Metsien aineettomaan hyvinvointiin liittyvät ehdotukset kansalliseen metsäohjelmaan
•Als PPT, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•276 views
Määräaikainen Kansallisen Metsäneuvoston Elämänlaatutyöryhmä perustettiin syksyllä 2011 KMO:n Metsät parantavat elämänlaatua -kokonaisuuden konkretisoimiseksi, sisällön tuottamiseksi ja kokonaisuuden edistämiseksi. Toimin ko työryhmän puheenjohtajana.
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Metsien aineettomaan hyvinvointiin liittyvät ehdotukset kansalliseen metsäohjelmaan
Ähnlich wie Metsien aineettomaan hyvinvointiin liittyvät ehdotukset kansalliseen metsäohjelmaan (20)
Mehr von Suomen Latu ry
Mehr von Suomen Latu ry (8)
Metsien aineettomaan hyvinvointiin liittyvät ehdotukset kansalliseen metsäohjelmaan
- 1. Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi Metsäneuvosto 14.3.2012 Eki Karlsson, Suomen Latu Katja Matveinen-Huju, MMM Airi Matila, Tapio
- 2. Työryhmän tavoite • Määräaikainen Elämänlaatutyöryhmä perustettiin syksyllä 2011 KMO:n Metsät parantavat elämänlaatua -kokonaisuuden konkretisoimiseksi, sisällön tuottamiseksi ja kokonaisuuden edistämiseksi • Raportti ja toimenpide-esitykset valmistuvat maalishuhtikuussa 2012 • Työryhmää edelsi KMO:n Elämänlaatutyöpaja 6.5.2011
- 3. Elämänlaatua metsiin viitekehys Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton hyvinvointi Viestintä ja neuvonta Tutkimus ja kehittäminen Tuotteistaminen ja liiketoiminta Olosuhteet ja saavutettavuus
- 4. Työryhmän jäsenet • • • • • • • • • • • • Eki Karlsson, Suomen Latu (pj) Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj) Airi Matila, Tapio (siht.) Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Sirpa Eronen, Siuntion Hyvinvointikeskus Terhi Hook, Matkailun edistämiskeskus Pertti Hämäläinen, TEM Lea Jylhä, MTK Harri Karjalainen, YM Sirpa Kärkkäinen, SMY Markku Laulumaa, Suomen riistakeskus Anneli Leivo, Metsähallitus • • • • • • • • • • • • • • • Päivi Maaranen, Museovirasto Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki Olavi Paronen, UKK-instituutti Erja Rappe, Marttaliitto Juha Rutanen, Ruralia-instituutti Anna-Kaisa Rämö, PTT Olli Saastamoinen, Itä-Suomen yliopisto Ville Schildt, MMM Raija Seppänen, MMM Tuija Sievänen, Metla Katriina Soini, MTT Ismo Suksi, STM Heli Talvitie, OKM Pekka Väänänen, Green Window Oy Christell Åström, Kuntaliitto
- 5. Työskentelymalli • • • • • • • Työryhmän kokoukset: 26.8.2011, 3.10.2011, 25.11.2011, 30.1.2012 ja 29.3.2012 Ensimmäinen kokous: järjestäytyminen Teemat: kulttuuri, aineeton hyvinvointi ja metsäsuhde; kussakin kokouksessa tunnin työpajaosuus Väliajoilla yleistä kommentointia Facebookissa Jokaisessa kokouksessa työstettiin toimenpide-ehdotuksia KMO:aan. Toimenpide-ehdotukset priorisointiin sähköisen kyselyn avulla Viimeinen kokous: raportin ja toimenpide-ehdotusten työstäminen
- 6. Työryhmä työsti ja arvioi 35 toimenpidettä Metsäsuhde 2 2 Kulttuuri Aineeton hyvinvointi Viestintä ja 6 neuvonta Tutkimus ja 5 kehittäminen 6 3 1 Tuotteistaminen 0 ja liiketoiminta 2 0 Olosuhteet ja 2 saavutettavuus 3 + 3 yhteistä toimenpidettä
- 7. KMO:n Elämänlaatutyöryhmän arvioi 35 toimenpidettä
- 8. Nykyisten KMO:n metsien elämänlaatuun liittyvien toimenpiteiden arviointi
- 9. Toimenpiteen yksittäinen toimivuus (ka) Yksittäisen toimenpiteen merkittävyys metsien elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa (ka N=17)
- 10. Uusien metsien elämänlaatuun liittyvien toimenpiteiden arviointi
- 11. Toimenpiteen yksittäinen toimivuus (ka) Mets ie hyvin n aineett om voinn in vie an stintä Joka m ie hen o vies ikeuks tintä ie n
- 12. Isot kiitokset aktiiviselle ja asiaansa uskovalle metsien elämänlaatutyöryhmälle • Uskon, että paras kiitos työryhmälle ja sen käyttämän asiantuntijuuden ja ajan osalta on se, kuinka yhteisesti ehdotetut uudet toimenpiteet saavat tarvittavat resurssit niiden toteuttamiseen tulevaisuudessa!
