Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitys EU:n ja rahaliiton tulevaisuudesta finanssialan näkökulmasta.

1. 1
KENEN EHDOILLA
E(M)U KEHITTYY?
Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti
27.10.2015

2. 2
TALOUS- JA RAHALIITON RAKENTAMINEN JATKUU

3. 3
Ensimmäinen vaihe: välittömät toimet (1.7.2015-30.6.2017)
Talousunioni:
Kilpailukykyneuvostojen luominen, talouspolitiikan tiiviimpi koordinaatio ym.
Rahoitusunioni:
Pankkiunionin viimeistely: yhteisen pankkikriisirahaston vararahoitusjärjestelyt,
yhteinen talletussuojajärjestelmä, pankkien tehokas suora pääomitus EVM:n varoilla
Pääomamarkkinaunionin käynnistäminen
Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) vahvistaminen
Fiskaaliunioni:
Neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen
EMUn demokraattisen oikeutuksen, vastuuvelvollisuuden ja
instituutioiden vahvistaminen
Talouspolitiikan EU-ohjausjakson uudistaminen ja parlamentaarisen valvonnan
tehostaminen, euroryhmän roolin lujittaminen ym.
VIIDEN PRESIDENTIN RAPORTTI TÄHTÄÄ PITKÄLLE

4. 4
Toinen vaihe: EMUn rakenteen viimeistely (vuoteen 2025 mennessä)
Talousunioni:
Lähentymisprosessin virallistaminen ja muuttaminen nykyistä sitovammaksi
Fiskaaliunioni:
Euroalueen makrotalouden vakautusjärjestelyn perustaminen
EMUn demokraattisen oikeutuksen, vastuuvelvollisuuden ja
instituutioiden vahvistaminen
Euroopan vakausmekanismin (EVM) sisällyttäminen EU:n lainsäädäntökehykseen
Euroalueen valtiovarainministeriön (treasury) perustaminen
VIIDEN PRESIDENTIN RAPORTTI TÄHTÄÄ PITKÄLLE

5. 5
• Komissio antoi 21.10. tiedonannon EMUn kehittämisestä ja teki
samalla konkreettisia ehdotuksia ensimmäisistä askelista viiden
presidentin raportin pohjalta:
Kansallisten kilpailukykyneuvostojen luominen
Neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen
Euroalueen edustuksen uudistaminen kansainvälisissä rahoitusinstituutioissa kuten
IMF:ssä (”…to speak with one voice…”)
Samalla komissio vahvisti, että se antaa vuoden loppuun mennessä
ehdotuksensa yhteisestä talletussuojajärjestelmästä (European
Deposit Insurance Scheme)
Alkuvaiheessa perustettaisiin kansallisten rahastojen yläpuolelle uusi ylikansallinen
jälleenvakuutusrahasto
Myöhemmin siirryttäisiin todennäköisesti yhteen ylikansalliseen rahastoon
KOMISSIO TEHNYT JO OMAT EHDOTUKSENSA

6. 6
VM:n asiantuntijaraportti hahmottelee kaksi vaihtoehtoista, sisäisesti
johdonmukaista visiota EMUn kehittämisestä:
1. Keskitetyn ohjauksen EMU
• Jäsenmaiden finanssi- ja muun talouspolitiikan valvonnan ja ohjauksen vahvistaminen
• Yhteisvastuun lisääminen jäsenmaiden taloudellista riskeistä ja vakaudesta
• Haasteena demokraattisen hyväksynnän saaminen ylikansalliselle vallankäytölle
2. Markkinakuri-EMU
• Jäsenmailla vastuu omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista
• Markkinakuri ja kansalliset instituutiot tukevat talouspolitiikan vastuullisuutta
• Markkinakuri edellyttää toimiakseen uskottavaa valtioiden velkajärjestelymekanismia
• Yhteisvastuu voi toteutua yritysten ja kansalaisten välillä (esim. pankkiunioni)
• Haasteena valtioiden suuret velat, joka vaikeuttavat velkajärjestelymekanismin luomista
• Raportin mukaan rahoitusunioni sopii molempiin visioihin
• Vähentää jäsenmaiden välisten tasausmekanismien tarvetta
• Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin mutta edellyttää sääntelyuudistuksia ja
talletussuojan rahastointiasteiden yhtenäistämistä ennen käyttöönottoa
SUOMI PÄHKÄILEE OMAA KANTAANSA

7. 7
MITÄ SUOMALAINEN
FINANSSIALA
AJATTELEE EMUN
KEHITTÄMISESTÄ?

