Erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.

1. 14.3.2016 1
OMAIS- JA LÄHEISAUTTAJASTA
OMAISHOITAJAKSI
Omaishoito tänään ja huomenna –seminaari 10.3.2016
Anni Vilkko, dos., erikoistutkija
Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
A Vilkko

2. 14.3.2016 2
LÄHEISAPU
Läheisavun moninaisuus
Vilkko A., Muuri A., Saarikalle K., Noro A., Finne-Soveri H. & Jokinen S.
teoksessa: Suomalaisten hyvinvointi 2014,
toim. Vaarama, M. et al., ss. 222-237
Vilkko A.

3. Läheisavun moninaisuus -artikkeli
• huomio kansalaisten
keskinäisapuun ja sen
moninaisuuteen
• läheisavun yleisyys,
suuntautuminen ja sitovuus
silloin, kun apua toiselle
annetaan vanhuuden,
sairauden tai vammaisuuden
vuoksi
• millainen osa iäkkäiden
hoivasta voitaisiin kansalaisten
mielestä järjestää läheisavun
turvin ja millainen on
yhteiskunnallisen hoivan rooli
• Hyvinvointi ja palvelut (HYPA)
-tutkimus
• 18–79-vuotiaiden
puhelinhaastattelut vuosilta
– 2006 (N = 4 530)
– 2009 (N = 3 933)
– 2013 (N = 4 226)
• vanhustenhoidon tärkeintä
vastuutahoa koskeva kysymys
vuoden 2004 HYPA -kyselystä
14.3.2016 A Vilkko 3

4. 14.3.2016 Vilkko A. 4
TULOKSIA: läheisauttajien määrä ja avun suunta
 kansalaisten keskinäinen auttaminen vanhuuden, sairauden tai
vammaisuuden vuoksi on määrältään mittavaa ja vakiintunutta:
- naisista joka kolmas, miehistä hiukan harvempi auttaa
läheisiään
 suuntautuu useimmiten keski-ikäisiltä vanhemmille sukupolville
tai iäkkäiden sukupolvi auttaa toinen toistaan:
 läheisauttajia
- noin 40 prosenttia 45–64 -vuotiaista
- joka neljäs 65–74 -vuotias ja
- joka viides 74–79 -vuotias
- 35–45 -vuotiaiden osuus pienentynyt kolmasosasta miltei
neljäsosaan tarkastelujaksolla 2006 – 2013

5. 14.3.2016 Vilkko A. 5
TULOKSIA: avun antamisen sitovuudessa on eroja
- 12 prosenttia läheisauttajista auttaa päivittäin ja osuus
on pysynyt vakiona
- 31 prosenttia auttaa kaksi kertaa viikossa
- 57 prosenttia tätä harvemmin
- 4,7 prosenttia läheisauttajista antaa säännöllistä apua
omaishoitosopimuksen tai muun vastaavan
sitoumuksen nojalla (esim. hoito- ja
palvelusuunnitelmaan kirjattu apu)
- naiset ovat miehiä useammin läheisensä pääasiallisia
auttajia

6. 14.3.2016 Vilkko A. 6
TULOKSIA: hoivavastuu, asenteet
 hyvinvointivaltion vastuu vanhusten hoivasta on
perhevastuuta suurempi:
- 69 prosentin mielestä päävastuu on valtiolla ja
kunnilla
- 28 prosentin mielestä perheellä
- perheen vastuu korostuu enemmän miesten kuin
naisten asenteissa
 vapaaehtoinen omien varojen käyttö vanhuuden
hoivan järjestämiseksi saa kannatusta:
- myönteisen suhtautumisen osuus kasvaa
nuorimmista ikäluokista vanhimpiin päin mentäessä
50 prosentista 75 prosenttiin

7. 14.3.2016 Vilkko A. 7
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
• väestön ikääntyessä läheisapu muodostaa merkittävän
sosiaali- ja terveyspoliittisen kysymyksen
• kansalaiset osoittavat suurta valmiutta pitää huolta
läheisistään ja kantaa itse osavastuuta oman vanhuutensa
kuluista, mutta odottavat puolestaan valtiolta ja kunnilta
vastuuvalmiutta ja kumppanuutta
• tavoite on läheisavun säilyttäminen kaikille osapuolille
(avun tarvitsijalle, omaisille ja läheisille) vapaaehtoisena
• huolehditaan myös heistä, joilla ei ole ketään auttamassa

