Väitöskirjatutkija Taru-Anneli Koiviston ja FT Päivi Saukon esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".

1. Kela tutkii kuntoutusta 27.4.2022
Etämusiikkiterapia:
Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Taru-Anneli Koivisto, MuM
musiikkiterapeutti, väitöskirjatutkija
Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto
taru.koivisto@uniarts.fi
Päivi Saukko, FT
musiikkiterapeutti, psykologi, työnohjaaja
paivi.saukko@musiikkivoimavarana.fi
25.4.2022
Koivisto & Saukko (tulossa)
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
1
Tarumusiikki Oy

2. Musiikkiterapiaa
ajan hermolla
• Musiikkiteknologia ja siihen liittyvät innovaatiot
ovat olennainen osa musiikkiterapiaa –
etämusiikkiterapian toteutus ja tutkimus vähäistä
ennen pandemiaa (ks. Baker ja Krout 2009; Schmid
ja Osterman 2010).
• Salminen ym. 2016: Tutkimusta reaaliaikaisesta ja
ajasta riippumattomasta etämusiikkiterapiasta
tarvitaan lisää, teknisten ja vuorovaikutukseen
liittyvien haasteiden ratkaiseminen musiikkiin
liittyen oleellista.
• Pandemia vauhditti erilaisten etämusiikkiterapian
muotojen käyttöönottoa ja kehittämistä, julkaisujen
ja tutkimuksen määrä on lisääntynyt vuodesta 2020
alkaen.
25.4.2022
Koivisto & Saukko (tulossa)
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
2

3. Etämusiikkiterapian
määrittelyä
• Kela: Etäkuntoutus on etäteknologiaa hyödyntävien
sovellusten tavoitteellista käyttöä ammattilaisten
ohjaamassa ja seuraamassa kuntoutuksessa, jossa on
selkeä tavoite, alku ja loppu (Salminen ym. 2016).
• Etämusiikkiterapia on vakiintunut kansainvälisesti osaksi
sähköisiä terveyspalveluja ja etäterveydenhuoltoa, joka
kattaa kaikki mahdolliset etäterveyspalvelut (Spooner ym.
2019; Kern 2021; Vaudreuil 2020).
• Etämusiikkiterapiapalvelujen eri muodot: 1) synkronoitu
eli reaaliaikainen etäkuntoutus; 2) asynkronoitu eli ajasta
riippumaton etäkuntoutus; ja 3) hybridi eli
yhdistelmämuotoinen etäkuntoutus (Kern 2021; ks. Brown
2011; Keck ja Doarn 2014, Salminen ja Hiekkala 2019).
• Etämusiikkiterapian määritelmät ja käsitteistö kehittyvät
tällä hetkellä nopeasti, terminologian käyttö on kirjavaa.
25.4.2022
Koivisto & Saukko (tulossa)
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
3

4. Kartoittavan
katsauksen toteutus
(Scoping review)
• Tavoitteena kartoittaa, (1) millaista tutkimustietoa etämusiikkiterapiasta on
saatavilla ja (2) millaista näyttöä etämusiikkiterapian vaikutuksista ja
vaikuttavuudesta tutkimuskirjallisuudesta löytyy.
• Teoreettisena lähtökohtana ICF-viitekehys: keskeistä kokonaisvaltainen
näkökulma asiakaslähtöisen kuntoutuksen toteutuksessa ja arvioinnissa.
• Hakustrategia: PICO(T)-menettely, systemaattinen PRISMA-P (Moher ym.
2020; PRISMA 2021) ja kartoittava JBI (Peters ym. 2015, 2020), laadullinen
katsaus.
• Mukaanoton kriteerejä: kirjallisuus vuosilta 2016–2021, kaikki
etämusiikkiterapian muodot ja tutkimustyypit, Kelan vaativan
lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmät, soveltavat asiakasryhmät esim.
ikäihmiset, vastasyntyneet ja heidän perheensä.
• Katsaukseen sisällytetyt tutkimukset: 32 analysoitavaa julkaisua, joista
koeasetelmatutkimuksia 16 % (5 kpl). Yhtään Suomessa tai Pohjoismaissa
tehtyä tutkimusta ei löytynyt.
• Aineiston analyysi: julkaisu- ja kuvailutiedot, GRADE-näytönaste, RQ1
temaattinen analyysi (Braun ja Clarke 2006), RQ2
koeasetelmat/interventioiden kuvaus ja tutkimustiedon synteesi.
25.4.2022
Koivisto & Saukko (tulossa)
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
4