8. 8
FK on kannattanut pankkiunionin rakentamista
Unioni lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta
Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua
Yhteisvastuun käytön minimointi tärkeää pankkiunionissa
Sijoittajanvastuun oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde
Yhteisen kriisirahaston käyttökynnys oltava korkealla
FK kannattaa myös pääomamarkkinaunionia
Yhteismarkkinoiden kehittäminen ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien
monipuolistaminen ovat tärkeitä tavoitteita
Tavoitteisiin on pyrittävä nykyisiä esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä
Unionin pitää perustua markkinalähtöisiin ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin
Unionissa on otettava huomioon pankkien keskeinen rooli yritysten rahoittajina
EU:ssa ei pidä ottaa käyttöön unionin tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia veroja
tai sääntelyä (esim. finanssitransaktiovero, pankkien rakennerajoitukset)
FK KANNATTAA PANKKI- JA PÄÄOMAMARKKINA-
UNIONEJA

9. 9
PANKKIUNIONI KOOSTUU MONESTA PALASESTA
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (yli 3 500)

10. 10
SSM = Single Supervisory Mechanism = EKP + kansalliset valvojat
Yhteensä 122 luottolaitosta EKP:n suorassa valvonnassa
Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista luottolaitoksista mutta
EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista
EKP:llä laajat valtuudet
Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta, lisäpääomavaatimusten
asettamisoikeus, stressitestien teko, omistuksen ja hallinnon valvonta ym.
Kansalliset valvojat avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja
toimeenpanossa
Huolehtivat myös maksuliikkeen valvonnasta, rahanpesun estosta, kuluttajansuojasta
ja muista tehtävistä, joita ei ole siirretty EKP:lle
Vastaavat pääasiassa myös makrovakausvälineiden käytöstä
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN (SSM) TOTEUTUS

11. 11
SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT
Tase
30.6.15
(mrd. e)
Osuus
(%)
Osuus
lainoista*
(%)
Osuus
talletuksista*
(%)
Nordea Pankki Suomi 356 66 29 29
OP Ryhmä 115 21 34 36
Danske Bank Oyj 32 6 10 12
Aktia 10 2 3 3
Säästöpankit 9 2 3 4
Muut 18 3 21 16
Yhteensä 540 100 100 100
Huom. Kuntarahoitus 34
Lähteet: Finanssivalvonta ja FK. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla. * 31.12.2014

12. 12
SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT
Tase
30.6.15
(mrd. e)
Osuus
(%)
Osuus
lainoista*
(%)
Osuus
talletuksista*
(%)
Nordea Pankki Suomi 356 66 29 29
OP Ryhmä 115 21 34 36
Danske Bank Oyj 32 6 10 12
Aktia 10 2 3 3
Säästöpankit 9 2 3 4
Muut 18 3 21 16
Yhteensä 540 100 100 100
Huom. Kuntarahoitus 34
Lähteet: Finanssivalvonta ja FK. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla. * 31.12.2014
EKP:n suorassa valvonnassa

13. 13
Kriisinratkaisuneuvosto (SRB) vastaa EKP:n suorassa valvonnassa
olevien ja cross-border -luottolaitoksien kriisinratkaisusta (noin 200 kpl)
Kansalliset viranomaiset vastaavat muista luottolaitoksista
Suomessa tehtävää hoitaa uusi Rahoitusvakausvirasto
Jos käytetään yhteistä kriisirahastoa, vastuu siirtyy kriisinratkaisuneuvostolle
Omistajat ja velkojat rahoittavat ensisijaisesti kriisitoimet (”bail-in”)
Lisärahoitus tulee yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka kerrytetään
8 vuoden aikana
Rahaston tavoitekoko vähintään 1 % suojatuista talletuksista (noin 55 mrd. euroa)
Rahasto voi lainata varoja kolmansilta osapuolilta
Varat kerätään luottolaitoksilta tase- ja riskiperusteisilla maksuilla
Suomalaisilta luottolaitoksilta peritään noin 1.1 mrd. euroa vuosina 2015-23
YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI
(SINGLE RESOLUTION MECHANISM, SRM)

14. 14
TARVITAANKO MYÖS YHTEINEN TALLETUSSUOJA?
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
Yhteinen talletussuoja?
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (yli 3 500)