- 13. Kiitos työryhmän puolesta Eki Karlsson
- 14. Liite: Alustavia ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi • Lisätään viestintää ja popularisoidaan tietoa metsien aineettomasta hyvinvoinnista eri käyttäjäryhmille suunnatusti, mm. virkamiehille, kaavoittajille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Toteutetaan metsien terveysvaikutusten viestintäkampanja ottaen mallia esimerkiksi sokeri- tai rasvakampanjasta. • Ylläpidetään reitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista -toimenpiteeseen lisätään seuraava osa. Reitistöjen laatua ja monipuolista saavutettavuutta parannetaan kehittämällä rahoitusta ja osaamista reitistöjen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Vahvistetaan yhteistyötä reitistöjen käytön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä. • Käynnistetään ja toteutetaan jokamiehenoikeuksien viestintäkiertue hankeluonteisesti vuonna 2012 Jokamiehen oikeudet -käsikirjan valmistuttua. Kiertueen kohderyhminä ovat ammattilaiset, maanomistajat, kuntalaiset ja koululaiset. Selvitetään mahdollisuutta hakea jokamiehenoikeuksille mainintaa UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon.
- 15. • • • Rakennetaan virtuaalinen MetsäWiki, johon kerätään tietoa metsiin liittyviltä hallinnonaloilta ja sosiaalisen median keinoin kansalaisilta. MetsäWikissä olisi tietoa mm. luonto- ja kulttuurikohteista, luontopoluista, tapahtumista ja eläimistä. Vuosittain toteutettaviin väestökyselyihin liitetään aineetonta hyvinvointia, kuten metsäkontakteja ja metsäaktiviteetteja, kuvaavia kysymyksiä. Vuotuinen seuranta tukee LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettavaa tietoa. Tehdään käyttäjätutkimuksia kansallispuistojen käyttäjätutkimuksen tapaan myös kuntatasolla. Kehitetään laajemman alueen virkistyskäytön suunnittelujärjestelmä käsittämään sekä kuntien että valtion alueet. Terveyttä tuovien viherympäristöjen saavutettavuus tulisi turvata luomalla jatkumo kaupunkipuistoista kansallispuistoihin. Kootaan tietopaketti virkistysalueiden kaavoituksesta.
- 16. • • • Käynnistetään metsäretkikortti -kampanja, jolla aktivoidaan ihmisiä menemään metsään ja parantamaan metsänlukutaitoaan. Kampanjan toteutukseen osallistuvat eri hallinnonalat, ja toteutuksessa hyödynnetään sähköisiä välineitä. Tehostetaan kuntien, järjestöjen, yrittäjien ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä kumppanuutta tukevilla sopimuksilla asukkaiden metsäsuhdetta edistävissä viestintä- ja markkinointihankkeissa. Tehdään tunnetuksi aineettoman hyvinvointikäytön sopimuksellisuutta eri osapuolille. Kootaan tietoa onnistuneista toimintamalleista. Selvitetään ihmisen metsäsuhteen kehittyminen eri elämänvaiheissa, metsäsuhteen kehittämiseen liittyvät toimijat sekä ne nivelkohdat, joissa metsäsuhteeseen voidaan eniten vaikuttaa. Tutkitaan metsäsuhteen kehittymistä ja muuttumista, sillä sitä kautta voidaan löytää keinoja vahvistaa ja tasapainottaa metsäsuhdetta.