5. Tulokset osa 1: Etämusiikkiterapian käyttö ja edellytykset
• Pandemian vaikutus musiikkiterapeuttien työhön on ollut merkittävä: muutosresilienssi,
erilaiset turvatoimet, käytänteiden muutokset, etätyöskentelyn haasteet
• Etämusiikkiterapiapalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto: kaukana palveluista olevien
palvelut, eri kohderyhmille räätälöidyt palvelut, pilottitutkimuksia ennen ja jälkeen
pandemian, innovatiivisia interventioita (yksilö- ja ryhmäterapia, ylisukupolvinen terapia)
• Knott ja Block (2020): etämusiikkiterapiapalvelujen kehittämisen ja käyttöönoton
kolmitasoinen malli
• Musiikkiterapian eri viitekehyksiä edustettuina, laaja variaatio eri-ikäisten ja eri
asiakasryhmien parissa toteutettavia etämusiikkiterapiapalveluja
25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 5

6. Tulokset osa 2:
Etämusiikkiterapian
vaikutukset ja vaikuttavuus
toimintakyvyn
näkökulmasta
• Aineisto sisälsi pääasiassa kokemuksellista arviointia
vaikutuksista (paljon pilotteja, vertailututkimus haastavaa
poikkeusoloissa).
• Vaikuttavuustutkimus on edelleen käynnistysvaiheessa.
25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 6
Julkaisu Asiakkaat N Interventio Vaikutukset ICF-luokkia
Bompard ym. 2021 Kehitysvammaiset ja
liikuntavammaiset lapset
(alle 12 v.)
12 12 päivän ajasta riippumaton
interventio, jossa yksilöllisen
videon katselua 3 krt päivässä
Lasten univaikeudet ja vanhempien kokema
stressi vähenivät, merkitsevät erot alku- ja
loppumittausten välillä SDSC:n
kokonaispistemäärässä sekä PSA-SF:n kahdessa
osiossa.
Unitoiminnot B134, Stressinhallinta D240,
Vanhemman suhde lapseen D7600
Fiore 2018 Opiskelijat (19-30 v.) 23 Ajasta riippumaton, musiikin
kuunteluun perustuva
etäinterventio
Stressin ja ahdistuneisuuden tunteet vähenivät
merkitsevästi intervention aikana.
Tunteiden säätely B1521, Stressinhallinta
D240
Giordano ym. 2020 Sairaalan lääkärit ja hoitajat
(22-59 v.)
34 5 viikon ajasta riippumaton,
musiikin kuunteluun perustuva
etäinterventio
Merkitsevää väsymyksen tunteen vähenemistä
sekä surun, pelon ja huolen tunteiden
lievenemistä.
Tunteiden säätely B1521, Stressinhallinta
D240
Stegemöller ym.
2020
Parkinsonin tautia
sairastavat henkilöt (67-82
v.)
14 8 kerran interventio, jossa ryhmä
kokoontui harjoittelemaan
musiikkiterapeutin tekemien
videoiden avulla
Havaittiin äänen tuotossa edistymistä ja
hengityksessä merkitsevää edistymistä. Tulokset
samanlaisia kuin kasvokkain toteutetussa
interventiossa.
Puheäänitoiminnot B310,
HengitystoiminnotB440
Wolfe 2020 Henkilöt, joilla eri syistä
aiheutunut aivovamma (34-
69 v.)
15 20 reaaliaikaista ryhmätapaamista
10 viikon aikana, osana laajempaa
etäkuntoutusprojektia
Myönteisiä vaikutuksia mielialaan,
rentoutuneisuuteen ja energisyyteen.
Temperamentti- ja
persoonallisuustoiminnot B126,
Tunteiden säätely B1521