8. 14.3.2016 Vilkko A. 8
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
• läheisavun antaminen kasaantuu väestössä vanhemmille
ikäryhmille ja 35-45 -vuotiaiden auttajien osuus pienenee
 nostaa esiin ikä- ja elämänvaihespesifien
yhteiskunnallisten tukimuotojen tarpeen auttajien
hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi
• myös naisten asemaan läheishoivan antajina ja
potentiaalisina saajina kiinnitettävä enemmän huomiota
(mm. työuran ja eläkekertymän kannalta)
• läheisapua koskevissa politiikkatoimissa on avun
laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden perusteetonta
keskittyä pelkästään vaativuudelta ja sitovuudelta
raskaimman avun, omaishoidon tuen ja
sopimusomaishoitajuuden, kehittämiseen

9. 14.3.2016 9
SOTKANET, THL
A Vilkko

10. 14.3.2016 A Vilkko 10
Lähde: Sotkanet 2014, THL

11. 14.3.2016 A Vilkko 11
Lähde: Sotkanet 2014, THL

12. Potentiaalinen hoitosuhde (Redfoot ym. 2013)
45–64-vuotiaiden ja 65–79-vuotiaiden suhde 80 vuotta täyttäneisiin
väestössä 2000- 2040
14.3.2016 A Vilkko 12
Lähde: Sotkanet 2014, THL
yhtä yli 80-vuotiasta kohden
 2014: potentiaalisten 45–64 -vuotiaiden hoitajien lukumäärä vähentyy 8:sta 5:teen
henkilöön
 2030 on 3 potentiaalista 45–64 -vuotiasta hoitajaa
 2020: 65–79 -vuotiaiden suhteellinen lukumäärä pysyy 3:ssa henkilössä ja alkaa
sen jälkeen laskea
 45-64 v suhde 80 v
täyttäneisiin
 65-79 v suhde 80 v
täyttäneisiin

13. 14.3.2016 13
OMAISHOIDON TUKI
Selvitys omaishoidon tuen palkkioista
ja palveluista kunnissa vuonna 2012
Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander

14. Selvitys tuotti tietoa omaishoidon tuen tilasta
Suomen kunnissa vuonna 2012
• Selvityksessä tarkastellaan omaishoidon lainsäädännön
(937/2005) nojalla tuettua omaishoitoa
– omaishoidettavia ja -hoitajia
– hoitopalkkioiden kehitystä
– omaishoidettaville ja -hoitajille annettuja palveluja
– kuntavastaajien näkemyksiä omaishoidon tuen kehittämiseksi
• Omaishoidon tukea on selvitetty sosiaali- ja
terveysministeriön toimeksiannosta vuodesta 1994 alkaen
noin viiden vuoden välein
• Vuoden 2012 kyselyyn vastasi 68 prosenttia kunnista
• Tuloksia on käytetty Kansallisen omaishoidon
kehittämisohjelman valmistelussa (STM, raportti 2014:2).
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 14

15. Keskeiset johtopäätökset /yhteenveto
1. Omaishoidon tuki palvelee paremmin eläkeikäistä kuin
työssäkäyvää väestöä
2. Omaishoito on sitovaa, vaativaa ja yhteiskunnallisesti
arvokasta
3. Kunnat toivovat yhtenäisiä kriteerejä tuen myöntämiselle
4. Kunnat toivovat valtakunnallisesti yhtenäistä
palkkiojärjestelmää
5. Omaishoitotilanteiden tukeminen ei ole riittävän monipuolista
6. Kunnissa on halua kehittää omaishoitoa
7. Omaishoitoa tulee kehittää joustamaan moninaisiin
hoivatilanteisiin ja -tarpeisiin
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 15

16. 1. Omaishoidon tuki palvelee paremmin
eläkeikäistä kuin työssäkäyvää väestöä
• Enemmistö sekä omaishoidettavista että omaishoitajista on yli
64-vuotiaita
• Puolisoaan hoitavien osuus kasvaa eniten
• Työikäisten omaishoitajien osuus väheni tasaisesti 2000-
luvulla, vuonna 2012 alle viidennes oli ansiotyössä
• Haasteena on sopivien ja riittävien tukipalvelujen
kehittäminen sekä iäkkäiden että työssäkäyvien
omaishoitajien elämäntilanteisiin ja tarpeisiin
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 16

17. 2. Omaishoito on sitovaa, vaativaa ja
yhteiskunnallisesti arvokasta
• Runsaasti tai melko paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsee 68
prosenttia omaishoidettavista
• Fyysinen sairaus, vamma tai fyysisen toimintakyvyn
heikkeneminen ovat hoidon tarpeen syynä 54 prosentilla,
muistisairaudet 26 prosentilla ja kehitysvammaisuus 15
prosentilla
• Keskimäärin 36 prosenttia hoidettavista olisi
ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa ilman
omaishoitajaa.
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 17

