2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus
Lapin ELY-keskus muodostettiin yhdistämällä Lapin TE-keskuksen, Lapin
tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävät (pl. ympäristöluvat) sekä Lapin
lääninhallituksen liikenneosaston tehtävät ja osia sivistysosaston tehtävistä.
Kolme vastuualuetta
– Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri
– Liikenne ja infrastruktuuri
– Ympäristö ja luonnonvarat
Henkilöstöä noin 350
TE-toimistot toimivat Lapin ELY-keskuksen alaisina paikallishallinnon
viranomaisina; TE-toimistojen henkilökunta noin 155
16.3.2012 2
3. Ylijohtaja
Tapani Pöyry
Johtoryhmä
Hallintoyksikkö: Hallintojohtaja Miikka Halonen
Maksatus- ja valvontayksikkö: Pekka Selkälä
Elinkeinot, työvoima, Liikenne ja Ympäristö ja
osaaminen ja kulttuuri infrastruktuuri luonnonvarat
Vastuualueen johtaja Vastuualueen johtaja Vastuualueen johtaja
Pirkko Saarela Tapani Pöyry Matti Hepola
Strategia ja rahoitus
A
• Ympäristönsuojelu-
Tuija Ohtonen • Työllisyys, osaaminen, • Ohjausyksikkö
yksikkö
S
kulttuuri ja Ari Kilponen
maahanmuuttoasiat • Liikenne- ja
Tiina Kämäräinen
I
-yksikkö • Vesivarayksikkö
Tiina Keränen
viranomaispalvelut
-yksikkö
Kari Porsanger A
Asiakkuus • Innovaatiot, • Alueidenkäyttöyksikkö
Sanna Kolomainen kansainvälistyminen ja
Juha Tapio
Timo Jokelainen
K
• Liikennejärjestelmä
yritysrahoitus -yksikkö
Eija Virtasalo ja suunnittelu -yksikkö • Luonnonsuojeluyksikkö K
Jorma Leskinen Päivi Lundvall
• Maaseutu ja energia • Seuranta ja
A
-yksikkö • Kunnossapito
Viestintä Hannu Linjakumpu ja investoinnit -yksikkö
vesienhoitoyksikkö
Jari Pasanen
A
Liisa Viitala Jukka Jääskö
• Kehittämisyksikkö T
Tuija Ohtonen
Työ- ja elinkeinotoimistot
4. Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri
– vastuualue (E-vastuualue)
Johtaja Pirkko Saarela
E-vastuualueen organisaatio perustuu matriisiin, jossa on
seuraavat yksiköt:
– Työllisyys, osaaminen, kulttuuri ja maahanmuuttoasiat
-yksikkö, joka jakaantuu viiteen ryhmään
– Innovaatiot, kansainvälistyminen ja yritysrahoitus –
yksikkö
– Maaseutu ja energia -yksikkö, joka jakaantuu kolmeen
ryhmään
– Kehittämisyksikkö
16.3.2012 4
5. Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007-2013
taustaa Lapissa
Kehys Lapin osalta noin 60 milj. euroa
Varattuna käynnissä oleviin hankkeisiin 94 %
Syntynyt 154 uutta yritystä
Uusia työpaikkoja syntynyt 216
Hankkeissa aloittaneet henkilöt 14 836 (tilanne 5.12.2011)
Koulutus- ja henkilötyöpäiviä 92 375 (tilanne 5.12.2011)
16.3.2012 5
6. ESR –ohjelman painopisteet Lapissa (myak 2011-2012)
ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten
kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen
1) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittäminen
2) Yrityksille suunnattujen korkeakoulukonsernin palvelujen kehittäminen
3) Pienten yritysten ja julkishallinnon työhyvinvointihankkeiden pilotointi
4) Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen osana Yritys Suomi-
palvelujärjestelmää sekä yritysten kehittämistoimenpiteiden rahoittaminen
5) Hyvinvointi- ja luovien alojen yrittäjyyden ja tuotekehityksen edistäminen
6) Yrittäjyyskasvatustoiminta
7) Yrityshautomotoiminta
8) Sukupolvenvaihdosten ja liiketoiminnan siirtojen edistäminen
9) Yritysten Venäjän kaupan osaamisen vahvistaminen
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 6
7. ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen
edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy
1) Osaamisen kehittäminen mm. työelämälähtöisten koulutusmallien ja
oppimisympäristöjenavulla
2) Työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden palveluiden ja toimenpiteiden
kehittäminen sekä toimijoiden osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen
3) Nuorten kouluttautumisen edistäminen, työllistymisen parantaminen ja
syrjäytymisen ehkäiseminen
4) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
5) Nuorten koulutukseen pääsyn varmistaminen ja opintojen keskeyttämisen
ehkäiseminen
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 7
8. ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien
osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen
1) Työmarkkinoiden ja koulutuksen ennakointihankkeiden toteuttaminen
2) Palveluhenkilöstön osaamisen ja palveluiden tuotteistamisen edistäminen
3) Aikuisväestön koulutukseen osallistumisen aktivoiminen
4) Uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen
5) Innovaatioympäristöjen -verkostojen, -prosessien ja -palvelujärjestelmien vahvistaminen sekä
yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen
6) Uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen
7) Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen uudistaminen
8) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja
alueellisen saavutettavuuden turvaaminen
9) Lappilaisen verkko-opetuksen tukipalveluklusterin sekä pedagogisen ja sisällöllisen
osaamisen edistäminen
10) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen
sekä yhteistyön kehittäminen
11) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen
12) Koulutuksen kehittäminen vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 8
9. ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen
yhteistyö ESR-toiminnassa
1) Kansainvälisen yhteistyön tukeminen hyvien käytäntöjen levittämiseksi
2) Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen
3) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 9
10. Ajankohtaista
Seuraava ESR-hankehaku ajoittuu syksyyn 2012
– Teemat / painotukset tarkentuvat myöhemmin
– Mahdollinen ”pieni” haku keväällä liittyen
kertakorvausmallin (lump sum) sisäänajoon…?
Flat rate- ja lump sum -hankkeet liikkeelle
– Keventää byrokratiaa, laajempi toimijajoukko mukaan
hanketyöhön
Hankkeiden käynnissä oloaikaa jatkettu 30.6.2014 asti
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 10
11. Flat rate
Flat rate -menettely tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla
hankkeen välilliset kustannukset korvataan hankkeen
palkkakustannuksista. Tämä kiinteä prosenttiosuus on
Euroopan sosiaalirahastohankkeissa (ESR) 17 prosenttia.
Flat rate -menettely yksinkertaistaa ja nopeuttaa merkittävästi
rakennerahastovaroja myöntävien ja maksavien Elinkeino- liikenne
ja ympäristökeskusten sekä maakunnan liittojen työtä erityisesti
hankkeiden maksatusvaiheessa, sillä flat ratella katettavia
kustannuksia ei tarvitse yksilöidä, todentaa eikä tarkastaa. Myös
tuen saajat säästyvät näiden kustannuslajien raportoinnista ja
todentamisesta.
Flat ratella katettaviin kustannuksiin sisältyy paljon rahalliselta
määrältään pieniä, mutta kuitenkin runsaasti työtä vaativia
kustannuseriä.
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 11
12. Lump sum - kertakorvausmalli
Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on:
– Pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen
– Kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen
lisääminen
– Hankkeen tulokseen keskittyminen
– Maksatusten nopeuttaminen
Julkinen rahoitus enintään 50 000 euroa (sis. EU/valtio, kunta,
muu julkinen)
Maksatus suoritetaan todennetun tuloksen perusteella
– Kyllä tai ei –periaatteella
– Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista
kustannuksista
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 12
13. Havaintoja
Alueellisten hankkeiden hyödyntäminen paikallisella
tasolla - paikalliselle tasolle kohdennetut hankkeet
– Tasapainottelua, hyödyt irti hankkeista!
Hankesalkun riskin hallinta, esim. seutukunnissa jaettu
hallinnointivastuu
Hyvä hakemus -> nopea rahoituspäätös -> toiminnan
käynnistymisen nopeutuminen
– Koskee myös maksatushakemuksia
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16.3.2012 13