Kiinni elämässä, osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä - Marja Saarenheimo
1. än
KIINNI ELÄMÄSSÄ –OSALLISUUS JA IKÄPOLVIEN VUOROVAIKUTUS HYVÄN VANHENEMISEN EVÄINÄ
Marja Saarenheimo
FT, tutkija
Vanhustyön keskusliitto
1
2. än
1.Pitkäikäisyys on yhä tavanomaisempaa
2.Iän kulttuurinen merkitys on muuttumassa, mutta vanhat mielikuvat elävät uusien rinnalla
3.Kalenteri-ikä ei välttämättä enää yhdistä ihmisiä samassa määrin kuin aikaisemmin, vaan samaistumiskohteita etsitään pikemminkin erilaisista elämäntyyleistä, arvoista, ajattelutavoista ja arjen kulttuureista
2
Mitä vanhuudelle on tapahtunut?
3. än
Elämänkulun uusjako
3
•Eliniän pitenemisen myötä elämänkulku on etenkin länsimaisissa kulttuureissa venynyt ja vaiheistunut uusilla tavoilla
•Elämänkulun yksilöllistyminen on tuonut mukanaan uusia vapauksia mutta myös uusia riskejä ja huolen aiheita
•Elämänkulku –myös myöhäisvaiheessaan - sisältää enemmän uusia alkuja, risteyskohtia ja valinnan paikkoja kuin aikaisemmin
4. än
Onko vanhuudella tehtävä?
•Perinteiset kehitysvaiheteoriat: vanhuus elämänviisauden lisääntymisenä ja vähittäisenä luopumisena, aktiivisuuden siirtyminen toiminnallisilta elämänalueilta henkisille ja eksistentiaalisille alueille sekä elämänkokemuksen, tiedon ja taitojen siirtäminen nuoremmille sukupolville
•Uudet vanhuuskäsitykset: Ikäihmiset aktiivisina toimijoina, elinikäisinä oppijoina, kuluttajina sekä terveydestään ja toimintakyvystään vastuuta kantavina ja elämäntyylinsä valitsevina yksilöinä
4
5. än
Kaksinapainen vanhuuskuva
5
•Kolmas ikä: aktiiviset, osallistuvat seniorit; keski-iän elämäntyyli ilman työvelvoitetta
•Neljäs ikä: raihnaisuus, avun tarve, autonomian kyseenalaistuminen, kulttuurinen marginalisoituminen
•Entä ääripäiden välissä?
6. än
Kolmas ikä –ikäkausi, elämänvaihe vai kulttuurinen kenttä?
PeterLaslettinmukaan kolmas ikä on vanhenevan ihmisen yksilöllinen projekti, jota luonnehtivat vapaus työelämän paineista, mahdollisuus toteuttaa itseään ja sosiaalisten roolien väljyys.
Chris Gilleardja Paul Higgsymmärtävät kolmannen iän pikemmin omanlaisenaan kulttuurisena kenttänä tai ilmiönä kuin tiettynä ikäryhmänä tai elämänvaiheena. Kolmas ikä on eräänlainen nuorisokulttuurin kypsemmän iän versio ja ilmentää siten radikaalia muutosta ikäkäsityksissämme.
6
7. än
Kolmannen iän kulttuuri
”Kiireen etiikka” (aktiivisuus, fyysinen harjoittelu, matkustelu ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, D. Ekerdt)
Perinteisen vanhuuden vastustaminen (anti-ageing)
Vanhenemisen mallien hakeminen pikemminkin omasta nuoruudesta tai itseä nuoremmilta ikäpolvilta kuin edeltävien sukupolvien vanhuudesta.
”Konsumeristinenkvartetti”: valinnan vapaus, mielihyvä, autonomia ja itseilmaisu.
7
8. än
Neljäs ikä –kolmannen iän varjokuva vai kulttuurisesti omaleimainen elämänvaihe
Neljännen iän diskurssit nostavat etualalle sairaudet ja palvelut
Vanhat ihmiset ovat yhteiskunnan keskiössä puheenaiheina ja kohteina, mutta marginaalissa kulttuurisesti ja kansalaisina
Mikä marginalisoi: sairaudet, toimintakyvyn puutteet, köyhyys, kuuluminen johonkin vähemmistöön
8
9. än
Neljäs ikä kokemusten valossa
Ikäihmiset itse kuvaavat neljättä ikää eräänlaisena pysyvän epävarmuuden aikana, jolloin on kaiken aikaa sopeuduttava uusiin tilanteisiin ja tulkittava itseään uusilla tavoilla
Strategiat: antautuminen, välttely, aktiivinen sopeutuminen
Neljännen iän symboliset ja kokemukselliset ulottuvuudet ohitettu sekä tutkimuksessa että yhteiskunnassa (A.Grenier)
9
10. än
Voisiko aktiivisuusnäkökulmaa ja vetäytymisnäkökulmaa tasapainottaa?