- 17. • Toteutetaan kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruu yksityismetsissä. Toteutuksen työvaiheita ovat metsänomistajien kiinnostuksen herättäminen, olemassa olevan tietoaineiston kokoaminen, maastotyö, kohdetiedon välitys toimijoille ja tiedon ylläpito. Selvitetään yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan elvyttämisen keinoja kulttuuriperintökohteiden hoitamiseksi. • Tutkitaan kulttuurintutkimuksen menetelmillä, mitä aineeton ja aineellinen metsäkulttuuri sisältävät ja miten ne ovat osa meitä niin arjessa kuin juhlassa sekä mikä niiden merkitys on meille. Tutkimukseen sisältyy muun muassa lasten metsäkuvan tutkiminen. Vahvistetaan viestinnän keinoilla metsän merkitystä suomalaisen identiteetin rakentajana. • Koulutetaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden neuvontaa antavien organisaatioiden henkilökuntaa antamaan metsäkulttuuriin liittyvää neuvontaa muun neuvonnan ohessa.
- 18. • Käynnistetään metsien aineettomien hyvinvointivaikutusten monitieteinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jossa metsä-, terveysja muut tahot tutkivat yhdessä metsien aineettoman hyvinvointivaikutuksen prosessia, taloudellista merkitystä ja tuotteistamista. • Liitetään tarinankerronta osaksi erä- ja luonto-opaskoulutusta. • Tuotteistetaan ja tuotetaan aineettomaan hyvinvointiin markkinaehtoisia palveluita. Uudet palvelut voidaan viedä nykypäivän trendeihin, esim. metsäparkour, IT-alan tuotteet, vihreä resepti. Tehdään metsästä ekologinen elämäntapa -ajattelun mukainen tuotepaketti, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan.
- 19. • Metsäkulttuuriin liittyvien aineettomien ja aineellisten tuotteiden ja tuotteistuksen pelisäännöt selvitetään tutkimuksen ja kehittämisen avulla. • Kootaan erilaisista asiantuntijoista verkosto, joka välittää tietoa metsäkulttuurista ja tekee sitä saavutettavaksi. Järjestetään metsäkulttuuritreffit, joissa kulttuuri- ja metsätoimijat voivat vaihtaa ajatuksia. • Tutkitaan suomalaista metsädiskurssia, jotta saadaan selville, miten metsäpuhe vaikuttaa yhteiskuntaan.
Hinweis der Redaktion
- Arvoisa ministeri ja hyvät Metsäneuvoston jäsenet Nimeni on Eki Karlsson ja toimin Suomen Ladun tj:nä ja minua pyydettiin alkusyksystä vetämään määräaikaista KMO:n metsien elämänlaatutyöryhmää, jolle asetettuja tavoitteita, ja jonka toimintaa, jäseniä ja alustavia tuloksia esittelen seuraavaksi. Tätä työtä olivat tekemässä yhteensä 27 motivoitunutta ja sitoutunutta henkilöä, joista Katja Matveinen-Huju ja Airi Matila ovat täällä tänään paikalla.
