Tuulio-Henriksson A, Blomgren J. Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017. Työpapereita 136, Kela. Julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803226111

1. Mielenterveysperusteiset
sairauspäivärahakaudet vuosina 2005-2017
Annamari Tuulio-Henriksson ja Jenni Blomgren
Työpapereita 136/2018
Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803226111

2. Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet
vuosina 2005–2017
Mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat
yleistyneet viime vuonna. Kuvioissa esitetään alkaneet sairauspäivärahakaudet
16–67-vuotiailla naisilla ja miehillä 100:aa ei-eläkkeellä olevaa kohti vuosina
2005–2017.
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Alkaneetkaudet/100henkeä
Naiset
Päihdehäiriöt
Skitsofreniaryhmän
sairaudet
Masennushäiriöt
Muut mielialahäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt
Syömis- ja unihäiriöt
Persoonallisuus- ja
käytöshäiriöt
Muut mielenterveyden
häiriöt
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Alkaneatkaudet/100henkeä
Miehet Päihdehäiriöt
Skitsofreniaryhmän
sairaudet
Masennushäiriöt
Muut mielialahäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt
Syömis- ja unihäiriöt
Persoonallisuus- ja
käytöshäiriöt
Muut mielenterveyden
häiriöt

3. Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet
vuosina 2005–2017
• Naisilla kasvu on miehiä jyrkempää, ja naisilla kasvu on jatkunut jo parin
viime vuoden ajan.
• Naisilla on ollut koko seuranta-ajan lähes kaksi kertaa enemmän
mielenterveysperusteisia sairauspäivärahakausia kuin miehillä.
• Kasvu on suurinta masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella
alkaneissa sairauspoissaoloissa, mutta erityisesti naisilla myös unihäiriöiden
perusteella alkaneet sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.
• Kasvun taustalla olevia syitä ei saada selville rekisteritiedon perusteella,
mutta niitä on tärkeä selvittää.