•Gerotranssendenssi(L. Tornstam): muutos materialistisesta ja rationaalisesta elämänkatsomuksesta kohti kosmisempaa ja transsendenttista katsomusta.
•Tasapainoinen vanheneminen (harmoniousaging, Liang& Luo): pohjana Jin-Jang–perusvoimapari. Vanhenemiseen liittyvät vastakohtaparit –muutos ja jatkuvuus, aktiivisuus ja vetäytyminen, mieli ja ruumis, autonomia ja keskinäinen riippuvuus –täydentävät toisiaan.
•”Senior coolness” (Zimmerman& Greben) viittaa henkiseen vahvuuteen, jonka avulla iäkäs ihminen kompensoiivanhenemiseen liittyviä menetyksiä ja hankaluuksia . Coolnessmerkitsee elämäntaitoa, joka auttaa hyväksymään vanhenemisen epämukavuudet, suhtautumaan niihin tyynesti ja säätelemään suhdettaan elämän väistämättömyyksiin esimerkiksi huumorin ja ironian avulla.
10
11. än
Vanhuuden monet kasvot
11
Samaistumisen kohteiden variaatio:
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai uran
Kuvassa veteraaniurheilija Senni Sopanen, joka aloitti yleisurheilu- uransa 79 –vuotiaanajäätyään kolme vuotta aiemmin eläkkeelle sairaanhoitaja työstä. Hänen lajinsa ovat kuulantyöntö, vauhditon kolmiloikka, pituushyppy ja pikamatkat.
12. än
12
Voi jatkaa sitä mitä on tehnyt ennenkin.
Kuten esimerkiksi
Mick Jagger -71v
Keith Richards–70v
Charlie Watts –73v
Ron Wood –67v
13. än
13
Voi tehdä vapaaehtoistyötä
… tai peräti palata työelämään
14. än
Hyvä vanhuus?
14
•Sosiaaliluokka vaikuttaa ikää enemmän siihen, millainen elämänvaihe vanhuudesta tulee –suuri kuilu hyvin toimeentulevien ja huonosti toimeentulevien ikäihmisten välillä
•Millaisia taitoja ja valmiuksia ja millaista tukea ihminen tarvitsee ikääntymisessä ja vanhuusiän suunnittelussa?
•Tarvitaanko erityistä elämänkulkupolitiikkaa?
•Keskeisessä asemassa myös se, mitä eri ikäpolvet voivat oppia toinen toisiltaan
15. än
Psyykkiset voimavarat vanhetessa
15
•Kognitiiviset prosessit ja niiden ylläpito
•Mieliala ja sen säätely
•Koettu terveys ja toimintakyky
•Elämänkokemukset, muistot, elämänaikaiset ratkaisu-ja selviytymisstrategiat
•Osallisuus ja sosiaaliset suhteet
•Kokemus elämän merkityksellisyydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään
16. än
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden hyvinvointivaikutukset
•Useat tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyydellä on hyvinvointivaikutuksia, joita on vaikea saada muuta kautta
•Vastavuoroiset sosiaaliset suhteet, kuuluminen merkityksellisiin yhteisöihin sekä mielekkäät sosiaaliset roolit vähentävät elimistön kuormitusta, joka johtuu pitkäkestoisesta stressistä
•Pitkäkestoisessa stressissä elimistö joutuu yliviritystilaan, joka altistaa muun muassa masennukselle, kivulle ja sairauksille
16
17. än
Mutta elämä ei ole reilua
•Eri ihmisillä on erilaiset valmiudet kiinnittyä, kiintyä ja kokea yhteenkuuluvuutta
•Osittain on kyse varhaisista kokemuksista, jotka ovat muovanneet aivojamme, tottumuksiamme ja sisäisiä mallejamme
•Erityisen haavoittuvia ovat ne ikäihmiset, joilla on niukasti kiinnittymiseen tarvittavia valmiuksia
17
18. än
Kuinka synnyttää ja ylläpitää osallisuuden kokemuksia?
•Huomio uuden oppimiseen, toiminnanohjauksen aktivointiin ja mielihyväkokemusten virittämiseen
•Mahdollisuus osallistua siten, että turvallisuuden tunne ja itsensä haastaminen tasapainottavat toisiaan
18
19. än
Sukupolvien välinen vuorovaikutus
•Mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa eri ikäisten kanssa pitää yllä kokemusta omasta paikasta ja merkityksestä sukupolvien ketjussa
•Ikäpolvitoiminnassa opitaan toisilta monen suuntaisesti
•Ikäpolvien väliset elävät suhteet ovat yhteisöllisyyden ydintä
19
20. än
Sukupolvitaju?
•Onko sukupolvien välinen kuilu väistämätön?
•Sukupolvitaju (Biggs& Lowenstein2011) tarkoittaa kykyä ja valmiutta asettua toisen ikäisten asemaan ja auttaa näkemään heidät yhdenvertaisina kanssaihmisinä, joilla on osittain samanlaisia ja osittain aivan erilaisia haluja, pelkoja, kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja ajatuksia kuin havaitsijalla itsellään 20
