Minna Zechner: Omaishoitajat markkinatoimijoina. Esitys Mitä omaishoitoperheeseen kuuluu? -seminaarissa 8.3.2018.

1. Omaishoitajat
markkinatoimijoina
Minna Zechner (@seamk.fi)
Yliopettaja, dosentti
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kelan seminaari: Mitä omaishoitoperheeseen kuuluu?
8.3.2018 Helsinki

2. Miksi omaishoitaja olisi markkinatoimija?
Omaishoitajat ja hoivan tarvitsijat voivat käyttää erilaisia sosiaali- ja
terveyspalveluita.
Yhä suurempi osa julkisrahoitteisista palveluista on yritysten ja yritysmäisesti
toimivien järjestöjen tuottamia.
Vaikka kuntien vastuu asukkaiden hyvinvoinnista ei ole muuttunut, palvelujen
organisoijan ja tuottajan rooli on eriytetty.
Julkista vastuuta on poliittisin päätöksin supistettu: palveluita on hankittava yhä
enemmän markkinoilta ja kustannuksista yhä suurempi osa katetaan
asiakasmaksuin
Osin markkinatoimijuus tapahtuu julkisella tuella: palvelusetelit ja
kotitalousvähennys

3. Miten julkisiin palveluihin ja markkinapohjaisiin
palveluihin pääsy eroaa?
Julkisiin palveluihin pääsee vasta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen
Julkisen toimijan ulkoistamiin palveluihin tai palvelusetelillä hankittaviin
palveluihin pääsee vasta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen
Kotitalousvähennyksen tuella tai ilman yritysten tarjoamiin palveluihin
voi hakeutua ilman palvelutarpeen arviointia
Julkisten ja yksityisten palveluiden käytössä ei välttämättä ole eroa.
Palveluiden hinta asiakkaalle vaihtelee

4. Palveluseteli
Palveluseteli on tulonomainen suoritus, jonka käyttökohde on ennalta määrätty.
Kunnat voivat halutessaan ottaa palvelusetelin käyttöön ja ne valikoivat
palveluntuottajat sekä setelin arvon.
Palveluseteleitä voi saada vain palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, esimerkiksi
kotihoitoon.
Palvelusetelistä voi myös kieltäytyä, jolloin kunnan on tarjottava palvelu muulla
tavoin.
Palveluseteli kattaa yleensä vain osan palvelun hinnasta

5. Omaishoitajat palvelusetelien käyttäjinä
omaishoidon tuen viranomaisten näkökulmasta
Tutkimukseni perustuu Kelan tutkimusosaston
omaishoitotutkimushankkeessa vuosina 2013 ja 2014 tehtyihin
haastatteluihin.
12 omaishoidon tuen viranomaishaastattelua 12 kunnassa. Neljä
isoa kaupunkia, kolme keskikokoista, kaksi pientä ja kolme
maalaiskuntaa.
Palveluseteleitä käytetään Suomessa yleisimmin seuraaviin
palveluihin: kotipalvelu, omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito,
kotipalveluiden tukipalvelut (esim. siivous ja kylvetys) ja tehostettu
palveluasuminen.

6. Omaishoito ja palvelusetelit: kuntien vaihtelevat
käytännöt
Palvelusetelin voi saada palveluiden hankkimiseen
”kotihoidon palveluista omaishoidon tuen asiakkaille myönnetään sairaanhoidolliset
palvelut ilmaiseksi. Kotihoitoa ja omaishoidon tukea ei ole päällekkäin, siis sitä
perushoidollista palvelua. Meillä on palveluseteli sitten, jolla me annetaan, asiakas
voi ostaa perushoidon palveluita kotiin.” (Aineistolainaus)
Palvelusetelin voi saada lakisääteisten omaishoitajan vapaiden
organisointiin joko niin, että
o palveluseteli leikkaa osan vapaista tai omaishoidon rahallisesta
etuudesta tai
o palvelusetelin voi saada vapaiden ja etuuden lisäksi.

7. Miksi omaishoitajat eivät käytä palveluseteliä?
Jos palveluseteli vähentää omahoidon tuen rahallista etuutta
Omavastuuosuus voi nostaa palvelun hintaa
Jos palvelusetelin käyttö on hankalaa
Palveluiden vertailu, valinta, vastuu valinnoista
”Käyttäjiä ei ole, koska tässä on se. Tässä on asiakas itse vastuussa
etsiä se palveluntuottaja ja palvelun järjestäjä ja yksityinen hoitokoti.”
Palvelusetelin käyttöön voidaan ainakin yrittää pakottaa
Toisenlaisiakin ratkaisuja voidaan tehdä: ”Mutta meillä säännöllisessä
kotihoidossa, jotka on, niin minä olen kilpailuttanut siivousfirmat. Me
voidaan antaa sitten niille siivousta, jos ne haluaa.”

8. Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys on tuloverotuksessa tehtävä vähennys, jonka voi saada, kun
teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai
tietotekniikkalaitteiden asennusta.
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolisoista kumpikin voi 2018
saada 2 400 euron vähennyksen, yhteensä 4 800 euroa vuodessa.
Jos kunta on antanut palvelusetelin tai muun maksusitoumuksen tehtyyn työhön,
ei kotitalousvähennystä voi saada.

9. Taitava markkinatoimija
”Haastattelija: Ja miten tämä kotitalousvähennys, käytetäänkö sitä?
Sitä käytetään aika taitavasti hyväksi.
Haastattelija: Niin, se on tärkeä.
Se on tärkeä, kyllä. Just kun moni ostaa yksityiseltä kotihoidonkin, kun tarvitsee vähän
apua, niin tulee edullisemmaksi yksityisen kautta. Ja yksityinen kotihoito tekee vähän
laajemmalla skaalalla sitä työtä, koska heillä on enemmän aikaa. Ja siitä se
kotitalousvähennys, sitten ovat käyttäneet siivoukseen.”

10. Lopuksi
Hintojen arviointi ja vertailu on asiakkaille vaikeaa
Yksityiset palvelut eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa
Palvelusetelit ja kotitalousvähennys palvelevat kunnan taloudellisia intressejä
Omaishoitajia ’koulutetaan’ kuluttajiksi
Omaishoitajien on joissakin kunnissa tasapainoteltava oman jaksamisen ja
palveluiden tai vapaiden välillä, jos palvelusetelit pienentävät omaishoidon tukea
Kotitalousvähennys on mahdollinen vain hyvätuloisille
Palvelusetelit ja kotitalousvähennys edellyttävät osaamista
Hyvinvointivaltio ja viranomaiset ovat yhä enemmän mahdollistavia toimijoita
aktiivisten kansalaisten toimiessa markkinoilla.
Vaarana on demokratiavaje

11. Lähteet
Hannikainen, Katri (2018) Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö eroavat tulotason mukaan.
Tutkimuksesta tiiviisti 3, THL. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136061/URN_ISBN_978-952-343-
067-9.pdf?sequence=1
Hoppania, Hanna-Kaisa, Karsio, Olli, Näre, Lena, Olakivi, Antero, Vaittinen, Tiina, Sointu, Liina & Zechner, Minna
(2016) Hoivan arvoiset –vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus.
Knape, Nina & Virtanen, Ari (2017) Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2015. THL, Tilastoraportti 7/2017.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132142/Tr_07_17_kokonaisraportti.pdf?sequence=4
Zechner, Minna (2017) Vastuutetut omaishoitajat markkinoilla. Gerontologia 31(3), 179−194.