Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (17)
Ähnlich wie Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa -diat 4.4.2017
Ähnlich wie Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa -diat 4.4.2017 (13)
Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa -diat 4.4.2017
- 2. Eveliina Saari Johtaja, Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat Johtaja, Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmat Vanhempi tutkija, dosentti, Työterveyslaitos @EveliinaSaari
- 3. Päivän ohjelma 9–11 TITA: Erikoistutkija Johanna Kallio, Turun yliopisto: Miten ja miksi huono-osaisuus periytyy? OMA LINJA: Professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto: Huolestuttaako PISA? Syrjäytyvät pojat ja syrjäytyvät alueet. ARTSEQUAL: Tutkijatohtori Isto Turpeinen, Taideyliopisto ja professori Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto: Sukupuolisensitiivisen taidekasvatuksen mahdollisuudet nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä OMA LINJA: Tutkijatohtori Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto: Toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja tulemat. TAIDOT TYÖHÖN: Professori Markku Jahnukainen, Helsingin yliopisto: Onko erityisopetuksesta korjaajaksi? WE ALL: Dosentti Jukka Lehtonen, Helsingin yliopisto: Syrjäyttääkö seksuaalinen suuntautuminen?
- 4. Huono-osaisuudella on taipumus periytyä Johanna Kallio Erikoistutkija, dosentti, Turun yliopisto
- 5. Huono-osaisten perheiden lapsilla on suurempi riski kohdata aikuisina huono-osaisuutta kuin muilla: • Matala koulutus • Toimeentulotuen asiakkuus • Köyhyys • Työttömyys • Kasautuva huono-osaisuus • Ennustavat huono-osaisuutta myös ”ristikkäin”: • Esimerkiksi vanhempien toimeentulotuen asiakkuus lisää lapsen riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa
- 6. Huono-osaisten perheiden lapsilla on suurempi riski kohdata aikuisina huono-osaisuutta kuin muilla: • Erityisesti vanhempien pitkittynyt toimeentulotuen asiakkuus • Vanhempien huono-osaisuudesta lasten huono- osaisuuteen: • polkuina koulutuksellinen epäonnistuminen ja poikkeava käyttäytyminen • Miksi periytyy? • Esimerkkeinä resurssien puute ja oppiminen
- 7. Ratkaisuehdotuksia: • Tuloerojen tasaaminen ja huono-osaisuuden vähentäminen • Sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen resurssien tasaaminen • Lapsiperheiden toimeentulotuen asiakkuuden vähentäminen ja ehkäiseminen huolehtimalla ensisijaisen sosiaaliturvan tasosta • Kaikille toisen asteen tutkinto • Tutkinnon suorittamisesta oikeasti maksutonta
- 8. Ratkaisuehdotuksia: • Positiiviset roolimallit ja tukeminen • Motivoiva, kannustava ja rohkaiseva kohtaaminen • Opettajat, opinto-ohjaajat, koulukuraattorit, -psykologit ja sosiaalityötekijät • Laadukas ja universaali varhaiskasvatus • Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät siitä eniten • Tasaa mahdollisuuksien tasa-arvoa
- 9. Johanna Kallio Erikoistutkija, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia Turun yliopisto jomkall@utu.fi Tutkimusprojekti: Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) @TITAconsortium
- 10. Huolestuttaako PISA? Syrjäytyvät pojat ja syrjäytyvät alueet Jouni Välijärvi Professori, Jyväskylän yliopisto
- 11. Pojat ovat etenkin Itä- ja Pohjois- Suomessa jäämässä osaamisessaan jälkeen muista ja kadottamassa motivaatiotaan perinteiseen opiskeluun.
- 15. Mitä tulisi tehdä? • Yksilöllisempää pedagogiikkaa ja alueellista valinnaisuutta sisältöihin • Joustavuutta peruskoulun rakenteisiin, ainevalikoimaan ja opiskelutapoihin • Syvenevää yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa
- 16. Lisätietoja: • www.omalinja.fi • www.pisa.oecd.org • www.minedu.fi/pisa • ktl.jyu.fi/pisa/
- 17. Jouni Välijärvi Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto jouni.valijarvi@jyu.fi
- 18. Sukupuolisensitiivisen taidekasvatuksen mahdollisuudet nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä Pauli Rautiainen @PauliRautiainen Isto Turpeinen @TurpeinenIsto
- 19. ”N. 50 % kuudesluokkalaisista suhtautuu kouluun kyynisesti ja kielteisesti Helsingissä.” Kyyninen suhtautuminen kouluun on yleistä etenkin poikien keskuudessa. Se ennustaa koulupudokkuutta ja tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.
- 20. ”Syrjäkuntien poikien sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat muuta väestöä heikommin.” Taiteen perusopetus ja eriytettynä toteutettu painotettu taideopetus peruskoulussa eivät tavoita syrjäkuntien poikia, joiden koulukyynisyyttä hyvä taidekasvatus voisi merkittävästi vähentää.