18. 3. Kunnat toivovat yhtenäisiä kriteerejä tuen
myöntämiselle
• Hakemukset arvioidaan ja hoitopalkkioiden suuruus
määritetään hyvin erilaisilla ja osittain eri asioita painottavilla
mittareilla
• Joka viides hakemus hylätään, yleisimmin hoidon ja
huolenpidon tarpeen vähäisyyteen vedoten
• 65 prosenttia piti parempana, että omaishoidon tuen palkkion
myöntämisestä vastaisi Kela, tukipalveluiden jäädessä
kunnan vastuulle.
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 18

19. 4. Kunnat toivovat valtakunnallisesti yhtenäistä
palkkiojärjestelmää
• Hoitopalkkioiden vaihtelu kuntien välillä on suurta, mistä
johtuen tuen saajien yhdenvertaisuus saattaa vaarantua
• Omaishoidon tuen keskipalkkio oli 440 € kuukaudessa
• Hoitopalkkion nimellisarvo ei ole seurannut ostovoimaa, vaan
sen reaaliarvo on vähentynyt
• Yli puolet kunnista arvioi palkkioihin käytettävän rahasumman
kasvavan tulevina vuosina
• Tilastojen mukaan vuonna 2012 hoitopalkkioihin käytettiin
173 M€ ja vuonna 2013 käytettiin 181 M€.
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 19

20. 5. Omaishoitotilanteiden tukeminen ei ole
riittävän monipuolista
• Noin puolet omaishoitajista jättää vapaapäivänsä pitämättä,
useimmiten siksi, että sopivista sijaishoitovaihtoehdoista on
pulaa ja tarjotut vaihtoehdot ovat laitoshoitopainotteisia
• Sijaishoitajan toimeksiantosopimus (vuodesta 2011 alkaen) ei
ole lisännyt kotiin annettavaa sijaishoitoa
• Työlainsäädännön suomia mahdollisuuksia (vuodesta 2011
alkaen) työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen
hyödynnetään vähän
• Palveluohjaus on omaishoitajien ja apuvälinepalvelut
omaishoidettavien yleisimmin saamia palveluita
• Muita palveluita, kuten kotihoitoa, annetaan selvästi
harvemmin
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 20

21. 6. Kunnissa on halua kehittää omaishoitoa
• Omaishoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma nähtiin
kunnissa keskeisenä, valtakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä
muovaavana välineenä
• Sen soveltamisessa omaishoitotilanteisiin on kuitenkin vielä
kehitettävää
• Omaishoitajien jaksamista tulee kuntien mielestä tukea mm.
säännöllisin terveystarkastuksin ja heidän hyvinvointiaan
ylläpitää esimerkiksi virkistysvapaiden avulla.
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 21

22. 7. Omaishoitoa tulee kehittää joustamaan
moninaisiin hoivatilanteisiin ja -tarpeisiin
• Omaishoidon tuen sisällyttämisessä strategisen suunnittelun
osaksi on kunnissa vielä parannettavaa
• Kuntien tulisi kehittää omaishoidon tukeen liittyvien tietojen
tilastointia toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi
• Omaishoitotilanteiden moninaisuudesta johtuen tulisi
kehittämistyön ohjenuorana olla tarpeiden mukainen,
yksilöllisesti räätälöity ja riittävä tuki
14.3.2016 Omaishoidon tuki / Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko, Anja Noro, Eero Siljander 22

23. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja
vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

24. Kaikenikäisten omais- ja perhehoidon
vahvistamiseksi järjestetään (toimenpide 2)
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 24
1. valmennusta omais- ja perhehoitajille
2. hyvinvointi- ja terveystarkastuksia omais- ja
perhehoitajille
3. kuntoutusta sekä omais- ja perhehoitajille että
hoidettaville
4. monipuolisia vapaiden sijaistuksia sekä
5. perustetaan alueellisia omais- ja perhehoidon
keskuksia

25. KIRJALLISUUS
14.3.2016 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 25
• Linnosmaa Ismo, Jokinen Sari, Vilkko Anni, Noro Anja, Siljander Eero.
Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista
kunnissa vuonna 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Raportti 9/2014. 47 sivua. Helsinki 2014. ISBN 978-952-302-143-3
(painettu), ISBN 978-952-302-144-0 (verkkojulkaisu).
• Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän
loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportteja ja
muistioita 2014:2. 79 s. Helsinki 2014. ISSN-L 2242-0037, ISSN
2242-0037 (verkkojulkaisu), ISBN 978-952-00-3483-2 (PDF)
• Vilkko Anni, Muuri Anu, Saarikalle Kristiina, Noro Anja, Finne-Soveri
Harriet & Jokinen Sari. Läheisavun moninaisuus. Teoksessa
Vaarama, M. et al. toim. Suomalaisten hyvinvointi 2014. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos (THL), s. 222-237.