2. Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä
Sosiaalisen median käyttö yrityksissä (McKinsey 2011)
2011 (n = 4 261)
2010 (n = 3 249)
Sosiaaliset verkostot
Blogit
Mikroblogit
2009 (n = 1 695)
2008 (n = 1 988)
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%
Lähde: McKinsey 2011. How social technologies are
extending the organization http://bit.ly/McKinsey2011
3. Sosiaalisen median hyödyntäminen eri
toimialoilla
Hyödyntää vähintään yhtä työkalua (n = 4 261)
Korkea teknologia, tietoliikenne
Liiketoiminta, laki ja ammatilliset palvelut
Lääketeollisuus
Julkishallinto
Kuljetus
Vähittäiskauppa
Terveydenhuolto, sosiaalipalvelut
Rahoituspalvelut
Valmistus
Energia
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
Lähde: McKinsey 2011. How social technologies are
extending the organization http://bit.ly/McKinsey2011
4. Sosiaalisen median avulla saavutettuja hyötyjä
Vähintään yksi mitattava businesshyöty
Sisäisessä käytössä
Sisäisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus
Kommunikointikustannuksien vähentyminen
Tiedon nopeampi saatavuus
Asiakasrajapinnassa
Markkinointikustannuksien vähentyminen 2009
2010
Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen
2011
Markkinoinnin tehokkuuden lisääntyminen
Partnereiden kanssa
Ulkoisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus
Kommunikointikustannuksien vähentyminen
Tiedon nopeampi saatavuus
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Lähde: McKinsey 2011. How social technologies are
extending the organization http://bit.ly/McKinsey2011
5. Sosiaalisen median työkalujen hyödyntäminen
sisäisessä käytössä Suomessa (Teknologiateollisuus)
Lähde: Lakkala, H. 2011. Sosiaalinen media teollisuudessa.
http://bit.ly/someteollisuudessaraportti
6. LinkedIn käyttö ja kasvu-% eri maissa
160 Brazil
China
140
Russian Federation
120
India
100 United Kingdom
Germany
80
United States
60
Sweden
40 Norway
Denmark
20
Finland
0
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %
Lähde: LinkedIn & LinkedIn demographics and statistics /
July 2011 / Amodiovalerio Verde
(2011 perustuu arvioon nykyisen kasvun perusteella)
7. LinkedIn suomalaisten johtajien käytössä
• Maalikuussa 2011 toteutetun selvityksen mukaan suomalaisten
pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista noin puolet käyttää LinkedIn-
palvelua. Suurella osalla profiilisivu on kuitenkin hyvin puutteellinen
eikä esimerkiksi sisällä juuri mitään tietoa johtajan taustoista tai
työkokemuksesta. Myös verkostot ovat suppeita, usein alle
kymmenen henkilön kokoisia.
Lähde: Isokangas, A., Kankkunen, P. 2011. Suora yhteys – näin
sosiaalinen media muuttaa yritykset. http://bit.ly/suorayhteys
8. LinkedIn käyttötarkoituksia
• Älykäs konktaktiluettelo
• Sisäinen ja ulkoinen viestintäkanava
• Mini-CRM
• Yhteisöalusta, mm.
• käytäntöyhteisöille
• asiakasyhteisöille
• Rekrytointikanava
• Markkinointikanava
12. Muita tapoja hyödyntää LinkedIn-
palvelua
• Esimerkiksi kirjamerkkien jakaminen Diigo-
palvelun avulla Twitterin tai Twitterfeedin
kautta LinkedIn-palveluun
• Valikoitujen blogikirjoituksien jakaminen
(esim. WordPress AddThis) valikoiduille
ryhmille
13. LinkedIn yksityisyys
• Kuka saa nähdä sinun aktiviteetit
– Sinun kontaktit
– Sinun verkosto
– Vain sinä
• Kuka saa nähdä sinun kontaktit
– Sinun kontaktit
– Vain sinä
• Mitä muut näkevät kun olet katselleet heidän profiilia
– Nimen ja tittelin
– Osittain anonyymi, esim. toimialan ja tittelin
– Täysin anonyymi
14. Ohjeita sosiaalisen median käyttöön
• Liikenne- ja viestintäministeriön sosiaalisen median ohjeet (LVM:n sisäisiä julkaisuja 4/2010)
• SAK 7.5.2010
• Sosiaalisen median mahdollisuuden hallinnolle (kesäkuu 2010)
• Helsingin sanomat marraskuu 2010
• YLE joulukuu 2010
• ++Valtionvarainministeriön sosiaalisen median tietoturvaohje (27.12.2010)
• Lahden kaupungin some-ohje (tammikuu 2011)
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/some.html
• ++TTSOME: Toimintaohjepohja (tammikuu 2011)
• Virkamies verkossa -huoneentaulu (sopii kenen vain seinälle ohjeeksi)
• Ohjeita lääkäreille / Lääkärilehti (helmikuu 2011) *Facebook
• Oulun yliopisto (case-kuvaus by Harto Pönkä) (toukokuu 2011)
• Sosiaalinen media yliopistojen viestinnässä ja markkinoinnissa (toukokuu 2011) - hyviä pointteja
muillekin organisaatioille
• Puolustusvoimien sotaharjoituksen Pyörremyrskyn sosiaalisen median ohjeet (13.6.2011)
• Sosiaalisen median eettinen ohjeistus IAB (5.9.2011)
• Hesarin uudistetut ohjeet toimittajille (7.11.11)
Lähde: Johanna, J. 2011. Some-ohjeistuksia.
http://bit.ly/someohjeistuksia
15. Verkkoidentiteettiin määrittäminen
– Organisaatiotunnus: palveluun kirjaudutaan roolipohjaisella (sähköposti) tunnuksella tai
organisaation tarjoamalla, henkilökohtaisella (sähköposti) tunnuksella. Palvelun käyttäjä edustaa
organisaatiotaan. Organisaation sosiaalisen median palvelua päivittävät henkilöt kirjautuvat
palveluun organisaation henkilökohtaista sähköpostitunnusta (etu.suku@organisaatio.fi) tai
roolipohjaista tunnusta (tiedottaja@organisaatio. fi) käyttäen. Tällöin työnantajalla on täysi oikeus
määrätä, mitä tällaisella tunnuksella voidaan tehdä ja millaisiin keskusteluihin sillä voidaan
osallistua.