- 21. ”Oppilaan kokemuksen lähelle on pitkä matka.” Isto Turpeinen & tanssivan pojan ilmiö: • Tutkiva taideopettaja ja poikien kohtaaminen (1990 – 2017) • Kokemus ryhmäytymisestä, oppimisen taidosta ja lukemisesta.
- 22. ”Olisi hienoa, jos skaala laajenisi.” Poikien kulttuuri rakentuu tyypillisimmillään urheilun ja pelien ympärille. • “Rentoutuminen tuntuu hyvältä”, poika 8v (1.-2.lk, erityisen tuen oppilas) • Kokonaisvaltainen oppija
- 23. Pojat tavoittava taidekasvatus vähentää poikien kyynistymistä: 1. Koulupäivään kytketty taidekasvatus 2. Koulun ja taidekasvatustoimijoiden yhteistyö: joustava koulupäivä 3. Pojat huomioiva taidekasvatus: tanssivan pojan ilmiö
- 24. Pauli Rautiainen pauli.rautiainen@uef.fi Isto Turpeinen isto.turpeinen@uniarts.fi @PauliRautiainen @TurpeinenIsto
- 25. Toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja tulemat Hannu Karhunen Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
- 26. Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% NEET-ryhmänosuus25vuotiaidenmiesten ikäluokasta Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto Taustaa: 25-vuotiaiden miesten NEET-osuus suoritetun tutkinnon mukaan 1987 – 2013, prosenttia Lähde: Tilastokeskus (mukana vain Suomessa syntyneet)
- 27. Lyhyesti tutkimusaineistosta ja menetelmistä • Opintojen keskeyttäjä = ei tutkintoa viidessä vuodessa • Rekisteriaineisto (kaikki lapset yhteishakurekisteristä 1992–2013) • Taustatekijöiden vakiointi (mm. peruskoulun arvosanat, sekä koulu- ja perhe-kiinteät vaikutukset) Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)
- 28. Havainto 1: Toisen asteen ammatillisten opintojen keskeyttäminen on laskenut 1990-luvun lopulta lähtien Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Pojat ammatillinen koulutus Tytöt ammatillinen koulutus Pojat lukio Tytöt lukio Keskeyttäneidenosuusaloittaneista oiseklijoista
- 29. Havainto 2: Demografiset taustatekijät ja peruskoulumenetys selittävät enenemissä määrin keskeyttämistodennäköisyyden eroja alhaisen ja korkean tulotason perheiden lapsien välillä Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi) 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Erokeskeyttämistodennäköisyydessä (alintuloviidennesverrattunaylimpään) Ei vakiointia Vakioitu: demografiset tekijät (sp, ikä, kieli, synnyinmaa, vanhempien synnyinmaa) Vakioitu: demografiset tekijät, pk- arvosanat ja pk-kiinteät vaikutukset (Huom. Kuviossa mukana vain ammatillisen koulutuksen aloittaneet opiskelijat)
- 30. Havainto 3: Opintojen keskeyttäminen on yhteydessä negatiivisiin tulemiin vielä 7 vuotta opintojen aloitusvuoden jälkeen Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen: • 6–8 % suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella • Keskimäärin 30 % alhaisemmat vuosiansiot Lukion keskeyttäminen: • 7–9 % suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)
- 31. Hannu Karhunen Tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu hannu.a.karhunen@jyu.fi Kiitos!
- 32. Onko erityisopetuksesta korjaajaksi? Markku Jahnukainen Professori, Helsingin yliopisto @MarkkuJahnukai1
- 33. Ongelmana tuen katkos peruskoulun jälkeen. Vrt.: Peruskoulun keskeyttäjiä lv 2015/2016 vain 315 eli 0.54 % (Tilastokeskus 2017) Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
- 34. Erityistä tukea tarvitsevat jäävät toisen asteen ulkopuolelle 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1. vuosi pk jälkeen 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi %opiskelijoistatoisenasteenopinnoissa pkoppimääränmukaan Yleisopetuksen oppimäärä (N ≈ 60 000) Osittain yksilöllistetty (N ≈2100) Pääosin tai kokonaan yksilöllistetty (N ≈ 1500) Toiminta-alueittainen (N ≈ 120) Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016. Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
- 35. Erityistä tukea tarvitsevat jäävät ilman tutkintoa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 2004 2006 2004 2006 2004 2006 2004 2006 Yleisopetuksen oppimäärä (N ≈ 60 000) Osittain ykslöllistetty (N ≈ 2100) Pääosin tai kokonaan yksilöllistetty (N ≈ 1500) Toiminta-alueittainen (N ≈ 120) %oppilaista Ammatillisen tutkinnon suorittaneet Lukion suorittaneet Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016. Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
- 36. Ratkaisu part 1: lainsäädäntö Perusopetuslain päivitys + laajennus ammatilliseen ja lukiolakiin Peruskoululaki 1983, 85: (kumottu) ”Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan” Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