15. 15
EU:n talletussuojadirektiivi edellyttää, että kaikkiin maihin on
perustettava kansallinen talletussuojajärjestelmä, johon kerätään
pankeilta ennakolta rahaa
Kukin järjestelmä vastaa vain jäsenpankkiensa talletusten suojaamisesta
Direktiivi piti toimeenpanna 3.7.2015 mennessä, mutta ainoastaan 10 maata on
tehnyt sen täysimääräisesti ja neljä osittain
Yhteinen talletussuoja tarkoittaa, että kaikki pankkiunioniin kuuluvat
pankit kantavat yhdessä vastuun tallettajien varojen turvaamisesta
Perimmäisenä tavoitteena on heikentää yksittäisen jäsenvaltion ja
sen pankkisektorin välistä kytkentää ”yhteisen piikin” avulla
Talletukset olisivat yhtä turvattuja riippumatta siitä, missä maassa ja missä pankissa
ne ovat
TALLETUSSUOJA TURVAA TALLETTAJIEN SAAMISET

16. 16
MITÄ MIELTÄ SUOMALAINEN FINANSSIALA ON
YHTEISESTÄ TALLETUSSUOJASTA?

17. 17
Talletussuojajärjestelmissä on suuria eroja EU-maiden välillä
Suomessa on kerätty 1990-luvun lopulta lähtien pankeilta yli 1 mrd. euroa
talletussuojaa varten
Monissa maissa rahastoja ei ole vielä lainkaan (esim. Hollanti, Italia ja Itävalta)
Talletussuojarahastoja koskevat tiedot ovat usein ei-julkisia, mikä kuvaa asian
herkkää luonnetta
Keskeisten käsitteiden (esim. suojattu talletus) harmonisointi on kesken
Nyt on keskityttävä talletussuojadirektiivin edellyttämien
yhdenmukaisten järjestelmien rakentamiseen kaikkiin maihin
MIKSI SUOMEN FINANSSIALA EI HALUA YHTEISTÄ
TALLETUSSUOJAA?

18. 18
Myös pankkijärjestelmien kunnoissa on suuria eroja
Suomessa pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat euroalueen
parhaimpien joukossa
Myös erot pankkien järjestämättömissä saamisissa ovat huomattavia
Yhteisestä sääntökirjasta huolimatta käytössä on yhä paljon kansallista sääntelyä,
joka tekee pääomavaatimuksista käytännössä epäyhtenäisiä (esim. laskennalliset
verosaamiset monissa Etelä-Euroopan maissa)
EKP:n johdolla tehty pankkien kuntotesti kattoi vain osan pankeista – tuhannet
pienemmät pankit jäivät sen ulkopuolelle. Niiden kunnosta ei ole yhdenmukaista
arviota.
On suuri riski, että hyvin asiansa hoitaneet maat kuten Suomi
joutuisivat yhteisen talletussuojan maksumiehiksi
MIKSI SUOMEN FINANSSIALA EI HALUA YHTEISTÄ
TALLETUSSUOJAA?

19. 19
EROT JÄRJESTÄMÄTTÖMISSÄ SAAMISISSA*
SUURIA
*Järjestämätön saaminen = hoitamatta > 90 päivää

20. 20
SUOMALAISET PÄÄTTÄJÄT EIVÄT HALUA
YHTEISTÄ TALLETUSSUOJAA
4%
19%
35%
36%
6%
0% 10% 20% 30% 40%
Erittäin myönteisesti
Jokseenkin myönteisesti
Jokseenkin kielteisesti
Erittäin kielteisesti
En osaa sanoa
Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta euroalueen
yhteisellä talletussuojarahastolla?
Kaikki vastaajat (N=1222)
Lähde: Aula Researchin tutkimus, syksy 2014

21. 21
4%
6%
2%
6%
5%
19%
26%
15%
18%
20%
27%
34%
20%
11%
32%
35%
35%
36%
45%
30%
37%
39%
42%
17%
9%
36%
24%
43%
28%
38%
27%
11%
25%
67%
55%
6%
9%
4%
11%
10%
16%
12%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaikki vastaajat (N=1222)
SD (N=244)
Kesk (N=289)
Kok (N=258)
KD (N=57)
RKP (N=31)
Vihr (N=46)
Vas (N=96)
PS (N=179)
Muu / Sitoutumaton (N=22)
Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta
euroalueen yhteisellä talletussuojarahastolla?
Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti
Erittäin kielteisesti En osaa sanoa
Lähde: Aula Researchin tutkimus, syksy 2014

22. 22
Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti
puh. 020 793 4259
Veli-matti.mattila@fkl.fi
Twitter: @mattila_veli