Markku Laatu ja Jussi Tervola: Työttömät byrokratian verkossa. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.

1. Työttömät byrokratian verkossa
1
Markku Laatu & Jussi Tervola
Kelan tutkimusosasto
10.11.2015

2. Työttömän byrokratiasuhdetta määrittää monta
toisiinsa kytkeytyvää asiaa. Esim:
2
Asioinnin kulkuTyöhistoria
Työkyky
Lain
tuntemus
Työttömän
oikeudet ja
velvolli-
suudet
Viranom.
harkintavalta
Palvelu-
rakenne
Org.
palvelun
laatu
Viran-
omaisten
yhteistyö
Asiointi-
valmiudet
Työ-
motivaatio
Sos.tuki-
verkosto

3. Rajaus
• Millaisia ehtoja työttömiä koskeva lainsäädäntö
asettaa työttömän ja byrokratian väliselle
vuorovaikutussuhteelle?
• Millainen on työttömän asiointipolku Kelassa ja
laajemmassa viranomaisverkostossa rekisteri- ja
kyselyaineistojen valossa?
3

4. Työttömiä koskevan lainsäädännön
kehityskaari 90-luvulta lähtien Suomessa
• Aktiivisuus ja vastuullisuus omien valintojen
seurauksista nousseet keskeisiksi hyveiksi
• Työttömien tulee voida omalla käyttäytymisellään
vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen
• Velvollisuudet - työhön sitoutuminen, halukkuus
tarjotun työn vastaanottamiseen, osallistuminen
aktivointisuunnitelman tekoon jne. – rajaavat
enenevässä määrin oikeuksien toteutumista
4

5. Edennyt lukuisten uudistusten muodossa.
Esimerkkejä:
• 1994: työmarkkinatuen käyttöönotto
• 1996: työmarkkinatuen määräaikainen pidättäminen ilman koulutusta
olevilta nuorilta. Toimeentulotuen määräaikainen alentaminen, jos
saaja ei ota vastaan tarjottua työtä
• 1999: työttömien maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmat
• 2001: aktivointisuunnitelma, kuntouttava työtoiminta
• 2002-2003: työvoiman palvelukeskukset, yksityiset työnetsijät,
työvalmentajat
• 2006: työmarkkinatuen aktivointiehto, yli 500 päivää työmarkkinatukea
saaneiden velvollisuus osallistua aktiivitoimenpiteisiin
• 2011: mahdollisuus leikata koulutuksesta kieltäytyvien alle 25-
vuotiaiden toimeentulotukea
• 2013: nuorisotakuu
• 2015-2016: sosiaalinen kuntoutus, TYP-toiminta valtakunnalliseksi ja
lakisääteiseksi toiminnaksi
5

6. Työttömyysturvalaki (1290/2002)
• Etuuden saajan haettava aktiivisesti työtä ja koulutusta
• Otettava tarjolla oleva työ vastaan
• Osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin, jos TE-
toimisto pitää sitä työllistymisen kannalta hyödyllisenä
• Laadittava yhdessä TE-toimiston kanssa
työllistymissuunnitelma ja noudatettava sitä
• Moitittavasta menettelystä korvaukseton karenssi
• Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta
korotettu työttömyysetuus
• Tuensaajien mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja
ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää
6

7. Seuraus
• Etuuksien saaminen ei enää itsestään selvää
• Etuuden sijaan tarjotaan yhä herkemmin työtä tai
korviketyötä tai palvelua (mm. asiakkaan
elämänhallinnan, työetiikan tai työmarkkina-
kelpoisuuden parantamiseksi)
• Erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät yhä
useammanlaisten instituutioiden/työntekijöiden sekä
näiden arviointi-, osallistamis-, sanktiointi- ja
kannustamistoimenpiteiden kohde
• Enenevässä määrin kiemuraisempaa lainsäädäntöä,
harkintavallan käyttöä, paperisotaa jne.
7

8. Miltä työttömien asiointipolku näyttää etuus- ja
asiointirekisteritietojen valossa
8

9. Työttömien asioiden käsittelyn keskiössä:
9
Kela/ työttö-
myyskassa
TE-keskus
Kunta
Ensisijainen
tal. turva,
amm.
kuntoutus
Viimesijainen
tal. turva,
kuntouttava
työtoiminta
Työn tarjonta, työvoimapol.
lausunto, työelämävalmiuksien
parantaminen
jne.
TYP

10. Työttömien kytkökset eri viranomaisiin
• Kaikki työttömät jossain vaiheessa työhallinnon
asiakkaita
• Erityisesti työmarkkinatukea saavista monella
kytkös myös kuntien sosiaalitoimeen
• 32 % työmarkkinatukea saavista kotitalouksista saa
toimeentulotukea, Helsingissä 47 % (2012)
• 10 % työmarkkinatuen saajista ollut kuntouttavassa
työtoiminnassa (2014)
10

11. Eri viranomaisten rooli työttömän asiakasprosessissa
Yhteydessä olleiden työttömien osuus kaikista työttömistä viikoittain, %
11
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Viikko (0=työttömyyden alku)
TE-toimisto
Kela
Sosiaalitoimi (Helsinki)
Huom. Pois lukien ansioturvaan oikeutetut työttömät

12. Eri yhteydenottokanavien rooli
Kanavaa käyttäneiden osuus kaikista työttömistä viikoittain, %
12
0%
10%
20%
30%
40%
-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Viikko (0=työttömyyden alku)
Toimistokäynnit
Puhelinsoitot
Sähköiset asiointikerrat

13. Miten käynnit jakautuvat työttömien keskuudessa?
kantaväestö vs. maahanmuuttajat
13
0
5
10
15
20
25
30
Väestöosuus,%
Käyntien määrä suhteessa keskimääräiseen, %
Kantaväestö
Maahanmuuttajat
Huom. vakioitu työttömyyden kesto

14. Esimerkki monimutkaisesta prosessista
14
0 5 10 15 20
Kuukausi
TE-toimisto, yht. 21
Kela, yht. 22
Kunnan sosiaalitoimi, yht. 36
Toimeentulotuki
Työttömyysetuus
Yleinen asumistuki
Etuuksien maksujaksot
Yhteydenotot

15. Miten työttömät kokevat palveluprosessit ja
byrokratian laajemmin?
15

16. Työttömien (ja muidenkin) tyytyväisyys nk.
katutason byrokraattien toimintaan yl. korkea
16
Kelan toimistojen asiakaskysely 2015: Arvosana (4 – 10)
palvelulle kokonaisuutena

17. Väittämä: Kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat
niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea
hahmottaa omia oikeuksiaan
17
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä, %
Lähde: Kelan kysely etuuspäätöksen saaneille asiakkaille 2015

18. • H. Tuomikoski (1987):”Kokonaisuutena tulos viittaa
siihen, että kriittinen raja kansalaisten ja virkakoneiston
suhteessa ei kulje asiakkaiden ja asiakaspalvelijoiden
vaan asiakaspalvelijoiden ja byrokraattisen koneiston
välillä”.
• Työttömiä koskeva aktivointipolitiikka ennemmin lisää
kuin heikentää byrokratiakritiikkiä. Runsas pakotteiden
käyttö (ml. niillä uhkaaminen) saattaa heikentää myös
asiakkaiden ja katutason byrokraattien keskinäistä
suhdetta
• Työllistävä aktivointipolitiikka voi lisäksi ajautua
törmäyskurssille sosiaaliturvajärjestelmää koskevien
yleisten tehokkuus- ja säästövaatimusten kanssa, erit.
kun työttömien määrä on suuri
18