– Hybridi: palveluun kirjaudutaan joko organisaation tarjoamalla henkilökohtaisella
(sähköposti)tunnuksella tai omalla yksityisellä (sähköposti) tunnuksella. Palvelun käyttäjä mainitsee
työnantajansa, mutta toimii palvelussa asiantuntijaroolissa yksityishenkilönä. LinkedIn on
ammattimaiseen verkostoitumiseen tarkoitettu yhteisöpalvelu, jota verkostoitumisen lisäksi
hyödynnetään oman osaamisen kehittämiseen seuraamalla omien verkostojensa ja ryhmiensä
viestejä ja keskusteluja. Käyttö perustuu kuitenkin harvoin organisaation suositukseen hyödyntää
palvelua; tunnuksen luominen ja ylläpito on perustunut henkilön omatoimiseen päätökseen ottaa
palvelu käyttöön. Osa palvelua käyttävistä kirjautuu palveluun organisaation sähköpostitunnuksella
ja osa vapaa-ajan tunnuksella. Työnantajan mahdollisuus ohjeistaa hybridinomainen osallistuminen
on hyvin rajattu. Organisaation tarjoaman sähköpostitunnuksen käyttö voidaan halutessaan kieltää
ja työntekijää sitoo edelleen työntekijään liittyvät velvoitteet, mutta muilta osin henkilön toiminta
sosiaalisen median palvelussa on henkilön itse päätettävissä oleva asia.
– Täysin yksityinen identiteetti: palveluun kirjaudutaan omalla henkilökohtaisella
(sähköposti)tunnuksella. Palvelun käyttäjä toimii täysin yksityishenkilönä. Työntekijää koskettaa
edelleen työntekijän velvoitteet (esim. virkavelvoite), mutta työnantajalla ei ole oikeutta sanella
työntekijän vapaa-ajan toimintaa sosiaalisen median palvelussa. On kuitenkin myönteistä, jos
organisaation tietoturvaohjeistus tukee henkilöä toiminaan tietoturvallisesti myös vapaa-ajan
toiminnoissaan.
Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä. 4/2010.
http://bit.ly/sometietoturvaohje
16. Some käyttöpolitiikka 1/2
1. Mitä organisaation ydintoimintaa liittyvää tehtävää sosiaaliseen mediaan
osallistuminen tukee? Mikä on sosiaalisen median käytön tavoite?
2. Mitä sosiaalisen median palveluita otetaan käyttöön, ylläpidetään ja seurataan?
– Kuka päättää käyttöönotosta?
– Kuka vastaa osallistumisesta ja palveluiden ylläpidosta?
– Kuka seuraa palvelusopimusten muutoksia ja arvioi organisaation käytön jatkuvuuden?
– Miten työvälineet, käyttö, läsnäolo ja seuranta resursoidaan ja toteutetaan?
– Mistä ja millä laitteilla?
– Millä tavoin henkilöstö osallistuu palvelun toimintaan?
– Kuka vastaa ja kommentoi sosiaalisessa mediassa käytävää, organisaatiota koskevaa
keskustelua?
– Mitkä ovat käytettävät verkkoidentiteetit?
3. Sosiaalisen median käyttö työpaikalta
– On/ei ole suositeltavaa?
– On mahdollistettu/rajoitettu/estetty työpaikalta
4. Sosiaalisen median käytön koulutus
– Sisällöntuottajille
– Ylläpitäjille
– Henkilöstölle
Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä. 4/2010.
http://bit.ly/sometietoturvaohje
17. Some käyttöpolitiikka 2/2
5. Tietoturvallisuus
– Riskien hallinta
• Kuka vastaa riskien arvioimisesta, toimenpiteiden suunnittelusta ja tietoturvallisuuden
seurannasta? Kuinka usein riskejä arvioidaan?
– Tietoaineistojen suojaaminen
• Miten varmistetaan, että salassa pidettävä tieto ei vuoda sosiaaliseen mediaan? Miten hallitaan
oikeudet palveluun tallennettaviin tietoaineistoihin?
– Tietojenkäsittely-ympäristöjen suojaaminen
• Jos sosiaalisen median palvelua käytetään työpaikalta, mitä saa ja ei saa tehdä? Miten estetään
haittaohjelmien leviäminen organisaation tietojenkäsittely-ympäristöön? Millaisia teknisiä
ratkaisuja löytyy sosiaalisen median palveluiden tietoturvallisen käytön parantamiseksi?
– Maineen hallinta
• Mikä on asiallista käytöstä sosiaalisessa mediassa? Miten reagoidaan valeprofiileihin ja
tunnuksiin tai jos organisaation tunnuksia kaapataan?
– Henkilöturvallisuus
• Miten reagoidaan häirintään ja uhkailuun
– Yksityisyyden suoja
ks. liite 2
Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä. 4/2010.
http://bit.ly/sometietoturvaohje
