 4,0 8,0
Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Harkinnanvarainen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia
Odds ratio
*Vertailuryhmä, saa arvon 1
Mallissa vakioitu: ikä + sukupuoli + muut sosioekonomiset tekijät + siviilisääty +
erityiskorvattavat lääkkeet + sairauspäivärahapäivät
Kelan
kuntoutukseen
osallistuminen
sosioekonomisen
aseman mukaan eri
lakiperusteissa
25-64-vuotiailla
oululaisilla vuonna
2018,
ristitulosuhteet
(odds ratio)
9. Kuntoutukseen osallistui viidennes 25–64-vuotiaista
oululaisista vuonna 2018.
Yleisintä oli työterveyshuollon fysioterapia, harvinaisinta
työeläkekuntoutus.
Kuntoutukseen osallistuminen oli todennäköisintä korkeasti
koulutetuilla, opiskelijoilla ja hyvätuloisilla.
Kuntoutuksen eri osajärjestelmien välillä oli eroja
kuntoutuksen kohdentumisessa.
10. Johtopäätökset
• Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät muita useammin juuri ne ryhmät, joiden terveys ja
toimintakyky lienee muita heikompi: vain perusasteen suorittaneet, työttömät ja
pienituloiset.
• Koko väestön näkökulmasta kuntoutukseen pääsy ei siis vaikuta yhdenvertaiselta.
• Sen sijaan jos kuntoutusjärjestelmän tavoitteena on työllisten työkyvyn ja opiskelijoiden
opiskelukyvyn ylläpito, kuntoutuksen voidaan sanoa kohdentuvan oikein.
• Kuntoutuksen sosioekonomisista eroista saatavaan kuvaan vaikuttaa se, mikä kaikki
kuntoutus rekistereistä on mahdollista tunnistaa.
• Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä järjestelmä on hyvin
hajanainen ja toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia.
11. Keinoja parantaa matalassa sosioekonomisessa
asemassa olevien kuntoutukseen osallistumista
• Kuntoutukseen hakeutumisen helpottaminen
• Kuntoutusjärjestelmän yksinkertaistaminen
• Kuntoutuksen eri osajärjestelmien välisen yhteistyön parantaminen
• Palveluohjauksen parantaminen
• Kelan kuntoutuksen vielä nykyistä vahvempi kohdentaminen matalassa
sosioekonomisessa asemassa oleville
• Julkisen sektorin kuntoutusresurssien riittävyyden varmistaminen
12. Julkaisut
Tieteelliset artikkelit
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot –
rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 59(1):16-33.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien
ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 43(4):6-20.
Blogikirjoitukset
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kelan kuntoutukseen osallistuminen vaihtelee etenkin
ammattiaseman mukaan. Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 10.3.2022.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat
osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Kirjoitus Kelan tutkimusblogissa 8.3.2022.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen.
Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 9.12.2020.
14. Ohjelma
13.00 Webinaarin avaus ja hankkeen esittely (Jenni Blomgren)
13.05 Oulu-aineiston tarjoamat mahdollisuudet palveluiden ja etuuksien käytön tutkimiseen
(Jenni Blomgren ja Sauli Jäppinen)
13.20 Runsas avosairaanhoidon käyttö ennakoi sairauspäivärahakautta ja pitkittyvää työkyvyttömyyttä
(Riku Perhoniemi)
13.40 Kuntoutukseen osallistumisen väestöryhmäerot (Hanna Rinne)
14.00 Tauko
14.10 Avosairaanhoidon palveluiden käyttö on eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan, mutta eri sektorit
täydentävät toisiaan (Jenni Blomgren)
14.30 Hammaslääkärikäynnin todennäköisyys on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ja muiden
lääkäripalvelujen käyttöön (Mikko Nurminen)
14.50 Työttömien palveluiden käyttö ja myöhemmät työmarkkinasiirtymät (Hanna Rinne)
15.15 Webinaari päättyy
Esitysdiat viedään myöhemmin Slideshareen: https://www.slideshare.net/kelantutkimus