- Suomen maa-alueesta 75 % luokitellaan metsiksi. Suomi on suhteellisesti laskettuna yksi maailman metsäisimmistä maista. Luulisi että Suomessa metsillä on elämänlaadun pehmeimmille arvoillekin paljon merkitystä. Metsien arvo mitataan pitkälti taloudellisin mittarein. Esimerkiksi metsäsektorin osuus Suomen BKT:sta on n. 6 % ja Metsäteollisuussektorilla työskentelee 200.000 ihmistä Tämä varmasti luo aineetontakin elämänlaatua, vaikkakaan bkt ja työllisyysluvut eivät kerro elämänlaadusta koko totuutta. Metsistä saatava elämänlaatu – maisemat, kulttuuri, virkistysarvot, yksilön onnellisuus - jää usein keskusteluissa taka-alalle, kun puhutaan vaikkapa MH:n organisaatiomuutoksista, valtion budjetista tai suorista leikkauksista. Harvoin kvartaalitalouden keskustelussa otetaan huomioon metsien aineettoman hyvinvoinnin tuomia välillisiä aineellisia tai pikemminkin taloudellisia vaikutuksia. Koska olette kuulleet kunnon julkista keskustelua esim siitä että lähes 4,2 M suomalaista käyttää metsiä ja lähiulkoilureittejä virkistäytymiseen. Puhumattakaan siitä mikä on metsien kansanterveystaloudellinen merkitys hyvinvoinnin tuottajana. Toki –syytä on katsoa myös peiliin, sillä emme ole pystyneet kehittämään luotettavia mittareita kvartaalitalousajattelun päätöksenteon tueksi. Tämän työryhmän tavoitteena on konkretisoida näitä pehmeämpiä arvoja toimenpide-ehdotusten muodossa, jotta ymmärtäisimme niiden merkityksen paremmin.
- Rajaus: metsät (ml. talousmetsät, suojelualueet, taajamametsät), rajapinnat huomioidaan, huom. liiketoiminnan kehittäminen KMO:n strategisessa päämäärässä 1
- Mukana arvioinneissa olivat sekä nykyiset toimenpiteet että uudet työryhmässä työstetyt toimenpiteet. Arvioinnit eri toimenpiteiden osalta vaihtelivat 3,5 ja 6,4 välillä, kun asteikko oli 1-7. Yhtä toimenpidettä lukuun ottamatta kaikki saivat yli 4:n keskiarvon ja saivat siten tukea työryhmältä. Yksittäiset toimenpiteet arvioitiin a) yksittäisenä toimenpiteenä sekä b) yksittäisen toimenpiteen merkittävyys metsien elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa. Jokaisen toimenpiteen osalta kysyttiin mahdolliset toimijatahot, jotka voisivat viedä kyseistä toimenpidettä eteenpäin sekä mahdolliset kommentit toimenpiteen osalta. Tällä tavalla pystyttiin priorisoimaan toimenpiteet arvojärjestykseen. 70. Toteutetaan metsien terveysvaikutusten viestintäkampanja ottaen mallia esimerkiksi sokeri- tai rasvakampanjasta. 6,4 6,3 6,4 88. Ylläpidetään virkistysreitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista. 6,4 6,3 6,3 55. Alan toimijat lisäävät viestintää ja popularisoivat tietoa metsien aineettomasta hyvinvoinnista suunnatusti käyttäjäryhmille, joita ovat mm. virkamiehet ja terveydenhuollon ammattilaiset 6,1 6,1 6,1 1.Kannustetaan ja autetaan kasvattajia ja opettajia hyödyntämään paremmin metsää opetuksessa: valmistamalla ja jakamalla opetusmateriaalia, täydennyskouluttamalla sekä järjestämällä päiväkodeille ja kouluille metsäopetustuokioita. 6,3 5,8 6,1 58. Käynnistetään ja toteutetaan jokamiehenoikeuksien viestintäkiertue hankeluonteisesti vuonna 2012 Jokamiehen oikeudet -käsikirjan valmistuttua . Kiertueen kohderyhminä ovat ammattilaiset, maanomistajat, kuntalaiset ja koululaiset. 