Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Veli-Matti Vaden, Kela
1. Kuntoutuksen hyödyn arviointi
ja raportointi
Kelan ammatillinen kuntoutus
uudistuu
28.11.2018
Veli-Matti Vadén
vastaava suunnittelija
2. 1. Mitä on raportointi /raportoinnin
kehittäminen
Kuntoutuksen hyödyn
arviointi ja raportointi
3. AKVA-projekti
(2009-2016)
3
Arviointi
• Elämänlaatu
• Mieliala
• Työkyky
• Tavoitteet
Mittausten
tietojen siirto
Kelaan
• Vastaanotto
palvelu
Tietojen säilytys
-
Tuloksellisuuden
raportoinnin
rekisteri
Rekisteriseuranta
•Elämäntilanne
•Työssäolo
•Sairastaminen
•Työkyvyttömyys
Raportointi
-
Erillinen
suunnitelma
toteutuksesta
Tietojen
hyödyntäminen
-
Kuntoutuksen
kehittäminen
-
Palvelukuvaukset
Kuntoutuksen
hyödyn
arviointi ja
raportointi
4. Kehittämisprojekti - lähtökohdat
MITÄ & MILLOIN?
Kehittää nykyinen toimintamalli
sellaiseksi, joka tuottaa tehokkaasti
merkityksellistä ja luotettavaa tietoa
kuntoutuksen hyödyistä.
9/2018 – 5/2020
MISSÄ?
1. Kelan sisällä
2. Kelan ja Kelan ulkopuolisten sidosryhmien
välillä (mm. palveluntuottajat, STM, THL)
MIKSI?
1. Vahva Kelan sis. ja kansallinen tahtotila
2. Raportointiprosessin sujuvoittaminen ja
tehostaminen
3. Kasvavan tietomäärän luotettavuuden
lisääminen ja kattavan käytön
mahdollistaminen
KENELLE?
Kela, Valtionhallinto, kuntoutuksen järjestäjät
(ml. tulevat maakunnat), palveluntuottajat,
tutkijat
MIHIN TARKOITUKSEEN?
Kuntoutuksen kehittäminen,
kuntoutuspalvelujen järjestäminen ja
tuottaminen KUNTOUTUKSEN
HYÖDYN ARVIOINTI JA
RAPORTOINTI -
kehittäminen
MITEN?
Soveltaen AKVA vuosiprosessiin ja
sidosryhmäyhteistyö:
Kyselyt, informanttikeskustelut, vierailut,
työpajatyöskentelyt, yhteistyö ja
keskustelut sidosryhmien kanssa
Vetäjä: Sari Miettinen
7. Raportoinnin aineisto vuonna 2016
Kelaan toimitettiin tietoa 2 951 alle 69-vuotiaasta kuntoutujasta
• Puuttui alku- ja/tai loppumittauksia
Raportointiaineiston 794 kuntoutujaa
miehiä oli 351 (44 %)
naisia 443 (56 %)
Katoanalyysi puuttuvista tiedoista
• Aineisto käsittää n. 1/3 kaikista kuntoutuksen päättäneistä kuntoutujista
8. Kuntoutujan arvio työ- tai opiskelukyvystään
ikäluokittain, ammatilliset kuntoutuspalvelut
Työkykykysymys 1 kuntoutujalle: Oletetaan, että työ-tai opiskelukykysi on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä
arvon antaisit sille nyt?
9. Kuntoutuksen hyödyn arviointi
Kuntoutujien kokema työ- tai opiskelukyky
• Arviot työ- tai opiskelukyvystä olivat paremmat kuntoutuksen lopussa kuin
kuntoutuksen alussa
• Ammatillisen kuntoutuksen palveluissa kuntoutujat arvioivat myös
työskentelykykynsä kahden vuoden kuluttua koulutustaan ja kokemustaan
vastaavassa työssä keskimäärin paremmaksi kuntoutuksen lopussa kuin
kuntoutuksen alussa
10. Kuntoutujien arvio elämänlaadustaan
Ammatilliset kuntoutuspalvelut Harkinnanvaraiset kuntoutuspalvelut
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Alku Loppu
Huono / Erittäin huono
Ei hyvä/huono
Hyvä / Erittäin hyvä
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Alku Loppu Alku Loppu
Miehet Naiset
Erittäin huono / Huono
Ei hyvä/huono
Hyvä / Erittäin hyvä
WHOQOL-BREF-kyselylomakkeen kysymys 1: Millaiseksi arvioitte elämänlaatunne?
