Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

#vaalit2015 - Twitter vaalikeskustelun areenana

1.074 Aufrufe

Veröffentlicht am

Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/

Veröffentlicht in: News & Politik
  • Als Erste(r) kommentieren

#vaalit2015 - Twitter vaalikeskustelun areenana

  1. 1. Digivaalit-projekti: Arto Kekkonen2, Salla-Maaria Laaksonen1, Mari Marttila2, Matti Nelimarkka2,3, Mari Tuokko2, Mikko VIlli1 @jahapaula
  2. 2. There is no revolution. Twitter tai muut verkkoalustat eivät ole murtaneet olemassa olevia valtarakenteita (e.g., Margolis & Resnick, 2000; Lilleker et al., 2011; Vergeer and Hermans, 2013) • Käyttö painottunut nuoriin ja yhteiskunnallisesti aktiivisiin toimijoihin (e.g., Barbera2014) • Sosiaalisen median kautta 2011 eduskuntavaaleja seurasi 9 prosenttia väestöstä (Strandberg 2013) Normalisaatio -hypoteesi Tasa-arvoistumis- hypoteesi Viides valtiomahti (5th Estate) (Dutton 2009)
  3. 3. Isot datamassat – ihmistoiminnan digitaaliset jäljet Tutkimuksen aineistot: ● Sosiaalisesta mediasta kerätty laaja aineisto (big data; Facebook, Twitter; Suomi24, foorumit, blogit) (n ~ 1,4 miljoonaa) ● Perinteisen median sisällöt valituista medioista (n = 5427) ● Verkkoetnografia ● Aikarajaus Twitter-analyyseissa 19.3.2015 – 19.4.2015 klo 20:00, n. 200 000 twiittiä: poliitikot, #hashtagit ja avainsanat Menetelmät: ● Laskennallinen yhteiskuntatiede (ml. aiheiden mallintaminen, verkostoanalyysi) ● Yhdistettynä laadullisten aineistojen analysointiin (etnografia, vuorovaikutusanalyysi)
  4. 4. Twitter-vaalit? • Edustajien ja ehdokkaiden läsnäoloa ja aktiivisuutta selittää ikä • Alle 10% edustajista on vastuussa yli 40 prosentista edustajien tarkastelujaksolla julkaisemista twiiteistä (Marttila, 2015) Vaalit 2011 Syyskuu 2014 Vaalit 2015 Eduskunta 2015 (5/2015) Twitter-tili (n) 78 122 1092 160 Twitter-tili (%) 39% 61% 50,89% 80%
  5. 5. Kuka verkossa oli äänessä?
  6. 6. Aktiivisuus #vaalit2015 • Vaaliaiheinen twiittailu aktivoitui helmikuun alussa, ensimmäisen kerran yli 2 000 twiittiä päivässä naputeltiin 9.2. ja 18.3. valittuja aihetunnisteita käyttäen twiitattiin jo yli 8000 kertaa päivässä.
  7. 7. Hashtagit: teemoja vai “hybridejä foorumeja” (Callon, Lascoumes & Barthe 2011)?
  8. 8. Aiheiden mallinnus
  9. 9. #vaalit2015
  10. 10. Johtopäätökset: ei Twitter-vaalit, mutta hashtag-vaalit Poliitikkojen läsnäolo tai aktiivisuus ei suoraan korreloi vaalimenestyksen tai valta-aseman kanssa. Viestintä pysyy puoluekuplissa. Twitterin aiheiden perusteella aiheet määräytyvät ennen kaikkea kampanjoinnin ehdoilla -- yhteys todelliseen politiikkaan?
  11. 11. Kiitos! • Projektin kotisivu: https://www.hiit.fi/digivaalit-2015 • Rajapinta-verkkotutkimusblogi http://www.rajapinta.co
  12. 12. Lähteet •Barabasi, A. L. (2002). Linked: How everything is connected to everything else and what it means. Plume Editors. •boyd, D. (2007). Social Network Sites: Public, Private, or What ? Social Network Sites Mediated Publics. Knowledge Tree, (13), 1–7. •Castells, M. (2007). Communication, Power and Counter-power in the Network Society. International Journal of Communication, 1, 238–266. •Castells, M. (2009). Communication Power. Oxford: Oxford University Press. •Cammaerts, B. (2007). Jamming the Political: Beyond Counter-hegemonic Practices. Continuum, 21(1), 71–90. •Couldry, N. (2008). Mediatization or mediation? Alternative understandings of the