6,1 5,9 6,0 91. Reitistöjen laatua ja monipuolista saavutettavuutta parannetaan kehittämällä rahoitusta ja osaamista reitistöjen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. 6,0 5,9 6,0 19. Selvitetään mahdollisuutta hakea jokamiehenoikeuksille mainintaa UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon. 6,2 5,7 6,0 16. Laaditaan metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma. Ohjelma sisältää metsien kulttuurihistorian ylläpidon, perinteisen metsäkulttuurin ja nykykulttuurin yhteensovittamisen sekä suomalaisen metsäkulttuurin tason nostamisen suomalaisessa yhteiskunnassa 5,8 5,9 5,9 103. Rakennetaan virtuaalinen MetsäWiki, johon kerätään tietoa sekä eri metsiin liittyviltä hallinnon aloilta että sosiaalisen median keinoin kansalaisilta. Siellä olisi tietoa mm. luonto- ja kulttuurikohteista, luontopoluista, tapahtumista ja eläimistä. 5,9 5,7 5,8 73. Seurataan aineetonta hyvinvointia, kuten metsäkontakteja ja metsäaktiviteetteja, vuosittain toteutettavissa väestökyselyissä. Vuotuinen seuranta tukee LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettavaa tietoa. 5,8 5,6 5,7 94. Kehitetään laajemman alueen virkistyskäytön suunnittelujärjestelmä käsittämään sekä kuntien että valtion alueet. Terveyttä tuovien viherympäristöjen saavutettavuus tulisi turvata luomalla jatkumo kaupunkipuistoista kansallispuistoihin. 5,6 5,6 5,6 100. Käynnistetään metsäretkikortti -kampanja, jolla aktivoidaan ihmisiä menemään metsään ja parantamaan metsänlukutaitoaan. Kampanjan toteutukseen osallistuvat eri hallinnonalat, ja toteutuksessa hyödynnetään sähköisiä välineitä. 5,6 5,4 5,5 76. Tehdään käyttäjätutkimuksia kansallispuistojen käyttäjätutkimuksien tapaan myös kuntatasolla. 5,6 5,3 5,4 97. Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioon ottamiseksi. 5,4 5,4 5,4 64. Tehdään tunnetuksi metsien aineettoman hyvinvointikäytön sopimuksellisuutta eri osapuolille. Hyviä ja toimivia sopimuskäytäntöjä on, mutta tietoa niistä on vaikeaa saada. Kootaan tietoa onnistuneista toimintamalleista. 5,4 5,3 5,4 7. Selvitetään ihmisen metsäsuhteen kehittyminen eri elämänvaiheissa, metsäsuhteen kehittämiseen liittyvät toimijat sekä ne nivelkohdat, joissa metsäsuhteeseen voidaan eniten vaikuttaa. 5,5 5,2 5,4 52. Toteutetaan kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruu yksityismetsissä. Toteutuksen työvaiheita ovat metsänomistajien kiinnostuksen herättäminen, olemassa olevan tietoaineiston kokoaminen, maastotyö, kohdetiedon välitys toimijoille ja tiedon ylläpito. 5,4 5,2 5,3 43. Tutkitaan kulttuurintutkimuksen menetelmillä, mitä aineeton ja aineellinen metsäkulttuuri sisältävät ja miten ne ovat osa meitä niin arjessa kuin juhlassa sekä mikä niiden merkitys on meille. Tutkimukseen sisältyy muun muassa lasten metsäkuvan tutkiminen. 5,3 5,1 5,2 22. Vahvistetaan viestinnän keinoilla metsän merkitystä suomalaisen identiteetin rakentajana. 5,3 5,1 5,2 31. Koulutetaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden neuvontaa antavien organisaatioiden henkilökuntaa antamaan metsäkulttuuriin liittyvää neuvontaa muun neuvonnan ohessa. 5,1 5,2 5,1 67. Kootaan tietopaketti virkistysalueiden kaavoituksesta. 