- 37. Ratkaisu part 2: Käytännön toimenpiteet Velvoite siirtymäsuunnitteluun ja tehostettuun opinto-ohjaukseen JOKAINEN yläkoulu on velvoitettava kartoittamaan 8. luokkalaisista ne, jotka tarvitsevat kohdennettua opinto-ohjausta ja siirtymävaihesuunnittelua (5-10 prosenttia oppilaista). Tämä on opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteinen työtehtävä. Toisen asteen oppilaitokset velvoitettava osallistumaan siirtymäsuunniteluun vastaanottavina tahoina. Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
- 38. Ratkaisu part 3: Opetushenkilöstö a) Erityisopettajien pitäisi olla kokonaistyöajassa, silloin siirtymäsuunnittelu soveltuu paremmin heidän työnkuvaansa b) Opinto-ohjaajien työtä on KOHDENNETTAVA tehottoman yleisen ohjauksen sijaan erityisohjaukseen c) Lukioihin on palkattava erityisopettajia, tämä lisättävä lukiolakiin. Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
- 39. Yhteystiedot Professori Markku Jahnukainen Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Unit of Education & Society markku.jahnukainen@helsinki.fi @MarkkuJahnukai1 http://www.taidottyohon.fi/tutk ija-erityisnuorten-asialla-0
- 40. Syrjäyttääkö seksuaalinen suuntautuminen? Jukka Lehtonen Vanhempi tutkija, VTT, kasvatussosiologian dosentti Helsingin yliopisto
- 41. Sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun sekä seksuaalisen suuntautumisen perusteella työelämässä ja oppilaitoksissa esiintyy syrjintää, henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä muuta epäasiallista kohtelua, mikä heikentää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten pärjäämistä koulutuksessa ja työelämässä.
- 42. WeAll–tutkimuksessa (N=1861) osa ei- heteroseksuaalisista ja transnuorista koki, että syrjintä, väkivalta ja epäasiallinen kohtelu (työelämässä n. 20%) olivat vaikuttaneet koulutuksen keskeyttämiseen, koulusta lintsaamiseen sekä työttömäksi jäämiseen. Transnuorille ongelmat olivat tyypillisimpiä kuin ei- heteroseksuaalisille. Heistä osa koki, ettei työelämä ole heitä varten ainakaan ennen sukupuolenkorjausprosessia. WeAll-hankkeen yhteistyökumppanin tutkimuskyselyn aikuisista transvastaajista viidesosa oli työtön.
- 43. Oppilaitosten ja työpaikkojen käytäntöjä tulee kehittää turvallisiksi oppilaan tai työntekijän sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. Oikeudenmukaiset työ- ja oppimisolosuhteet tekisivät mahdolliseksi keskittyä opiskeluun ja työhön. Ne ehkäisisivät vuorovaikutus- ja itsetunto-ongelmia, kiusaamista, häirintää ja normipainetta olla joku muu kuin on. Oppilaitosten ja työpaikkojen sekä työttömille suunnattuja terveys-, ohjaus- ja tukipalveluja tulee kehittää sellaisiksi, että ne aktiivisesti tukisivat sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden haasteissa. Sukupuolivähemmistöjen pääsyä oikea-aikaisesti sukupuolen korjausprosessiin tulee helpottaa. Sukupuolen vahvistamista koskeva laki pitäisi pikaisesti uudistaa ihmisoikeuksia ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
- 44. Vuonna 2016 voimaan astunut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun perusteella. Peruskouluilta, oppilaitoksilta ja työpaikoilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. On tärkeää, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus tulee käsitellyiksi suunnittelutyössä. Nykyisin monet jättävät suunnittelutyön tekemättä tai tekevät suunnittelun vaillinaisesti. Oppilaitosten, työorganisaatioiden ja yritysten suunnitelmat tulee koota kaikille avoimeen tietokantaan, jotta hyvät ideat ja käytännöt leviäisivät ja parhaita ratkaisuja voisi palkita. Tietokanta mahdollistaisi tilanteen seurannan ja puutteista huomauttamisen. Lainsäädännön laajentaminen (työelämäasiat yhdenvertaisuusvaltuutetulle, varhaiskasvatus mukaan).
- 45. Moninaisuutta tunnistava ja arvostava työelämä ja koulutus edistävät ei- heteroseksuaalisten ja transnuorten koulutus- ja uravalintoja, vähentävät koulutuksen keskeyttämistä ja työttömyyttä sekä lisäävät kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa. Puhuttaessa NEET–nuorista tai pitkäaikaistyöttömistä miehistä tulee ottaa huomioon moninaisuus.
- 46. Jukka Lehtonen Vanhempi tutkija, VTT Kasvatussosiologian dosentti Sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto jukka.p.lehtonen@helsinki.fi
- 47. Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi #syrjäytyminen Nähdään: 11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 18.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (Huom! klo 14–16)