emergent space of digital storytelling. New Media & Society, 10(3), 373– 391. •Dahlgren, P. & Alvares, C. (2013). Political Participation in an Age of Mediatisation Towards a New Research Agenda. Javnost-The Public, 20, 47-65. •Dutton, W. H. (2009). The Fifth Estate Emerging through the Network of Networks. Prometheus, 27(1), 1–15. •Eranti, V. & Lindman, J. (2014). “Sosiaalinen media ja kampanjointitapojen muutos: Pekka Haavisto ja presidentinvaalit 2012”. Politiikka 56.2, s. 101–115. •Graham, T., Broersma, M., Hazelhoff, K., & van ’t Haar, G. (2013). Between Broadcasting Political Messages and Interacting with Voters. Information, Communication & Society, 16(5), 692–716. •Herkman, J. (2012). Convergence or intermediality? Finnish political communication in the New Media Age. Convergence 18(4):369–384. •Khaldarova, I., Laaksonen, S-M. & Matikainen, J. (2012). The use of social media in the Finnish Parliament Elections 2011. Media and Communication Studies Research Reports 3/2012. •Ernesto, L., & Chantal, M. (1985). Hegemony and socialist strategy: towards a radical democratic politics. •Lippmann, W. 1932. Public opinion. New York: Harcourt. •Marttila, M. (2015). #vainkansanedustajajutut. Tutkielma Suomen kansanedustajien Twitter-aktiivisuudesta. Pro gradu -tutkielma, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153967 •McCombs, M E & Shaw, D.L., (1972). The agenda-setting function of mass media. Public opinion quarterly 36(2):176–187. •Messner, M. & Distaso, M. (2008). The source cycle: How traditional media and weblogs use each other as sources. Journalism Studies 9(3):447–463. •Parmelee, J. H. (2013). The agenda-building function of political tweets.” New Media & Society. •Parviainen, O,. Poutanen, P., Laaksonen, S-M. & Rekola, M. (2012). Measuring the effect of social connections on political activity on Facebook. In Paper presented at Internet, Politics, Policy 2012: Big Data, Big Challenges? conference. Oxford Internet Institute in Oxford, September 20th 2012. •Ragas, M. & Kiousis, S. (2010). Intermedia agenda-setting and political activism: MoveOn. org and the 2008 presidential election. Mass Communication and Society 13(5):560–583. •Resnick, D. (1997). Politics on the Internet: The normalization of cyberspace. New Political Science pp. 47–68. •Semaan, B. C., Robertson, S., Douglas, S: & Maruyama. M. (2014). Social media supporting political deliberation across multiple public spheres. In Proceedings of the 17th ACM conference on Computer supported cooperative work & social computing - CSCW ’14. New York, New York, USA: ACM Press pp. 1409–1421. •Shifman, L (2014). Memes in Digital Culture. Cambridge, Massachusetts: MIT Press. •Skovsgaard, M. & Van Dalen, A. (2013). Dodgin the gatekeepers? Social media in the campaing mix during the 2011 elections. Information, Communication & Society 16(5):737–756. •Spitulnik, D. (1996). The Social Circulation of Media Discourse and the Mediation of Communities. Journal of Linguistic Anthropology, 6(2), 161–187. •Strandberg, K. (2013). A social media revolution or just a case of history repeating itself? The use of social media in the 2011 Finnish parliamentary elections. New Media & Society 15.8, s. 1329–1347. •Sumiala, J. & Tikka M. (2009) “Netti edellä” kuolemaan – koulusurmat kommunikatiivisena ilmiönä. Media & Viestintä 32(2). •Suomen Virallinen Tilasto (2014). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/

×