5,3 5,0 5,1 79. Käynnistetään metsien aineettomien hyvinvointivaikutusten monitieteinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jossa metsä-, terveys- ja muut tahot tutkivat yhdessä metsien aineettoman hyvinvointivaikutuksen prosessia, taloudellista merkitystä ja tuotteistamista 5,3 5,0 5,1 61. Yhteistyötä vahvistetaan eri sidosryhmien välillä reitistöjen käytön lisäämiseksi. 5,0 5,3 5,1 25. Liitetään tarinankerronta osaksi erä- ja luonto-opaskoulutusta. 5,5 4,6 5,0 4. Tehostetaan kuntien, järjestöjen, yrittäjien ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä kumppanuutta tukevilla sopimuksilla asukkaiden metsäsuhdetta edistävissä viestintä- ja markkinointihankkeissa. Viestinnässä tulee kiinnittää huomiota pelkojen poistoon. 5,0 5,0 5,0 82. Jatketaan maisema- ja virkistysarvokaupan kehittämistä ja vientiä käytäntöön. 5,1 4,9 5,0 85. Metsä-, terveys- ja muut tahot tuotteistavat ja tuottavat aineettomaan hyvinvointiin markkinaehtoisia palveluja. Uudet palvelut voidaan viedä nykypäivän trendeihin, esim. metsäparkour, It-alan tuotteet, vihreä resepti 5,0 4,9 5,0 37. Metsäkulttuuriin liittyvien aineettomien ja aineellisten tuotteiden ja tuotteistuksen pelisäännöt selvitetään tutkimuksen ja kehittämisen avulla. 5,1 4,8 4,9 46. Selvitetään yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan elvyttämisen keinoja kulttuuriperintökohteiden hoitamiseksi. 4,9 4,9 4,9 28. Kootaan erilaisista asiantuntijoista verkosto, joka välittää tietoa metsäkulttuurista ja tekee sitä saavutettavaksi. Järjestetään metsäkulttuuritreffit, joissa kulttuuri- ja metsätoimijat voivat vaihtaa ajatuksia. 5,1 4,6 4,8 10. Tutkitaan metsäsuhteen kehittymistä ja muuttumista, sillä sitä kautta voidaan löytää keinoja vahvistaa ja tasapainottaa metsäsuhdetta. 4,8 4,8 4,8 49. Turvataan saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuurilleen ominaista elinkeinoa perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. 4,7 4,4 4,5 13. Tehdään metsästä ekologinen elämäntapa -ajattelun mukainen tuotepaketti, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan. 4,4 4,7 4,5 40. Tutkitaan suomalaista metsädiskurssia, jotta saadaan selville, miten metsäpuhe vaikuttaa yhteiskuntaan. 4,5 4,2 4,3 34. Selvitetään tutkimuksen keinoilla, miten korkeakulttuuria ja taidetta voitaisiin vielä metsään. 3,4 3,6 3,5
- Kuvassa on esitetty nykyiset KMO:n toimenpiteet sekä työryhmän arviointi niiden toimivuudesta. Järjestysnumerot kyseisessä esityksessä ilmaisevat järjestystä kaikkien 35 toimenpiteen joukossa. ”Ulkoilulakia tarkistetaan palvelemaan ajan tarpeita” KMO:n toimenpidettä ei kysytty kyselyssä. Kommentteja näihin toimenpiteisiin: Reitistöjen ongelmana on rahoitus ja reitistöjen laatukysymykset. Yhteistyön lisääminen valtio- ja kuntasektorin kesken sekä parhaiden käytäntöjen levittäminen reitistöjen osalta on tärkeässä asemassa. Kouluyhteistyössä tarvetta vielä nivoa eri oppiaineita ja toimijoita yhteen Uutta kehitystyötä tapahtuu: OKM:n ja YM:n työryhmä aloitti helmikuussa 2012 Suomen ensimmäisen kulttuuriympäristöstrategian laadinnan -> KMO2015:n on tarpeen osallistua työskentelyyn Saamelaisasioita ei käsitelty tässä työryhmässä, koska niiden edistämiseksi on olemassa omat prosessinsa. Tästä syystä johtuen saamelaisia koskeva toimenpide ei saanut työryhmältä tukea (= pisteitä). Tästä huolimatta tämä on varmasti tärkeä toimenpide edistää myös