7. Pohdintaa: musiikkiterapeutit uuden äärellä
• Mahdollisuudet: innovatiivisuus, aktiivisuus, monialainen kehitystyö, saavutettavuus, soveltuvuus
(yksilöt ja ryhmät, monet eri asiakasryhmät)
• Haasteet: yhteisen tilan puute, vuorovaikutus, kehollisuuden ja moniaistillisuuden huomioiminen,
ei sovellu kaikille asiakasryhmille (yksilöllinen arviointi tärkeää)
• Ympäristötekijöiden merkitys: avustava(t) henkilöt, luottamuksellisuus ja eettiset näkökulmat,
tavoitteiden laajentaminen esim. perheenjäsenten välisiin suhteisiin
• Tutkimus- ja kehittämistarpeet Suomessa: ajasta riippumaton ja yhdistelmämuotoinen
etämusiikkiterapia, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmät,
etämusiikkiterapian eri muotojen vaikuttavuus, virtuaalinen todellisuus ja siihen liittyvät
tieteidenväliset sovellukset
• Avoimia kysymyksiä: Koulutus, tarkemmat ohjeistukset, palveluntuottajien tekninen tuki
• Musiikkiterapian erityiskysymykset, esim. Mistä soittimet ym. välineistö asiakkaan kotiin? Mitä
tavoitteita ei ehkä voida saavuttaa, kun kaikkia musiikkiterapian menetelmiä ei voida käyttää?
25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 7

8. Lähteet
Baker F, Krout R. Song writing via Skype. An on-line music therapy intervention to enhance social skills in an adolescent diagnosed with Aspergers. British Journal
of Music Therapy 2009; 23 (2): 3–14. Doi: 10.1177/135945750902300202.
Braun V, Clarke V. Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology 2006; 3 (2): 77–101. Doi: 10.1191/147808870qp063oa.
Brown J. (2011). ASHA and the evolution of telepractice. Perspectives on Telepractice 2011; 1 (1), 4–9.
Keck, CS, Doarn CR. Telehealth technology applications in speech-language pathology. Telemedicine and e-Health 2014; 20 (7): 653–659. Doi: 10.1089/tmj.2013.0295.
Kern P, toim. Imagine 2021. Saatavissa: <https://www.imagine.musictherapy.biz/current/>. Viitattu 2.1.2022.
Moher D, Liberati A, Tetzlaff J ym. Preferred reporting items for systematic reviews and meta-analyses The PRISMA statement. Annals of Internal Medicine 2009; 151
(4): 264‒269. Doi: 10.7326/0003-4819-151-4-200908180-00135.
Peters MD, Marnie C, Tricco AC ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI evidence synthesis 2020; 18(10): 2119–2126.
Salminen A-L, Hiekkala S, Stenberg JH. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela, 2016.
Salminen A-L, Hiekkala S. Etäkuntoutuksen kehittäminen Kelassa. Julkaisussa: A.-L. Salminen A-L, Hiekkala, S, toim. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Helsinki: Kela, 2019:
9‒12.
Saukko P, Hakomäki H. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja
terveysturvan raportteja 18, 2019.
Schmid W, Ostermann T. Home-based music therapy. A systematic overview of settings and conditions for an innovative service in healthcare. BMC Health Services
Research 2010; 10: 291.
Spooner H, Lee JB, Langston DG ym. Using distance technology to deliver the creative arts therapies to veterans: Case studies in art, dance/movement and music
therapy. The Arts in Psychotherapy 2019; 62: 12–18. Doi: 10.1016/j.aip.2018.11.012.
Vaudreuil R, Langston DG, Magee WL ym. Implementing music therapy through telehealth: Considerations for military populations. Disability and Rehabilitation
Assistive Technology 2020; 1–10. Doi: 10.1080/17483107.2020.1775312.
27.4.2022
Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava
kirjallisuuskatsaus
8