11. Masennusoireiden vakavuusaste kuntoutuksen alussa
ja lopussa sukupuolittain (BDI 21)
Ammatilliset kuntoutuspalvelut (n = 259). Harkinnanvaraiset kuntoutuspalvelut (n = 369).
12. Kuntoutujien arviot elämänlaadusta ja
masennusoireiden kokeminen
• Kuntoutujat arvioivat kuntoutuksen lopussa yleisen elämänlaatunsa
paremmaksi ja olivat tyytyväisempiä terveyteensä kuin kuntoutuksen alussa
• Myös elämänlaadun eri ulottuvuuksien – erityisesti elämänlaadun fyysisen
ulottuvuuden – tarkastelussa oli havaittavissa muutoksia parempaan
kuntoutuksen alun ja lopun tilannetta vertailtaessa
• Masennusoireita kokevia kuntoutujia oli vähemmän kuntoutuksen lopussa
kuin kuntoutuksen alussa
• Kuntoutujien kokema hyvä terveys, parempi elämänlaatu ja
masennusoireiden puuttuminen olivat yhteydessä positiiviseen arvioon
omasta työskentelykyvystä
14. Kuntoutuksen hyödyn arviointi (vuosi 2016)
Kuntoutuksesta saatu hyöty ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus
• Palveluntuottajien arvion mukaan suurin osa kuntoutujista hyötyi
kuntoutuksesta toimintakyvyn sekä työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämisen ja
parantamisen näkökulmasta vähintään kohtalaisesti
• Kuntoutujista 2/3:n arvioitiin olleen kuntoutuksessa oikea-aikaisesti
suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen
• Naisista 2/3:n ja miehistä noin puolen arvioitiin olleen kuntoutuksessa
oikea-aikaisesti suhteessa työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen
16. Kuntoutuksen hyödyn arviointi (vuosi 2016)
Kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen
• GAS-tavoitteensa saavutti ammatillisessa kuntoutuksessa lähes 2/3
kuntoutujista ja harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa vähän yli puolet
kuntoutujista
• Sekä ammatillisessa että harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa kuntoutuksen
tavoitteet toteutuivat naisilla paremmin kuin miehillä
17. Kuntoutuksen hyödyn arviointi (vuosi 2016)
Pohdintaa
• Raportin tuloksia ei voi yleistää koskemaan raportoitavien palvelujen koko
kuntoutujajoukkoa
• Jatkossa on tärkeä pitää huolta siitä, että raportointiin tarvittavat tiedot
toimitetaan Kelaan määräajassa
• Raportissa pohditaan kuntoutuksen onnistumisen edellytyksiä toimintakyvyn
sekä työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämisen ja parantamisen näkökulmasta
• Tietojen hyödyntäminen kuntoutuksen kehittämisessä
• Rekisteriseuranta mukaan jatkossa
18. Kuntoutuksen hyödyn arviointi (vuosi 2016)
Pohdintaa
• Laaditaanko fyysiseen terveyteen liittyviä tavoitteita kuntoutuksessa muita
tavoitteita herkemmin?
• Työhön ja henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyviä, kuntoutumista
haittaavia tekijöitä saattaa jäädä huomaamatta, jos tavoitteita asetettaessa
keskitytään liikaa terveyteen liittyviin tavoitteisiin
• Haasteena on saada kuntoutuksen tarpeessa oleva henkilö kuntoutukseen
oikea-aikaisesti, löytää juuri hänelle sopiva kuntoutuspalvelu ja toteuttaa se
hänelle sopivalla tavalla
19. Kuntoutuksen hyödyn arviointi
Vuoden 2017 raportti
• Raportti tulee käsittelemään noin 3 800 vuonna 2017 kuntoutuksensa
päättänyttä kuntoutujaa.
• Samat kuntoutuspalvelut kuin edellisessä raportissa huomioiden kuitenkin
TULES-kurssien ja moniammatillisen yksilökuntoutuksen yli 68-vuotiaat
kuntoutujat.
• KIILA-kuntoutuksessa ja vuoden 2017 uusissa raportoitavissa
kurssipalveluissa vielä hyvin vähän kuntoutuksensa päättäneitä kuntoutujia.
• Uutena osuutena mukana vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneiden työ- ja
elämäntilannetta käsittelevä rekisteriseuranta.
• Raportti tullaan julkaisemaan keväällä 2019.