tulevaisuudessa. Pisteytykset: Ylläpidetään virkistysreitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista. KA=6,3 Kannustetaan ja autetaan kasvattajia ja opettajia hyödyntämään paremmin metsää opetuksessa: KA=6,1 Laaditaan metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma. KA=5,9 Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioon ottamiseksi. KA=5,4 Jatketaan maisema- ja virkistysarvokaupan kehittämistä ja käytäntöönvientiä. KA=4,9 Turvataan saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuurilleen ominaista elinkeinoa perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. KA=4,4
- Tässä diassa on esitetty top 6 arvioiduista toimenpiteistä eli ne, jotka saivat eniten pisteitä työryhmältä Webropol-kyselyssä. Nämä ovat uusia metsien elämänlaatuviitekehyksen työryhmissä esille tulleita ja jälkikäteen parhaiten uusia arvostettuja toimenpide-ehdotuksia. Järjestysnumerot osoittavat myös sijoituksen kaikkien arvotettujen toimenpiteiden joukossa. Osa näistä toimenpiteistä on niin yksityiskohtaisia että ne voidaan varsinaisissa toimenpiteissä yhdistää. Esimerkiksi terveysvaikutusten viestintä kuluttajille ja ammattilaisille voidaan yhdistää sekä JMO:iin liittyvät asiat voidaan yhdistää. Selkeästi eniten arvostettiin yleistä metsien terveysvaikutusten viestintäkampanjaa samaan tyyliin kun on toteutettu sokeri- ja rasvakampanjoita. Viestinnässä pitää kuitenkin muistaa että vaikka viesti on vakava, niin toiminta on mukavaa. Seuraavaksi eniten arvostettiin ammatillista viestintään metsien terveysvaikutuksista ammattikielellä. Kohteena esimerkiksi kaavoittajat ja terveydenhuollon ammattilaiset. Jokamiehenoikeudet nousi kahdella eri viestintäteemalla esille. JMO:n käsikirja, johon on koottu suomalainen lainsäädäntö JMO:sta ja siihen liittyvä tulkinta, valmistuu parasta aikaa. Kirja on tehty YM:n toimeksiantamana ja sen sisällön hyväksyy myös MTK. Toinen toimenpide-ehdotus liittyy suomalaisen JMO:n tai siihen liittyvien osien hakemista Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle. Tämä mahdollistaisi erityisesti maaseudun asukkaille ja mökkiläisille jokamiehenoikeudet turvaavat metsässä liikkumisen mahdollisuudet. Tälle listalle pääsy merkitsisi suomalaiselle kansainvälisesti toimivalle metsäteollisuudelle ja matkailutoimialalle imagollisesti suurta markkinoinnillista hyötyä oikein käytettynä. Reitistöjen laadun ja saavutettavuuden parantaminen vaatii selkeitä osoitettuja resursseja, jolla mahdollistetaan metsistä saatava aineeton elämänlaatu sekä matkailun perusinfra. MetsäWiki on paikka jossa kerätään ja jaetaan tietoa yli hallinnon rajojen metsistä. Tämän lisäksi metsien käyttäjät ja omistajat voivat lisätä sinne omaa tietoaan sosiaalisen median keinoin. Vrt JärviWiki. (Loput toimenpide-ehdotukset työstetään loppuraportin yhteydessä.) Liitteenä olevissa dioissa toimenpiteitä on yhdistelty kokonaisuuksiksi. Toimenpiteitä työstetään vielä työryhmässä, lisätään toimijat ja mietitään potentiaalisia rahoituskanavia. Myös listan loppupäästä on tarkoitus poimia toimenpiteitä, jotka on helppo toteuttaa, vaikka ne eivät priorisoinnissa nousisi korkeimmalle.
- Tämän esityksen aikana 33.000 suomalaista ulkoili – suuri osa siitä tapahtuu suomalaisissa metsissä. Metsillä on merkitystä